2 luku
Verovelvollisuus ja vastuu verosta
4 §
Velvollinen suorittamaan autoveroa on se, joka merkitään
rekisteriin ajoneuvon omistajaksi. Osamaksukaupassa verovelvollinen
on kuitenkin ostaja, joka merkitään rekisteriin
ajoneuvon haltijaksi.
Jos ajoneuvon tuo maahan tai valmistaa 39 §:ssä tarkoitettu
rekisteröity asiamies, vastaa tämä autoverosta
1 momentissa tarkoitetun verovelvollisen sijasta. Vastuu
verosta voidaan kuitenkin siirtää noudattaen 3 momentin
säännöksiä, jolloin siirron
saaja on vastuussa verosta. Siirron saajaan sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään
verovelvollisesta.
Verovastuun siirtämisestä on tehtävä kirjallinen
sopimus. Siirtäjän on ilmoitettava siirrosta veroviranomaiselle.
Jos ilmoitus laiminlyödään, ajoneuvon
luovuttaja ja luovutuksen saaja tai luovuttajat ja luovutuksen saajat
vastaavat verosta yhdessä. Ajoneuvon luovutuksella tarkoitetaan
sen omistusoikeuden tai muun hallintaoikeuden luovutusta.
Jos veroa ei saada perityksi rekisteröidyltä asiamieheltä,
verovelvollinen on 1 momentissa tarkoitettu omistaja tai haltija,
paitsi jos hän osoittaa maksaneensa autoveron määrän
rekisteröidylle asiamiehelle tai tämän
edustajalle.
Ajoneuvosta, joka on otettu käyttöön
ilman rekisteröintiä tai josta ei voida osoittaa
1—3 momentissa tarkoitettua verovelvollista tai
verosta vastuussa olevaa, verovelvollinen on käyttöönottaja.
Jos käyttöönottajaa ei voida osoittaa tai
veroa ei saada tältä perityksi, käytössä olevan
ajoneuvon omistaja on verovelvollinen.
5 §
Jos ajoneuvon rakennetta tai muuta verotukseen vaikuttavaa tekijää muutetaan
rekisteröinnin tai verotuksen jälkeen, verovelvollinen
on se, joka on ajoneuvon omistajana ajoneuvon rakenteen, käyttötarkoituksen
tai muun veroperusteisiin vaikuttavan tekijän muuttuessa
tai, jos omistajaa ei voida osoittaa, se, jonka omistusaikana tällainen
muutos tuli veroviranomaisen tietoon.
Jos ajoneuvosta kannetaan veroa 3 §:n nojalla
ajoneuvon oltua ammattimaista ajoneuvojen korjaustoimintaa harjoittavan
yrityksen korjattavana ja ajoneuvon osia on siinä yhteydessä vaihdettu
verotukseen vaikuttavalla tavalla, ajoneuvon omistaja on verovelvollinen,
jos korjaussopimuksessa on sovittu, että omistaja vastaa
verosta. Jos korjaussopimuksen osapuolena olevaa omistajaa ei voida
osoittaa, vero peritään siltä, joka muutti
ajoneuvoa uudelleen verotukseen johtavalla tavalla. Jos tätäkään
ei voida osoittaa tai jos veroa ei saada edellä mainituilta
perityksi, vero peritään siltä, jonka
omistusaikana tällainen muutos tuli veroviranomaisen tietoon.
6 §
Henkilöautosta ja pakettiautosta suoritettava vero
on liitteen verotaulukon 1 mukainen prosenttimäärä auton
verotusarvosta, jollei 8 §:ssä toisin
säädetä. Veroprosentti määräytyy
henkilöauton tai vuoden 2008 alun jälkeen ensi
kertaa käyttöönotetun pakettiauton yhdistettyä kulutusta
vastaavan hiilidioksidipäästön perusteella, joka
on merkitty tai pitäisi merkitä rekisteriin auton
teknisiin tietoihin.
Jos 1 momentissa tarkoitettua tietoa hiilidioksidipäästöstä ei
ole, veroprosentti määräytyy verotaulukon
1 mukaan auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa
vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön
perusteella. Jos auton tehon (kilowatteina) ja kokonaismassan (kilogrammoina) osamäärä
on
0,15 tai tätä suurempi, laskennallista hiilidioksidipäästöä korotetaan
kertomalla se luvulla 1,5. Hiilidioksidipäästön
määrä pyöristetään
täysiin grammoihin.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun laskennallisen
hiilidioksidipäästön sijasta veroprosentti määräytyy
verotettavana olevan auton yhdistettyä kulutusta vastaavan
hiilidioksidipäästön perusteella, jos
verovelvollinen tai rekisteröity asiamies ensiverotuksen
yhteydessä esittää siitä selvityksen
ja jos se on:
1) henkilöauton osalta vahvistettu EY-tyyppihyväksynnän
yhteydessä määriteltynä moottoriajoneuvojen
polttoaineen kulutuksesta annetun neuvoston direktiivin 80/1268/ETY
mukauttamisesta tekniikan kehitykseen annetussa komission direktiivissä 93/116/EY
tai sitä korvaavassa yhteisön lainsäädännössä säädettyjen
vaatimusten mukaisesti ja pakettiauton osalta määritelty
neuvoston direktiivien 70/156/ETY ja 80/1268/ETY
muuttamisesta N1-luokan ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen
ja polttoaineen kulutuksen mittaamisen osalta annetussa Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivissä 2004/3/EY
tai sitä korvaavassa yhteisön lainsäädännössä säädettyjen
vaatimusten mukaisesti; taikka
2) määritelty verotusajankohtana voimassa olevassa
yhteisön lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten
mukaisesti.
7 §
Linja-autosta, jonka oma massa on alle 1 875 kilogrammaa,
suoritettava vero on 31,7 prosenttia auton verotusarvosta.
Moottoripyörän ja muun verollisen L-luokan ajoneuvon
vero on moottorin iskutilavuuden tai käyttövoiman
mukaan seuraava prosenttimäärä ajoneuvon
verotusarvosta:
|
Kokoluokka
|
Veroprosentti
|
|
|
| enintään 130 cm3
|
9,8 |
| 131—255 cm3
|
12,2 |
| 256—355 cm3
|
15,9 |
| 356—505 cm3
|
19,5 |
| 506—755 cm3
|
22,0 |
| 756 cm3 tai enemmän
|
24,4 |
| sähkökäyttöinen
L-luokan ajoneuvo
|
12,2 |
8 §
Edellä 6 §:n ja verotaulukon 1
mukaan määräytyvästä veroprosentista
vähennetään liitteen verotaulukon 2 mukainen
määrä, jos kysymyksessä on N1-luokkaan
kuuluva pakettiauto, joka on varustettu kuljettajan istuimen lisäksi
enintään tämän vieressä olevilla
istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla, jonka
kokonaismassa on yli 2 500 kilogrammaa ja joka täyttää toisen
seuraavista edellytyksistä:
1) kokonaismassan ja oman massan välinen erotus (kantavuus)
on vähintään 680, mutta alle 1 000
kilogrammaa ja tehon (kilowatteina) ja kokonaismassan (kilogrammoina)
osamäärä on enintään
0,05;
2) kantavuus on vähintään 1 000
kilogrammaa ja tehon ja kokonaismassan osamäärä on enintään
0,06.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
pakettiauto, jossa kuljetetaan pyörätuolia vakinaisesti
käyttävää henkilöä,
voidaan varustaa pyörätuolin kiinnittämiseen
tarkoitetuilla hyväksyttävillä laitteilla.
Pakettiauton oma massa määräytyy
siinä varustuksessa, jossa ajoneuvo on ensiverotuksen ajankohtana.
Veroa kannetaan kuitenkin vähintään
12,2 prosenttia verotusarvosta.
10 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Uutena maahantuotu ajoneuvo, jonka käyttö perustuu
35 b §:ään, katsotaan
tätä lakia sovellettaessa uudeksi ajoneuvoksi.
11 §
Ajoneuvon verotusarvo on sen yleinen verollinen vähittäismyyntiarvo.
11 c §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa
ei voida määrittää yksinomaan
verotettavana olevasta ajoneuvosta maksetun hankintahinnan taikka
siitä saadun myyntihinnan tai lunastuskorvauksen perusteella.
Uutena maahantuodun ajoneuvon 35 b §:n mukaista
käyttöä ja sen aikana kertynyttä ajokilometrimäärää ei
oteta huomioon määritettäessä ajoneuvon
yleistä vähittäismyyntiarvoa.
17 §
Jos verotusarvoon vaikuttavaan toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti
siinä tarkoituksessa, että maksettavan veron määrä vähenisi,
voidaan arvion mukaan vahvistaa, mistä määrästä vero on
maksettava.
21 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
M1-luokkaan kuuluva auto, jonka oma massa on vähintään
6 000 kilogrammaa, on verosta vapaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 §
Väliaikaisesti 2 §:n 2 momentin
nojalla maahantuotua ajoneuvoa ei saa myydä, vuokrata tai muutoin
luovuttaa eikä antaa käytettäväksi
Suomessa vakinaisesti asuvalle, ellei ajoneuvosta ole suoritettu
autoveroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 d §
Autoveroa palautetaan, jos Suomessa verotettu ajoneuvo viedään
maasta pysyvästi muualla kuin Suomessa käytettäväksi.
Veroa palautetaan se määrä, joka samanlaisesta
ajoneuvosta kannettaisiin, jos se verotettaisiin käytettynä ajoneuvona
ajankohtana, jona ajoneuvo ilmoitetaan vietäväksi
Suomesta ja sitä lakataan käyttämästä täällä.
Jos nämä ajankohdat poikkeavat toisistaan, palautus
määritetään näistä myöhemmän
ajankohdan mukaan. Palautettavasta määrästä vähennetään
300 euroa.
Vero palautetaan sille, joka ajoneuvon omistajana vie ajoneuvon
muualla kuin Suomessa käytettäväksi.
Veroa ei palauteta enempää kuin sitä on
ajoneuvosta maksettu. Veroa ei myöskään
palauteta siltä osin kuin ajoneuvon arvo on noussut siihen
verotuksen jälkeen tehdyn muutostyön tai varustelun
takia. Jos veroa palautetaan ajoneuvosta, jonka veroa on alennettu
tämän lain perusteella, palautettavaa määrää alennetaan
sillä osuudella veron alennuksesta, joka kannettaisiin,
jos ajoneuvo luovutettaisiin palautuksen hakemisen ajankohtana muuhun
kuin alennettuun veroon oikeuttavaan käyttöön.
Lain 8 §:n mukaisesti verotettuun pakettiautoon
sovelletaan myös palautusta määrättäessä mainitun
pykälän mukaisia veroprosentteja riippumatta ajoneuvoon
tehdyistä muutoksista. Veroa ei palauteta ajoneuvosta,
jota ei ole asianmukaisesti ilmoitettu verotettavaksi. Jos palautettava
määrä olisi 1 momentissa mainitun vähennyksen
jälkeen pienempi kuin 1 000 euroa, sitä ei
palauteta. Veroa ei myöskään palauteta
ajoneuvosta, jonka ensimmäisestä käyttöönotosta
on kulunut vähintään 10 vuotta.
Palautuksen edellytyksenä on, että ajoneuvo on
käytön Suomessa päättyessä liikennekelpoisessa
kunnossa ja että se rekisteröidään
liikenteeseen käytettäväksi ulkomailla.
Palautuksen edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo
on Suomessa poistettu liikennekäytöstä siten
kuin ajoneuvolain 66 c §:n 3 momentissa
ja sen nojalla säädetään. Palautuksen
hakijan on annettava veroviranomaiselle mahdollisuus tarkistaa ajoneuvo
ennen vientiä ja esitettävä tarvittava
selvitys palautuksen edellytysten täyttymisestä.
Jos ajoneuvo, josta on palautettu veroa, rekisteröidään
tai otetaan uudelleen käyttöön Suomessa,
ajoneuvo verotetaan käytetyn ajoneuvon verotusta koskevien
säännösten mukaisesti ottamatta huomioon
ajoneuvon aikaisempaa verotusta Suomessa.
35 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muissa kuin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa
väliaikaisesta maahantuonnista ja käytöstä on
heti ilmoitettava veroviranomaiselle. Edellä tämän
pykälän 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitetusta
käytöstä ei tehdä ilmoitusta, 5
kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitus tehdään
vain ajoneuvoa maasta vietäessä rajanylityspaikan
tulliviranomaiselle ja 7 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitus
tehdään vain ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta.
Veroviranomainen voi määrätä 1 momentissa
tarkoitetun käytön muista ehdoista ja rajoituksista
tai antaa rekisteröidylle asiamiehelle yksittäistapauksessa
oikeuden erityisestä syystä muuhunkin kuin tässä pykälässä tarkoitettuun
tilapäiseen käyttöön verotta.
35 b §
Suomessa myytäväksi tarkoitettua ajoneuvoa voidaan
käyttää väliaikaisesti veroa
suorittamatta enintään yhdeksän kuukauden
ajan ajoneuvojen maahantuontia, valmistusta tai myyntiä harjoittavan
yrityksen liiketoiminnassa lyhytaikaiseen, asiakasta kohden enintään
kolmen vuorokauden pituiseen myyntitarkoituksessa tapahtuvaan koeajoon
tai esittelyyn, jos ajoneuvosta on annettu ennen Suomessa tapahtuvan
käytön aloittamista tulliviranomaiselle ilmoitus
siten kuin tulliviranomainen määrää.
Tullin vahvistama ilmoitus on pidettävä mukana
ajoneuvoa käytettäessä, jollei tulliviranomainen
toisin määrää.
Ajoneuvon käytöstä on pidettävä sellaista
kirjanpitoa, josta käy selville 1 momentissa säädetyt
väliaikaisen verottoman käytön edellytykset.
Ajoneuvon käyttö 1 momentissa säädetyllä tavalla
edellyttää, että ajoneuvolle on myönnetty ajoneuvolaissa
tarkoitettu siirtolupa. Siirtolupaa ei kuitenkaan vaadita ajoneuvolle,
jolla on voimassa oleva rekisteröinti Euroopan talousalueeseen
kuuluvassa valtiossa.
37 §
Ennen kuin ajoneuvo merkitään rekisteriin Suomessa
tai otetaan täällä käyttöön,
verovelvollisen tulee tehdä veroviranomaiselle ilmoitus (autoveroilmoitus).
Ilmoitukseen tulee sisältyä ajoneuvon verotusarvon
määräämistä varten
tiedot ajoneuvon varusteista, ajoneuvon yksilöinnistä sekä muista
verotukseen vaikuttavista seikoista.
39 §
Tullihallitus voi hyväksyä säännöllistä liiketoimintaa
harjoittavan ajoneuvojen maahantuojan tai Suomessa toimivan valmistajan
rekisteröidyksi asiamieheksi. Rekisteröidyn asiamiehen
tulee olla luotettava ja asiantunteva, ja sen on voitava antaa tässä laissa
tarkoitetut ilmoitukset konekielisessä muodossa siten kuin
Tullihallitus määrää. Rekisteröidyn
asiamiehen on asetettava Tullihallitukselle tämän
vaatima vakuus.
Jos asiamiehen ei enää voida katsoa täyttävän 1 momentissa
säädettyjä edellytyksiä, Tullihallitus
voi peruuttaa asiamiehen rekisteröinnin.
40 §
Ajoneuvo, jonka rekisteröity asiamies ilmoittaa rekisteriin,
saadaan rekisteröidä ilman 38 §:ssä tarkoitettua
veroviranomaisen lupaa. Ajoneuvon saa merkitä rekisteriin
myös ennen kuin rekisteröity asiamies on antanut
autoveroilmoituksen.
Rekisteröity asiamies ilmoittaa ajoneuvot verotettaviksi
jaksolta, jonka pituuden Tullihallitus määrää.
Tullihallitus määrää myös
autoveroilmoituksen antamisen ajankohdasta.
Kultakin jaksolta on ilmoitettava verotettaviksi ne ajoneuvot,
jotka jakson aikana rekisteröidään tai
otetaan käyttöön.
41 §
Muun kuin rekisteröidyn asiamiehen tehtyä autoveroilmoituksen
veroviranomainen määrää veron
ja antaa sitä koskevan verotuspäätöksen. Vero
on maksettava 61 §:ssä säädetyssä ajassa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
43 §
Verovelvollinen tai rekisteröity asiamies, joka on
antanut ajoneuvosta autoveroilmoituksen, voi peruuttaa ilmoituksen
ennen kuin ajoneuvo on merkitty ensi kertaa rekisteriin Suomessa
tai otettu täällä käyttöön.
Jos verotus on jo toimitettu, se peruutetaan ilmoituksen johdosta. Samalla
veroviranomainen peruuttaa luvan rekisteröintiä varten.
Jos verotus peruutetaan verotuksen toimittamisen jälkeen
siten kuin 1 momentissa säädetään,
verovelvolliselta tai rekisteröidyltä asiamieheltä peritään
sama maksu kuin ennakkoratkaisusta.
44 §
Jos ajoneuvo, josta on tehty veroilmoitus tai josta vero on
suoritettu, merkitään ajoneuvoa ensimmäistä kertaa
rekisteröitäessä rekisteriin 8, 21, 22,
22 a tai 28 §:ssä tarkoitetuin
perustein lievemmin verotettavana tai verottomana ajoneuvona, verotus
oikaistaan vastaamaan niitä perusteita, joiden mukaan vero
kannettaisiin, jos ajoneuvo verotettaisiin rekisteröinnin
tai käyttöönoton ajankohtana. Verotus
oikaistaan sen hakemuksesta, joka on antanut ajoneuvosta autoveroilmoituksen.
46 §
Jos tämän lain nojalla verosta vapaan tai
alennettuun veroon oikeutetun ajoneuvon rakennetta, omistusta tai
käyttötarkoitusta on muutettu siten, että ajoneuvo
tai sen käyttötarkoitus ei enää täytä verottomuuden
tai alennetun veron edellytyksiä, ajoneuvon omistaja, jonka
omistusaikana ajoneuvon rakenteen tai käyttötarkoituksen
muutos on tehty, on velvollinen tekemään tästä ilmoituksen
yhden kuukauden kuluessa Ajoneuvohallintokeskukselle.
Ilmoitus on tehtävä myös 28 ja 51 §:ssä tarkoitetuista
ajoneuvoista.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna rakenteen muuttamisena
pidetään myös pakettiauton varustamista
muilla kuin 8 §:ssä tarkoitetuilla istuimilla
tai niiden kiinnittämiseen tarkoitetuilla laitteilla.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu
ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty, poliisiviranomaisen
on estettävä ajoneuvon käyttö,
kunnes velvollisuus on täytetty tai vero maksuunpantu.
47 §
Jos ajoneuvo, josta tämän lain mukaan ei ole suoritettava
veroa tai josta vero on suoritettava alennettuna, ilmoitetaan tai
olisi ilmoitettava rekisteriin muuna kuin tämän
lain nojalla verosta vapaana tai alennetun verokannan mukaan
verotettuna ajoneuvona, Ajoneuvohallintokeskuksen on maksuunpantava
autovero 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun
verovelvollisen maksettavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
51 a §
Edellä 51 §:ssä tarkoitettuja veronpalautuksen
enimmäismääriä korotetaan määrällä,
jolla ajoneuvoon erityisesti invaliditeetin vuoksi ajoneuvon valmistamisen
jälkeen asennetut varusteet ovat vaikuttaneet autoveroon.
54 §
Ennen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä tai
käyttöönottoa toimitettava autoverotus
on tullilaitoksen tehtävänä. Tullilaitos
huolehtii veron maksuunpanosta myös 22, 22 a,
27 ja 36 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa
sekä 34 d §:ssä tarkoitetusta
veron palauttamisesta ja mahdollisesta uudelleen verotuksesta. Tullihallitus
määrää tullilaitoksen sisäisestä toimivallan ja
tehtävien jaosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
59 a §
Jos 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu menettely
koskee autoverotusta, jossa veroa ei määrätä maksettavaksi
tai jossa veron määrä on vähäinen
eikä veronkorotusta ole määrätty
taikka jos tässä laissa tai sen nojalla annetussa
asetuksessa tai näihin säännöksiin
perustuvassa veroviranomaisen päätöksessä tai
määräyksessä tarkoitettu ilmoittamisvelvollisuus
tai muu velvollisuus on laiminlyöty, voidaan määrätä virhemaksua vähintään
100 euroa ja enintään 2 000 euroa. Virhemaksun
suuruutta määrättäessä otetaan
huomioon menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja muut näihin
rinnastettavat seikat.
Virhemaksu voidaan määrätä myös
erikseen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun ajoneuvo on verotettu
tai 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus on laiminlyöty.
Virhemaksua koskevan päätöksen perustelemiseen
sekä virhemaksun kantoon, huojentamiseen ja muutoksenhakuun
sovelletaan, mitä autoverosta säädetään.
61 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos autoveroa määrätään
oikaisuna, jälkiverotuksena tai ajoneuvon rakenteen, käyttötarkoituksen
tai omistuksen muutoksen johdosta, eräpäivä on
30 päivää verotuspäätöksen
päivämäärästä.
Rekisteröidylle asiamiehelle eräpäivä on kuitenkin
25 päivää sen jakson päättymisestä, jonka
aikana verotuspäätös on tehty.
63 §
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos veroa ei ole suoritettu eräpäivänä,
ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa
ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa,
että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle
kuin verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle. Veroviranomainen
voi pyytää poliisilta virka-apua ajoneuvon käytön estämiseksi.
Käyttö sallitaan sitten, kun verovelvollinen tai
muu kuin verovelvollinen on suorittanut veron. Käyttö on
kielletty, vaikka veroa ei säädettyjen määräaikojen
kulumisen johdosta enää voitaisi periä.
Ajoneuvo voidaan määrätä tarvittaessa
otettavaksi veroviranomaisen haltuun, kunnes verotus on toimitettu
ja maksuunpantu vero suoritettu tai kunnes 36 §:n
2 momentissa mainittu määräaika päättyy.
Veroviranomaisten haltuun otettu ajoneuvo voidaan myydä huutokaupalla,
jolloin menetellään siten kuin tullilaissa (1466/1994) säädetään
tullihuutokaupasta, tai ajoneuvo voidaan hävittää.
Autovero suoritetaan valtiolle huutokauppakustannusten ja tullin
jälkeen. Ajoneuvo voidaan rekisteröidä vasta,
kun autovero on kokonaan suoritettu. Huutokauppaostajaa ei pidetä tämän
lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuna
luovutuksen saajana.
Erinäiset säännökset
74 a §
Mitä tässä laissa säädetään
veronoikaisusta, jälkiverotuksesta ja veronkorotuksesta,
virhemaksusta sekä verovelvollisen oikeussuojakeinoista,
sovelletaan verovelvollisen sijasta siihen, joka on 4 §:n
2 momentin nojalla vastuussa verosta. Häneen sovelletaan
myös, mitä verovelvollisesta säädetään
74 b, 74 c, 78 ja 81 §:ssä.
Mitä tässä laissa säädetään
verovelvollisen oikeussuojakeinoista, sovelletaan myös
muuhun kuin siihen, joka on 4 tai 5 §:n nojalla
verovelvollisena.
88 §
Tulliviranomainen voi antaa tiedon verovastuun siirrosta tai
ajoneuvoa koskevasta veroviranomaisen luvasta rekisteröintiä varten
muullekin kuin verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle,
jos tieto on tarpeen ajoneuvon rekisteröintiä varten.