6 luku
Vakuutusyhtiön johto ja hallintojärjestelmä
Yleiset säännökset
1 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vakuutusyhtiön johto
2 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallituksessa on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee
hallitus, jollei hallitusta valittaessa ole päätetty
toisin tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
Puheenjohtajana ei saa toimia yhtiön toimitusjohtaja eikä 19 §:ssä tarkoitettu
yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko.
5 §
Toimitusjohtajaan ja tämän sijaiseen sovellettavat
säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämän luvun 19 §:ssä tarkoitettu
yhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko ei saa toimia vakuutusyhtiön
toimitusjohtajana.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Hallintojärjestelmä
8 §
Yleiset hallintovaatimukset
Vakuutusyhtiöllä on oltava liiketoiminnan laatuun
ja laajuuteen nähden riittävä hallintojärjestelmä,
jossa vastuualueet on määritelty sekä jaettu
ja erotettu toisistaan ja joka tekee mahdolliseksi terveiden ja
varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen liiketoiminnassa sekä varmistaa
tiedonkulun yhtiössä. Hallintojärjestelmän
on täytettävä 9—20 §:ssä säädetyt
vaatimukset.
Vakuutusyhtiöllä on oltava hallituksen hyväksymät
kirjalliset toimintaperiaatteet yhtiön johdon ja keskeisistä toiminnoista
vastaavien henkilöiden kelpoisuusvaatimusten täyttämisen varmistamiseksi,
sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta, sisäisestä tarkastuksesta,
palkitsemisesta ja toimintojen ulkoistamisen järjestämisestä,
jos toimintoja ulkoistetaan. Toimintaperiaatteissa on selkeästi
määriteltävä vastuut, tavoitteet,
prosessit ja sovellettavat raportointimenettelyt.
Hallintojärjestelmä ja kirjalliset toimintaperiaatteet
on pidettävä ajantasaisina, ja niitä on arvioitava
säännöllisesti ja vähintään
kerran vuodessa.
Vakuutusyhtiön on varmistettava toimintansa jatkuvuus
ja toimintavarmuus. Tätä varten yhtiöllä on
oltava jatkuvuussuunnitelma.
Vakuutusomistusyhteisöllä on oltava liiketoiminnan
laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen
valvonta ja riskienhallintajärjestelmä.
9 §
Erityistä kelpoisuutta vaativat toiminnot
Vakuutusyhtiön hallituksen on määriteltävä yhtiön
keskeiset toiminnot. Keskeisistä toiminnoista vastaavien
henkilöiden on oltava hyvämaineisia, ja heillä on
oltava tehtävän vaatima ammatillinen pätevyys
ja kokemus.
Mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään,
sovelletaan myös näistä keskeisistä toiminnoista
vastaaviin henkilöihin.
10 §
Riskienhallinta
Vakuutusyhtiöllä on oltava riskienhallintajärjestelmä,
joka kattaa yhtiöön kohdistuvien yksittäisten
riskien ja riskien yhteisvaikutusten jatkuvan tunnistamisen, mittaamisen,
seurannan, hallinnan ja raportoinnin.
Vakuutusyhtiöllä on oltava riskienhallintastrategia,
joka on linjassa yhtiön liiketoimintastrategian kanssa.
Riskienhallintajärjestelmän on
katettava vähintään seuraavat osa-alueet:
1) vakuutusten myöntäminen;
2) myönnetyistä vakuutuksista johtuvien
vastuiden merkitseminen vastuuvelkaan;
3) varojen ja vastuiden hallinta;
4) sijoitukset, erityisesti johdannaiset ja niihin
verrattavat sitoumukset;
5) maksuvalmius;
6) keskittymäriskin hallinta;
7) operatiivisten riskien hallinta; ja
8) jälleenvakuutuksen järjestäminen
ja muut riskienvähentämiskeinot.
11 §
Riskienhallintatoiminto
Vakuutusyhtiöllä on oltava riskienhallintatoiminto,
joka on riippumaton riskejä ottavista toiminnoista.
Riskienhallintatoiminnon on:
1) avustettava hallitusta ja muita toimintoja tehokkaan
riskienhallinnan varmistamiseksi;
2) seurattava riskienhallintajärjestelmän
toimivuutta ja yhtiön yleistä riskiprofiilia kokonaisuutena;
3) raportoitava riskeille altistumisesta ja neuvottava
hallitusta riskienhallintaa koskevissa asioissa, kuten yhtiön
liiketoimintastrategian valmistelussa, keskeisissä hankkeissa
ja sijoituksissa;
4) tunnistettava ja arvioitava kehittyviä riskejä.
12 §
Riski- ja vakavaraisuusarvio
Osana riskienhallintaa vakuutusyhtiön on
tehtävä yhtiön liiketoiminnan ja liiketoimintastrategian
riski- ja vakavaraisuusarviointi seuraavilta osa-alueilta:
1) yhtiön kokonaisvakavaraisuuden tarve;
2) vastuuvelkaa koskevien vaatimusten jatkuva noudattaminen;
3) 12 luvun mukaisten pääomavaatimusten jatkuva
noudattaminen.
Vakuutusyhtiön on tehtävä 1 momentissa
tarkoitettu arvio säännöllisesti sekä viipymättä,
jos yhtiön riskiprofiili on muuttunut merkittävästi.
Finanssivalvonta voi antaa luvan tehdä riski- ja vakavaraisuusarvion
osana 26 luvussa tarkoitetun vakuutusryhmittymän tekemää riski-
ja vakavaraisuusarviota.
Vakuutusyhtiön on raportoitava Finanssivalvonnalle
riski- ja vakavaraisuusarvionsa tuloksista.
13 §
Asiakkaiden tunteminen
Vakuutusyhtiön on tunnettava asiakkaansa.
Vakuutusyhtiöllä on oltava riittävät
riskienhallintajärjestelmät, joilla se voi arvioida
asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen
riskejä.
Asiakkaan tuntemisesta säädetään
lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja
selvittämisestä annetussa laissa (503/2008).
14 §
Sisäinen valvonta
Vakuutusyhtiöllä on oltava sisäinen
valvonta, joka kattaa yhtiön kirjanpidon, hallinnon, varainhoidon
ja muut keskeiset toiminnot. Sisäiseen valvontaan kuuluu
myös asianmukaisen raportoinnin varmistaminen yhtiön
kaikilla organisaatiotasoilla.
Sisäiseen valvontaan kuuluu säännösten
noudattamista valvova toiminto. Toiminnon on myös arvioitava
säännösten noudattamisessa mahdollisesti
esiintyneiden puutteiden estämiseksi ja korjaamiseksi
yhtiössä tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä.
15 §
Sisäinen tarkastus
Vakuutusyhtiöllä on oltava sisäinen
tarkastus, joka arvioi yhtiön sisäisen valvonnan
ja muun hallinnon riittävyyttä ja tehokkuutta.
Sisäisen tarkastuksen on oltava riippumaton yhtiön
operatiivisesta toiminnasta.
Sisäisen tarkastuksen tuloksista ja toimenpidesuosituksista
on vähintään kerran vuodessa raportoitava
hallitukselle ja toimitusjohtajalle, joiden on päätettävä,
mihin toimiin sisäisen tarkastuksen tulosten ja suositusten
johdosta on ryhdyttävä, ja varmistettava, että nämä toimenpiteet
toteutetaan.
16 §
Ulkoistaminen
Vakuutusyhtiö, joka on ulkoistanut toimintojaan tai
tehtäviä, on ulkoistamisesta huolimatta vastuussa
lain ja lakia alemmanasteisten säännösten
ja määräysten mukaisista velvoitteista.
Keskeisiä toimintoja ja tehtäviä ei
saa ulkoistaa tavalla, joka johtaa:
1) yhtiön hallintojärjestelmän
laadun olennaiseen heikkenemiseen;
2) operatiivisen riskin kohtuuttomaan kasvamiseen;
3) Finanssivalvonnan valvontamahdollisuuksien heikkenemiseen;
tai
4) vakuutuksenottajille, vakuutetuille ja korvauksensaajille
tarjottavan palvelun heikkenemiseen.
Vakuutusyhtiön on etukäteen ilmoitettava Finanssivalvonnalle
aikomuksestaan ulkoistaa keskeisiä toimintoja tai tehtäviä sekä ulkoistamista
koskevista myöhemmistä merkittävistä muutoksista.
Keskeisen toiminnon tai tehtävän ulkoistamisesta
on tehtävä kirjallinen sopimus.
17 §
Palkitsemisjärjestelmä
Vakuutusyhtiön palkitsemisjärjestelmän
on oltava vakuutusyhtiön liiketoiminta- ja riskienhallintastrategian
ja tavoitteiden mukainen sekä vastata yhtiön pitkän
aikavälin etua.
Palkitsemisjärjestelmän tulee olla sopusoinnussa
vakuutusyhtiön riskienhallinnan kanssa ja edistää sitä.
Palkitsemisjärjestelmä ei saa kannustaa riskinottoon,
joka ylittää yhtiön riskinkantokyvyn
perusteella määritellyn tai muuten kestävän
riskitason.
Palkitsemisjärjestelmällä on pyrittävä välttämään
eturistiriitoja.
Aktuaaritoiminto ja vastuullinen vakuutusmatemaatikko
18 §
Aktuaaritoiminto
Vakuutusyhtiössä on oltava aktuaaritoiminto.
Aktuaaritoiminnon tehtävänä on:
1) koordinoida vastuuvelan laskemista;
2) varmistaa vastuuvelan laskennan menetelmien ja mallien
sekä vastuuvelan laskennassa tehtyjen oletusten asianmukaisuus;
3) arvioida vastuuvelan laskennassa käytettyjen
tietojen riittävyyttä ja laatua;
4) raportoida yhtiön hallitukselle vastuuvelan
laskennan luotettavuudesta ja asianmukaisuudesta;
5) antaa yhtiön hallitukselle lausunto vakuutusyhtiön
yleisestä vakuutuspolitiikasta;
6) antaa yhtiön hallitukselle lausunto jälleenvakuutusjärjestelyjen
tarkoituksenmukaisuudesta;
7) osallistua 10 §:ssä tarkoitetun
riskienhallintajärjestelmän tehokkaaseen täytäntöönpanoon
ja 12 §:ssä tarkoitettuun riski- ja vakavaraisuusarvion
laatimiseen.
Aktuaaritoiminnon on vähintään kerran
vuodessa annettava hallitukselle raportti suorittamistaan tehtävistä ja
niiden tuloksista sekä mahdollisista puutteista ja suosituksista
puutteiden korjaamiseksi.
Aktuaaritoiminto on annettava sellaisten henkilöiden
hoidettavaksi, joilla on vakuutusyhtiön liiketoimintaan
liittyviin riskeihin nähden riittävät
tiedot vakuutus- ja finanssimatematiikasta ja riittävä ammattipätevyys.
19 §
Vakuutusyhtiön vastuullinen vakuutusmatemaatikko
Vakuutusyhtiöllä on oltava vastuullinen vakuutusmatemaatikko,
jonka kelpoisuuden sosiaali- ja terveysministeriö on
vahvistanut 31 luvun 6 §:n nojalla tai jonka kelpoisuus
on 31 luvun 7 §:n nojalla rinnastettavissa tähän.
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon ottamisesta ja eroamisesta
on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.
20 §
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon velvollisuudet ja tiedonsaantioikeus
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon tehtävänä on
huolehtia yhtiössä sovellettavien vakuutusmatemaattisten
menetelmien asianmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön
vakuutusmaksujen ja vastuuvelan määräämistapa
ja määrä täyttävät tämän
lain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain
ja lakisääteisiä vakuutuksia koskevien
lakien sekä edellä mainittujen lakien nojalla
annettujen asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten
mukaiset vaatimukset.
Vastuullisen vakuutusmatemaatikon on tehtävä riskienhallintaa
ja sijoitustoimintaa varten yhtiön hallitukselle selvitys
vastuuvelan luonteen ja tuottovaateen sekä vakavaraisuuden
ja maksuvalmiuden ylläpidon asettamista vaatimuksista sekä yhtiön
vakuutusteknisten riskien hallinnan asianmukaisuudesta ottaen huomioon yhtiön
toiminnan laatu ja laajuus.
Vastuullisella vakuutusmatemaatikolla on oikeus saada yhtiöltä käyttöönsä kaikki
selvitykset ja tiedot, joita hän tarvitsee 1 ja 2 momenttien
mukaisia tehtäviä suorittaessaan.
Jos vastuullinen vakuutusmatemaatikko havaitsee puutteita 1—3
momenteissa tarkoitetuissa asioissa, hänen on tehtävä yhtiön
hallitukselle esitys asiantilan korjaamisesta. Vastuullisella vakuutusmatemaatikolla
on oikeus saada tieto siitä, millaisiin toimiin hallitus
on ryhtynyt hänen esityksensä johdosta.
Määräykset ja poikkeusluvat
21 §
Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuudet
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä:
1) 4 §:n 5 momentissa tarkoitetuista ilmoituksista,
joita sille on vakuutusyhtiöiden ja vakuutusomistusyhteisöjen
hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan osalta toimitettava;
2) vakuutusomistusyhteisöjen 8 §:n
5 momentissa tarkoitetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestämisestä;
3) 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun jatkuvuussuunnitelman
sisällöstä sekä 10 §:ssä tarkoitetun
riskienhallinnan ja 14 §:ssä tarkoitetun sisäisen
valvonnan järjestämisestä;
4) 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan
tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 13 §:n
2 momentissa tarkoitetusta riskienhallinnasta;
5) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetusta ulkoistamisilmoituksesta.
22 §
Poikkeusluvat
Finanssivalvonta voi yksittäisessä tapauksessa
vakuutusyhtiön hakemuksesta antaa luvan siihen, että:
1) 4 §:n 2 momentista poiketen kenelläkään vakuutusyhtiön
hallituksen jäsenellä ei ole asuinpaikkaa ETA-valtiossa;
2) 5 §:n 2 momentista poiketen vakuutusyhtiön
toimitusjohtajan asuinpaikka ei ole ETA-valtiossa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa
voidaan myöntää, jos se ei vaaranna vakuutusyhtiön
tehokasta valvontaa eikä vakuutusyhtiön hoitamista
terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti.
26 luku
Vakuutusyritysryhmittymien lisävalvonta sekä rahoitus-
ja vakuutusryhmittymien valvonta
1 §
Määritelmät
Jäljempänä 2—12 §:ssä tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
8 a) ryhmittymän omistusyhteisöllä rahoitus- ja
vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 3 §:n 1 momentissa
tarkoitettua ryhmittymän omistusyhteisöä sekä mainitun
lain 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ryhmittymän
johdossa olevaa yritystä;
9) monialaomistusyhteisöllä emoyritystä, joka
ei ole vakuutusyritys, kolmannen maan vakuutusyritys, vakuutusomistusyhteisö eikä
ryhmittymän
omistusyhteisö ja jonka tytäryrityksistä vähintään
yksi on tässä laissa tarkoitettu vakuutusyritys;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Vakuutusyritysryhmittymät ja niiden lisävalvontaan
sovellettavat säännökset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jäljempänä
5 §:n 2 ja 3
momenttia, 6—11 §:ää,
12 §:n 2 ja 3 momenttia, 13 ja 17 §:ää sekä Finanssivalvonnasta
annetun lain 24 §:ää ja 26 §:n
1 momentin 2 kohtaa sovelletaan vakuutusyhtiöön,
jonka emoyritys on vakuutusomistusyhteisö, ryhmittymän
omistusyhteisö tai kolmannen maan vakuutusyritys.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 a §
Ryhmittymän omistusyhteisöön sovellettava lainsäädäntö
Jos ryhmittymän omistusyhteisöön
sovelletaan vastaavia säännöksiä sekä tämän
lain että rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun
lain mukaisesti erityisesti riskiperusteisen valvonnan osalta, Finanssivalvonta
voi toisen ETA-valtion toimivaltaista valvontaviranomaista tarvittaessa
kuultuaan päättää soveltaa ryhmittymän
omistusyhteisöön ainoastaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymien
valvonnasta annetun lain asiaa koskevaa säännöstä.
Jos ryhmittymän omistusyhteisöön
sovelletaan vastaavia säännöksiä sekä tämän
lain että luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) mukaisesti
erityisesti riskiperusteisen valvonnan osalta, Finanssivalvonta
voi yhteisestä sopimuksesta konsolidointiryhmän
toisen ETA-valtion toimivaltaisen valvontaviranomaisen kanssa päättää soveltaa
ainoastaan joko tätä lakia tai luottolaitostoiminnasta
annettua lakia riippuen siitä, kumman sektorin merkitys
on rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 4 §:n
2 momentin 1 kohdan mukaisella tavalla laskettuna ryhmittymässä suurempi.
Finanssivalvonnan on ilmoitettava 1 ja 2 momentin nojalla tekemästään
päätöksestä Euroopan valvontaviranomaisen
(Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY
muuttamisesta ja komission päätöksen
2009/78/EY kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustetulle
Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan valvontaviranomaisen
(Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen)
perustamisesta sekä päätöksen
N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission
päätöksen 2009/79/EY
kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella
(EU) N:o 1094/2010 perustetulle Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle.
3 §
Poikkeus lisävalvontasäännöksistä
Finanssivalvonta voi päättää,
että tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta lisävalvonnan piiriin kuuluvaan yritykseen, jos
yrityksellä on vain vähäinen merkitys
vakuutusyhtiön tämän luvun mukaisen lisävalvonnan
tavoitteiden kannalta tai kun yrityksen taloudellisen tilanteen
sisällyttäminen lisävalvonnan piiriin
ei ole vakuutusyhtiön lisävalvonnan tavoitteiden
kannalta tarkoituksenmukaista tai se on harhaanjohtavaa.
Jos emoyrityksenä olevalla vakuutusomistusyhteisöllä,
ryhmittymän omistusyhteisöllä, kolmannen
maan vakuutusyrityksellä tai monialaomistusyhteisöllä on
tytäryrityksinä Suomessa ja vähintään
yhdessä muussa ETA-valtiossa toimiluvan saaneita vakuutusyrityksiä,
Finanssivalvonta voi yhtiön hakemuksesta päättää,
että tämän luvun säännöksiä ei
sovelleta lisävalvonnan piiriin kuuluvaan Suomessa toimiluvan
saaneeseen vakuutusyhtiöön edellyttäen,
että toisen ETA-valtion vakuutustoimintaa valvova viranomainen
on järjestänyt kyseisen vakuutusyritysryhmittymän
lisävalvonnan vakuutusyritysryhmittymään
kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvonnasta annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivistä 98/78/EY
ilmenevien periaatteiden mukaisesti ja että Finanssivalvonta saa
kyseisen valtion vakuutustoimintaa valvovalta viranomaiselta kaikki
vakuutusyritysryhmittymän lisävalvontaa varten
tarpeelliset tiedot.
4 §
Sisäinen valvonta
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla vakuutusyhtiöllä sekä suomalaisella
vakuutusomistusyhteisöllä ja ryhmittymän
omistusyhteisöllä on oltava riittävät
sisäisen valvonnan järjestelmät tämän
luvun mukaisen lisävalvonnan kannalta oleellisten tietojen
tuottamiseksi.
5 §
Mukautettu vakavaraisuuslaskelma
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön
lisävalvontaa varten yhtiön on laadittava mukautettu
vakavaraisuuslaskelma, johon on otettava mukaan vakuutussidosyritykset. Laskelma
on toimitettava Finanssivalvonnalle tilinpäätöstietojen
yhteydessä.
Edellä 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön
emoyrityksenä olevan suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
ja ryhmittymän omistusyhteisön on laadittava lisävalvontaa
varten mukautettu vakavaraisuuslaskelma, johon on otettava mukaan
emoyrityksen vakuutussidosyritykset. Jos vakuutusyhtiön
emoyrityksenä on ulkomainen vakuutusomistusyhteisö,
ryhmittymän omistusyhteisö tai kolmannen maan
vakuutusyritys, ryhmään kuuluvan vakuutusyhtiön
on laadittava kyseinen laskelma. Laskelma on toimitettava Finanssivalvonnalle
tilinpäätöstietojen yhteydessä.
Finanssivalvonta voi päättää,
että tässä pykälässä tarkoitettu
mukautettu vakavaraisuuslaskelma on laadittava ainoastaan silloin,
kun emoyritys on lisävalvonnan piiriin kuuluvan vakuutusyritysryhmittymän
ylin emoyritys.
6 §
Mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa käytettävä toimintapääoma
ja sen vähimmäismäärä
Mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4) vakuutusomistusyhteisön ja ryhmittymän omistusyhteisön
toimintapääoma määräytyy 11 luvun
mukaisesti ja toimintapääoman vähimmäismäärä on
nolla;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Mukautetun toimintapääoman laskeminen
Vakuutusyrityksen, vakuutusomistusyhteisön, ryhmittymän
omistusyhteisön ja kolmannen maan vakuutusyrityksen (omistaja)
mukautettuun toimintapääomaan luetaan omistajan
toimintapääoma ja sen omistusosuuden mukainen suhteellinen
osuus vakuutussidosyrityksen toimintapääomasta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 §
Poikkeukset sidosyrityksen toimintapääoman huomioon
ottamisessa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos 7 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 2 kohdassa tarkoitettu
vakuutussidosyritys on tytäryritys, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin toimintapääoman vähimmäismäärä,
suhteellisen osuuden sijasta mainituissa lainkohdissa sovelletaan 100
prosentin omistusosuutta. Finanssivalvonta voi kuitenkin sallia,
että tytäryrityksen toimintapääoma
ja toimintapääoman vähimmäismäärä otetaan
tällaisessakin tapauksessa huomioon suhteellisen osuuden
mukaisesti, jos se katsoo emoyrityksen vastuun rajatuksi vain kyseiseen suhteelliseen
osuuteen.
Jos vakuutusyrityksen, vakuutusomistusyhteisön, ryhmittymän
omistusyhteisön tai kolmannen maan vakuutusyrityksen mukautetun vakavaraisuuden
laskemiseen tarvittavia sidosyritystä koskevia tietoja
ei jostakin syystä ole käytettävissä,
mukautetusta toimintapääomasta on vähennettävä kyseisen
sidosyrityksen osakkeet tai osuudet sen mukaisesti kuin ne on arvostettu
omistajan toimintapääomassa.
11 §
Konsernitilinpäätöksen perusteella
laadittava mukautettu vakavaraisuuslaskelma
Vakuutusyhtiön, vakuutusomistusyhteisön, ryhmittymän
omistusyhteisön tai kolmannen maan vakuutusyrityksen hakemuksesta
ja Finanssivalvonnan suostumuksella mukautettu vakavaraisuus voidaan
määrätä konsernitilinpäätöksen
perusteella. Mukautetun vakavaraisuuden määräämisessä konsernitilinpäätöksen
perusteella on noudatettava tätä lukua.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 §
Vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma
Jos 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön
5 §:n 1 momentin nojalla laskettu mukautettu vakavaraisuus
on negatiivinen, yhtiön on toimitettava Finanssivalvonnan
hyväksyttäväksi valvojan määräämässä ajassa
yhtiön vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma.
Jos 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun vakuutusyhtiön
vakavaraisuus 5 §:n 2 ja 3 momentin mukaisen laskelman
perusteella on vaarantunut tai saattaa vaarantua, yhtiön
emoyrityksenä olevan suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
tai ryhmittymän omistusyhteisön on toimitettava
Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi valvojan
määräämässä ajassa
yhtiön vakavaraisuustilan tervehdyttämissuunnitelma.
Jos emoyrityksenä on muu 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu
yritys kuin suomalainen vakuutusomistusyhteisö tai ryhmittymän
omistusyhteisö, vakuutusyhtiön on toimitettava
tervehdyttämissuunnitelma valvojalle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
22 §
Poikkeusluvat
Finanssivalvonta voi myöntää vakuutusyhtiölle
luvan poiketa 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta
velvollisuudesta laatia mukautettu vakavaraisuuslaskelma, jos se
on toisen suomalaisen vakuutusyrityksen, suomalaisen vakuutusomistusyhteisön
tai ryhmittymän omistusyhteisön sidosyritys, joka
on otettu huomioon omistajana olevan vakuutusyrityksen tai vakuutusomistusyhteisön
mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa tai ryhmittymän omistusyhteisön
vakavaraisuuslaskelmassa. Poikkeus voidaan myöntää vain,
jos mukautetussa vakavaraisuuslaskelmassa tai vakavaraisuuslaskelmassa
mukana olevien vakuutusyritysten toimintapääomaan
luettavat erät on asianmukaisesti ja Finanssivalvonnan hyväksymällä tavalla
jaettu edellä mainittujen yritysten kesken.
31 luku
Vakuutusyhtiön toimintaa koskevat muut säännökset
5 §
Vakuutusmatemaatikon yleinen kelpoisuus
Vakuutusmatemaatikolta edellytetään:
1) ylempää korkeakoulututkintoa,
jossa syventävät opinnot on suoritettu matematiikassa, tai
muuta vastaavat vaatimukset täyttävää ylempää korkeakoulututkintoa;
2) riittäviä tietoja vakuutusmatematiikasta, riskiteoriasta,
sijoitustoiminnan matematiikasta, todennäköisyyslaskennasta,
tilastotieteestä, kirjanpidosta sekä vakuutuslainsäädännöstä ja muista
vakuutusyhtiötä koskevista säännöksistä ja
määräyksistä; sekä
3) käytännön kokemusta 6
luvun 20 §:ssä säädetyistä tai
niihin rinnastettavista vakuutusmatemaatikon tehtävistä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 §
Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunta
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi
kerrallaan vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan, joka toteaa
5 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden. Sosiaali-
ja terveysministeriö määrää lautakunnan
puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljä muuta jäsentä.
Lautakunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi lautakunnan
jäsentä on paikalla.
Lautakunta laatii vaatimukset 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitettujen tietojen osoittamiseksi, ja lautakunnalle
suoritetaan tarvittavat, lautakunnan määräämät
kokeet ja muut suoritukset.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa antamallaan
todistuksella 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun vakuutusmatemaatikon
kelpoisuuden vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan esityksestä.
Ministeriön antaman vahvistuksen jälkeen vakuutusmatemaatikolla
on oikeus käyttää nimitystä SHV-vakuutusmatemaatikko.
7 §
ETA-valtiossa vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden saanut vakuutusmatemaatikko
Vakuutusmatemaatikkoon rinnastettava kelpoisuus on
myös henkilöllä, jolla on oikeus toimia
vakuutusmatemaatikon tehtävissä ETA-valtiossa
tai Sveitsissä ja jolla on:
1) vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan riittäviksi
katsomat tiedot Suomen vakuutuslainsäädännöstä ja
suomalaisesta vakuutustoiminnasta; tai
2) käytännön kokemus 6 luvun
20 §:ssä säädetyistä tai
niihin rinnastettavista vakuutusmatemaatikon tehtävistä ETA-valtiossa
tai Sveitsissä vähintään kolmen
vuoden ajalta, josta vähintään yhden
vuoden on oltava kokemusta tällaisista tehtävistä Suomessa.
Muussa ETA-valtiossa tai Sveitsissä vakuutusmatemaatikon
tointa harjoittamaan oikeutetun on hoitaessaan tehtäviään
Suomessa käytettävä sitä ammattinimikettä,
jota käytetään valtiossa, jossa hän
on saanut vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden.
7 a §
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan
päätökseen
Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan tekemään
päätökseen saa vaatia oikaisua vakuutusmatemaatikon
tutkintolautakunnalta siten kuin hallintolaissa (434/2003)
säädetään.
Lautakunnan oikaisuvaatimusasiassa tekemään
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea
muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
7 b §
Vakuutusmatemaatikon tutkintolautakunnan kustannukset
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa vakuutusmatemaatikon
tutkintolautakunnan toiminnan kustannuksista sekä vahvistaa
puheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteet. Ministeriöllä on
oikeus periä antamastaan todistuksesta maksu siten kuin
valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
8 §
Kurinpidolliset seuraamukset
Sosiaali- ja terveysministeriö voi vakuutusmatemaatikon
tutkintolautakunnan esityksestä evätä 5 §:ssä tarkoitetun
SHV-vakuutusmatemaatikon tai 7 §:ssä tarkoitetun
muussa ETA-valtiossa tai Sveitsissä vakuutusmatemaatikon kelpoisuuden
saaneen vakuutusmatemaatikon oikeuden toimia vastuullisen vakuutusmatemaatikon
tehtävissä tai muissa 5 tai 7 §:ssä tarkoitettua
kelpoisuutta edellyttävissä tehtävissä Suomessa,
jos hän on olennaisella tavalla rikkonut vakuutustoimintaa
koskevia lakeja tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai
määräyksiä taikka jos hän
on muutoin toiminut ammattia harjoittaessaan olennaisella
tavalla virheellisesti tai moitittavasti. Oikeus toimia vastuullisen
vakuutusmatemaatikon tehtävissä voidaan evätä myös määräajaksi,
joka ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Oikeutensa menettäneellä ei
ole oikeutta käyttää nimitystä SHV-matemaatikko.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun menettelyn sijasta
sosiaali- ja terveysministeriö voi vakuutusmatemaatikon
tutkintolautakunnan esityksestä määrätä vakuutusmatemaatikolle
myös huomautuksen tai varoituksen.
Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun esityksen tekemistä lautakunnan
on varattava asianomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi.
Edellä 1 tai 2 momentin nojalla annetusta sosiaali-
ja terveysministeriön päätöksestä voidaan
valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettu
kurinpitoasia tulee vireille, kun vakuutusmatemaatikkoon kohdistuva
kirjallinen kantelu tai muu ilmoitus annetaan vakuutusmatemaatikon
tutkintolautakunnalle.
Jos kyseessä on muussa ETA-valtiossa tai Sveitsissä vakuutusmatemaatikon
kelpoisuuden saanut vakuutusmatemaatikko, sosiaali- ja terveysministeriön
on oltava yhteydessä siihen viranomaiseen tai yhteisöön,
joka vastaa kurinpidollisista seuraamuksista siinä valtiossa,
jossa kyseinen vakuutusmatemaatikko on saanut vakuutusmatemaatikon
kelpoisuuden.