1 §
Lain soveltamisala
Ajoneuvosta, jossa käytetään moottoribensiiniä tai
dieselöljyä lievemmin verotettua polttoainetta,
suoritetaan valtiolle polttoainemaksua siten kuin tässä laissa
säädetään.
Tätä lakia sovelletaan Suomessa tai muussa maassa
rekisteröityyn taikka rekisteröimättömänä Suomessa
käytettävään ajoneuvoon.
2 §
Muiden lakien soveltaminen
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
ajoneuvojen luokitteluun ja suurimpaan sallittuun kokonaismassaan
sekä ajoneuvojen rekisteröintivelvollisuuteen
sovelletaan ajoneuvolakia (1090/2002) ja sen nojalla annettuja
asetuksia, ajoneuvojen rekisteröinnistä annettua
asetusta (1598/1995) ja tieliikennelain (267/1981)
sekä sen nojalla säädettyjä perusteita.
Polttoaineiden määritelmiin sovelletaan nestemäisten
polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994)
säädettyjä perusteita.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
polttoainemaksun kantoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä veronkantolaissa
(611/1978) tai sen nojalla säädetään,
mitä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa
laissa (1556/1995) sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Jollei tässä laissa toisin säädetä,
polttoainemaksua koskevien tietojen käyttöön
ja luovutukseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa
laissa (541/2003) säädetään.
3 §
Polttoainemaksu
Polttoainemaksu maksuunpannaan, jos dieselmoottorilla varustetussa
ajoneuvossa käytetään dieselöljyä lievemmin
verotettua polttoainetta tai jos bensiiniä käyttämään
tarkoitettua ajoneuvoa käytetään moottoribensiiniä lievemmin
verotetulla polttoaineella. Polttoainemaksua on suoritettava
myös silloin, kun ajoneuvossa käytetään
polttoaineena nestekaasua, maakaasua tai muuta näihin rinnastettavaa
kaasumaista polttoainetta.
Polttoainemaksu kannetaan myös, jos ajoneuvossa käytetään
osittain 1 momentin mukaisesti polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta. Polttoainemaksua
ei kanneta ajoneuvoista, jotka perustuvat muun moottoritekniikan
kuin polttomoottorin käyttöön.
Polttoainemaksu kannetaan maksuvelvollisuuden aiheuttavan polttoaineen
käytön estämiseksi. Maksuvelvollisuuden
aiheuttavan polttoaineen käyttö ajoneuvoissa on
kielletty.
4 §
Maksuvelvollinen
Polttoainemaksu määrätään
sen maksettavaksi, joka lievemmin verotettua tai verotonta polttoainetta
käytettäessä on ajoneuvon omistaja. Jos
ajoneuvo on toisen hallinnassa, polttoainemaksu määrätään
haltijan maksettavaksi. Jos rikoksella haltuunotetussa ajoneuvossa
on haltuunoton aikana käytetty polttoainemaksun aiheuttavaa
polttoainetta, määrätään
polttoainemaksu rikoksella ajoneuvon haltuunsa saaneen henkilön
maksettavaksi.
Jos ajoneuvon omistajaa tai haltijaa ei voida selvittää,
polttoainemaksu määrätään
kuljettajan maksettavaksi.
5 §
Polttoaineen käytön toteaminen
Polttoainemaksun aiheuttavan polttoaineen käyttöön
katsotaan ryhdytyn, milloin ajoneuvon polttoainejärjestelmään
kuuluvassa säiliössä on todettu olevan
tällaista polttoainetta. Polttoainemaksu on suoritettava
riippumatta siitä, miten ja missä ajoneuvoa käytetään.
Ajoneuvossa käytetty polttoaine katsotaan kuuluvaksi siihen
lajiin, jonka mukaisesti se on verotettu polttoaineen käyttöön
ryhdyttäessä.
Ajoneuvon polttoainesäiliössä maahan
tuotaessa olevan polttoaineen perusteella ei kanneta polttoainemaksua.
Jos ajoneuvon polttoainesäiliössä maahan
tuotaessa oleva polttoaine on tehty tunnistettavaksi siten kuin
kevyestä polttoöljystä valmisteverotusta
koskevassa lainsäädännössä säädetään,
polttoainemaksu kuitenkin kannetaan.
Ennen kuin ajoneuvossa ryhdytään käyttämään
polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta, ajoneuvon omistajan
tai haltijan on ilmoitettava siitä polttoainemaksun kantavalle
viranomaiselle. Maahan tuotavasta ajoneuvosta ilmoitus voidaan tehdä myös
tulliviranomaiselle. Verovelvollisen ilmoitusta tai muuta hänen
antamaansa selvitystä polttoainemaksun aiheuttavan polttoaineen
käytöstä pidetään näyttönä,
jonka perusteella polttoainemaksu kannetaan.
6 §
Polttoainemaksusta vapaat ajoneuvot
Polttoainemaksusta ovat vapaat:
1) moottorityökoneet ja moottorityökoneiksi varustetut
traktorit sekä auton alustalle rakennetut työkoneet,
joissa ei ole muuta kuin välittömästi
työkonetehtävään liittyvää lavaa,
säiliötä tai muuta kuormatilaa, milloin
niitä ei käytetä muihin kuljetuksiin
kuin niiden käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin
itse työalueella tai niiden omien poltto- ja voiteluaineiden
kuljetukseen tahi niiden siirtyessä työalueelta
toiselle;
2) traktorit, kun niitä käytetään
turvetyömaalla;
3) moottorireet;
4) nestekaasua, maakaasua tai muuta näihin rinnastettavaa
kaasumaista polttoainetta käyttävät kuorma-
ja linja-autot, joiden hiukkasten tai typen oksidien päästötaso
on ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton
ajankohtana vastannut seuraavaksi voimaan tulevaksi hyväksyttyjen
päästömääräysten
mukaista tasoa, kuitenkin vähintään EURO-4-tasoa;
5) metaanista koostuvaa polttoainetta käyttävät
henkilö- ja pakettiautot, joiden päästötaso
on ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton
ajankohtana vastannut seuraavaksi voimaan tulevaksi hyväksyttyjen
päästömääräysten
mukaista tasoa, kuitenkin vähintään EURO-4-tasoa;
ja
6) ajoneuvot, joita käytetään
asianomaisen järjestön kilpailukalenteriin merkityssä kilpailutapahtumassa
tai siihen valmistauduttaessa.
Muualla kuin Suomessa rekisteröityihin, Suomessa tilapäisesti
käytettäviin, 1 momentin 4 ja 5 kohdissa tarkoitettuihin
ajoneuvoihin ei sovelleta pakokaasupäästöjen
tasoa koskevia vaatimuksia. Suomessa rekisteröity kaasukäyttöinen ajoneuvo
on vapaa polttoainemaksusta myös 1 momentin 4
ja 5 kohdissa tarkoitettujen pakokaasumääräysten
muututtua, jos ajoneuvo on rekisteröinnin ajankohtana täyttänyt
pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset.
7 §
Maa- ja metsätaloudessa käytettävät
traktorit
Traktoria saadaan käyttää polttoainemaksua suorittamatta
maa- ja metsätaloudessa. Metsätalouden kuljetukseksi
katsotaan muun ohessa puun korjuuseen käytettävän
traktorin siirtäminen puutavaraa kuljettamatta yleisellä tiellä työkohteeseen
tai työkohteesta toiseen sekä puutavaran siirtäminen
yleisen tien yli.
Maatilatalouden harjoittajan hallitsemaa tai maatilatalouden
harjoittajien yhdessä hallitsemaa traktoria saadaan polttoainemaksua
suorittamatta käyttää myös kuljetuksiin,
jotka liittyvät:
1) maatilatalouden harjoittajan oman tilan puutavaran
hankintakauppaan;
2) maatilatalouden harjoittajan oman tilan maa- ja
kiviaineksen myyntiin;
3) maatilatalouden harjoittajan omaan puutarhaviljelyyn
tai turkistarhaukseen silloinkin, kun niitä harjoitetaan
maa- ja metsätaloudesta erillisenä liikkeenä;
sekä
4) maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen.
Maatilatalouden harjoittajalla tarkoitetaan verovelvollista,
jota verotetaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967)
nojalla tai metsätalouden tulosta tuloverolain (1535/1992)
43 §:n nojalla. Maatilatalouden harjoittajan yksityistalouteen liittyvänä kuljetuksena
ei pidetä korvausta vastaan tapahtuvaa kuljetusta. Mitä tässä pykälässä säädetään
maatilatalouden harjoittajan omasta tilasta, sovelletaan myös
maatilatalouden harjoittajan muutoinkin kuin omistussuhteen perusteella
hallitsemaan tilaan.
8 §
Polttoainemaksun määrääminen
Jos ajoneuvossa todetaan käytettävän
polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta, polttoainemaksu
kannetaan tarvittaessa 10 §:n mukaisesti korotettuna
niin monelta päivältä, jona ajoneuvo
on käytön toteamiseen mennessä yhtäjaksoisesti
ollut Suomessa, kuitenkin enintään 20 päivältä yhtä valvonnassa
havaittua polttoainemaksun aiheuttavan polttoaineen käyttöä kohden.
Jos polttoainemaksuvelvollisuuden aiheuttavan polttoaineen käytöstä on
tehty 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus,
polttoainemaksu kannetaan ilmoituksen mukaiselta ajanjaksolta, jollei
polttoaineen käytön toteamisesta aiheudu maksuunpanoa
myös muulta ajalta.
Jos ajoneuvosta on määrätty maksuunpantavaksi
polttoainemaksua, polttoainemaksu voidaan tarvittaessa määrätä seuraavan
kerran aikaisintaan sitä päivää seuraavasta
päivästä, jona aikaisemman maksuunpanon
aika päättyy. Jos ajoneuvon maahantuonnin ajankohtaa
ei voida selvittää, polttoainemaksu pannaan maksuun
vähintään 10 päivältä.
Polttoainemaksua voidaan määrätä maksuunpantavaksi
enintään viideltä vuodelta luettuna siitä ajankohdasta,
jona ajoneuvon käyttö polttoainemaksun aiheuttavalla
polttoaineella on tullut veroviranomaisen tietoon.
Polttoainemaksu on määrättävä viimeistään kahden
vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä,
jona ajoneuvon käyttö polttoainemaksun aiheuttavalla
polttoaineella on tullut veroviranomaisen tietoon.
9 §
Polttoainemaksun määrä
Polttoainemaksun määrä on:
1) henkilöautosta (M1- ja M1G-luokka) 330 euroa
päivältä;
2) pakettiautosta (N1- ja N1G-luokka)
500 euroa päivältä;
3) linja-autosta (M2- ja M3-luokat)
670 euroa päivältä;
4) kuorma-autosta (N2- ja N3-luokat)
ja erikoisautosta 1 000 euroa päivältä;
5) varsinaisen-, keski-akseli- tai puoliperävaunun
vetämiseen käytettävästä kuorma-autosta
1 500 euroa päivältä;
6) liikennetraktorista 670 euroa päivältä;
7) muusta traktorista (T-luokka) 100 euroa päivältä;
8) moottorityökoneesta ja auton alustalle
rakennetusta työkoneesta 100 euroa päivältä;
ja
9) moottoripyörästä ja muusta
L-luokan ajoneuvosta 100 euroa päivältä.
Jos polttoainemaksu tulee määrättäväksi
ajoneuvosta, joka ei ole rekisterissä, ajoneuvo katsotaan
kuuluvaksi siihen ajoneuvoluokkaan, johon se laatunsa
perusteella lähinnä kuuluisi, jos ajoneuvo rekisteröitäisiin.
10 §
Polttoainemaksun korottaminen
Jos 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua ilmoitusta viranomaiselle
ei ole tehty, polttoainemaksua korotetaan enintään
30 prosentilla.
Polttoainemaksua voidaan lisäksi korottaa:
1) enintään 50 prosentilla, jos polttoainemaksun
aiheuttavan polttoaineen käyttö toistuu; tai
2) enintään kaksinkertaiseksi, jos
polttoainemaksun aiheuttavan polttoaineen käyttö on
erityisen törkeää.
11 §
Polttoainemaksun maksaminen etukäteen
Edellä 9 §:n 1 momentin 6 tai 7 kohdassa tarkoitetusta
muusta kuin nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustetusta
traktorista voidaan polttoainemaksu suorittaa etukäteen
ennen verollista polttoainetta edellyttävään
kuljetukseen ryhtymistä, jolloin polttoainemaksun määrä päivältä on
5 euroa.
Etukäteen suoritettava polttoainemaksu maksetaan Ajoneuvohallintokeskuksen
pankkitilille. Suorituksen yhteydessä on ilmoitettava ajoneuvon
rekisteritunnus sekä aika, jolta päivämaksu
suoritetaan. Kuitti polttoainemaksun suorittamisesta on pidettävä ajon
aikana ajoneuvossa mukana.
Etukäteen maksettuun polttoainemaksuun ei sovelleta
10 §:n säännöksiä.
Etukäteen tapahtuvaa suoritusta pidetään
5 §:n 3 momentissa tarkoitettuna ilmoituksena
polttoainemaksun aiheuttavan polttoaineen käyttöön
ryhtymisestä.
12 §
Kuljetuksen jatkaminen
Ajoneuvo, jossa todetaan käytetyn polttoainemaksun
aiheuttavaa polttoainetta, saadaan polttoainemaksun määräämisperusteiden
selvittämisen jälkeen kuljettaa samaa polttoainetta
käyttäen lähimmälle
valvovan viranomaisen määräämälle
paikalle, jossa ajoneuvon polttoaine voidaan vaihtaa tai 11 §:n
mukainen polttoainemaksu suorittaa.
Polttoainemaksu määrätään
uudelleen, jos ajoneuvossa 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen
luvalla tapahtuneen kuljetuksen jälkeen käytetään
polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta.
13 §
Ajoneuvon maastavientikielto
Ajoneuvoa, josta on kannettava polttoainemaksua, ei saa viedä maasta
ennen kuin polttoainemaksu on maksettu. Ajoneuvohallintokeskus tai
Ahvenanmaan lääninhallitus voi kuitenkin sallia
ajoneuvon maastaviennin, jos polttoainemaksun maksamisesta on asetettu
hyväksyttävä vakuus.
14 §
Polttoainemaksun suorittaminen
Polttoainemaksu on suoritettava 30 päivän kuluessa
maksumääräyksen antamisesta. Jos polttoainemaksua
ei ole suoritettu määräajassa, maksuvelvolliselta
peritään veronlisäyksestä ja viivekorosta
annetussa laissa säädettyjen perusteiden mukaan
laskettava viivekorko.
Polttoainemaksu on maksettava rahalaitokseen tai maksuja vastaanottavaan
toimipisteeseen sen mukaan kuin veronkantolaissa tai sen nojalla
säädetään. Polttoainemaksun
maksamisen yhteydessä on ilmoitettava maksulipun viitenumero.
Ajoneuvohallintokeskus voi lähettää erääntyneestä polttoainemaksusta
maksuvelvolliselle maksumuistutuksen. Maksumuistutusta ei kuitenkaan
lähetetä, jos sen lähettämättä jättämiseen
on erityisiä syitä.
15 §
Viranomaiset
Polttoainemaksun maksuunpanee Ajoneuvohallintokeskus. Ahvenanmaan
lääninhallitus huolehtii niistä Ajoneuvohallintokeskukselle säädetyistä tehtävistä,
jotka koskevat ajoneuvoa, joka on rekisteröity tai jonka
olisi pitänyt olla rekisteröity Ahvenanmaan maakunnassa. Ajoneuvohallintokeskus
kuitenkin käsittelee myös Ahvenanmaan maakunnassa
rekisteröityjä ajoneuvoja koskevat lain 30 §:ssä tarkoitetut polttoainemaksusta
vapauttamista ja 31 §:ssä tarkoitetut
polttoainemaksun huojentamista ja maksunlykkäystä koskevat
asiat sekä Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityjä ajoneuvoja koskevat
ennakkoratkaisuasiat.
Polttoaineiden käyttöä valvovat poliisi-,
rajavartio- ja tulliviranomaiset. Poliisi-, rajavartio- ja tulliviranomaisilla
on oikeus suorittaa sellaisia polttonesteen ja ajoneuvojen tarkastuksia, jotka
ovat tarpeen ajoneuvossa käytettävän
polttoaineen lajin selvittämiseksi.
Jos ajoneuvossa havaitaan käytettävän
polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta, valvovan viranomaisen
tulee ilmoittaa siitä Ajoneuvohallintokeskukselle tai Ahvenanmaan
lääninhallitukselle polttoainemaksun määräämistä varten.
16 §
Käyttökielto
Jos polttoainemaksua ei ole suoritettu 14 §:n 1 momentissa
säädetyssä määräajassa,
ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa
ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa,
että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle
kuin maksuvelvolliselle. Polttoainemaksun määrännyt
viranomainen voi pyytää poliisilta virka-apua
ajoneuvon käytön estämiseksi. Ajoneuvon
käyttö sallitaan, kun maksuvelvollinen tai muu
kuin maksuvelvollinen on suorittanut polttoainemaksun.
Polttoainemaksun määrännyt viranomainen voi
määräämillään
ehdoilla hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi
tai kokonaan peruuttaa käyttökiellon. Hakemuksen
voi tehdä ajoneuvon omistaja tai haltija taikka se, jonka
maksettavaksi polttoainemaksu on määrätty.
17 §
Ajoneuvon käytön estäminen ja hyväksyminen katsastuksessa
Jos ajoneuvo on 16 §:n 1 momentin nojalla käyttökiellossa,
poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisen on estettävä ajoneuvon
käyttäminen liikenteessä ottamalla pois
rekisteröinnistä annettu todistus ja rekisterikilvet
tai tarvittavilla muilla keinoin. Viranomaisen kirjallisella luvalla
saa ajoneuvon kuitenkin kuljettaa hänen määräämäänsä paikkaan
säilytettäväksi. Rekisteröinnistä annettu
todistus ja rekisterikilvet on palautettava, kun erääntyneet
polttoainemaksut on maksettu.
Katsastuksen suorittaja on määräaikaiskatsastusta
suorittaessaan velvollinen tarkastamaan, että ajoneuvo
ei ole polttoainemaksun laiminlyönnin vuoksi käyttökiellossa.
Ajoneuvon katsotaan olevan käyttökiellossa, jos
polttoainemaksun laiminlyönnistä on merkintä ajoneuvorekisterissä,
jollei esitetä luotettavaa selvitystä maksun suorittamisesta
tai 16 §:n 2 momentin nojalla tehtyä päätöstä käyttökiellon
peruuttamisesta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuna selvityksenä voidaan
pitää rahalaitoksen antamaa tositetta polttoainemaksun
suorittamisesta. Selvityksenä voidaan pitää myös
yhdessä maksulipun kanssa esitettyä tiliotetta
taikka yhdessä maksulipun kanssa esitettyä laskunmaksuautomaatilta
tai muulta päätteeltä tulostettua tositetta.
18 §
Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen
Polttoainemaksua koskevat tiedot ovat julkisia lukuun ottamatta
polttoainemaksun huojennus- ja lykkäyshakemuksia sekä käyttökiellosta vapauttamista
koskevia hakemusasiakirjoja niihin liittyvine asiakirjoineen. Polttoainemaksua ja
maksuvelvollista koskevien tietojen luovuttamiseen sovelletaan lisäksi,
mitä ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain
20 §:ssä säädetään.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa todistuksen siitä,
ettei ajoneuvosta ole suorittamatta polttoainemaksua. Annetuista
tiedoista peritään maksu valtion maksuperustelain
(150/1992) mukaisesti.
19 §
Ennakkoratkaisu
Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun
polttoainemaksua koskevien säännösten
soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan enintään
kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi sille, jolle on tärkeää saada tieto
lain soveltamisesta ajoneuvoonsa. Ennakkoratkaisun antamisesta peritään
valtion maksuperustelain mukainen maksu.
Jos hakija vaatii, lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on noudatettava
sitovana hakijan verotuksessa sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee.
Muutoksenhausta ennakkoratkaisuun on voimassa, mitä 23 §:ssä säädetään.
Muutosta ei kuitenkaan saa hakea päätökseen,
jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua.
20 §
Polttoainemaksun oikaisu veronsaajan hyväksi
Jos maksuvelvolliselle on jäänyt maksuunpanematta
polttoainemaksua tai polttoainemaksua on maksuunpantu liian vähän
taikka maksua on palautettu aiheettomasti tai liikaa, polttoainemaksua
voidaan oikaista viiden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä,
jona polttoainemaksun maksuunpano on tehty tai olisi pitänyt tehdä tai
jona päätös polttoainemaksun palauttamisesta
on tehty.
Polttoainemaksun muuttamista koskevaa Ajoneuvohallintokeskuksen
päätöstä saadaan 1 momentissa
säädetyn määräajan
estämättä oikaista 60 päivän
kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun
oikeutettu on saanut Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksestä tiedon.
Maksuvelvollisella tai veroasiamiehellä on oikeus hakea
Ajoneuvohallintokeskukselta oikaisua sen päätökseen
23 §:ssä säädetyssä ajassa.
21 §
Jälkimaksuunpano
Jos polttoainemaksua on 8 §:n 3 momentin mukaisessa
maksuunpanossa toimittamatta jätetyn taikka puutteellisen
tai tiedoiltaan väärän ilmoituksen tai
muun tiedon tai asiakirjan johdosta jäänyt kokonaan
tai osaksi panematta maksuun tai polttoainemaksua on aiheettomasti
palautettu, Ajoneuvohallintokeskus määrää maksuunpanematta
jääneen tai palautetun polttoainemaksun
suoritettavaksi.
Ennen jälkimaksuunpanon toimittamista on maksuvelvolliselle
varattava tilaisuus vastineen antamiseen asiassa. Jälkimaksuunpano
toimitetaan viimeistään viiden vuoden kuluessa
sen vuoden päättymisestä, jona polttoainemaksua
on maksuunpantu.
22 §
Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi
Jos polttoainemaksua on maksuunpantu liikaa, maksuvelvollinen
voi 20 §:ssä säädetyssä ajassa
pyytää Ajoneuvohallintokeskusta oikaisemaan maksuunpanon.
Oikaisuvaatimus tulee tehdä kirjallisesti. Ajoneuvohallintokeskus
voi myös oma-aloitteisesti oikaista maksuunpanoa maksuvelvollisen
hyväksi.
23 §
Valitus hallinto-oikeuteen
Veronkantoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään
päätökseen haetaan muutosta valittamalla
Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella
tai muulla asianomaisella sekä valtion puolesta Uudenmaan
veroviraston veroasiamiehellä.
Verovelvollisen ja muun asianomaisen valitusaika on viisi vuotta
sen vuoden päättymisestä, jona polttoainemaksun
maksuunpano on tehty tai jona se olisi pitänyt tehdä tai
jona päätös polttoainemaksun palauttamisesta
on tehty, kuitenkin aina vähintään 60
päivää päätöksen
tiedoksisaannista. Valitusaika ennakkoratkaisusta on kuitenkin 30
päivää päätöksen
tiedoksisaannista. Veronsaajan valitusaika on kuusi kuukautta verotuspäätöksen
tekemisestä ja 30 päivää ennakkoratkaisun
tekemisestä. Muutosta on haettava kirjallisesti,
ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa asianomaiselle
veronkantoviranomaiselle.
Veronkantoviranomainen käsittelee asianomaisen tekemän
valituksen oikaisuhakemuksena. Jos valitusta ei hyväksytä kokonaisuudessaan,
hyväksymättä jäänyt
osa valituksesta siirretään Helsingin hallinto-oikeuden
käsiteltäväksi.
24 §
Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
Hallinto-oikeuden päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos
korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Valitusoikeus on niillä, jotka voivat 23 §:n
nojalla hakea muutosta maksuunpanoon.
Valitusluvan myöntämisen perusteet
ovat:
1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa
tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden
vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman
hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;
2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden
ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen
ilmeisen virheen vuoksi; tai
3) valitusluvan myöntämiseen on painava
taloudellinen tai muu syy.
Valituslupa voidaan myöntää myös
siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta
hallinto-oikeuden päätöksestä.
Valitus on tehtävä 60 päivän
kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen
tiedoksisaannista. Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus,
on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai
Helsingin hallinto-oikeudelle.
25 §
Muutoksenhaun johdosta maksettava korko
Jos polttoainemaksu on muutoksenhaun tai oikaisun johdosta kumottu
tai polttoainemaksua on alennettu, asianomaiselle on maksettava
takaisin liikaa suoritettu määrä sekä sille
vuotuista korkoa polttoainemaksun maksupäivästä takaisinmaksupäivään
sen mukaan, kuin veronkantoasetuksen (903/1978) 11 §:ssä säädetään. Jos
muutoksenhaun johdosta polttoainemaksua määrätään
suoritettavaksi tai sen määrää korotetaan,
Ajoneuvohallintokeskus perii polttoainemaksun ja sille veronlisäyksestä ja
viivekorosta annetussa laissa säädetyn viivekoron.
26 §
Valtion puhevallan käyttäminen
Valtion puolesta puhevaltaa muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa
asioissa käyttää Uudenmaan veroviraston
veroasiamies.
Veroasiamiestä kuullaan ja päätös
annetaan hänelle tiedoksi siten, että veroasiamiehelle
varataan tilaisuus tutustua päätökseen
ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.
27 §
Äänestys hallintotuomioistuimissa
Jos tämän lain nojalla tehtyä muutoksenhakua
ratkaistaessa ilmaantuu eri mielipiteitä, tulee päätökseksi
se mielipide, jota useimpien on katsottava kannattaneen. Äänten
jakautuessa tasan päätökseksi tulee se
mielipide, joka on maksuvelvolliselle edullisempi, tai jollei tätä perustetta
voida soveltaa, se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
28 §
Täytäntöönpano
Verovelvollinen on velvollinen maksamaan määrätyn
polttoainemaksun siitä huolimatta, että polttoainemaksuun
haetaan muutosta.
29 §
Aiheettoman suorituksen palauttaminen
Joka osoittaa suorittaneensa erehdyksessä polttoainemaksua,
on oikeutettu hakemuksesta saamaan suorittamansa määrän
takaisin Ajoneuvohallintokeskukselta. Erehdyksenä ei pidetä polttoainemaksun
suorittamista siinä tarkoituksessa, ettei ajoneuvon käyttöä estettäisi
tai olosuhteissa, joissa tätä tarkoitusta voidaan
pitää ilmeisenä.
Jos kaksi tai useampi on suorittanut samasta ajoneuvosta polttoainemaksua,
liikaa maksettu polttoainemaksu palautetaan hakemuksesta sille,
joka ei ole maksuvelvollinen.
Maksettua traktorin päivämaksua ei palauteta aiheettomana
suorituksena.
30 §
Polttoainemaksusta vapauttaminen
Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus ajoneuvon suuren koon,
harvojen käyttökertojen tai muun vastaavan erityisen
syyn vuoksi hakemuksesta määräämillään
ehdoilla myöntää vapautus polttoainemaksun
suorittamisesta. Vapautus voidaan myöntää ainoastaan
siinä tapauksessa, että ajoneuvon käyttötehtävä on
muualla kuin tavanomaisessa tieliikenteessä ja että ajoneuvo tässä tehtävässään
ei ole merkittävässä määrin kilpailuasemassa
dieselöljyä käyttävien tieliikenteeseen
tarkoitettujen ajoneuvojen kanssa.
31 §
Polttoainemaksun huojentaminen ja maksunlykkäys
Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta erityisistä syistä määräämillään
ehdoilla kokonaan tai osittain vapauttaa polttoainemaksun ja viivekoron
sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavan koron maksamisesta.
Valtiovarainministeriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän
asian ratkaistavakseen.
Ajoneuvohallintokeskus voi hakemuksesta myöntää erityisistä syistä lykkäystä polttoainemaksun
suorittamiselle valtiovarainministeriön määräämin
ehdoin. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian
ratkaistavakseen.
32 §
Rangaistussäännökset
Joka kuljettaa ajoneuvoa, josta on erääntynyttä polttoainemaksua
suorittamatta, on tuomittava polttoainemaksurikkomuksesta sakkoon.
33 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004. Tällä lailla kumotaan polttoainemaksusta
annettu laki (337/1993) siihen myöhemmin tehtyine
muutoksineen.
Jos ajoneuvosta on maksettava tai on maksamatta ennen tämän
lain voimaantuloa voimassa olleen polttoainemaksusta annetun lain
mukaista polttoainemaksua, polttoainemaksuun sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Muutoksenhakuun ja huojennukseen, joka on tullut vireille 1 päivänä tammikuuta
2004 tai sen jälkeen, sovelletaan kuitenkin tämän
lain säännöksiä.