Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
EV 162/2002 vp - HE 224/2002 vp
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien teknisten tarkistusten toteuttamiseksi (HE 224/2002 vp).
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM 31/2002 vp).
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 22 §:n 5 momentti, 31 §:n 3 momentti ja 39 b §:n 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 22 §:n 5 momentti laissa 70/2002, 31 §:n 3 momentti laissa 979/1996 ja 39 b §:n 2 momentti laissa 311/1995, seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työkyvyttömyyseläkkeen ollessa lepäävänä henkilöä ei pidetä eläkkeensaajana. Henkilölle, jonka eläke on jätetty lepäämään 4 momentissa säädetyllä tavalla, maksetaan lepäämistä vastaavalta ajalta, enintään kuitenkin 24 kuukaudelta, vammaistukilain (124/1988) 2 §:n 4 momentissa tarkoitettua vammaistukea. Lepäämässä olevaa eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen edellyttäen, että työnteko on lakannut tai ansiotulot ovat vähentyneet siten, että ne jäävät alle 4 momentissa säädetyn tulorajan. Jollei lepäävänä olevaa eläkettä ole eläkelaitokselle tehdyllä eläkelaitoksen pyytämällä ilmoituksella vaadittu maksettavaksi uudelleen viiden vuoden kuluessa siitä, kun eläke on jätetty lepäämään, katsotaan se ilman eri päätöstä lakanneeksi.
Eläkkeensaajien hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa.
Etuuden korotuksen korkokanta vuotta kohden laskettuna on etuuden maksupäivää edeltävän, korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun puolivuotiskauden viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Viivästyskorotus lasketaan viivästysajan jokaiselta päivältä. Viivästysajan katsotaan alkavan, kun kolme kalenterikuukautta on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona vakuutettu on jättänyt eläkelaitokselle hakemuksensa tai muun vastaavan vaatimuksen, sekä esittänyt etuuden perustetta ja määrää koskevan sellaisen selvityksen kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Tällöin otetaan myös huomioon eläkelaitoksen mahdollisuudet hankkia selvitys. Jos 26 §:ssä tarkoitettua eläkettä tai korvausta ei vielä ole lopullisesti ratkaistu, viivästysajan katsotaan alkavan vasta, kun yksi kalenterikuukausi on kulunut sen kuukauden päättymisestä, jona ilmoitus mainitusta eläkkeestä tai korvauksesta on tullut eläkelaitokseen. Saman päätöksen perusteella myöhemmin suoritettavalle etuuserälle korotus lasketaan eräpäivästä.
_______________
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 6 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 981/1996, sekä
lisätään 6 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 112/1982, 56/1985, 590/1986, 127/1988, 473/1991, 985/1994, mainitussa laissa 981/1996 sekä laeissa 915/1998, 1421/2001 ja 684/2002, uusi 5 b kohta seuraavasti:
Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot):
5 b) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta;
Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lueta henkilön omistamaa omassa käytössä olevaa asuntoa eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen velkojen korkoja. Asunnon katsotaan olevan hakijan omassa käytössä silloinkin, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön ja hänen puolisonsa asuu edelleen hakijan tai puolisoiden yhteisesti omistamassa asunnossa.
Jos henkilö saa asumistukea tämän lain voimaan tullessa, hänen vuosituloaan arvioitaessa otetaan omaisuus huomioon tämän lain 6 §:n 3 momentin mukaisesti, kun asumistuki ensimmäisen kerran tarkistetaan 8 §:n perusteella lain voimaantulon jälkeen.
lisätään 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 b §:n 3 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 105/1982, 54/1985, 982/1996, 916/1998 ja 683/2002, uusi 9 b kohta seuraavasti:
9 b) sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta;
muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 3 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 10/1974, seuraavasti:
Hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden, vian tai vamman hoidossa.
muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 2 §:n 4 momentti, 3 §:n 2 momentti ja 8 §,
sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 4 momentti laissa 71/2002 ja 8 § laissa 688/2002, seuraavasti:
Jos henkilö on jättänyt kansaneläkkeensä kansaneläkelain 22 §:n 5 momentissa tarkoitetulla tavalla lepäämään, hänelle maksetaan aina 1 momentin 1 kohdan mukaista vammaistukea eläkkeen lepäämisajalta, enintään kuitenkin 24 kuukauden ajalta. Henkilö ei voi samalta ajalta saada muulla perusteella vammaistukea. Hänelle voidaan kuitenkin maksaa 3 momentin mukaista vammaistukea.
Vammaistuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada vammaistukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden tai vamman hoidossa.
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35—39, 39 b, 40, 42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b—46 d, 46 f, 46 i ja 46 j §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80—82, 84—86, 88 ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, viimeksi mainittua lakia ei kuitenkaan tämän lain 2 §:n 3 momentissa mainitun rahamäärän osalta.
muutetaan kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (610/1991) 3 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 839/1998, seuraavasti:
Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä muussa kuin julkisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle, joka lisäksi saa
4) vammaistukilain 2 §:n 4 momentin mukaista vammaistukea, joka on myönnetty 3 kohdassa tarkoitetun hoitotuen sijaan,
sellaisen pitkäaikaisen tai vaativat muut kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvät kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, jotka ovat tarpeen hänen työ- tai toimintakykynsä turvaamiseksi tai parantamiseksi.
Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2002