14 luku
Vakuutusyhtiön valvonta
5 a §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toimilupa on peruutettava, jos vakuutusyhtiö on asetettu
selvitystilaan tai sen omaisuus on luovutettu konkurssiin.
5 c §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asiamiehen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tämän
määräämät selvitykset.
Asiamiehen palkkaedut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto ja ne suoritetaan
asianomaisen vakuutusyhtiön varoista viraston määräämällä tavalla. Vakuutusyhtiö vastaa
myös muista kustannuksista, jotka syntyvät asiamiehen
suorittaessa tehtäväänsä.
6 §
Vakuutusvalvontavirasto voi vakuutettujen etujen
turvaamiseksi kieltää suomalaista vakuutusyhtiötä luovuttamasta
tai panttaamasta omaisuuttaan, jos:
1) vakuutusyhtiö ei täytä 10
luvun 3 tai 3 a §:n vastuuvelan katetta koskevia vaatimuksia;
2) vakuutusyhtiö ei täytä tämän
luvun 5 b §:n 2 momentissa mainittuja 11 luvussa yhtiön
toimintapääomalle ja omalle pääomalle
asetettuja vaatimuksia; sekä
3) vakuutusyhtiö ei enää täytä tämän
luvun 5 b §:n 1 momentissa mainittuja 11 luvussa
yhtiön toimintapääomalle asetettuja
vaatimuksia ja virastolla on aihetta olettaa yhtiön taloudellisen tilan
edelleen heikkenevän tai jos virasto katsoo yhtiön
olevan joutumassa tällaiseen tilaan.
Vakuutusvalvontavirasto voi edellä 1 momentissa säädetyin
edellytyksin kieltää vakuutusyhtiötä myös
suorittamasta vakuutuksen takaisinostoarvoa vakuutuksenottajille.
Kieltopäätökseen sovelletaan, mitä tässä laissa
säädetään omaisuuden luovutus-
ja panttauskiellosta jäljempänä 10 §:n
2 momentissa olevin poikkeuksin.
Vakuutusvalvontavirasto voi pyytää niiden ETA-valtioiden
vakuutustarkastuksesta vastaavia viranomaisia, joissa yhtiö harjoittaa
vakuutusliikettä 2 a luvun 1 §:n 1 momentin tai
8 §:n 1 momentin perusteella, ryhtymään
kotivaltiossaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Vakuutusyhtiön omaisuuden määrääminen luovutus-
ja panttauskieltoon saa kestää enintään
kolme kuukautta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä tehdä päätöksen
kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.
7 §
Edellä 6 §:ssä tarkoitetusta Vakuutusvalvontaviraston
päätöksestä on käytävä ilmi
päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen
luovutus- ja panttauskielto kohdistuu ja kiellon voimassaoloaika,
kiellon noudattamisen valvontaa varten 8 §:n nojalla määrätty
asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen
täytäntöönpanokelpoisuuteen.
Vakuutusvalvontaviraston omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa
koskevasta päätöksestä voidaan
valittaa noudattaen, mitä Vakuutusvalvontavirastosta annetun
lain (78/1999) 6 §:ssä säädetään.
Valitus on tehtävä 30 päivän
kuluessa siitä, kun viraston päätös
on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
8 §
Vakuutusvalvontaviraston on asetettava vakuutusyhtiöön
5 c §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen
tehtävänä on valvoa, että yhtiö noudattaa
omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on
5 c §:ssä mainittujen valtuuksien
lisäksi oikeus päättää suostumuksen
antamisesta jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettuihin
oikeustoimiin.
Asiamiehellä on oikeus käyttää 1
momentissa tarkoitetun tehtävänsä suorittamisessa
asiantuntijoita tai avustajia siinä laajuudessa kuin se
on tarkoituksenmukaista.
Vakuutusvalvontaviraston on annettava asiamiehelle todistus
hänen määräämisestään
1 momentissa tarkoitettuun tehtävään.
Asiamies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän
tässä pykälässä säädettyjä tehtäviä hoitaessaan
on virheellään tai laiminlyönnillään
aiheuttanut vakuutusyhtiölle tai velkojalle taikka takaajalle
tai vakuuden asettajalle.
9 §
Vakuutusyhtiö on velvollinen antamaan asiamiehelle
tämän vaatimat tiedot omaisuuden luovutus- ja
panttauskiellon kannalta merkityksellisistä seikoista.
Vakuutusyhtiö on velvollinen myötävaikuttamaan
siihen, että asiamies voi asianmukaisesti hoitaa
tehtävänsä.
10 §
Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto ei vaikuta vakuutusyhtiön
hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston asemaan ja
tehtäviin. Vakuutusyhtiöllä säilyy
omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon aikana valta määrätä toiminnastaan
ja omaisuudestaan, jollei 2 momentista muuta johdu.
Vakuutusyhtiö saa luovuttaa tai pantata kiellon alaista
omaisuuttaan vain, jos asiamies siihen suostuu. Kielto ei estä omaisuuden
tavanomaista käyttöä. Suostumus ei kuitenkaan
ole tarpeen, jos kyseessä on yhtiön tavanomaiseen liiketoiminnan
harjoittamiseen kuuluva toimi, joka ei ole ehdoiltaan, merkitykseltään
tai riskiltään epätavallinen. Vakuutuksen
takaisinostoarvoa ei kuitenkaan saa suorittaa vakuutuksenottajille
ilman asiamiehen suostumusta.
Kiellon vastainen toimi on tehoton, paitsi jos toinen osapuoli
ei tiennyt eikä hänen pitänytkään
tietää, ettei vakuutusyhtiöllä ollut
oikeutta tehdä kyseistä oikeustointa.
11 §
Sen jälkeen, kun vakuutusyhtiön omaisuus on 6 §:ssä tarkoitetuin
tavoin määrätty luovutus- ja panttauskieltoon,
tällaiseen omaisuuteen ei enää saa kohdistaa
ulosmittausta tai turvaamistointa. Jos ennen kiellon määräämistä omaisuuteen
on jo kohdistettu ulosmittaus tai turvaamistoimi, täytäntöönpanoa
voidaan kuitenkin jatkaa sitä hakeneen velkojan lukuun.
12 §
Mitä edellä säädetään
omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta sekä omaisuuteen
kohdistetusta ulosmittauksesta tai turvaamistoimesta, ei estä panttivelkojaa
käyttämästä panttioikeuteen perustuvia
oikeuksiaan.
13 §
Vakuutusvalvontaviraston on viipymättä ilmoitettava
kaikkien muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille
omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestään.
Viraston on myös viivytyksettä huolehdittava kieltoa
koskevan päätöksen julkaisemisesta virallisessa
lehdessä, Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä tarvittaessa yhdessä tai
useammassa päivälehdessä.
14 §
Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontaviraston
tekemästä omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa
koskevasta päätöksestä eräille
viranomaisille sekä viranomaisten tehtävä merkintä kaupparekisteriin
ja erinäisistä omaisuuslajeista sekä kiinnityksestä pidettäviin rekistereihin
siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella
säädetään. Sama koskee kiellon
peruuttamista tai sen lakkaamista muun syyn kuin määräajan
päättymisen vuoksi.
15 §
Omaisuuden luovutus- ja panttauskielto tulee voimaan siitä riippumatta,
onko 13 ja 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus ja kuulutus
toimitettu.
Edellä 13 ja 14 §:ää ei
sovelleta, jos omaisuuden luovutus- ja panttauskielto vaikuttaa
yksinomaan vakuutusyhtiön sellaisten osakkaiden tai työntekijöiden
oikeuksiin, jotka eivät samalla ole vakuutuksenottajia.
Vakuutusvalvontavirasto päättää,
miten tällaisesta toimenpiteestä ilmoitetaan niille,
joihin toimenpide vaikuttaa.
16 §
Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitetussa
ilmoituksessa on mainittava 7 §:ssä säädetyt
seikat. Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavassa
kuulutuksessa on lisäksi mainittava, mitä lakia
toimenpiteeseen sovelletaan.
17 §
Asiamiehen on viipymättä ilmoitettava omaisuuden
luovutus- ja panttauskiellon antamisesta vakuutusyhtiön
tunnetuille velkojille. Ilmoituksesta on käytävä ilmi
7 §:ssä mainitut seikat. Vakuutusvalvontavirasto
antaa tarkemmat määräykset
ilmoitustavasta.
Ilmoitus on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi.
Jos vakuutussaatavan haltijana on velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka,
kotipaikka tai pääkonttori on toisessa ETA-valtiossa
kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin
kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.
18 §
Asiamiehen on pyydettävä, että omaisuuden luovutus-
ja panttauskiellosta tehdään merkintä toisessa
ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin,
kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on
kyseisen valtion lainsäädännön
mukaan tehtävä tällaisesta toimenpiteestä.
19 §
Omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon oikeusvaikutukset ovat
voimassa, kunnes kielto lakkaa 20 §:n mukaisesti.
20 §
Vakuutusvalvontaviraston on välittömästi
peruutettava omaisuuden luovutus- ja panttauskielto, jos kiellolle
ei enää ole edellytyksiä. Kielto lakkaa
6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa päätöksessä asetetun
määräajan päättyessä. Kielto
lakkaa myös, jos vakuutusyhtiö asetetaan selvitystilaan
tai sen omaisuus luovutetaan konkurssiin.
21 §
Päätös tai määräys,
joka on annettu jonkin tämän luvun 3—5,
5 a—5 c tai 6 §:ssä, 7 luvun 4 §:ssä,
14 b luvun 7—9 tai 11 §:ssä taikka
15 luvun 7, 12, 21, 24 tai 36 §:ssä olevan säännöksen
nojalla, voidaan panna täytäntöön
valituksesta huolimatta.
15 luku
Selvitystila ja konkurssi
Määritelmä
1 §
Tässä luvussa tarkoitetaan vakuutussaatavalla kaikkia
niitä saatavia, joista vakuutusyhtiö on ensivakuutussopimuksen
perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle
tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia
vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhtiöltä,
mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja,
jotka vakuutusyhtiö on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle
joko vakuutussopimuslain 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus
ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään
myös vakuutussaatavina.
Selvitystilaa koskevat säännökset
2 §
Vakuutusyhtiön ja sen toisessa ETA-valtiossa sijaitsevan
edustuston selvitystilaa koskevaan päätökseen,
selvitysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan tämän
luvun selvitystilaa koskevia säännöksiä sekä soveltuvin
osin osakeyhtiölain 13 luvun 4 b §:n, 11 §:n
1 momentin ja 11 a §:n säännöksiä.
3 §
Vakuutusyhtiö, jonka toimilupa on peruutettu, on selvitystilassa
ja se on purettava.
Jos toimiluvan peruuttaminen johtuu siitä, että vakuutusosakeyhtiö,
jonka koko vakuutuskanta on luovutettu toiselle vakuutusyhtiölle,
ilmoittaa luopuvansa vakuutusliikkeen harjoittamisesta, yhtiö voi
kuitenkin jatkaa toimintaansa muuta liiketoimintaa harjoittavana
osakeyhtiönä ilman tässä luvussa
säädettyä selvitys- ja purkamismenettelyä tehtyään
tarvittavat muutokset yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen
muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi
kuuden kuukauden kuluessa toimiluvan peruuttamisesta. Jos yhtiöjärjestyksen
muutosta ei ole ilmoitettu rekisteröitäväksi
sanotussa ajassa tai jos rekisteröinti on evätty
ja epäämispäätös on
saanut lainvoiman, päätös toiminnan jatkamisesta
on rauennut. Tässä momentissa tarkoitetulle
yhtiöjärjestyksen muutokselle ei vaadita Vakuutusvalvontaviraston
vahvistusta.
4 §
Vakuutusyhtiö, jonka toimintapääoma
on pienempi kuin 11 luvussa säädetty takuumäärä,
tai työeläkevakuutusyhtiö, jonka toimintapääoma on
pienempi kuin työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
lain 17 §:n 2 momentin mukainen takuumäärä,
taikka vakuutusyhtiö, jonka oma pääoma ei
täytä 11 luvussa säädettyä oman
pääoman vähimmäismäärää tai
työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
lain 17 §:n 3 momentin vähimmäisvaatimusta,
on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei edellä mainittuja
vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä,
kun asia ilmoitettiin yhtiökokoukselle. Vakuutusvalvontavirasto
voi kuitenkin pidentää määräaikaa enintään
vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.
Yhtiökokous voi, sen lisäksi mitä 3 §:n
1 momentissa ja edellä 1 momentissa säädetään,
päättää yhtiön asettamisesta
selvitystilaan ja sen purkamisesta. Henkivakuutusyhtiön
osalta tässä tarkoitetun päätöksen
saa kuitenkin tehdä vain, jos yhtiö on luovuttanut
koko vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhtiölle.
Vakuutusyhtiön yhtiökokouksen päätös
yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta
1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä,
jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä,
ovat sitä kannattaneet tai, äänten mennessä tasan,
jos puheenjohtaja on siihen yhtynyt. Muussa tapauksessa on päätös pätevä vain,
jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään
kaksi kolmasosaa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty
suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä ja
vakuutusosakeyhtiössä vähintään
kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja
kokouksessa edustetuista osakkeista. Viimeksi sanotussa tapauksessa,
jos vakuutusosakeyhtiössä on erilajisia äänioikeuden
tuottavia osakkeita, päätökseen vaaditaan
lisäksi niiden osakkeenomistajien kannatus, joilla on vähintään
kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista.
5 §
Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös
on tehty. Yhtiökokous voi kuitenkin 4 §:n 2 momentissa
tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan
alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.
Kutsussa selvitystilaan asettamista käsittelevään
yhtiökokoukseen on mainittava päätösehdotuksen
pääasiallinen sisältö. Ehdotus
liitteineen on pidettävä vakuutusyhtiön
pääkonttorissa osakkaiden nähtävinä vähintään
viikon ajan ennen yhtiökokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle,
joka sitä pyytää, sekä asetettava
nähtäväksi yhtiökokouksessa.
Jos ehdotetaan yhtiön asettamista selvitystilaan
ja sen purkamista 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, kokouskutsu
on toimitettava kuitenkin viimeistään kuukausi
ennen yhtiökokousta tai 8 luvun 1 a §:n
2 momentissa tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää,
jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty
pitempää aikaa.
6 §
Jos voidaan olettaa, että vakuutusyhtiö ei
täytä 4 §:n 1 momentissa mainittuja,
toimintapääomalle tai omalle pääomalle
asetettuja vaatimuksia, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava
tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta,
jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta
ei vielä ole esitetty yhtiökokouksessa, sekä annettava
ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin
on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään
tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta
ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen
ja toimintakertomuksen aika käsittää myös
edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava
erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.
Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa,
ettei vakuutusyhtiö täytä 4 §:n
1 momentissa asetettuja vaatimuksia, on pidettävä yhtiökokous
kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen
laatimisesta. Kutsusta yhtiökokoukseen on hallituksen annettava
tieto Vakuutusvalvontavirastolle.
Jollei hallitus ja toimitusjohtaja ole tehnyt 1 momentissa
tarkoitetussa tilanteessa tilinpäätöstä ja
toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta
ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös
ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi.
Jollei kehotusta noudateta, on virastolla oikeus laadituttaa tilinpäätös
ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi
ja kutsua yhtiökokous 2 momentissa mainitussa tapauksessa
koolle.
7 §
Jollei yhtiö 4 §:n 1 momentin mukaisen määräajan
tai siihen myönnetyn pidennyksen päättyessä täytä sanotussa
momentissa mainittuja toimintapääomalle tai omalle
pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhtiökokouksen
on päätettävä yhtiön
asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jollei yhtiökokous
tee tätä päätöstä,
Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä yhtiö selvitystilaan
ja purettavaksi.
Hallituksen päätösehdotukseen on
liitettävä 6 §:ssä tarkoitettu
tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva
tilintarkastajan lausunto.
Tuomioistuin voi määrätä yhtiön
selvitystilaan jäljempänä 8 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa
tilanteissa. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava
päätöksestään Vakuutusvalvontavirastolle ennen
selvitysmenettelyn aloittamista, mikäli mahdollista, tai
muussa tapauksessa välittömästi sen jälkeen.
8 §
Jos vakuutusyhtiön osakas osallistumalla sellaiseen
yhtiökokouksen päätökseen, jota
tarkoitetaan osakeyhtiölain 9 luvun 16 §:ssä,
tai muulla tavoin tahallisesti on väärinkäyttänyt
vaikutusvaltaansa yhtiössä, tuomioistuin voi,
jos siihen on erittäin painavia syitä, toisen
osakkaan kanteesta ja Vakuutusvalvontavirastoa kuultuaan
määrätä yhtiön selvitystilaan.
Jos edellytykset 1 momentissa tarkoitetun päätöksen
tekemiseen ovat vakuutusosakeyhtiön osalta olemassa,
tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta selvitystilaan määräämisen sijasta
velvoittaa yhtiön määräajan
kuluessa lunastamaan kantajan osakkeet. Lunastushinta on määrättävä yhtiön
tilaan ja muihin seikkoihin nähden kohtuulliseksi. Jos
yhtiö laiminlyö toimittaa lunastamisen määräajassa,
tuomioistuimen tulee lunastukseen oikeutetun hakemuksesta määrätä yhtiö selvitystilaan.
Harkittaessa sitä, määrätäänkö yhtiö selvitystilaan
vai velvoitetaanko yhtiö lunastamaan kantajan osakkeet,
on otettava huomioon vakuutetut edut. Lunastamiseen voidaan velvoittaa
vain, jos yhtiö täyttää lunastamisen
jälkeen 4 §:n 1 momentin mukaiset toimintapääomalle
tai omalle pääomalle asetetut vaatimukset.
9 §
Tuomioistuin määrää vakuutusyhtiön
yhtiötä vastaan ajettavasta kanteesta selvitystilaan,
jos:
1) on kysymys 8 §:ssä tarkoitetusta
osakkaan vaikutusvallan väärinkäytöstä;
tai
2) yhtiö on yhtiöjärjestyksen
määräyksen nojalla asetettava selvitystilaan,
mutta yhtiökokous ei ole tehnyt tällaista
päätöstä.
Ennen selvitystilaan määräämistä tuomioistuimen
on kuultava asiasta Vakuutusvalvontavirastoa.
Yhtiön on korvattava vastapuolen oikeudenkäyntikulut,
jos yhtiö määrätään
selvitystilaan taikka jos tuomioistuin muutoin katsoo sen kohtuulliseksi.
Tuomioistuimen on viran puolesta ilmoitettava selvitystilaan
määräämisestä ja selvitysmiesten
valinnasta Vakuutusvalvontavirastolle sekä rekisteriviranomaiselle
rekisteröimistä varten.
10 §
Kannetta selvitystilaan määräämisestä tuomioistuimessa
voi ajaa Vakuutusvalvontavirasto, hallitus, hallituksen jäsen,
toimitusjohtaja, tilintarkastaja, osakas, velkoja tai muu, jonka
oikeus saattaa riippua selvitystilaan määräämisestä.
Rekisteriviranomainen voi erityisestä syystä panna
asian vireille tuomioistuimessa.
11 §
Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi, sen on 9 §:ssä tarkoitetuissa
tilanteissa kehotettava niitä osakkaita ja velkojia, jotka
haluavat esittää selvitystilaan määräämistä koskevia
huomautuksia, saapumaan oikeuteen määräpäivänä.
Kehotus on julkaistava virallisessa lehdessä aikaisintaan
neljä ja viimeistään kaksi kuukautta
ennen määräpäivää.
Tuomioistuimen on toimitettava kehotuksesta tieto rekisteriviranomaiselle
rekisteröimistä varten.
12 §
Kun yhtiökokous, Vakuutusvalvontavirasto tai tuomioistuin
tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla
valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan
ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Vakuutusvalvontavirastolla
on oikeus määrätä yksi selvitysmies.
Mitä tässä laissa säädetään
hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, on soveltuvin
osin voimassa selvitysmiehistä, jos tämän
luvun säännöksistä ei muuta
johdu. Tuomioistuimen tekemä selvitysmiesten valinta tapahtuu
Vakuutusvalvontaviraston esityksestä.
Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhtiöllä ole
rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä,
Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä selvitysmiehet.
Määräämistä voi hakea
se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhtiöllä on edustaja.
13 §
Sosiaali- ja terveysministeriön peruuttaessa vakuutusyhtiön
toimiluvan 14 luvun 5 a §:n 1 momentin nojalla Vakuutusvalvontaviraston
on valittava yhtiölle yksi tai useampi selvitysmies.
14 §
Vakuutusyhtiön selvitysmiehen on kuulutettava selvitystilaa
koskevasta päätöksestä virallisessa
lehdessä ja annettava tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhtiön
kotipaikan sanomalehdessä. Lisäksi selvitysmiehen
on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle ja rekisteriviranomaisen rekisteröitävä selvitystilaan
määräämistä ja selvitysmiesten
valintaa koskeva päätös.
15 §
Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhtiön asioita selvitystilan
aikana. Selvitysmiehillä on oikeus jatkaa yhtiön
liiketoimintaa siinä määrin kuin se on
tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn
tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.
Jäljempänä 31 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien
etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhtiön varoista
on selvitystilan aikana suoritettava esineoikeuden alaisia varoja
koskevat saatavat ja selvitysmenettelystä johtuvat saatavat.
Selvitysmiehen on haettava julkinen haaste vakuutusyhtiön
velkojille. Julkisesta haasteesta säädetään
erikseen. Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta
vakuutusyhtiön tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa
on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat,
seuraamukset niiden laiminlyönnistä, se viranomainen,
joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset
tai huomautukset sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa,
joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.
Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset
ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset
saatavansa ovat vakuutusyhtiön selvitystilassa samassa
asemassa keskenään, ja näitä saatavia
koskee sama maksunsaantijärjestys.
Jollei muualla laissa toisin säädetä,
velkojan on ilmoitettava selvitysmiehelle saatavan laji, sen syntymisaika
ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava,
vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen
tai omistuksenpidätysehtoon sekä se, mitä omaisuutta
hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset
mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.
16 §
Selvitystilassa olevan vakuutusyhtiön yhtiökokoukseen
sovelletaan tämän lain yhtiökokousta
koskevia säännöksiä, jollei
tämän luvun säännöksistä muuta
johdu. Jos selvitystilan lopettamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi
on tarpeen, yhtiökokous voi päättää myös
yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, osakepääoman
korottamisesta, optio-oikeuksien antamisesta sekä vaihtovelkakirjalainan
ja pääomalainan ottamisesta tämän lain
säännöksiä noudattaen.
17 §
Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa yhtiön
joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa säädetään, on
soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen
tulee lisäksi sisältää lausuma
siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti
pitkitetty.
18 §
Jos vakuutusyhtiölle jää omaisuutta
jäljempänä 35 ja 36 §:ssä säädetyn
menettelyn jälkeen, selvitysmiehen on maksettava kaikki
muu tiedossa oleva velka yhtiön velkojille haetun julkisen
haasteen paikalletulopäivän jälkeen.
Jos velka on riitainen tai erääntymätön
taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, on
tarpeelliset varat pantava erilleen, jos yhtiön varat siihen
riittävät. Keskinäisessä vakuutusyhtiössä on
takuupääoma korkoineen tämän
jälkeen maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus
jaetaan keskinäisessä yhtiössä yhtiön
osakkaille sen mukaan kuin yhtiöjärjestyksessä on
määrätty. Jos jaettava omaisuus
on vähäinen, voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä,
että sen käytöstä voidaan päättää toisinkin.
Vakuutusosakeyhtiössä osakkeenomistajalla on,
jollei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu,
oikeus saada osakkeilleen tuleva osuus yhtiön netto-omaisuudesta.
Jos osakas tahtoo moittia jakoa, on kanne yhtiötä vastaan
pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys
esitettiin yhtiökokouksessa.
Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun
lopputilitys esitettiin yhtiökokouksessa, ilmoittautunut
nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, on hän
menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen
jaettuun omaisuuteen verrattuna, Vakuutusvalvontavirasto voi selvitysmiesten
ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi
valtiolle. Muussa tapauksessa noudatetaan, mitä 21 §:ssä säädetään.
19 §
Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen
tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla
koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen
tulee sisältyä myös selostus yhtiön
omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä ja
toimintakertomuksia koskevat asiakirjat koko selvitystilan
ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden
tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan
aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.
Tilintarkastuskertomuksen saatuaan selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua
yhtiökokous tarkastamaan lopputilitys.
20 §
Vakuutusyhtiö katsotaan puretuksi, kun lopputilitys
on esitetty yhtiökokouksessa. Selvitysmiehen on tehtävä purkamisesta
viivytyksettä ilmoitus rekisteröimistä varten.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa
säädetään, voivat vakuutusosakeyhtiön
osakkeenomistajat, joilla on vähintään
yksi kymmenesosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa
edustetusta äänimäärästä tai
vähintään yksi kymmenesosa kaikista vakuutusosakeyhtiön
osakkeista, taikka keskinäisen vakuutusyhtiön
osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa
lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa
edustetusta äänimäärästä,
vaatia selvitysmiestä kutsumaan yhtiökokouksen
koolle käsittelemään 17 luvun 2 §:ssä tarkoitetun
kanteen nostamista. Mitä 8 luvun 9 §:ssä säädetään,
on vastaavasti noudatettava. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen
esittämisestä.
21 §
Jos vakuutusyhtiön purkamisen jälkeen ilmaantuu
uusia varoja tai yhtiötä vastaan nostetaan kanne
taikka muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystä jatkettava.
Selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten.
Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhtiökokoukseen
on toimitettava yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Lisäksi vakuutusosakeyhtiössä on lähetettävä kirjallinen kutsu
jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka osoite on yhtiön
tiedossa. Jos yhtiöllä selvitystä jatkettaessa
ei ole toimikelpoisia selvitysmiehiä, Vakuutusvalvontaviraston
on määrättävä hakemuksesta
selvitysmies sen mukaan kuin 12 §:ssä säädetään.
Jos vakuutusyhtiön rekisteristä poistamisen jälkeen
tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta,
jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhtiö selvitystilaan.
Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa
tapauksessa jatketa eikä yhtiötä 2 momentissa
tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan,
jos yhtiön varat eivät riitä selvityskulujen
suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada
tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen
selvitysmenettelyn kustannuksista.
22 §
Jos vakuutusyhtiö on asetettu selvitystilaan yhtiökokouksen
päätöksellä 4 §:n
2 momentin mukaisesti, yhtiökokous voi, tilintarkastajien annettua
asiasta lausuntonsa, 4 §:n 3 momentin toisessa
virkkeessä säädetyllä äänten
enemmistöllä päättää,
että selvitystila lopetetaan ja yhtiön
toimintaa jatketaan. Päätöstä ei
kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän
lain mukainen peruste tai jos yhtiön omaisuutta on jaettu.
Toimintaansa jatkavan yhtiön on haettava uudelleen
toimilupaa noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 luvussa säädetään.
Mitä 1 momentissa säädetään,
on vastaavasti noudatettava, jos yhtiö, joka on asetettu
selvitystilaan sen johdosta, ettei se täytä 11
luvun takuumäärää tai oman pääoman
vähimmäismäärää koskevia
tai työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain
17 §:n mukaisia vaatimuksia, jälleen täyttää sanotut
vaatimukset.
Kun päätös selvitystilan lopettamisesta
ja yhtiön toiminnan jatkamisesta on tehty, yhtiölle
on valittava johto yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti.
Kun hallitus on valittu, selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä selvitystilan
lopettamista koskevasta päätöksestä ja
hallituksen vaalista ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle ja rekisteröimistä varten
rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa
panna täytäntöön ennen rekisteröintiä.
Yhtiön velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta,
kun selvitystila on lopetettu tämän pykälän
säännösten mukaisesti.
Konkurssia koskevat säännökset
23 §
Vakuutusyhtiön konkurssiin sovelletaan konkurssia koskevia
säännöksiä, jollei tässä laissa toisin
säädetä.
24 §
Vakuutusyhtiö voidaan hakea konkurssiin vain hallituksen
tai, kun yhtiö on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen
perusteella. Konkurssin aikana yhtiötä konkurssivelallisena
edustavat hallitus ja toimitusjohtaja tai ennen konkurssin alkamista
valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita
uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.
Kun vakuutusyhtiö on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen
tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle.
Tuomioistuimen tulee, jos virasto tekee siitä esityksen,
määrätä pesänhoitajaksi
yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi.
Tämän pesänhoitajan on erityisesti valvottava
vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.
Jos konkurssin päättyessä omaisuutta
ei ole jäljellä, on yhtiö katsottava
puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys.
Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus
Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään
rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi.
Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhtiö ollut
selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen
mahdollisimman pian kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään
yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Milloin
yhtiö on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on
noudatettava, mitä 21 §:ssä säädetään.
Selvitystilaa ja konkurssia koskevat yhteiset säännökset
25 §
Suomalaisen vakuutusyhtiön ja sen edustuston selvitystilasta
ovat toimivaltaisia päättämään
vakuutusyhtiön yhtiökokous, Vakuutusvalvontavirasto
tai suomalainen tuomioistuin. Konkurssista on toimivaltainen päättämään
suomalainen tuomioistuin.
Päätös voidaan tehdä ilman
sitä edeltäviä 14 luvun 6 §:ssä tarkoitettuja
toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin
toimenpiteisiin on ryhdytty.
Vakuutusvalvontaviraston on ilmoitettava viipymättä kaikkien
muiden ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille
päätöksestä aloittaa selvitystila
tai konkurssi ja menettelyn mahdollisista vaikutuksista.
26 §
Vakuutusyhtiön selvitystilassa selvitysmiehen tai konkurssissa
pesänhoitajan on ilmoitettava selvitystilan tai konkurssin
alkamisesta ja lakkaamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Ilmoitus on tehtävä ainakin suomeksi ja ruotsiksi.
Edellä 1 momentin mukaisessa ilmoituksessa on samalla
ilmoitettava menettelyssä mukana olevat viranomaiset ja
niiden toimivalta, sovellettava lainsäädäntö sekä selvitysmies
tai pesänhoitaja.
27 §
Vakuutusvalvontaviraston tai tuomioistuimen on annettava selvitysmiehelle
ja pesänhoitajalle todistus hänen määräämisestään
tehtävään. Jos yhtiö on asetettu
selvitystilaan yhtiökokouksen päätöksellä,
selvitysmiehellä on oikeus saada ote selvitystilaan asettamista
koskevasta yhtiökokouksen pöytäkirjasta.
Selvitysmiehellä ja pesänhoitajalla on oikeus käyttää tehtävänsä suorittamisessa
asiantuntijoita tai avustajia siinä laajuudessa kuin se
on tarkoituksenmukaista.
28 §
Selvitysmiehen, pesänhoitajan tai Vakuutusvalvontaviraston
on pyydettävä, että selvitystilaan asettamisesta
tai konkurssin aloittamisesta on tehtävä merkintä toisessa
ETA-valtiossa pidettävään kiinteistörekisteriin,
kaupparekisteriin tai muuhun julkiseen rekisteriin, jos rekisterimerkintä on
kyseisen valtion lainsäädännön mukaan
tehtävä selvitystila- tai konkurssimenettelyn
aloittamisesta.
29 §
Vakuutusyhtiön velkojille tehtävässä ilmoituksessa
on sen lisäksi, mitä muuten säädetään, vakuutussaatavien
osalta ilmoitettava selvitystilan tai konkurssin yleiset vaikutukset
vakuutussopimuksiin sekä vakuutuksenottajan ja vakuutetun
vakuutussopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet. Kun Vakuutusvalvontavirasto
jäljempänä 36 §:n
mukaisesti määrää ajankohdan,
jolloin vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa, myös tästä on
ilmoitettava vakuutuksenottajille.
Vakuutusyhtiön velkojille tehtävä ilmoitus
on tehtävä joko suomeksi tai ruotsiksi. Ilmoituksessa
on käytettävä lomaketta, jossa on kaikilla ETA-valtioiden
virallisilla kielillä otsikko "Kehotus saatavan ilmoittamiseen
ja huomautusten esittämiseen; noudatettavat määräajat".
Jos vakuutussaatavan haltijana on velkoja, jonka tavanomainen
asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori on toisessa
ETA-valtiossa kuin Suomessa, ilmoitus on kuitenkin tehtävä jollakin
kyseisen ETA-valtion virallisella kielellä.
30 §
Jokaisella velkojalla, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset
ja sosiaaliturvaviranomaiset, on oikeus ilmoittaa tai valvoa saatavansa
tai tehdä saataviin liittyviä kirjallisia huomautuksia
vakuutusyhtiön selvitystilassa ja konkurssissa. Vakuutussaatavia
ei tarvitse ilmoittaa selvitystilassa eikä valvoa konkurssissa eikä niiden
etuoikeutta tarvitse vaatia.
Velkoja, jonka tavanomainen asuinpaikka, kotipaikka tai pääkonttori
on muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa, voi ilmoittaa saatavansa tai
esittää saataviin liittyviä huomautuksia
tämän toisen valtion jollakin virallisella kielellä. Tässä tapauksessa
saatavaa ilmoitettaessa tai saataviin liittyviä huomautuksia
esitettäessä otsikon "Saatavan ilmoittaminen tai
valvominen" tai vastaavasti "Saataviin liittyvien huomautusten esittäminen"
on kuitenkin oltava joko suomeksi tai ruotsiksi.
31 §
Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti
samanlainen etuoikeus vakuutusyhtiön omaisuuteen kuin irtaimen
pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen (vakuutussaatavien
etuoikeus).
32 §
Vakuutusyhtiön selvitystilan aikana selvitysmies tai
konkurssissa pesänhoitaja voivat maksaa muita kuin selvitystila-
tai konkurssimenettelystä johtuvia saatavia ainoastaan
33 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tai
Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla
luvalla ja valvonnassa. Selvitystilaa tai konkurssia edeltäneen
14 luvun 6 §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus-
ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn
asiamiehen palkkio sekä sille varojen tilittämiseen
kertyvä korko ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet
kustannukset maksetaan vakuutussaatavien jälkeen parhaalla
etuoikeudella edellyttäen, että selvitystilaan
asettaminen tai konkurssin aloittaminen on tapahtunut omaisuuden
luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa
siitä, kun kielto on lakannut. Liikennevakuutuslakiin,
potilasvahinkolakiin (585/1986) ja tapaturmavakuutuslakiin
perustuvat korvaukset on kuitenkin maksettava näiden lakien
mukaisesti. Tätä varten selvitysmiehellä ja
pesänhoitajalla on oikeus ottaa lainaa korvausten
maksamisen turvaamiseksi.
33 §
Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on laadittava
liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen
vakuutussaatavien ja liiketoiminnan jatkamisesta johtuvien saatavien
suorittamisesta selvitystilan tai konkurssin aikana. Suunnitelma
on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.
Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat maksetaan 31 §:n
estämättä, kuitenkin noudattaen, mitä 32 §:ssä säädetään.
Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvalla saatavalla
tarkoitetaan:
1) vakuutussopimussuhteessa sellaista vakuutusyhtiöltä olevaa
saatavaa, jossa yhtiön sitoumus tai muu saatavan oikeusperuste
on syntynyt kaksi kuukautta selvitystilan tai konkurssin alkamisen
jälkeen; muuksi saatavan oikeusperusteeksi katsotaan oikeus
korvaukseen tai muuhun etuuteen siltä osin kuin vakuutus
on jatkunut selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeen
ja vakuutuksenottaja on selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta
maksanut vakuutusmaksuja; sekä
2) muussa velkasuhteessa sellaista vakuutusyhtiöltä olevaa
saatavaa, jota koskeva yhtiön sitoumus tai muu saatavan
oikeusperuste on syntynyt selvitystilan tai konkurssin alkamisen
jälkeen; kestovelkasuhteessa liiketoiminnan jatkamisesta
johtuvana saatavana pidetään kuitenkin sitä osaa
saatavasta, joka kohdistuu selvitystilan tai konkurssin alkamisen
jälkeiseen aikaan.
34 §
Selvitysmiehen ja pesänhoitajan on säännöllisesti
tiedotettava velkojille selvitystila- ja konkurssimenettelyn edistymisestä Vakuutusvalvontaviraston
määräämällä tavalla.
Vakuutusvalvontaviraston on pyynnöstä annettava
ETA-valtioiden vakuutustoimintaa valvoville viranomaisille tietoja
selvitystila- ja konkurssimenettelyn edistymisestä.
35 §
Vakuutusyhtiön selvitystilassa selvitysmiehen tai konkurssissa
pesänhoitajan tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa aikaansaamaan
suunnitelma yhtiön vakuutuskannan luovuttamisesta 16 a
luvun säännösten mukaisesti.
Jos on perusteltua aihetta otaksua, että vakuutusyhtiön
varat eivät riitä vakuutussaatavista aiheutuvan
vastuun kattamiseen, selvitysmies tai pesänhoitaja voi
tehdä toisen vakuutusyhtiön kanssa suunnitelman
vakuutuskannan tai sen osan luovuttamisesta siten, että vakuutukset
jatkuvat vastaanottavassa vakuutusyhtiössä erityisin
ehdoin tai rajoituksin. Ennen suunnitelman tekemistä suunnitelmaa
vastustavalle vakuutuksenottajalle on varattava mahdollisuus jättää hänen
vakuutuksensa kannanluovutuksen ulkopuolelle, jolloin vakuutuksenottajalla
on oikeus hänen vakuutuksensa lakattua saada vakuutukselle kuuluva
osuus vakuutusyhtiön varoista siten kuin 36 §:ssä säädetään.
36 §
Jos suunnitelmaa vakuutuskannan luovuttamisesta ei saada aikaan,
Vakuutusvalvontaviraston on määrättävä ajankohta,
joka voi olla enintään viisi vuotta selvitystila-
tai konkurssimenettelyn aloittamisen jälkeen ja jolloin
muut kuin liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja tapaturmavakuutuslain
mukaiset vakuutukset lakkaavat olemasta voimassa, sekä ajankohta,
jolloin mainittujen lakien mukaisten vakuutusten vakuutuskanta ja
sitä vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön
omaisuudesta siirretään yhtiöstä liikennevakuutuskeskuksen,
Potilasvakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuslaitosten
liiton hallinnoitavaksi. Suhteellista osuutta laskettaessa ei oteta
huomioon 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettua yhteistakuuerää,
vaan erää vastaava suhteellinen osuus vakuutusyhtiön omaisuudesta
on sellaisenaan käytettävä ensisijaisesti
kyseisten lakien perusteella korvaukseen oikeutettujen hyväksi.
Vakuutuskannan ja sitä vastaavan omaisuuden siirtämisestä on
soveltuvin osin muutoin voimassa, mitä 16 a luvun 9 §:n
1—3 momentissa säädetään
vakuutuskannan luovuttamisesta. Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä siirtää
vakuutusten
lakkaamiselle määräämäänsä ajankohtaa
vielä enintään viideksi vuodeksi ensin
määrätystä ajankohdasta lukien.
Kun vakuutukset ovat lakanneet olemasta voimassa, vakuutusyhtiön
muu kuin 1 momentissa mainittu omaisuus on muutettava rahaksi ja maksettava
selvitystila- ja konkurssimenettelystä johtuvat saatavat.
Tämän jälkeen maksetaan etuoikeutetut
vakuutussaatavat. Jos vahinkovakuutusyhtiön omaisuus ei
riitä vakuutussaatavien täyteen hyvittämiseen,
on kuluttajan, asunto-osakeyhtiön tai pääosin
asumistarkoitukseen perustetun kiinteistöyhtiön
vahinkoon perustuvilla saatavilla etuoikeus muiden edellä.
Jos omaisuus ei riitä edellisessä virkkeessä tarkoitettujen
saatavien täyteen hyvittämiseen, omaisuus jaetaan
kyseisten saatavien hyväksi niiden vastuuvelkaosuuksien
mukaisessa suhteessa. Henkivakuutusyhtiön omaisuus on ennen
omaisuuden jakoa ensin ositettava sijoitussidonnaisten vakuutusten
kannan ja muun vakuutuskannan kesken. Ositus on toimitettava silmällä pitäen
myös sen kohtuullisuutta.
Jos on kysymys työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa
laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusyhtiöstä,
yhtiön omaisuus on 1 ja 2 momentista poiketen käytettävä Vakuutusvalvontaviraston
määräämällä tavalla
niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat siitä, että samanlainen
eläketurva järjestetään toisessa
työeläkevakuutusyhtiössä tai eläkesäätiölain
(1774/1995) mukaisessa eläkesäätiössä taikka
vakuutuskassalain (1164/1992) mukaisessa eläkekassassa.
Tällöin on ensisijaisesti pyrittävä pienentämään
työntekijäin eläkelain 12 §:n
4 momentin soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on viipymättä laadittava
luettelo omaisuuden jaossa noudatettavista suhdeluvuista. Luettelo
on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle, missä luettelo on
pidettävä asianomaisten nähtävinä 30
päivän ajan. Viraston tulee ilmoittaa luettelon
nähtävilläolosta virallisessa lehdessä ja
Euroopan unionin virallisessa lehdessä 16 luvun 13 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen.
Luettelon nähtävilläolosta ei tarvitse
ilmoittaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jos kysymys
on työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa
laissa tarkoitetusta työeläkevakuutusyhtiöstä.
Viraston, selvitysmiehen tai pesänhoitajan on pyydettäessä annettava
luettelo tiedoksi yhtiön velkojille. Suhdelukuihin saa
hakea oikaisua virastolta 30 päivän kuluessa luettelon
nähtävilläoloajan päättymisestä.
Kun luettelo on saanut lainvoiman, on 1 ja 2 momentin
mukaisesti laskettu vakuutussaatavien osuus vakuutusyhtiön
omaisuudesta jaettava niihin oikeutetuille.
37 §
Selvitystilassa tai konkurssissa oleva vakuutusyhtiö ei
saa antaa uusia vakuutuksia.