3 §
Yhtiön varojen arvostaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluva kiinteistö,
rakennus ja rakennelma arvostetaan 1 ja 4 momentista poiketen verovuotta edeltävän
vuoden vertailuarvoon, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi.
Metsän vertailuarvona pidetään 7 §:ssä tarkoitettua
arvoa ja maatalousmaan vertailuarvona 20 §:n mukaista arvoa,
kiinteistöverolain (654/1992) 3 §:ssä tarkoitetun
muun kiinteistön vertailuarvona nollaa sekä muun
kiinteistön vertailuarvona tämän lain
5 luvussa tarkoitettua verotusarvoa.
Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti
noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahasto-osuudet sekä tässä luvussa
tarkoitetun yhtiön osakkeet arvostetaan 1 ja 4 momentista
poiketen niiden yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän
vuoden 4, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitettuun
vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa
suurempi. Tammikuun 1 päivänä 2006 tai
sen jälkeen hankitun asunto-osakeyhtiön ja määrätyn
huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön osakkeet
arvostetaan kuitenkin verotuksessa poistamatta olevaan hankintamenoon
lisättynä niiden hintamenosta vähennetyllä jälleenhankintavarauksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 a §
Yhtiön varoihin kuuluvan huoneisto-osakkeen vertailuarvo
Yhtiön ennen 1 päivää tammikuuta
2006 hankkiman asunto-osakeyhtiön osakkeiden ja määrätyn
huoneiston hallintaan oikeuttavan kiinteistöosakeyhtiön
osakkeiden vertailuarvo on varallisuusverolain (1537/1992)
mukaan laskettu vuoden 2005 verotusarvo.
7 §
Yhtiön veroihin kuuluvan metsän vertailuarvo
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Metsämaaksi luetaan puun kasvattamiseen käytetty
tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täystiheän
puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan
keskimääräiseen tuotokseen johtavana
kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri hehtaaria
kohti kuorellista runkopuuta vuodessa. Tuottokyvyltään
tätä huonompi maa luetaan joutomaaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
19 §
Maatalouden nettovarallisuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maatalouden varoihin ei lueta:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) tämän lain 31 §:n 1 momentissa
tarkoitettua maatilaan kuuluvan etuuden arvoa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
20 §
Maatalousmaan arvo
Maatalousmaan ja sen kasvuston arvoksi katsotaan maatalousmaan
keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna
luvulla seitsemän. Maatalousmaaksi katsotaan pysyväisluonteisesti
maatalouskäytössä oleva pelto, puutarha
sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun.
Pysyväisluonteisen maatalouskäytön
katsotaan alueella päättyneen silloin, kun alue
on otettu muuhun käyttöön tai on ollut
käyttämättömänä kymmenen
vuotta. Jos metsittämättömästä maatalousmaasta
on tehty sopimus, jolla rajoitetaan maan käyttöä määräajaksi,
metsittämätön maatalousmaa katsotaan
olevan maatalouskäytössä sopimuksen voimassaoloajan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 §
Eräiden etuuksien verotusarvo sekä maatilan tuotantorakennuksen
ja rakennuspaikan verotusarvo
Kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikan tai muun vastaavan
etuuden, jota käytetään muuhun kuin maa-
tai metsätalouden omiin tarpeisiin, arvoksi katsotaan se
pääoma-arvo, joka sillä on verovuoden
päättyessä laskettuna etuudesta saatavan
puhtaan tulon, etuuden todennäköisen kestoajan
ja kahdeksan prosentin korkokannan mukaan.
Poiketen siitä, mitä edellä tässä luvussa
säädetään, katsotaan maa- ja
metsätalouteen kuuluvan:
1) tuotantorakennuksen verotusarvoksi tuloverotuksessa
verovuoden päättyessä poistamatta oleva
rakennuksen ja rakennelman hankintamenon osa; ja
2) tuotantorakennuksen rakennuspaikan, joka käsittää rakennuksen
alla olevan maan sekä sen välittömässä läheisyydessä olevan
pihamaan, arvoksi vastaavan suuruiselle maatalousmaalle 20 §:n
nojalla määrätty arvo kerrottuna neljällä.
31 a §
Muu maatilatalouden maa
Muun maatilatalouden maan arvoksi katsotaan nolla.
Muuna maatilatalouden maana pidetään aluetta,
josta ei säännöllisesti saada maatalouden
tai metsätalouden tuottoa. Tällaisia alueita ovat
esimerkiksi maa- ja metsätalouden joutomaat, vähintään
kymmenen metriä leveät voimansiirtolinjojen johtoaukeat
ja puolet johtoaukean reunavyöhykkeestä sekä vähintään
viisi metriä leveiden ojien, putkistojen ja tarpeellisella
ojituksella varustettujen rakennettujen teiden alueet. Yksityistien
tiealueeseen luetaan todellista maankäyttöä vastaavat
alueet, kuten ajorata, pientareet, sivuojat sekä metsämaahan
rajoittuvan tien sivuojan ulkoreunasta mitatut 0,5 metrin levyiset
reunavyöhykkeet.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006
toimitettavassa verotuksessa.