sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n
6 momentti ja 19 §:n 1 momentti laissa
/2003,
4 h §:n 1 momentin 2 kohta, 4 i §:n
2 ja 3 momentti, 4 j ja 4 k § laissa
188/2003, 8 b §:n 1 momentti
laissa 100/1990, 10 c § laeissa 878/1994
ja 1331/1999, 19 e § laissa
1482/1995 sekä 21 §:n 4 momentti
ja 21 e § mainitussa laissa 878/1994,
sekä
4 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan,
jollei 4 d §:n säännöksistä muuta
johdu, sitä kuukautta lähinnä seuraavan
kuukauden alusta, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen
on syntynyt. Työkyvyttömyyseläkettä ei
kuitenkaan ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti
pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemista
seuraavaa kuukautta edeltäneen vuoden ajalta. Työkyvyttömyyseläke
myönnetään toistaiseksi tai 7 momentissa
tarkoitettuna kuntoutustukena määräajaksi.
Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan tai sen
maksaminen keskeytetään sitä seuraavan kuukauden
alusta lukien, jona eläkkeensaajan työkyky on
siinä määrin palautunut, ettei hän enää täytä eläkkeen
saamisen edellytyksiä. Lisäksi kuntoutustuki,
kuntoutuskorotus tai kuntoutusraha voidaan lakkauttaa, jos sen saaja
on ilman pätevää syytä kieltäytynyt
ammatillisesta kuntoutuksesta tai hän on ilman pätevää syytä keskeyttänyt
tällaisen kuntoutuksen. Jos sellainen työkyvyttömyyseläke
lakkautetaan, jonka maksaminen on keskeytetty, eläke lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta
lukien. Työkyvyttömyyseläkkeen saajan
täyttäessä vanhuuseläkkeen saamiseen
oikeuttavan iän muuttuu työkyvyttömyyseläke
vanhuuseläkkeeksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 h §
Työntekijällä on oikeus
saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai
työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista
ammatillista kuntoutusta, jos
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) työntekijän eläkettä määrättäessä otettaisiin
huomioon eläkkeeseen oikeuttavana 6 a §:n 1 momentissa
tarkoitettu tuleva aika, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi
ajankohtana (kuntoutustapahtumapäivä),
jona hakemus tehtiin tai jona hakijan kuntoutustarve on viimeistään
selvitettävä kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta
annetun lain (610/1991) 6 §:n mukaan; jos työntekijä jo
saa työkyvyttömyyseläkettä,
edellytetään, että eläke on
edellä tarkoitetulla tavalla täysitehoinen; kuntoutustapahtumapäivä on
kuitenkin kuntoutustoimenpidettä edeltävä päivä,
jos kuntoutusta haetaan kuntoutustoimenpiteen jo alettua, tai sairausloman
ensimmäinen päivä, jos hakija on jäänyt
sairauslomalle työsuhteessa ollessaan ja kuntoutustarve oli
olemassa jo sairausloman alkaessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 i §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos työntekijä on kokonaan estynyt tekemästä ansiotyötä ammatillisen
kuntoutuksen vuoksi, kuntoutusraha on yhtä suuri kuin niiden
8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen peruseläkkeiden
yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla,
johon työntekijällä olisi oikeus, jos
hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen
oikeuttavasti työkyvyttömäksi 4 h §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kuntoutustapahtumapäivänä.
Jos hakijan 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien piiriin
kuuluva työskentely jatkuu vielä sen jälkeen,
kun hän on saanut päätöksen
oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, tässä momentissa tarkoitettuna
ajankohtana pidetään kuntoutustoimenpiteen alkamista
edeltävää päivää.
Jos työntekijä ammatillisen kuntoutuksen aikana
ansaitsee enemmän kuin puolet siitä eläkkeen
perusteena olevasta palkasta, jonka perusteella 2 momentissa tarkoitetun
eläkkeen tulevan ajan eläkkeenosa lasketaan, kuntoutusrahan määrä on
puolet 2 momentissa tarkoitetun täyden kuntoutusrahan määrästä.
4 j §
Kuntoutustukeen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen
maksetaan 4 h §:n 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen
kestoajalta kuntoutuskorotus.
Kuntoutuskorotus on 33 prosenttia kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen
yhteensovitetusta määrästä.
Kuntoutusrahasta, -korotuksesta ja -avustuksesta ja niiden saajasta
on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä taikka
niiden saajasta säädetään. Kuntoutusraha,
-korotus ja -avustus voidaan kuitenkin maksaa kuukautta lyhyemmältä ajalta.
4 k §
Kuntoutusrahaa voidaan maksaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena
kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen
alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen
väliseltä ajalta. Kuntoutusavustusta maksetaan
kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden
kummankin edellä mainitun syyn perusteella erikseen laskettuna,
jollei sen maksaminen pitemmältä ajalta ole kuntoutuksen
turvaamiseksi perusteltua. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta
voidaan myöntää myös hoito-
tai kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Kuntoutusavustus on
työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen eikä siihen
makseta kuntoutuskorotusta.
Kuntoutusrahaa saaneelle voidaan maksaa enintään
kuudelta kuukaudelta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta, jos tämä on
hänen työllistymisensä kannalta erityisen
tarpeellista. Tällöin kuntoutusavustus määritellään
kertasuorituksena ja maksetaan yhdessä tai useammassa erässä.
Kuntoutusavustusta ei kuitenkaan makseta ajalta, jolta työntekijällä on
oikeus työttömyysturvalain (1290/2002)
mukaiseen työttömyyspäivärahaan
tai työmarkkinatukeen.
8 b §
Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai
sitä on vähennettävä, jos työntekijä on
aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan.
Eläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää,
jos sen saaja ilman hyväksyttävää syytä ei
ole suostunut eläkelaitoksen määräämään
ja kustannettavaan tutkimukseen tai hoitoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 c §
Eläkelaitoksen ja eläketurvakeskuksen toimihenkilö ja
hallituksen jäsen voivat sen estämättä,
mitä hallintolain (434/2003) 28 §:n
1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään,
käsitellä tämän lain täytäntöönpanoon
kuuluvaa asiaa, joka koskee eläkelaitoksessa eläketurvan
järjestänyttä työnantajaa tai
tällaisen työnantajan palveluksessa olevaa työntekijää taikka
yrittäjää.
Työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden
lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden
ratkaisemiseen eläkelaitoksessa on osallistuttava yhden
tai useamman asiantuntijalääkärin.
18 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Aiheettomasti maksettu etuus on perittävä takaisin
kymmenen vuoden kuluessa sen maksupäivästä lukien.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu
saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen
antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun
saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta
annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään.
Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua
uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Maksun vanhentuminen ja ulosottokelpoisuus
19 §
Eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen on määrättävä tähän
lakiin perustuva vakuutusmaksu kymmenen vuoden kuluessa saatavan
syntymisestä lukien. Vakuutusmaksusaatavan katsotaan syntyvän
tämän lain mukaisen perusvakuutuksen vakuutusehtojen
mukaisena lopullisen vakuutusmaksun eräpäivänä.
Tämän lain perusteella määrätty
vakuutusmaksu sekä sille suorituksen viivästymisen
ajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa
tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko saadaan
ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä niin
kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa
laissa (367/1961) säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Aiheettomasti suoritetun vakuutusmaksun palautus vanhentuu kymmenen
vuoden kuluttua vakuutusmaksun maksupäivästä lukien,
jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen
katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain
10 tai 11 §:ssä säädetään.
19 b §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämän lain mukaisen etuuden saaminen vanhentuu
kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä lukien,
jona se olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole
sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa
kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Vanhentuminen katkeaa
siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 §:ssä säädetään.
19 e §
Työntekijällä on oikeus
saada ennakkopäätös siitä, täyttääkö hän:
1) yksilöllisen varhaiseläkkeen 4 e §:n
1 momentissa ja 2 momentin viimeisessä virkkeessä mainitut;
tai
2) osaeläkkeenä myönnettävän
työkyvyttömyyseläkkeen 4 §:n
3 momentissa ja 5 b §:n 1 momentissa
mainitut; tai
3) ammatillisen kuntoutuksen 4 h §:n
1 ja 2 momentissa mainitut saamisen edellytykset.
Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu ennakkopäätös
on eläkelaitosta sitova, jos siihen perustuva eläkehakemus
tehdään yhdeksän kuukauden tai työnantajan
ja työntekijän sopiman sitä pidemmän
ajan kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi
tulosta. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettu ennakkopäätös
on eläkelaitosta sitova, jos kuntoutussuunnitelma toimitetaan
eläkelaitokseen yhdeksän kuukauden kuluessa päätöksen
lainvoimaiseksi tulosta.
Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta
niin kuin 21 §:ssä säädetään.
19 f §
Eläkelaitos ja eläketurvakeskus antavat päätöksensä tiedoksi
lähettämällä sen vastaanottajalle
hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen kirjeellä.
21 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eläkelautakunnan ja vakuutusoikeuden päätös
annetaan tiedoksi lähettämällä se
postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen.
Jos valituksen yhteydessä ei muuta näytetä,
valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon
seitsemäntenä päivänä sen
päivän jälkeen, jona päätös
on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 e §
Jos eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen päätös
perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
taikka ilmeisen väärään lain
soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut
menettelyvirhe, eläkelaitos tai eläketurvakeskus
voi poistaa virheellisen päätöksensä ja
ratkaista asian uudelleen. Päätöksen
korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää kuitenkin,
että asianosainen suostuu siihen.
Eläkelaitoksen ja eläketurvakeskuksen on korjattava
päätöksessään oleva
ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe.
Virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jos korjaaminen johtaa
asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004.
Lain 4 §:n 6 momentti, 4 h §:n 1 momentin
2 kohta ja 19 e § ovat voimassa 31 päivään
joulukuuta 2004.
Lain 18 §:n 5 momenttia, 19 §:n 1
ja 3 momenttia sekä 19 b §:n
9 momenttia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa syntyneeseen saatavaan.
Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan
huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva
saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla
aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei
se vanhentuisi myös tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleiden säännösten
mukaan tätä ennen.