4 a §

Vakuutusyhtiö saa antaa vakuuden vain omasta sitoumuksestaan sekä tytäryhteisönsä sitoumuksesta edellyttäen, että tämä ei ole vakuutusyhtiö, luotto- tai rahoituslaitos taikka rahastoyhtiö. Vakuuden antaminen tytäryhteisön sitoumuksesta edellyttää, että vakuutusyhtiö saa antamalleen vakuudelle turvaavan vastavakuuden tai että sen velkasitoumuksen määrä, josta vakuus annetaan, ja niiden velkasitoumusten määrä, joilla on sama tai parempi etuoikeus tytäryhteisön omaisuuteen kuin ensiksi mainitulla velkasitoumuksella, eivät ole yhteensä suuremmat kuin 80 prosenttia tytäryhteisön omaisuuden käyvästä arvosta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske luotto- tai takausvakuutuksen antamista. Vakuutusyhtiö ei saa antaa vakuutta vakuutussopimukseen perustuvan velvoitteensa suorittamisesta, ellei laista, asetuksesta, viranomaisen määräyksestä tai vakiintuneesta jälleenvakuutuskäytännöstä muuta johdu.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa hakemuksesta luvan poiketa 1 momentin säännöksistä.

3 §

Vakuutusyhtiön on katettava 2 §:ssä tarkoitettu vastuuvelka sekä ne saatavat, jotka on suoritettava vakuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin aikana 15 luvun 31 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien etuoikeudesta huolimatta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutusyhtiön pyynnöstä hyväksyä vastuuvelan katteeksi määräajaksi muitakin kuin 5 momentissa tarkoitettuja varoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhtiökokous voi kuitenkin päätöksellä, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja vakuutusosakeyhtiössä vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, antaa voitosta käytettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen määriä, joilla 11 luvun 6 §:ssä tarkoitettuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sanottavaa merkitystä.

5 a §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Toimilupa on peruutettava, jos vakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan tai sen omaisuus on luovutettu konkurssiin.

5 c §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiamiehen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tämän määräämät selvitykset. Asiamiehen palkkaedut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ja ne suoritetaan asianomaisen vakuutusyhtiön varoista viraston määräämällä tavalla. Vakuutusyhtiö vastaa myös muista kustannuksista, jotka syntyvät asiamiehen suorittaessa tehtäväänsä.

6 §

Vakuutusvalvontavirasto voi edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin kieltää vakuutusyhtiötä myös suorittamasta vakuutuksen takaisinostoarvoa vakuutuksenottajille. Kieltopäätökseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta jäljempänä 10 §:n 2 momentissa olevin poikkeuksin.

Vakuutusvalvontavirasto voi pyytää niiden ETA-valtioiden vakuutustarkastuksesta vastaavia viranomaisia, joissa yhtiö harjoittaa vakuutusliikettä 2 a luvun 1 §:n 1 momentin tai 8 §:n 1 momentin perusteella, ryhtymään kotivaltiossaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Vakuutusyhtiön omaisuuden määrääminen luovutus- ja panttauskieltoon saa kestää enintään kolme kuukautta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

7 §

Edellä 6 §:ssä tarkoitetusta Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen luovutus- ja panttauskielto kohdistuu ja kiellon voimassaoloaika, kiellon noudattamisen valvontaa varten 8 §:n nojalla määrätty asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

Vakuutusvalvontaviraston omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestä voidaan valittaa noudattaen, mitä Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain (78/1999) 6 §:ssä säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun viraston päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8 §

Vakuutusvalvontaviraston on asetettava vakuutusyhtiöön 5 c §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa, että yhtiö noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on 5 c §:ssä mainittujen valtuuksien lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin.

Asiamiehellä on oikeus käyttää 1 momentissa tarkoitetun tehtävänsä suorittamisessa asiantuntijoita tai avustajia siinä laajuudessa kuin se on tarkoituksenmukaista.

Vakuutusvalvontaviraston on annettava asiamiehelle todistus hänen määräämisestään 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään.

Asiamies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tässä pykälässä säädettyjä tehtäviä hoitaessaan on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut vakuutusyhtiölle tai velkojalle taikka takaajalle tai vakuuden asettajalle.

9 §

Vakuutusyhtiö on velvollinen antamaan asiamiehelle tämän vaatimat tiedot omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon kannalta merkityksellisistä seikoista. Vakuutusyhtiö on velvollinen myötävaikuttamaan siihen, että asiamies voi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä.

10 §

Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto ei vaikuta vakuutusyhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston asemaan ja tehtäviin. Vakuutusyhtiöllä säilyy omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon aikana valta määrätä toiminnastaan ja omaisuudestaan, jollei 2 momentista muuta johdu.

Vakuutusyhtiö saa luovuttaa tai pantata kiellon alaista omaisuuttaan vain, jos asiamies siihen suostuu. Kielto ei estä omaisuuden tavanomaista käyttöä. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kyseessä on yhtiön tavanomaiseen liiketoiminnan harjoittamiseen kuuluva toimi, joka ei ole ehdoiltaan, merkitykseltään tai riskiltään epätavallinen. Vakuutuksen takaisinostoarvoa ei kuitenkaan saa suorittaa vakuutuksenottajille ilman asiamiehen suostumusta.

Kiellon vastainen toimi on tehoton, paitsi jos toinen osapuoli ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää, ettei vakuutusyhtiöllä ollut oikeutta tehdä kyseistä oikeustointa.

11 §

Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiön omaisuus on 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin määrätty luovutus- ja panttauskieltoon, tällaiseen omaisuuteen ei enää saa kohdistaa ulosmittausta tai turvaamistointa. Jos ennen kiellon määräämistä omaisuuteen on jo kohdistettu ulosmittaus tai turvaamistoimi, täytäntöönpanoa voidaan kuitenkin jatkaa sitä hakeneen velkojan lukuun.

12 §

Mitä edellä säädetään omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta sekä omaisuuteen kohdistetusta ulosmittauksesta tai turvaamistoimesta, ei estä panttivelkojaa käyttämästä panttioikeuteen perustuvia oikeuksiaan.

13 §

Vakuutusvalvontaviraston on viipymättä ilmoitettava kaikkien muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestään. Viraston on myös viivytyksettä huolehdittava kieltoa koskevan päätöksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä, Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä tarvittaessa yhdessä tai useammassa päivälehdessä.

14 §

Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontaviraston tekemästä omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestä eräille viranomaisille sekä viranomaisten tehtävä merkintä kaupparekisteriin ja erinäisistä omaisuuslajeista sekä kiinnityksestä pidettäviin rekistereihin siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään. Sama koskee kiellon peruuttamista tai sen lakkaamista muun syyn kuin määräajan päättymisen vuoksi.

15 §

Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto tulee voimaan siitä riippumatta, onko 13 ja 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus ja kuulutus toimitettu.

Edellä 13 ja 14 §:ää ei sovelleta, jos omaisuuden luovutus- ja panttauskielto vaikuttaa yksinomaan vakuutusyhtiön sellaisten osakkaiden tai työntekijöiden oikeuksiin, jotka eivät samalla ole vakuutuksenottajia. Vakuutusvalvontavirasto päättää, miten tällaisesta toimenpiteestä ilmoitetaan niille, joihin toimenpide vaikuttaa.

16 §

Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava 7 §:ssä säädetyt seikat. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavassa kuulutuksessa on lisäksi mainittava, mitä lakia toimenpiteeseen sovelletaan.

17 §

Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon antamisesta vakuutusyhtiön tunnetuille velkojille. Ilmoituksesta on käytävä ilmi 7 §:ssä mainitut seikat. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset ilmoitustavasta.

Ilmoitus on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi. Jos vakuutussaatavan haltijana on velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on toisessa ETA-valtiossa kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.

18 §

Asiamiehen on pyydettävä, että omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta tehdään merkintä toisessa ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin, kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan tehtävä tällaisesta toimenpiteestä.

19 §

Omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon oikeusvaikutukset ovat voimassa, kunnes kielto lakkaa 20 §:n mukaisesti.

20 §

Vakuutusvalvontaviraston on välittömästi peruutettava omaisuuden luovutus- ja panttauskielto, jos kiellolle ei enää ole edellytyksiä. Kielto lakkaa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä asetetun määräajan päättyessä. Kielto lakkaa myös, jos vakuutusyhtiö asetetaan selvitystilaan tai sen omaisuus luovutetaan konkurssiin.

21 §

Päätös tai määräys, joka on annettu jonkin tämän luvun 3—5, 5 a—5 c tai 6 §:ssä, 7 luvun 4 §:ssä, 14 b luvun 7—9 tai 11 §:ssä taikka 15 luvun 7, 12, 21, 24 tai 36 §:ssä olevan säännöksen nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

1 §

Tässä luvussa tarkoitetaan vakuutussaatavalla kaikkia niitä saatavia, joista vakuutusyhtiö on ensivakuutussopimuksen perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhtiöltä, mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhtiö on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle joko vakuutussopimuslain 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään myös vakuutussaatavina.

2 §

Vakuutusyhtiön ja sen toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan edustuston selvitystilaa koskevaan päätökseen, selvitysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan tämän luvun selvitystilaa koskevia säännöksiä sekä soveltuvin osin osakeyhtiölain 13 luvun 4 b §:n, 11 §:n 1 momentin ja 11 a §:n säännöksiä.

3 §

Vakuutusyhtiö, jonka toimilupa on peruutettu, on selvitystilassa ja se on purettava.

Jos toimiluvan peruuttaminen johtuu siitä, että vakuutusosakeyhtiö, jonka koko vakuutuskanta on luovutettu toiselle vakuutusyhtiölle, ilmoittaa luopuvansa vakuutusliikkeen harjoittamisesta, yhtiö voi kuitenkin jatkaa toimintaansa muuta liiketoimintaa harjoittavana osakeyhtiönä ilman tässä luvussa säädettyä selvitys- ja purkamismenettelyä tehtyään tarvittavat muutokset yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan peruuttamisesta. Jos yhtiöjärjestyksen muutosta ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi sanotussa ajassa tai jos rekisteröinti on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, päätös toiminnan jatkamisesta on rauennut. Tässä momentissa tarkoitetulle yhtiöjärjestyksen muutokselle ei vaadita Vakuutusvalvontaviraston vahvistusta.

4 §

Vakuutusyhtiö, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 11 luvussa säädetty takuumäärä, tai työeläkevakuutusyhtiö, jonka toimintapääoma on pienempi kuin työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n 2 momentin mukainen takuumäärä, taikka vakuutusyhtiö, jonka oma pääoma ei täytä 11 luvussa säädettyä oman pääoman vähimmäismäärää tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n 3 momentin vähimmäisvaatimusta, on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei edellä mainittuja vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhtiökokoukselle. Vakuutusvalvontavirasto voi kuitenkin pidentää määräaikaa enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.

Yhtiökokous voi, sen lisäksi mitä 3 §:n 1 momentissa ja edellä 1 momentissa säädetään, päättää yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Henkivakuutusyhtiön osalta tässä tarkoitetun päätöksen saa kuitenkin tehdä vain, jos yhtiö on luovuttanut koko vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiön yhtiökokouksen päätös yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet tai, äänten mennessä tasan, jos puheenjohtaja on siihen yhtynyt. Muussa tapauksessa on päätös pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä ja vakuutusosakeyhtiössä vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Viimeksi sanotussa tapauksessa, jos vakuutusosakeyhtiössä on erilajisia äänioikeuden tuottavia osakkeita, päätökseen vaaditaan lisäksi niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista.

5 §

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhtiökokous voi kuitenkin 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.

Kutsussa selvitystilaan asettamista käsittelevään yhtiökokoukseen on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus liitteineen on pidettävä vakuutusyhtiön pääkonttorissa osakkaiden nähtävinä vähintään viikon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhtiökokouksessa. Jos ehdotetaan yhtiön asettamista selvitystilaan ja sen purkamista 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, kokouskutsu on toimitettava kuitenkin viimeistään kuukausi ennen yhtiökokousta tai 8 luvun 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty pitempää aikaa.

6 §

Jos voidaan olettaa, että vakuutusyhtiö ei täytä 4 §:n 1 momentissa mainittuja, toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä annettava ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhtiö täytä 4 §:n 1 momentissa asetettuja vaatimuksia, on pidettävä yhtiökokous kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Kutsusta yhtiökokoukseen on hallituksen annettava tieto Vakuutusvalvontavirastolle.

Jollei hallitus ja toimitusjohtaja ole tehnyt 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi. Jollei kehotusta noudateta, on virastolla oikeus laadituttaa tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi ja kutsua yhtiökokous 2 momentissa mainitussa tapauksessa koolle.

7 §

Jollei yhtiö 4 §:n 1 momentin mukaisen määräajan tai siihen myönnetyn pidennyksen päättyessä täytä sanotussa momentissa mainittuja toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhtiökokouksen on päätettävä yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jollei yhtiökokous tee tätä päätöstä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yhtiö selvitystilaan ja purettavaksi.

Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä 6 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva tilintarkastajan lausunto.

Tuomioistuin voi määrätä yhtiön selvitystilaan jäljempänä 8 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään Vakuutusvalvontavirastolle ennen selvitysmenettelyn aloittamista, mikäli mahdollista, tai muussa tapauksessa välittömästi sen jälkeen.

8 §

Jos vakuutusyhtiön osakas osallistumalla sellaiseen yhtiökokouksen päätökseen, jota tarkoitetaan osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:ssä, tai muulla tavoin tahallisesti on väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä, tuomioistuin voi, jos siihen on erittäin painavia syitä, toisen osakkaan kanteesta ja Vakuutusvalvontavirastoa kuultuaan määrätä yhtiön selvitystilaan.

Jos edellytykset 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen ovat vakuutusosakeyhtiön osalta olemassa, tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta selvitystilaan määräämisen sijasta velvoittaa yhtiön määräajan kuluessa lunastamaan kantajan osakkeet. Lunastushinta on määrättävä yhtiön tilaan ja muihin seikkoihin nähden kohtuulliseksi. Jos yhtiö laiminlyö toimittaa lunastamisen määräajassa, tuomioistuimen tulee lunastukseen oikeutetun hakemuksesta määrätä yhtiö selvitystilaan.

Harkittaessa sitä, määrätäänkö yhtiö selvitystilaan vai velvoitetaanko yhtiö lunastamaan kantajan osakkeet, on otettava huomioon vakuutetut edut. Lunastamiseen voidaan velvoittaa vain, jos yhtiö täyttää lunastamisen jälkeen 4 §:n 1 momentin mukaiset toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetetut vaatimukset.

9 §

Ennen selvitystilaan määräämistä tuomioistuimen on kuultava asiasta Vakuutusvalvontavirastoa.

Yhtiön on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos yhtiö määrätään selvitystilaan taikka jos tuomioistuin muutoin katsoo sen kohtuulliseksi.

Tuomioistuimen on viran puolesta ilmoitettava selvitystilaan määräämisestä ja selvitysmiesten valinnasta Vakuutusvalvontavirastolle sekä rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

10 §

Kannetta selvitystilaan määräämisestä tuomioistuimessa voi ajaa Vakuutusvalvontavirasto, hallitus, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua selvitystilaan määräämisestä. Rekisteriviranomainen voi erityisestä syystä panna asian vireille tuomioistuimessa.

11 §

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, sen on 9 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa kehotettava niitä osakkaita ja velkojia, jotka haluavat esittää selvitystilaan määräämistä koskevia huomautuksia, saapumaan oikeuteen määräpäivänä. Kehotus on julkaistava virallisessa lehdessä aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Tuomioistuimen on toimitettava kehotuksesta tieto rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

12 §

Kun yhtiökokous, Vakuutusvalvontavirasto tai tuomioistuin tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määrätä yksi selvitysmies. Mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, on soveltuvin osin voimassa selvitysmiehistä, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu. Tuomioistuimen tekemä selvitysmiesten valinta tapahtuu Vakuutusvalvontaviraston esityksestä.

Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhtiöllä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä selvitysmiehet. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja.

13 §

Sosiaali- ja terveysministeriön peruuttaessa vakuutusyhtiön toimiluvan 14 luvun 5 a §:n 1 momentin nojalla Vakuutusvalvontaviraston on valittava yhtiölle yksi tai useampi selvitysmies.

14 §

Vakuutusyhtiön selvitysmiehen on kuulutettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. Lisäksi selvitysmiehen on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle ja rekisteriviranomaisen rekisteröitävä selvitystilaan määräämistä ja selvitysmiesten valintaa koskeva päätös.

15 §

Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehillä on oikeus jatkaa yhtiön liiketoimintaa siinä määrin kuin se on tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Jäljempänä 31 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhtiön varoista on selvitystilan aikana suoritettava esineoikeuden alaisia varoja koskevat saatavat ja selvitysmenettelystä johtuvat saatavat.

Selvitysmiehen on haettava julkinen haaste vakuutusyhtiön velkojille. Julkisesta haasteesta säädetään erikseen. Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta vakuutusyhtiön tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, se viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.

Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset saatavansa ovat vakuutusyhtiön selvitystilassa samassa asemassa keskenään, ja näitä saatavia koskee sama maksunsaantijärjestys.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, velkojan on ilmoitettava selvitysmiehelle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.

16 §

Selvitystilassa olevan vakuutusyhtiön yhtiökokoukseen sovelletaan tämän lain yhtiökokousta koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Jos selvitystilan lopettamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi on tarpeen, yhtiökokous voi päättää myös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman korottamisesta, optio-oikeuksien antamisesta sekä vaihtovelkakirjalainan ja pääomalainan ottamisesta tämän lain säännöksiä noudattaen.

17 §

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa yhtiön joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa säädetään, on soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen tulee lisäksi sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty.

18 §

Jos vakuutusyhtiölle jää omaisuutta jäljempänä 35 ja 36 §:ssä säädetyn menettelyn jälkeen, selvitysmiehen on maksettava kaikki muu tiedossa oleva velka yhtiön velkojille haetun julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen, jos yhtiön varat siihen riittävät. Keskinäisessä vakuutusyhtiössä on takuupääoma korkoineen tämän jälkeen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan keskinäisessä yhtiössä yhtiön osakkaille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Jos jaettava omaisuus on vähäinen, voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä, että sen käytöstä voidaan päättää toisinkin. Vakuutusosakeyhtiössä osakkeenomistajalla on, jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta.

Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhtiötä vastaan pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhtiökokouksessa.

Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhtiökokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, on hän menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen jaettuun omaisuuteen verrattuna, Vakuutusvalvontavirasto voi selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle. Muussa tapauksessa noudatetaan, mitä 21 §:ssä säädetään.

19 §

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen tulee sisältyä myös selostus yhtiön omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia koskevat asiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua yhtiökokous tarkastamaan lopputilitys.

20 §

Vakuutusyhtiö katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhtiökokouksessa. Selvitysmiehen on tehtävä purkamisesta viivytyksettä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voivat vakuutusosakeyhtiön osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä tai vähintään yksi kymmenesosa kaikista vakuutusosakeyhtiön osakkeista, taikka keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä, vaatia selvitysmiestä kutsumaan yhtiökokouksen koolle käsittelemään 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Mitä 8 luvun 9 §:ssä säädetään, on vastaavasti noudatettava. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

21 §

Jos vakuutusyhtiön purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai yhtiötä vastaan nostetaan kanne taikka muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystä jatkettava. Selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhtiökokoukseen on toimitettava yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi vakuutusosakeyhtiössä on lähetettävä kirjallinen kutsu jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön tiedossa. Jos yhtiöllä selvitystä jatkettaessa ei ole toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä hakemuksesta selvitysmies sen mukaan kuin 12 §:ssä säädetään.

Jos vakuutusyhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhtiö selvitystilaan.

Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatketa eikä yhtiötä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan, jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.

22 §

Jos vakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan yhtiökokouksen päätöksellä 4 §:n 2 momentin mukaisesti, yhtiökokous voi, tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa, 4 §:n 3 momentin toisessa virkkeessä säädetyllä äänten enemmistöllä päättää, että selvitystila lopetetaan ja yhtiön toimintaa jatketaan. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhtiön omaisuutta on jaettu. Toimintaansa jatkavan yhtiön on haettava uudelleen toimilupaa noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 luvussa säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti noudatettava, jos yhtiö, joka on asetettu selvitystilaan sen johdosta, ettei se täytä 11 luvun takuumäärää tai oman pääoman vähimmäismäärää koskevia tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 17 §:n mukaisia vaatimuksia, jälleen täyttää sanotut vaatimukset.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhtiön toiminnan jatkamisesta on tehty, yhtiölle on valittava johto yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti.

Kun hallitus on valittu, selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen vaalista ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. Yhtiön velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta, kun selvitystila on lopetettu tämän pykälän säännösten mukaisesti.

23 §

Vakuutusyhtiön konkurssiin sovelletaan konkurssia koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

24 §

Vakuutusyhtiö voidaan hakea konkurssiin vain hallituksen tai, kun yhtiö on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen perusteella. Konkurssin aikana yhtiötä konkurssivelallisena edustavat hallitus ja toimitusjohtaja tai ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Kun vakuutusyhtiö on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee, jos virasto tekee siitä esityksen, määrätä pesänhoitajaksi yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Tämän pesänhoitajan on erityisesti valvottava vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhtiö katsottava puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi.

Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhtiö ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Milloin yhtiö on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 21 §:ssä säädetään.

25 §

Suomalaisen vakuutusyhtiön ja sen edustuston selvitystilasta ovat toimivaltaisia päättämään vakuutusyhtiön yhtiökokous, Vakuutusvalvontavirasto tai suomalainen tuomioistuin. Konkurssista on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin.

Päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltäviä 14 luvun 6 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava viipymättä kaikkien muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille päätöksestä aloittaa selvitystila tai konkurssi ja menettelyn mahdollisista vaikutuksista.

26 §

Vakuutusyhtiön selvitystilassa selvitysmiehen tai konkurssissa pesänhoitajan on ilmoitettava selvitystilan tai konkurssin alkamisesta ja lakkaamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ilmoitus on tehtävä ainakin suomeksi ja ruotsiksi.

Edellä 1 momentin mukaisessa ilmoituksessa on samalla ilmoitettava menettelyssä mukana olevat viranomaiset ja niiden toimivalta, sovellettava lainsäädäntö sekä selvitysmies tai pesänhoitaja.

27 §

Vakuutusvalvontaviraston tai tuomioistuimen on annettava selvitysmiehelle ja pesänhoitajalle todistus hänen määräämisestään tehtävään. Jos yhtiö on asetettu selvitystilaan yhtiökokouksen päätöksellä, selvitysmiehellä on oikeus saada ote selvitystilaan asettamista koskevasta yhtiökokouksen pöytäkirjasta.

Selvitysmiehellä ja pesänhoitajalla on oikeus käyttää tehtävänsä suorittamisessa asiantuntijoita tai avustajia siinä laajuudessa kuin se on tarkoituksenmukaista.

28 §

Selvitysmiehen, pesänhoitajan tai Vakuutusvalvontaviraston on pyydettävä, että selvitystilaan asettamisesta tai konkurssin aloittamisesta on tehtävä merkintä toisessa ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin, kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on kyseisen valtion lainsäädännön mukaan tehtävä selvitystila- tai konkurssimenettelyn aloittamisesta.

29 §

Vakuutusyhtiön velkojille tehtävässä ilmoituksessa on sen lisäksi, mitä muuten säädetään, vakuutussaatavien osalta ilmoitettava selvitystilan tai konkurssin yleiset vaikutukset vakuutussopimuksiin sekä vakuutuksenottajan ja vakuutetun vakuutussopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet. Kun Vakuutusvalvontavirasto jäljempänä 36 §:n mukaisesti määrää ajankohdan, jolloin vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa, myös tästä on ilmoitettava vakuutuksenottajille.

Vakuutusyhtiön velkojille tehtävä ilmoitus on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi. Ilmoituksessa on käytettävä lomaketta, jossa on kaikilla ETA-valtioiden virallisilla kielillä otsikko "Kehotus saatavan ilmoittamiseen ja huomautusten esittämiseen; noudatettavat määräajat".

Jos vakuutussaatavan haltijana on velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on toisessa ETA-valtiossa kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.

30 §

Jokaisella velkojalla, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, on oikeus ilmoittaa tai valvoa saatavansa tai tehdä saataviin liittyviä kirjallisia huomautuksia vakuutusyhtiön selvitystilassa ja konkurssissa. Vakuutussaatavia ei tarvitse ilmoittaa selvitystilassa eikä valvoa konkurssissa eikä niiden etuoikeutta tarvitse vaatia.

Velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, voi ilmoittaa saatavansa tai esittää saataviin liittyviä huomautuksia tämän toisen valtion jollakin virallisella kielellä. Tässä tapauksessa saatavaa ilmoitettaessa tai saataviin liittyviä huomautuksia esitettäessä otsikon "Saatavan ilmoittaminen tai valvominen" tai vastaavasti "Saataviin liittyvien huomautusten esittäminen" on kuitenkin oltava joko suomeksi tai ruotsiksi.

31 §

Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhtiön omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen (vakuutussaatavien etuoikeus).

32 §

Vakuutusyhtiön selvitystilan aikana selvitysmies tai konkurssissa pesänhoitaja voivat maksaa muita kuin selvitystila- tai konkurssimenettelystä johtuvia saatavia ainoastaan 33 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tai Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa. Selvitystilaa tai konkurssia edeltäneen 14 luvun 6 §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn asiamiehen palkkio sekä sille varojen tilittämiseen kertyvä korko ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan vakuutussaatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella edellyttäen, että selvitystilaan asettaminen tai konkurssin aloittaminen on tapahtunut omaisuuden luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kielto on lakannut. Liikennevakuutuslakiin, potilasvahinkolakiin (585/1986) ja tapaturmavakuutuslakiin perustuvat korvaukset on kuitenkin maksettava näiden lakien mukaisesti. Tätä varten selvitysmiehellä ja pesänhoitajalla on oikeus ottaa lainaa korvausten maksamisen turvaamiseksi.

33 §

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on laadittava liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen vakuutussaatavien ja liiketoiminnan jatkamisesta johtuvien saatavien suorittamisesta selvitystilan tai konkurssin aikana. Suunnitelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat maksetaan 31 §:n estämättä, kuitenkin noudattaen, mitä 32 §:ssä säädetään.

34 §

Selvitysmiehen ja pesänhoitajan on säännöllisesti tiedotettava velkojille selvitystila- ja konkurssimenettelyn edistymisestä Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla.

Vakuutusvalvontaviraston on pyynnöstä annettava ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille tietoja selvitystila- ja konkurssimenettelyn edistymisestä.

35 §

Vakuutusyhtiön selvitystilassa selvitysmiehen tai konkurssissa pesänhoitajan tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa aikaansaamaan suunnitelma yhtiön vakuutuskannan luovuttamisesta 16 a luvun säännösten mukaisesti.

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että vakuutusyhtiön varat eivät riitä vakuutussaatavista aiheutuvan vastuun kattamiseen, selvitysmies tai pesänhoitaja voi tehdä toisen vakuutusyhtiön kanssa suunnitelman vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta siten, että vakuutukset jatkuvat vastaanottavassa vakuutusyhtiössä erityisin ehdoin tai rajoituksin. Ennen suunnitelman tekemistä suunnitelmaa vastustavalle vakuutuksenottajalle on varattava mahdollisuus jättää hänen vakuutuksensa kannanluovutuksen ulkopuolelle, jolloin vakuutuksenottajalla on oikeus hänen vakuutuksensa lakattua saada vakuutukselle kuuluva osuus vakuutusyhtiön varoista siten kuin 36 §:ssä säädetään.

36 §

Jos suunnitelmaa vakuutuskannan luovuttamisesta ei saada aikaan, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä ajankohta, joka voi olla enintään viisi vuotta selvitystila- tai konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen ja jolloin muut kuin liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapaturmavakuutuslain mukaiset vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa, sekä ajankohta, jolloin mainittujen lakien mukaisten vakuutusten vakuutuskanta ja sitä vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta siirretään yhtiöstä liikennevakuutuskeskuksen, Potilasvakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallinnoitavaksi. Suhteellista osuutta laskettaessa ei oteta huomioon 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettua yhteistakuuerää, vaan erää vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta on sellaisenaan käytettävä ensisijaisesti kyseisten lakien perusteella korvaukseen oikeutettujen hyväksi. Vakuutuskannan ja sitä vastaavan omaisuuden siirtämisestä on soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä 16 a luvun 9 §:n 1—3 momentissa säädetään vakuutuskannan luovuttamisesta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä siirtää vakuutusten lakkaamiselle määräämäänsä ajankohtaa vielä enintään viideksi vuodeksi ensin määrätystä ajankohdasta lukien.

Kun vakuutukset ovat lakanneet olemasta voimassa, vakuutusyhtiön muu kuin 1 momentissa mainittu omaisuus on muutettava rahaksi ja maksettava selvitystila- ja konkurssimenettelystä johtuvat saatavat. Tämän jälkeen maksetaan etuoikeutetut vakuutussaatavat. Jos vahinkovakuutusyhtiön omaisuus ei riitä vakuutussaatavien täyteen hyvittämiseen, on kuluttajan, asunto-osakeyhtiön tai pääosin asumistarkoitukseen perustetun kiinteistöyhtiön vahinkoon perustuvilla saatavilla etuoikeus muiden edellä. Jos omaisuus ei riitä edellisessä virkkeessä tarkoitettujen saatavien täyteen hyvittämiseen, omaisuus jaetaan kyseisten saatavien hyväksi niiden vastuuvelkaosuuksien mukaisessa suhteessa. Henkivakuutusyhtiön omaisuus on ennen omaisuuden jakoa ensin ositettava sijoitussidonnaisten vakuutusten kannan ja muun vakuutuskannan kesken. Ositus on toimitettava silmällä pitäen myös sen kohtuullisuutta.

Jos on kysymys työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusyhtiöstä, yhtiön omaisuus on 1 ja 2 momentista poiketen käytettävä Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen eläketurva järjestetään toisessa työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkesäätiölain (1774/1995) mukaisessa eläkesäätiössä taikka vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisessa eläkekassassa. Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienentämään työntekijäin eläkelain 12 §:n 4 momentin soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on viipymättä laadittava luettelo omaisuuden jaossa noudatettavista suhdeluvuista. Luettelo on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle, missä luettelo on pidettävä asianomaisten nähtävinä 30 päivän ajan. Viraston tulee ilmoittaa luettelon nähtävilläolosta virallisessa lehdessä ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16 luvun 13 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen. Luettelon nähtävilläolosta ei tarvitse ilmoittaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jos kysymys on työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusyhtiöstä. Viraston, selvitysmiehen tai pesänhoitajan on pyydettäessä annettava luettelo tiedoksi yhtiön velkojille. Suhdelukuihin saa hakea oikaisua virastolta 30 päivän kuluessa luettelon nähtävilläoloajan päättymisestä.

Kun luettelo on saanut lainvoiman, on 1 ja 2 momentin mukaisesti laskettu vakuutussaatavien osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta jaettava niihin oikeutetuille.

37 §

Selvitystilassa tai konkurssissa oleva vakuutusyhtiö ei saa antaa uusia vakuutuksia.

1 §

Tämän lain 14 luvun 6 §:ssä tarkoitettuun vakuutusyhtiön omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon sekä vakuutusyhtiön selvitystilaan ja konkurssiin sekä niiden oikeusvaikutuksiin sovelletaan Suomen lakia, jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä.

2 §

Työsopimuksia ja työsuhteita koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jota sovelletaan kyseiseen työsopimukseen tai työsuhteeseen.

3 §

Kiinteän omaisuuden käyttö- tai luovutussopimuksia koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee.

4 §

Oikeusvaikutukset sellaisiin vakuutusyhtiön oikeuksiin, jotka koskevat kiinteää omaisuutta, alusta tai ilma-alusta ja jotka on merkittävä julkiseen rekisteriin, määräytyvät sen ETA-valtion lain mukaan, jonka valvonnassa rekisteriä pidetään.

5 §

Jos 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaessa on vireillä oikeudenkäynti, joka koskee toimenpiteen tai menettelyn piiriin kuuluvaa vakuutusyhtiön omaisuutta tai oikeutta, oikeudenkäyntiä koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen ETA-valtion lain mukaan, jossa oikeudenkäynti on vireillä.

6 §

Jos vakuutusyhtiö tekee 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkamisen jälkeen vastikkeellisen oikeustoimen, joka koskee kiinteää omaisuutta, julkiseen rekisteriin merkittävää alusta tai ilma-alusta taikka arvopaperia, johon kohdistuvat oikeudet merkitään laissa säänneltyyn rekisteriin tai tilille tai jotka sijoitetaan ETA-valtiossa säänneltyyn keskitettyyn säilytysjärjestelmään, tällaisen oikeustoimen pätevyys määräytyy sen ETA-valtion lain mukaan, jonka alueella kiinteä omaisuus sijaitsee tai jonka valvonnassa rekisteriä, tiliä tai järjestelmää pidetään.

7 §

Säänneltyjen markkinoiden osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat oikeusvaikutukset määräytyvät yksinomaan sen lain mukaan, jota näihin markkinoihin sovelletaan. Esineoikeuksiin sovelletaan kuitenkin, mitä jäljempänä 8 §:n 1 momentissa säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä vetoamasta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä estä oikeustoimen peräyttämistä sen lain mukaan, jota näihin markkinoihin sovelletaan.

8 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaminen ei vaikuta velkojan tai sivullisen esineoikeuteen, joka toimenpiteen tai menettelyn alkaessa kohdistuu muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa sijaitsevaan vakuutusyhtiön omaisuuteen. Sama koskee omistuksenpidätysehtoon perustuvia oikeuksia, jos omaisuus toimenpiteen tai menettelyn alkaessa sijaitsee muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa.

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun toimenpiteen tai menettelyn alkaminen ei estä velkojaa käyttämästä saatavaansa vakuutusyhtiölle olevan velkansa kuittaamiseen, jos tällainen kuittaus on sallittu vakuutusyhtiön saatavaan sovellettavan lain mukaan.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä vetoamasta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä estä oikeustoimen peräyttämistä 1 §:n mukaan sovellettavan lain nojalla.

9 §

Mitä 1 §:ssä tai 8 §:n 3 momentissa säädetään, ei sovelleta oikeustoimen mitättömyyteen tai pätemättömyyteen eikä oikeustoimen peräyttämiseen, jos se, joka on saanut etua velkojia vahingoittavasta toimesta, osoittaa, että oikeustoimeen sovelletaan muun ETA-valtion kuin Suomen lakia ja että oikeustointa ei tämän lain mukaan voida riitauttaa kyseisessä tapauksessa.

18 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sulautuvan yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava sulautuvan yhtiön osakkaiden tai edustajien kokouksessa lopputilitys. Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkastuksesta säädetään. Osakkaiden ja edustajien kokoukseen sovelletaan, mitä yhtiökokouksesta tai edustajistosta säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen sekä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhtiön purkauduttua sovelletaan, mitä 15 luvun 18 §:n 2 ja 3 momentissa ja, milloin on kysymys osakeyhtiölain 15 luvun 5 §:n tai tämän lain 17 luvun 1 §:n mukaisesta kanteesta, mitä tämän lain 15 luvun 20 §:n 2 momentissa ja 21 §:ssä säädetään. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin osakeyhtiölain 11 luvun 14 §:ssä säädetään.

3 §

Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa tarkoitettua rikosta koskevan syytteen nostamista hankittava Vakuutusvalvontaviraston lausunto. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa käsitellessään varattava virastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 a §

7 §

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Vakuutusvalvontavirasto voivat julkaista vakuutusyhtiöiden toiminnasta, asemasta ja kehityksestä tilastoja ja niihin verrattavia tietoja, jotka on laadittu yhtäläisen perusteen mukaan kaikista yhtiöistä.

6 c §

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden määrääminen luovutus- ja panttauskieltoon saa kestää enintään kolme kuukautta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen luovutus- ja panttauskielto kohdistuu ja kiellon voimassaoloaika, kiellon noudattamisen valvontaa varten 4 momentin nojalla määrätty asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

Vakuutusvalvontaviraston on asetettava vakuutusyhdistykseen 6 d §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa, että yhdistys noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on 6 d §:ssä mainittujen valtuuksien lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta vakuutusyhtiölain 14 luvun 10 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin.

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 14 luvun 9—20 §:ssä ja 15 a luvussa säädetään vakuutusyhtiöön kohdistuvasta omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta.

6 d §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiamiehen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tämän määräämät selvitykset. Asiamiehen palkkaedut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ja ne suoritetaan asianomaisen vakuutusyhdistyksen varoista viraston määräämällä tavalla. Yhdistys vastaa myös muista kustannuksista, jotka syntyvät asiamiehen suorittaessa tehtäväänsä.

7 §

Päätös tai määräys, joka on annettu jonkin 4—6 tai 6 a—6 c §:ssä, 6 luvun 4 §:ssä, 12 a luvun 7—9 tai 11 §:ssä taikka 13 luvun 3, 6, 11, 19 tai 22 §:ssä olevan säännöksen nojalla, voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

1 §

Tässä luvussa tarkoitetaan vakuutussaatavalla kaikkia niitä saatavia, joista vakuutusyhdistys on ensivakuutussopimuksen perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhdistykseltä, mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhdistys on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle joko vakuutussopimuslain 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään myös vakuutussaatavina.

2 §

Vakuutusyhdistyksen selvitystilaa koskevaan päätökseen, selvitysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan tämän luvun selvitystilaa koskevia säännöksiä.

3 §

Vakuutusyhdistys on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei 12 luvun 6 b §:n 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhdistyskokoukselle. Vakuutusvalvontavirastolla on kuitenkin oikeus pidentää määräaika enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.

Yhdistyskokous voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, päättää yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta.

Jos yhdistyksen vakuutuksenottajien lukumäärä on kahtena peräkkäisenä vuonna alle 300, Vakuutusvalvontavirasto voi ryhtyä toimenpiteisiin yhdistyksen asettamiseksi selvitystilaan ja purkamiseksi, jollei virasto katso, että yhdistyksen toiminnassa edelleen toteutuvat terveet vakuutukselliset perusteet.

4 §

Kutsussa selvitystilaan asettamista käsittelevään yhdistyskokoukseen on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus liitteineen on pidettävä vakuutusyhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksen päätös yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet, tai tapauksessa, jossa äänet ovat menneet tasan, jos puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Muussa tapauksessa päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä.

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhdistyskokous voi kuitenkin 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.

5 §

Jos voidaan olettaa, että suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvussa säädetty takuumäärä taikka vakuutusyhdistyksen oma pääoma ei täytä oman pääoman vähimmäisvaatimusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä annettava ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhdistys täytä 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhdistyskokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Hallituksen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tieto kutsusta yhdistyskokoukseen.

Jos hallitus ja toimitusjohtaja eivät ole 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa laatineet tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi. Jollei kehotusta noudateta, virastolla on oikeus laadituttaa tilinpäätös ja toimintakertomus, antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi ja 2 momentissa mainitussa tapauksessa kutsua yhdistyskokous koolle.

6 §

Jos vakuutusyhdistys ei 3 §:n 1 momentin mukaisen määräajan päättyessä täytä 5 §:n 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle säädettyjä vaatimuksia, yhdistyskokouksen on päätettävä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yhdistys selvitystilaan ja purettavaksi.

Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva tilintarkastajien lausunto.

Tuomioistuin voi määrätä yhdistyksen selvitystilaan jäljempänä 7 ja 8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään Vakuutusvalvontavirastolle ennen selvitysmenettelyn aloittamista, jos mahdollista, tai muussa tapauksessa välittömästi sen jälkeen.

7 §

Jos vakuutusyhdistyksen osakas osallistumalla sellaiseen yhdistyskokouksen päätökseen, joka on omiaan tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella tai muulla tavoin tahallisesti on väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhdistyksessä, tuomioistuin voi, jos siihen on erittäin painavia syitä, toisen osakkaan kanteesta ja Vakuutusvalvontavirastoa kuultuaan määrätä yhdistyksen selvitystilaan.

8 §

Ennen selvitystilaan määräämistä tuomioistuimen on kuultava asiasta Vakuutusvalvontavirastoa.

Yhdistyksen on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos yhdistys määrätään selvitystilaan taikka jos tuomioistuin muutoin katsoo sen kohtuulliseksi.

Tuomioistuimen on viran puolesta ilmoitettava selvitystilaan määräämisestä ja selvitysmiesten valinnasta Vakuutusvalvontavirastolle sekä rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

9 §

Kannetta selvitystilaan määräämisestä tuomioistuimessa voi ajaa Vakuutusvalvontavirasto, hallitus, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua selvitystilaan määräämisestä. Rekisteriviranomainen voi erityisestä syystä panna asian vireille tuomioistuimessa.

10 §

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, sen on 8 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa kehotettava niitä osakkaita ja velkojia, jotka haluavat esittää selvitystilaan määräämistä koskevia huomautuksia, saapumaan oikeuteen määräpäivänä. Kehotus on julkaistava virallisessa lehdessä aikaisintaan neljä ja viimeistään kaksi kuukautta ennen määräpäivää. Tuomioistuimen on toimitettava kehotuksesta tieto rekisteriviranomaiselle rekisteröimistä varten.

11 §

Kun yhdistyskokous, Vakuutusvalvontavirasto tai tuomioistuin tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määrätä yksi selvitysmies. Mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, on soveltuvin osin voimassa selvitysmiehistä, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu. Tuomioistuimen tekemä selvitysmiesten valinta tapahtuu Vakuutusvalvontaviraston esityksestä.

Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhdistyksellä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä selvitysmiehet. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhdistyksellä on edustaja.

12 §

Vakuutusyhdistyksen selvitysmiehen on kuulutettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä. Lisäksi selvitysmiehen on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle ja rekisteriviranomaisen rekisteröitävä selvitystilaan määräämistä ja selvitysmiesten valintaa koskeva päätös.

13 §

Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhdistyksen asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehillä on oikeus jatkaa yhdistyksen liiketoimintaa siinä määrin kuin se on tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Jäljempänä 24 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhdistyksen varoista on selvitystilan aikana suoritettava esineoikeuden alaisia varoja koskevat saatavat ja selvitysmenettelystä johtuvat saatavat.

Selvitysmiehen on haettava julkinen haaste vakuutusyhdistyksen velkojille. Julkisesta haasteesta säädetään erikseen. Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta vakuutusyhdistyksen tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, se viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset, sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.

Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset saatavansa ovat vakuutusyhdistyksen selvitystilassa samassa asemassa keskenään, ja näitä saatavia koskee sama maksunsaantijärjestys.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, velkojan on ilmoitettava selvitysmiehelle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.

14 §

Selvitystilassa olevan vakuutusyhdistyksen yhdistyskokoukseen sovelletaan tämän lain yhdistyskokousta koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Jos selvitystilan lopettamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi on tarpeen, yhdistyskokous voi päättää myös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta, takuupääoman korottamisesta ja pääomalainan ottamisesta tämän lain säännöksiä noudattaen.

15 §

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa vakuutusyhdistyksen joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa säädetään, on soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen tulee lisäksi sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty.

16 §

Vakuutusyhdistyksen velkojille annetun julkisen haasteen paikalletulopäivän jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva velka. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on tarpeelliset varat pantava erilleen, jos yhdistyksen varat siihen riittävät. Tämän jälkeen on takuupääoma korkoineen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhdistyksen osakkaille sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä on määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että jaettavan omaisuuden ollessa vähäinen sen käytöstä voidaan päättää toisinkin.

Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhdistystä vastaan pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa.

Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, on hän menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen jaettuun omaisuuteen verrattuna, Vakuutusvalvontavirasto voi selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle. Muussa tapauksessa noudatetaan, mitä 19 §:ssä säädetään.

17 §

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen tulee sisältyä myös selostus vakuutusyhdistyksen omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia koskevat asiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua yhdistyskokous tarkastamaan lopputilitys.

18 §

Vakuutusyhdistys katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhdistyskokouksessa. Selvitysmiehen on tehtävä purkamisesta viivytyksettä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa annetuista äänistä, voivat vaatia selvitysmiestä kutsumaan yhdistyskokouksen koolle käsittelemään 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Lisäksi noudatetaan, mitä 7 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

19 §

Jos vakuutusyhdistyksen purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai yhdistystä vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystilaa jatkettava. Selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhdistyskokoukseen on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti.

Jos vakuutusyhdistyksen rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhdistys selvitystilaan.

Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatketa, eikä yhdistystä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan, jos yhdistyksen varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.

20 §

Jos vakuutusyhdistys on asetettu selvitystilaan yhdistyskokouksen päätöksellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, yhdistyskokous voi, tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa, 4 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetyllä äänten enemmistöllä päättää, että selvitystila lopetetaan ja yhdistyksen toimintaa jatketaan. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhdistyksen omaisuutta on jaettu.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhdistyksen toiminnan jatkamisesta on tehty, yhdistykselle on valittava johto yhdistysjärjestyksen määräysten mukaisesti.

Kun hallitus on valittu, selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen vaalista ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. Yhdistyksen velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta, kun selvitystila on lopetettu tämän pykälän mukaisesti.

21 §

Vakuutusyhdistyksen konkurssiin sovelletaan konkurssia koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

22 §

Vakuutusyhdistyksen omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin vain hallituksen tai, kun yhdistys on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen perusteella. Konkurssin aikana edustavat yhdistystä konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja taikka ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Kun vakuutusyhdistys on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos virasto tekee siitä esityksen, määrätä pesänhoitajaksi yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Tämän pesänhoitajan on erityisesti valvottava vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhdistys katsottava puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi.

Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhdistys ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhdistyskokous koolle päättämään yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan. Jos yhdistys on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 19 §:ssä säädetään.

23 §

Suomalaisen vakuutusyhdistyksen selvitystilasta ovat toimivaltaisia päättämään vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous, Vakuutusvalvontavirasto tai suomalainen tuomioistuin. Konkurssista on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin. Päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltäviä 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

24 §

Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhdistyksen omaisuuteen kuin irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen (vakuutussaatavien etuoikeus).

25 §

Vakuutusyhdistyksen selvitystilan aikana selvitysmies tai konkurssissa pesänhoitaja voivat maksaa muita kuin selvitystila- tai konkurssimenettelystä johtuvia saatavia ainoastaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tai Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa. Selvitystilaa tai konkurssia edeltäneen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn asiamiehen palkkio sekä sille varojen tilittämiseen kertyvä korko ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan vakuutussaatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella edellyttäen, että selvitystilaan asettaminen tai konkurssin aloittaminen on tapahtunut omaisuuden luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kielto on lakannut.

26 §

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on laadittava liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen vakuutussaatavien ja liiketoiminnan jatkamisesta johtuvien saatavien suorittamisesta. Suunnitelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat maksetaan 24 §:n estämättä, kuitenkin noudattaen, mitä 25 §:ssä säädetään.

27 §

Vakuutusyhdistykset ovat vastuussa niistä saatavista, joilla on 24 §:ssä mainittu etuoikeus, siltä osin kuin niitä ei saada suoritetuiksi selvitystilassa tai konkurssissa olevan vakuutusyhdistyksen varoista osakkaiden lisämaksuvelvollisuuden toteuttamisen jälkeenkään.

Yhdistysten kesken vastuu jakautuu viimeksi vahvistettujen tilinpäätösten mukaisten vakuutusmaksutulojen suhteessa.

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on viipymättä laadittava luettelo yhdistysten 2 momentin mukaisesti määriteltyyn vastuuseen perustuvista suorituksista ja niiden määräämisessä noudatetuista suhdeluvuista sekä toimitettava luettelo Vakuutusvalvontavirastolle, jossa se on pidettävä asianomaisten nähtävänä 30 päivän ajan. Viraston on ilmoitettava luettelon nähtävilläolosta virallisessa lehdessä 14 luvun 11 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen ja pyydettäessä annettava luettelo tiedoksi asianomaisille. Yhdistyksille määrättyihin suorituksiin ja niiden määräämisessä käytettyihin suhdelukuihin voivat yhdistykset hakea oikaisua virastolta 30 päivän kuluessa luettelon nähtävilläoloajan päättymisestä.

Kun luettelo on saanut lainvoiman, selvitysmiehen tai pesänhoitajan on perittävä yhdistyksiltä luettelon mukaiset suoritukset.

28 §

Selvitystilassa tai konkurssissa oleva vakuutusyhdistys ei saa antaa uusia vakuutuksia.

29 §

Lisäksi vakuutusyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin sovelletaan soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölain 15 luvun 25 §:n 2 momentissa sekä 26—30 ja 34 §:ssä säädetään vakuutusyhtiön selvitystilasta ja konkurssista.

30 §

Vakuutusyhdistyksen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 15 a luvussa säädetään vakuutusyhtiön omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovellettavasta laista.

17 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sulautuvan yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava sulautuvan yhdistyksen osakkaiden kokouksessa lopputilitys. Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkastuksesta säädetään. Osakkaiden kokoukseen sovelletaan, mitä yhdistyskokouksesta säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen sekä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhdistyksen purkauduttua sovelletaan, mitä 13 luvun 16 §:n 2 ja 3 momentissa ja, jos on kysymys 15 luvun 1 tai 5 §:n mukaisesta kanteesta, mitä 13 luvun 18 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 1 momentissa säädetään. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin 10 luvun 11 §:ssä säädetään.

7 §

9 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -