sellaisina kuin ne ovat, 5 a §:n 1 momentti sekä 14 §:n
4 momentti laissa 1671/1995, 9 c §:n 1 momentti
laissa 1229/1999, 10 §:n 5 momentti laissa 103/1989
ja mainitussa laissa 1671/1995, 10 §:n 7 momentti
laissa 638/1994 ja mainitussa laissa 1671/1995,
15 §:n 3 momentti mainitussa laissa 103/1989,
sekä
5 a §
Jos työkyvyttömyys tai työttömyys
on alkanut ennen kuin palveluksen päättymisestä on
kulunut 360 päivää, luetaan tämän
palveluksen perusteella myönnettävää työkyvyttömyys-
tai työttömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen
oikeuttavaksi ajaksi myös työkyvyttömyyden
tai työttömyyden alkamisen ja eläkeiän
tai tätä alemman eroamisiän välinen
aika (tuleva aika). Edellytyksenä on kuitenkin,
että edunsaaja on ollut työkyvyttömyyden
tai työttömyyden alkamisvuoden ja sitä välittömästi
edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana vähintään
12 kuukautta työntekijäin eläkelain 8 §:n
4 momentissa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeuttavassa,
Suomessa järjestetyn työeläketurvan piiriin
kuuluvassa ansiotyössä. Edellä tarkoitettua 12
kuukauden aikaa laskettaessa katsotaan eläkkeeseen oikeuttavaksi
sellainen kalenterikuukausi, jolta edunsaaja on saanut lyhytaikaisissa työsuhteissa
olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitettuja
ansioita edellyttäen kuitenkin, että ansiot koko
kalenterivuodelta ovat vähintään yhtä suuret
kuin lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu rahamäärä.
Kalenterikuukausi, jolta työntekijä on saanut
taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin
eläkelaissa (662/1985) tarkoitettuja ansioita,
otetaan vastaavasti huomioon, jos ansiot koko kalenterivuodelta
ovat vähintään sanotun lain 3 §:n
2 momentissa tarkoitetun rahamäärän suuruiset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään
työkyvyn alenemisen arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä,
60 vuotta täyttäneen edunsaajan, jonka työura
on pitkä, työkyvyttömyyseläkeoikeutta
arvioitaessa otetaan huomioon myös työn aiheuttama
rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työn vaativuus
ja vastuullisuus, jos nämä seikat yhdistyneenä sairauteen,
vikaan tai vammaan tekevät työnteon jatkamisen
kohtuuttomaksi.
9 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ennen vuotta 1945 syntyneeseen edunsaajaan, joka
ei täytä 1 momentin 1 kohdassa säädettyä edellytystä peruseläkkeen
tai muun siihen verrattavan eläkkeen ansaitsemisesta 15
kalenterivuoden aikana, sovelletaan mainitun 15 kalenterivuoden
ajan sijasta 20 kalenterivuoden aikaa, jos:
1) edunsaajaan valtion eläkelain muuttamisesta
annetun lain (1229/1999) voimantulosäännöksen
4 momentin mukaan sovelletaan 9 a §:n 2 momenttia sellaisena
kuin se oli voimassa sanotun lain voimaan tullessa, tai
2) edunsaaja 1 päivänä tammikuuta
2000 sai työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukaista
työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan
enimmäismäärän täyttymisen
vuoksi.
Mitä edellä 3 momentissa säädetään,
ei kuitenkaan koske edunsaajaa, joka ei ole ansainnut työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai
muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa
eläkettä yhteensä vähintään
15 vuotta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
eläkelaissa tarkoitetuissa työsuhteissa saatujen
ansioiden perusteella ansainta-aika otetaan huomioon niin kuin mainitun
lain 4 §:n 6 momentissa säädetään.
9 c §
Sen estämättä, mitä 9 §:n
1 momentissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen
saamisesta, ennen vuotta 1944 syntyneellä edunsaajalla
on 58 vuotta täytettyään oikeus saada
työkyvyttömyyseläke yksilöllisenä varhaiseläkkeenä,
jos hänen työkykynsä, ottaen huomioon
sairaus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät
tekijät, palveluksessa olon pitkäaikaisuus, hänelle
työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus
sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä määrin
alentunut, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan
palvelustaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että edunsaaja
on lopettanut työntekijäin eläkelain
8 §:n 4 momentissa mainituissa laeissa, eläkeohjesäännössä tai
eläkesäännöissä tarkoitetun
ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa näistä töistä voidaan
arvioida kuukaudessa pienemmäksi kuin tämän
lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahamäärä.
Yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on
lisäksi, että yksilöllistä varhaiseläkettä määrättäessä voidaan lukea
eläkeajaksi myös eläkeiän tai
tätä alemman eroamisiän saavuttamiseen
jäljellä oleva aika, lukuun ottamatta kuitenkaan
9 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitettua tilannetta ja
tilannetta, jossa edunsaajalla on oikeus vanhuuseläkkeeseen
65 vuotta alemmassa eläkeiässä työntekijäin
eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun muun lain,
eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9 d §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sen estämättä, mitä 1 momentin
johdantokappaleessa säädetään,
ennen vuotta 1947 syntyneellä osa-aikatyöhön
siirtyneellä edunsaajalla on oikeus saada osa-aikaeläkettä 56
vuoden iän täytettyään, mutta
ei vanhuuseläkeiän tai tätä alemman
eroamisiän täyttämisen jälkeen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä eläke
lasketaan siten kuin edellä tässä pykälässä säädetään.
Osa-aikaeläkettä saaneen edunsaajan vanhuuseläkkeeseen
lisätään osa-aikaeläkkeellä olon
ajalta 1/16 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeeseen
1 momentin kolmannen ja viidennen virkkeen mukainen määrä eläkkeen
perusteena olevasta palkasta jokaiselta kuukaudelta, jolta edunsaaja
on saanut osa-aikaeläkettä. Tällöin
eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään
sitä 10 b §:n 2 ja 3 momentin mukaista ansiotulojen
erotusta, jonka perusteella hänen osa-aikaeläkkeensä on
määrätty. Jos osa-aikaeläkkeen
rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä tulevaan eläkkeeseen
luetaan mukaan 5 a §:ssä tarkoitetulta tulevalta
ajalta karttuva eläke, tältä ajalta karttuu
eläkettä 4 momentin mukaisesti myös edellä tarkoitetusta
ansiotulojen erotuksesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Laskettaessa 7 momentin mukaisesti eläkkeiden enimmäismäärää 8 §:n
4 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle edunsaajalle sekä sellaiselle puolustusvoimien
sotilasammattihenkilön tai värvätyn taikka
rajavartiolaitoksen erikoisupseerin, rajavartijan tai merivartijan
viran haltijalle, joka on 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu
vanha edunsaaja, sovelletaan kuitenkin 7 momentin lopussa olevan
taulukon asemesta seuraavaa taulukkoa:
| Eläkeaikaa |
Prosenttia |
|
|
| vähintään 16 vuotta |
66 prosenttia |
| vähintään 13 vuotta |
65 prosenttia |
| vähintään 10 vuotta |
64 prosenttia |
| vähintään 7 vuotta |
63 prosenttia |
| vähintään 3 vuotta |
62 prosenttia |
| alle 3 vuotta |
61 prosenttia |
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
14 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eläkkeen korotusta, jonka määrä on
pienempi kuin 2,52 euroa, ei ole maksettava. Edellä sanottua
rahamäärää tarkistetaan vuosittain
työntekijäin eläkelain 9 §:n
2 momentin 1 virkkeessä säädetyn palkkaindeksiluvun
mukaan.
15 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Osa-aikaeläke myönnetään
aikaisintaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta,
jona edunsaaja on täyttänyt 58 vuotta. Ennen vuotta 1947
syntyneelle edunsaajalle osa-aikaeläke myönnetään
kuitenkin aikaisintaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden
alusta, jona hän on täyttänyt 56 vuotta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta
.
Tämän lain 9 §:n 7 momenttia ja 9
c §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta
2004.
Tämän lain 9 §:n 7 momenttia ei sovelleta
valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin 1—3
kohdassa mainittuun edunsaajaan.
Sen estämättä, mitä 9 §:n
7 momentissa ja 9 c §:n 1 momentissa
säädetään, sellainen vuosina
1944—1946 syntynyt edunsaaja, jolla on ollut valtion eläkelain
muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksessä tarkoitettu
oikeus eläkeiän valintaan viimeistään
30 päivänä kesäkuuta 1999 ennen
1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa
olleiden säännösten mukaan, mutta joka
ei viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999
joko eläkettä hakiessaan tai muutoin kirjallisesti
ilmoittanut valtiokonttorille niin haluavansa, säilyttää oikeuden
saada yksilöllistä varhaiseläkettä 58
vuotta täytettyään, mikäli hänen
palvelussuhteensa jatkuu valtion eläkelain 1 §:n
3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan
saakka. Tämän lisäksi sellainen vuonna
1947 syntynyt edunsaaja, jolla on ollut vastaava oikeus eläkeiän
valintaan, mutta joka ei ollut tätä oikeuttaan
käyttänyt viimeistään 30 päivään
kesäkuuta 1999 mennessä, säilyttää oikeuden
saada yksilöllistä varhaiseläkettä 59
vuotta täytettyään, mikäli hänen palvelussuhteensa
jatkuu valtion eläkelain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla
tavalla yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Tämän lain 9 a §:n 3 ja 4 momenttia
sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2002.
Lain 9 a §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan myös
sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, joissa
eläketapahtuma on sattunut ennen muutoksen soveltamisen
voimaantuloa. Jos edunsaajalla ei ole ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen
sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt
9 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä sellaisena
kuin se on tämän muutoksen voimaan tullessa, työttömyyseläke
myönnetään hakemuksesta tämän
lain sekä muilta osin tämän lain voimaan
tullessa voimassa olleiden valtion eläkelain säännösten
mukaisesti hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan
1 päivästä elokuuta 2002 alkaen. Jos mainittu
hakemus tehdään kuukauden kuluessa tämän
lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään
1 päivästä elokuuta 2002 alkaen.
Tämän lain 9 d §:n 2 momenttia, 10 §:n
5 ja 6 momenttia sekä 15 §:n 3 momenttia sovelletaan 1
päivästä tammikuuta 2003 alkaen osa-aikaeläkkeeseen,
jonka eläketapahtuma sattuu mainittuna päivänä tai
sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneisiin edunsaajiin
sovelletaan kuitenkin 10 §:n 6 momenttia sellaisena kuin
se on voimassa tämän lain voimaan tullessa 10 §:n
5 momenttina. Vuosina 1947—1951 syntyneen edunsaajan, joka
on saanut osa-aikaeläkettä ensimmäisen
kerran täytettyään 60 vuotta, vanhuuseläkkeeseen
lisätään 10 §:n 6 momentista poiketen
1/12 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta
jokaiselta kuukaudelta, jolta edunsaaja on saanut osa-aikaeläkettä.
Tämän lain 14 §:n 4 momenttia sovelletaan
1 päivästä tammikuuta 2002.
Tämän lain 14 §:n 4 momentissa säädetty
euromäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua
palkkaindeksilukua.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.