Tämän lain tavoitteena on turvata tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus, edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa, että tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin. 

Tässä laissa säädetään tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetuissa yhteishallinnointiorganisaatioissa. Mitä 42—52 §:ssä säädetään, sovelletaan ainoastaan sävellysteosten oikeudenhaltijoita edustaviin yhteishallinnointiorganisaatioihin. 

Jäljempänä  5—9 §:ää,  22 §:n  1 momenttia,  24, 25 ja 33—39 §:ää, 40 §:n 1 momentin 1 ja 3—9 kohtaa sekä 53—62 §:ää sovelletaan 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin riippumattomiin hallinnointiorganisaatioihin. 

Yhteishallinnointiorganisaation ja riippumattoman hallinnointiorganisaation toimintaan sovelletaan ensisijaisesti tämän lain säännöksiä ja sitä täydentäen muuta lainsäädäntöä siltä osin kuin tästä laista ei muuta johdu. 

Tämä laki ei vaikuta kilpailulain (948/2011) soveltamiseen. 

Tämä laki ei vaikuta toimivaltaan, joka opetus- ja kulttuuriministeriöllä on tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisesti. Jos opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuslain nojalla tekemä yhteishallinnointiorganisaation hyväksymispäätös on ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan hyväksymispäätöstä. 

Oikeudenhaltijalla on oikeus suoraan tai välillisesti valtuuttaa valitsemansa yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoimaan valitsemiaan tekijänoikeuksia tai lähioikeuksia, oikeuksien luokkia tai teosten tai muiden suojan kohteiden tyyppejä valitsemillaan alueilla riippumatta siitä, mihin Euroopan unionin jäsenvaltioon yhteishallinnointiorganisaatio on sijoittautunut, mikä on oikeudenhaltijan kansalaisuus ja mikä on se Euroopan unionin valtio, jossa oikeudenhaltija asuu tai johon se on sijoittautunut. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtuutuksen on oltava nimenomainen ja yksilöity sekä kirjallinen tai muutoin todennettavissa. 

Jollei yhteishallinnointiorganisaatiolla ole perusteltua syytä kieltäytyä valtuutuksen mukaisesta oikeuksien hallinnoimisesta, sillä on velvollisuus hallinnoida niitä edellyttäen, että se kuuluu sen toimialaan. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee toimia niiden oikeudenhaltijoiden etujen mukaisesti, joiden tekijänoikeuksia tai lähioikeuksia se edustaa. Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa edustamalleen oikeudenhaltijalle velvoitteita, jotka eivät ole tarpeen tämän oikeuksien ja etujen suojelemiseksi tai tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien tehokkaaksi hallinnoimiseksi. 

Oikeudenhaltijalla on antamansa 5 §:ssä tarkoitetun valtuutuksen estämättä oikeus myöntää lisenssi valitsemallaan tavalla teosten tai muiden suojan kohteiden ei-kaupalliseen käyttöön. 

Oikeudenhaltijalla on oikeus peruuttaa osittain tai kokonaan antamansa 5 §:ssä tarkoitettu valtuutus ilmoittamalla tästä yhteishallinnointiorganisaatiolle. 

Yhteishallinnointiorganisaatio saa asettaa valtuutuksen peruuttamiselle kohtuullisen, enintään kuuden kuukauden pituisen irtisanomisajan, tai edellyttää, että peruuttaminen tulee voimaan sen tilikauden päättyessä, jona ilmoitus on annettu. Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa asettaa valtuutuksen peruuttamisen ehdoksi, että peruutuksen kohteena olevien oikeuksien, oikeuksien luokkien tai teosten ja muiden suojan kohteiden tyyppien hallinnointi siirretään toiselle yhteishallinnointiorganisaatiolle, eikä muita kohtuuttomia ehtoja. Valtuutuksen peruuttaminen ei vaikuta ennen irtisanomisajan päättymistä annetun lisenssin ehtoihin, oikeudenhaltijan oikeuteen saada hänelle kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset eikä 19—26, 39, 49 ja 64 §:n mukaisiin yhteishallinnointiorganisaation velvollisuuksiin. 

Tämän pykälän säännöksiä oikeudenhaltijan oikeudesta peruuttaa valtuutus sovelletaan myös yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisöön, jolle oikeudenhaltija on siirtänyt oikeutensa hallinnoitavaksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation tai sen puolesta valtuutuksen vastaanottavan yhteisön tai säätiön on ilmoitettava oikeudenhaltijalle tämän 5 §:n 1 momentin, 7 §:n ja 8 §:n 1 momentin mukaisista oikeuksista sekä 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista valtuutuksen peruuttamisen edellytyksistä  ennen  kuin tämä antaa 5 §:n 2 momentin mukaisesti valtuutuksen tekijänoikeuden tai lähioikeuden yhteishallinnointia varten. 

Oikeudenhaltijalla on oikeus asioida yhteishallinnointiorganisaation kanssa ja saada 25 ja 39 §:ssä tarkoitetut tiedot valintansa mukaan suomeksi tai ruotsiksi. Valtuutuksen ja sen peruuttamisen ehtojen sekä 9 §:ssä tarkoitettujen tietojen tulee olla saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee tarjota oikeudenhaltijalle mahdollisuus sähköiseen asiointiin. 

Yhteishallinnointiorganisaation sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen tulee sisällyttää edellytykset, joiden mukaisesti oikeudenhaltija tai oikeudenhaltijoita edustava yhteisö tai säätiö on hyväksyttävä yhteishallinnointiorganisaation jäseneksi. Jos jäsenyysehtoja ei ole tyhjentävästi määritelty säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä, yhteisön yleiskokous voi määritellä tarkemmin jäsenyysehdot. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenyysehtojen tulee perustua objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin. 

Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei hyväksy jäsenhakemusta, sen on kohtuullisessa ajassa toimitettava jäsenyyttä hakeneelle päätöksensä perusteluineen kirjallisesti. 

Yhteishallinnointiorganisaation yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on määrättävä asianmukaisista ja tehokkaista menetelmistä, joiden avulla sen jäsenet voivat osallistua organisaation päätöksentekoon. Osallistumisen tulee olla mahdollista myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä, ellei tätä voida pitää ilmeisen tarpeettomana tai suhteettomana oikeudenhaltijoiden määrä, asuin- tai sijaintivaltio sekä etäosallistumisen järjestämisen kustannukset ja toteuttamismahdollisuudet huomioon ottaen. Eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvien jäsenten on oltava tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa. 

Jäsenellä on oikeus valtuuttaa asiamies osallistumaan yleiskokoukseen. Jäsenen oikeutta käyttää asiamiestä voidaan rajoittaa vain erityisestä syystä. Asiamiehellä on yleiskokouksessa samat oikeudet kuin hänet nimenneellä jäsenellä, ja hänen on äänestettävä jäsenen antamien ohjeiden mukaisesti. Asiamiehen valtakirja on voimassa yhdessä yleiskokouksessa. 

Yhteishallinnointiorganisaation jäsenellä on oikeus osallistua yleiskokoukseen ja hänellä on siellä äänioikeus. Äänioikeutta voidaan rajoittaa yhteishallinnointiorganisaation säännöissä, yhtiöjärjestyksessä tai jäsenyysehdoissa ainoastaan jäsenyyden keston tai jäsenen saamien tai vielä saamatta olevien tekijänoikeuskorvausten määrän perusteella ja edellyttäen, että nämä perusteet määritetään ja niitä sovelletaan tasapuolisesti ja oikeasuhteisesti. 

Yleiskokous on kutsuttava koolle vähintään kerran vuodessa. 

Yhdistys-  tai  osuuskuntamuotoisen  yhteishallinnointiorganisaation  säännöissä saadaan 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen kuitenkin määrätä, että jäsenten päätösvaltaa kaikissa tai joissakin asioissa käyttää valtuutettujen kokous tai edustajisto, jonka jäsenet valitsevat vähintään neljän vuoden välein. Edellytyksenä on lisäksi, että jäsenten asianmukainen ja tehokas osallistuminen valtuutettujen tai edustajiston valintaan varmistetaan ja että eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvat jäsenet ovat tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina valtuutettujen kokouksessa tai edustajistossa. 

Päätösvalta 1 momentin 7—10 kohdassa tarkoitetuissa asioissa voidaan yleiskokouksen päätöksellä taikka sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen määräyksellä siirtää 15 §:ssä tarkoitetulle valvontaelimelle. 

Jos yhteishallinnointiorganisaation 15 §:n mukaisena valvontaelimenä toimii hallintoneuvosto, yleiskokous voi siirtää sille päätösvallan myös 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa. 

Yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla yleiskokouksen nimeämä valvontaelin, jossa eri oikeudenhaltijaryhmiin kuuluvat yhteishallinnointiorganisaation jäsenet ovat tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina. Yhteishallinnointiorganisaation toimitusjohtaja tai muu yhteishallinnointiorganisaation palveluksessa oleva henkilö ei voi olla valvontaelimen jäsenenä. 

Hallintorakenteeltaan yksitasoisen yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimenä toimii organisaation hallitus. Hallintorakenteeltaan kaksitasoisen yhteishallinnointiorganisaation valvontaelimenä toimii organisaation hallintoneuvosto. 

Säätiömuotoisen yhteishallinnointiorganisaation säännöissä on oikeudenhaltijoiden etujen suojelemiseksi määrättävä perustettavaksi säätiölain (487/2015) 3 luvun 19 §:ssä tarkoitettu hallintoneuvosto. Eri luokkiin kuuluvien oikeudenhaltijaryhmien tulee olla tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina hallintoneuvostossa. 

Hallintoneuvosto on kutsuttava koolle vähintään kerran vuodessa. 

Yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla toimitusjohtaja tai muu organisaation päivittäisestä johtamisesta vastaava organisaation palveluksessa oleva henkilö, joka vastaa yhteishallinnointiorganisaation liiketoiminnan johtamisesta. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu henkilö johtaa yhteishallinnointiorganisaation päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 

Edellä  1 momentissa  tarkoitetun  henkilön on annettava 15 ja 16 §:ssä tarkoitetulle valvontaelimelle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen valvontaelimen tehtävien hoitamiseksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet tunnistaakseen ja ehkäistäkseen eturistiriitatilanteita sekä rajoittaakseen niiden vaikutusta organisaation edustamien oikeudenhaltijoiden yhteisiin etuihin. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee noudattaa huolellisuutta tekijänoikeuskorvausten keräämisessä ja hallinnoimisessa. 

Yhteishallinnointiorganisaatio ei saa käyttää tekijänoikeuskorvauksia eikä tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta saatuja tuloja muuhun tarkoitukseen kuin jaettaviksi oikeudenhaltijoille, ellei yleiskokous 14 §:n tai säätiön hallintoneuvosto 16 §:n mukaisesti ole toisin päättänyt. 

Oikeudenhaltijalle kuuluva tekijänoikeuskorvaus, jota ei voida jakaa 24 §:ssä säädetyssä määräajassa sen vuoksi, että oikeudenhaltijaa ei ole voitu tunnistaa tai tavoittaa, on yhteishallinnointiorganisaation tilinpidossa pidettävä erillään muista varoista. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee noudattaa yleiskokouksen tai, jos se on säätiö, hallintoneuvoston päätöstä sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista. 

Yhteishallinnointiorganisaatiolla on velvollisuus tiedottaa edustamilleen oikeudenhaltijoille kulloinkin voimassa olevasta hallinnointipalkkiosta sekä tekijänoikeuskorvauksista ja niiden sijoittamisesta saatavista tuloista tehtävistä muista vähennyksistä. 

Yhteishallinnointiorganisaation palveluistaan perimien palkkioiden ja muiden vähennysten on oltava kohtuullisia suhteessa palvelujen laatuun ja laajuuteen, eivätkä ne saa ylittää yhteishallinnointiorganisaatiolle tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien hallinnoinnista aiheutuvia perusteltuja ja tosiasiallisia kustannuksia. 

Jos tekijänoikeuskorvauksia tai niiden sijoittamisesta saatavia tuloja käytetään yhteishallinnointiorganisaation päätöksellä oikeudenhaltijoiden tai tietyn oikeudenhaltijaryhmän yhteisiin tarkoituksiin, tarjottavien palvelujen tai muiden etujen on oltava oikeudenhaltijoiden saatavilla tasapuolisin perustein. 

Tekijänoikeuskorvaukset tulee tilittää oikeudenhaltijoille mahdollisimman nopeasti ja täsmällisesti yhteishallinnointiorganisaation vahvistamien yleisten jakoperiaatteiden mukaisesti. 

Tekijänoikeuskorvaus tulee tilittää oikeudenhaltijalle yhdeksän kuukauden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona korvaus kerättiin, ellei tämä ole mahdotonta. 

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös yhteishallinnointiorganisaation jäsenyhteisöä, joka tilittää tekijänoikeuskorvauksia edelleen oikeudenhaltijoille. 

Yhteishallinnointiorganisaation on ryhdyttävä riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi niissä tapauksissa, joissa teosten ja muiden suojan kohteiden käytön raportointi tämän mahdollistaa. Toimien riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon oikeudenhaltijoiden taloudellinen etu, tunnistamisen ja tavoittamisen mahdollistavien tietolähteiden olemassaolo ja tunnistamisesta ja tavoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Yhteishallinnointiorganisaation tulee julkaista verkkosivuillaan tieto noudattamastaan oikeudenhaltijoiden tunnistamis- ja tavoittamismenettelystä suomeksi ja ruotsiksi. 

Jos oikeudenhaltijaa ei ole tunnistettu ja tavoitettu kahden vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, yhteishallinnointiorganisaation on asetettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot teoksesta ja sen oikeudenhaltijoista verkkosivuilleen. 

Jos oikeudenhaltijalle kuuluvaa tekijänoikeuskorvausta ei voida jakaa kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, korvausta pidetään jakamatta jääneenä tekijänoikeuskorvauksena edellyttäen, että yhteishallinnointiorganisaatio on ryhtynyt riittäviin toimiin oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi 26 §:n mukaisesti. 

Jakamatta jääneiden tekijänoikeuskorvausten käytöstä päättämisestä säädetään 14 ja 16 §:ssä. 

Lisensioiva yhteishallinnointiorganisaatio ei saa soveltaa eri ehtoja oikeudenhaltijoihin, joiden oikeuksia se hallinnoi valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation kanssa tekemänsä edustussopimuksen nojalla, eikä muutoinkaan kohdella oikeudenhaltijoita syrjivästi. 

Lisensioiva yhteishallinnointiorganisaatio ei saa tehdä tekijänoikeuskorvauksista muita vähennyksiä kuin hallinnointipalkkion osuuden, ellei muista vähennyksistä ole nimenomaisesti sovittu valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation kanssa. 

Lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation on säännöllisesti ja täsmällisesti tilitettävä valtuuttaville  yhteishallinnointiorganisaatioille  niiden välityksellä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset. Tekijänoikeuskorvaus tulee tilittää valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle mahdollisimman pian ja viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua sen tilikauden lopusta, jona tekijänoikeuskorvaus kerättiin, ellei tämä ole mahdotonta. 

Valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation tai sen jäsenyhteisön tulee tilittää edelleen tilitettävät tekijänoikeuskorvaukset oikeudenhaltijoille mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua korvausten vastaanottamisesta, ellei tämä ole mahdotonta. 

Yhteishallinnointiorganisaation on vastattava ilman aiheetonta viivytystä käyttäjän lisenssiä koskevaan tiedusteluun ja ilmoitettava käyttäjälle, mitä tietoja se tarvitsee voidakseen tarjota lisenssin. 

Saatuaan käyttäjältä kaikki olennaiset tiedot yhteishallinnointiorganisaation on ilman aiheetonta viivytystä joko tarjottava lisenssi tai annettava käyttäjälle kirjallinen vastaus, jonka perusteluista ilmenee, miksi se ei tarjoa lisenssiä. 

Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän on annettava toisilleen kaikki oikeuksien lisensioimiseksi tarvittavat tiedot ja muutoinkin neuvoteltava oikeuksien lisensioinnista vilpittömästi. 

Lisensiointiehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava käyttäjälle hintojen vahvistamisessa käytetyt perusteet. 

Yhteishallinnointiorganisaatio ei ole velvollinen jatkamaan alle kolmen vuoden ajan yleisön saatavilla olleen uudentyyppisen palvelun lisensioimista kyseisen koejakson jälkeen koejakson aikana käytetyin ehdoin eikä soveltamaan tällaisessa kokeellisessa lisensioinnissa sovellettuja ehtoja toiseen samantyyppiseen palveluun. 

Käyttäjällä on oikeus asioida yhteishallinnointiorganisaation kanssa ja saada yhteishallinnointiorganisaatiolta lisensiointiehdot tai 33 §:n 2 momentissa tarkoitettu kirjallinen vastaus sekä 39 §:ssä tarkoitetut tiedot valintansa mukaan suomeksi tai ruotsiksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation on tarjottava käyttäjälle mahdollisuus olla siihen yhteydessä sähköisesti. Jos yhteishallinnointiorganisaatiolla on teosten tai muiden suojan kohteiden käytön sähköinen raportointijärjestelmä, organisaation tulee tarjota käyttäjälle mahdollisuus käyttää sitä. 

Käyttäjän tulee toimittaa yhteishallinnointiorganisaatiolle, siten kuin käyttäjä ja yhteishallinnointiorganisaatio ovat sopineet, hallussaan olevat yhteishallinnointiorganisaation edustamien oikeuksien käyttöä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tekijänoikeuskorvausten keräämiseksi sekä oikeudenhaltijoille kuuluvien korvausmäärien jakamiseksi ja tilittämiseksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vapaaehtoiset alan standardit sopiessaan 1 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisen muodosta. 

Jos yhteishallinnointiorganisaatio ei voi itse myöntää lisenssiä puuttuvan valtuutuksen vuoksi, sen on ilmoitettava teoksen käyttäjälle tiedossaan oleva oikeudenhaltijan nimi ja yhteystiedot, jos oikeudenhaltija ei ole kieltänyt niiden antamista. Yhteishallinnointiorganisaation on myös ilmoitettava, jos lisenssin hankkiminen on tarpeetonta teoksen tai muun suojan kohteen suoja-ajan lakkaamisen tai muun syyn vuoksi. 

Yhteishallinnointiorganisaation on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja tieto niissä tapahtuneista muutoksista 54 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle viipymättä tietojen julkaisemisen jälkeen. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee laatia tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU liitteen mukainen vuotuinen avoimuusraportti, joka sisältää erityisraportin yhteishallinnointiorganisaation tarjoamista sosiaali-, kulttuuri- ja koulutuspalveluista. Vuotuisen avoimuusraportin tilinpäätöstiedot on tarkastettava tilintarkastuslain (1141/2015) säännösten mukaisesti ja tilintarkastuskertomus mahdollisine varaumineen on toisinnettava täydellisenä vuotuisessa avoimuusraportissa. Tässä pykälässä tarkoitettuna vuotuisena avoimuusraporttina pidetään yhteishallinnointiorganisaation tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, jotka sisältävät mainitun direktiivin liitteessä tarkoitetut tiedot. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee julkaista vuotuinen avoimuusraportti verkkosivuillaan kahdeksan kuukauden kuluessa organisaation tilikauden päättymisestä ja pitää se verkkosivuillaan yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan raportin julkaisuvuodesta. Yhteishallinnointiorganisaation tulee edellä säädetyssä määräajassa toimittaa avoimuusraportti myös 54 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle. 

Tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetussa vuotuisessa avoimuusraportissa annettavista tiedoista voidaan antaa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. 

Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään, tämän luvun säännöksiä sovelletaan yhteishallinnointiorganisaatioon  sen  myöntäessä  usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä. 

Usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä myöntävällä yhteishallinnointiorganisaatiolla tulee olla riittävät valmiudet käsitellä tällaisten lisenssien hallinnoinnissa tarvittavat tiedot sähköisessä muodossa tehokkaalla, täsmällisellä ja avoimella tavalla teosvalikoiman yksilöintiä ja sen käytön seuraamista, käyttäjien laskuttamista, tekijänoikeuskorvausten keräämistä ja oikeudenhaltijoille kuuluvien tekijänoikeuskorvausten tilittämistä ja 39 §:ssä tarkoitettujen tietojen antamista varten. 

Tarkempia säännöksiä vaatimuksista, jotka koskevat yhteishallinnointiorganisaation valmiuksia käsitellä tietoja 1 momentissa mainittuja tarkoituksia varten, voidaan antaa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee korjata virheelliseksi todettu tieto ilman aiheetonta viivytystä. 

Usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä myöntävän yhteishallinnointiorganisaation on tarjottava oikeudenhaltijoille ja valtuuttaville yhteishallinnointiorganisaatioille mahdollisuus toimittaa sävellysteoksia, hallinnoitavia oikeuksia, oikeudenhaltijoita sekä maantieteellistä aluetta koskevat tiedot sähköisessä muodossa. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee seurata kokonaan tai osittain edustamiensa sävellysteosten verkko-oikeuksien käyttöä verkkopalveluissa, joiden tarjoajille se on myöntänyt usean valtion alueen kattavan lisenssin. 

Yhteishallinnointiorganisaation on tarjottava verkkopalvelun tarjoajalle mahdollisuus antaa selvitys sävellysteosten verkko-oikeuksien tosiasiallisesta käytöstä sähköisesti. Verkkopalvelujen tarjoajan on annettava täsmällinen selvitys näiden teosten tosiasiallisesta käytöstä. 

Yhteishallinnointiorganisaatio saa kieltäytyä hyväksymästä selvityksen verkkopalvelun tarjoajan valitsemassa esitysmuodossa, jos yhteishallinnointiorganisaatio tarjoaa selvityksen tekemistä varten vähintään yhden menetelmän, jossa tietojen sähköisessä vaihtamisessa hyödynnetään kansainvälistä tai Euroopan unionin alueella laajasti käytettyä alan standardia. 

Yhteishallinnointiorganisaation on laskutettava verkkopalvelun tarjoajaa sähköisesti käyttäen vähintään yhtä sellaista laskutusmuotoa, jossa hyödynnetään kansainvälistä tai Euroopan unionin alueella laajasti käytettyä alan standardia. 

Laskussa on yksilöitävä teokset ja oikeudet, jotka on lisensioitu kokonaan tai osittain, sekä oikeuksien tosiasiallinen käyttö siinä määrin kuin se on verkkopalvelun tarjoajan antamien tietojen ja tietojen antamisessa käytetyn esitysmuodon perusteella mahdollista. 

Verkkopalvelun tarjoaja ei saa kieltäytyä hyväksymästä laskua sen esitysmuodon perusteella, jos se on 1 momentissa tarkoitetun standardin mukainen. 

Yhteishallinnointiorganisaation on laskutettava verkkopalvelun tarjoajaa täsmällisesti ja viipymättä sen jälkeen, kun sävellysteoksen verkko-oikeuksien tosiasiallisesta käytöstä on annettu selvitys 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla. 

Yhteishallinnointiorganisaatiolla on oltava käytössään soveltuva järjestely, jotta verkkopalvelun tarjoaja voi kiistää laskun oikeellisuuden, jos se saa useita laskuja yhdeltä tai useammalta yhteishallinnointiorganisaatiolta saman sävellysteoksen samoista verkko-oikeuksista. 

Lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation tulee tilittää tekijänoikeuskorvaus oikeudenhaltijalle tai valtuuttavalle yhteishallinnointiorganisaatiolle täsmällisesti ja viipymättä 45 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella sen jälkeen, kun verkkopalvelun tarjoaja on maksanut korvauksen lisensioivalle yhteishallinnointiorganisaatiolle. 

Valtuuttava yhteishallinnointiorganisaatio vastaa korvausten tilittämisestä ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta edustamilleen oikeudenhaltijoille, jollei yhteishallinnointiorganisaatioiden välillä toisin sovita. 

Yhteishallinnointiorganisaatioiden välinen edustussopimus, jolla yhteishallinnointiorganisaatio valtuuttaa toisen yhteishallinnointiorganisaation myöntämään usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä, ei saa antaa yksinoikeutta teosten lisensiointiin. 

Valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation on ilmoitettava edustamilleen oikeudenhaltijoille tiedot edustussopimuksen voimassaoloajasta ja lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation tarjoamien palvelujen kustannuksista ja muista sopimuksen keskeisistä ehdoista. 

Yhteishallinnointiorganisaatiolla, joka myöntää tai tarjoaa usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä samassa oikeuksien luokassa jonkin toisen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoimaan, on velvollisuus ottaa myös muun yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoima edustettavakseen, jos pyynnön esittänyt yhteishallinnointiorganisaatio ei itse myönnä eikä tarjoa usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä. Yhteishallinnointiorganisaation on vastattava pyyntöön kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. 

Valtuuttavan yhteishallinnointiorganisaation on annettava lisensioivan yhteishallinnointiorganisaation käyttöön sävellysteosvalikoimaa koskevat tiedot, jotka tarvitaan usean valtion alueen kattavien sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssien myöntämiseksi. Jos tiedot ovat riittämättömiä  tai  sellaisessa  muodossa,  ettei  lisensioiva yhteishallinnointiorganisaatio voi täyttää 43—49 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, lisensioivalla yhteishallinnointiorganisaatiolla on oikeus veloittaa valtuuttavalta yhteishallinnointiorganisaatiolta mainittujen vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset tai sulkea edustuksen ulkopuolelle sellaiset teokset, joiden tiedot ovat riittämättömät tai joiden osalta tietoja ei voida käyttää. 

Oikeudenhaltija voi peruuttaa yhteishallinnointiorganisaatiolle antamansa valtuutuksen hallinnoida usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä ja säilyttää yhteishallinnointiorganisaation valtuutuksen hallinnoida oikeuksia yhden alueen kattavaa lisensiointia varten, jos yhteishallinnointiorganisaatio ei viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2017 myönnä tai tarjoa usean valtion alueen kattavia sävellysteosten verkko-oikeuksien lisenssejä tai ole valtuuttanut toista yhteishallinnointiorganisaatiota edustamaan kyseisiä oikeuksia. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtuutuksen peruuttaminen tulee voimaan välittömästi. 

Yhteishallinnointiorganisaation tulee tehdä ilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle ennen tässä laissa tarkoitetun toiminnan aloittamista. 

Patentti- ja rekisterihallitus valvoo tämän lain noudattamista. 

Patentti- ja rekisterihallitus ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään hoitaessaan yhteishallinnointiorganisaatioihin kohdistuvia tämän lain ja kilpailulain mukaisia valvontatehtäviä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat keskenään tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä tässä laissa säädettyjen tehtävien järjestämiseksi sekä tämän lain soveltamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan tekijänoikeuslaissa säädetyissä asioissa. 

Patentti- ja rekisterihallitukselle saadaan tehdä toimenpidepyyntö yhteishallinnointiorganisaation menettelystä tai laiminlyönnistä, joka on vastoin tämän lain säännöksiä. Toimenpidepyynnössä on kuvattava moitittavana pidettävä yhteishallinnointiorganisaation menettely tai laiminlyönti. 

Patentti- ja rekisterihallitus voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tässä laissa tarkoitettuihin valvontatoimenpiteisiin. 

Päätös tutkimatta jättämisestä on tehtävä viipymättä. 

Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus pyynnöstä saada tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat yhteishallinnointiorganisaatiolta tai sen puolesta tähän lakiin perustuvaa tehtävää suorittavalta yhteisöltä tai säätiöltä. 

Patentti- ja rekisterihallituksella on muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten oikeus tehdä tarkastuksia. 

Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus saada maksutta jäljennöksiä tarkastettavista asiakirjoista ja tulosteita tai kopioita tietojärjestelmissä olevista tiedoista tai tallenteista. 

Yhteishallinnointiorganisaation tilintarkastaja saa ilmoittaa valvontaviranomaiselle organisaatiota koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja saa myös toimittaa valvontaviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslain 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. 

Patentti- ja rekisterihallitus voi tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan antaa kirjallisen tai suullisen huomautuksen tai kirjallisen varoituksen sille, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai päätöksiä, ja velvoittaa tämän korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa. 

Varoitus voidaan antaa, jos huomautusta ei asiasta ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen voida pitää riittävänä. 

Patentti- ja rekisterihallitus voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tehosteeksi uhkasakon. 

Patentti- ja rekisterihallituksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. 

Patentti- ja rekisterihallituksella on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Patentti- ja rekisterihallituksen antaman päätöksen tai muuttanut sitä. 

Tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Mitä tässä laissa säädetään yhteishallinnointiorganisaation tai riippumattoman hallinnointiorganisaation toiminnasta, sovelletaan myös muuhun yhteisöön tai säätiöön, joka harjoittaa tämän lain mukaista toimintaa ja joka on suoraan, välillisesti, kokonaan tai osittain yhteishallinnointiorganisaation tai riippumattoman hallinnointiorganisaation omistuksessa tai määräysvallassa. 

Jos yhteishallinnointiorganisaatio tai riippumaton hallinnointiorganisaatio on sopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella siirtänyt sille tämän lain mukaan kuuluvan tehtävän sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka ei ole sen omistuksessa eikä määräysvallassa, tehtävän siirtänyt organisaatio vastaa siitä, että tehtävä suoritetaan tämän lain säännösten mukaisesti. 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. 

Yhteishallinnointiorganisaation, joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua tekijänoikeuden yhteishallinnointia lain tullessa voimaan, on annettava 53 §:ssä tarkoitettu ilmoitus viimeistään kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. 

Jos 5 §:ssä tarkoitettu valtuutus on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, 9 §:ssä tarkoitetut tiedot on annettava oikeudenhaltijalle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn valtuutuksen ehto, joka on tämän lain säännösten vastainen, on pätemätön. 

Jos ennen lain voimaantuloa rekisteröidyn yhteishallinnointiorganisaation sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, niiden sijasta on noudatettava tämän lain säännöksiä. Säännöt tai yhtiöjärjestys on muutettava tämän lain mukaisiksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. 

Ennen lain voimaantuloa valitun hallituksen tai hallintoneuvoston kokoonpano on muutettava tämän lain mukaiseksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta. 

Yhteishallinnointiorganisaation on noudatettava 10, 37 ja 40 §:n säännöksiä suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta. 

Markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina myös tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetussa laissa (  / ) sen toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat. 

Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Erityisestä syystä markkinaoikeus voi tutkia mainitun muun riita-asian, vaikka sitä tarkoittavaa kannetta ei ole nostettu samanaikaisesti. Kanne on tällöinkin nostettava ennen kuin valmistelu on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneeksi tai ennen kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaisesti asetettu määräaika on kulunut umpeen, jos tällainen määräaika on asianosaiselle asetettu. 

Markkinaoikeus voi 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös vastaajan kantajaa vastaan nostaman muuta asiaa koskevan vastakanteen, jos se koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne. 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita- tai hakemusasia (teollis- tai tekijänoikeudellinen riita- tai hakemusasia) sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin 17—24 §:ssä säädetään. 

Jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainituissa lainkohdissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa. 

Tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisissa asioissa tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä kuluttaja-asiamies. 

Jos kuluttaja-asiamies kieltäytyy saattamasta markkinaoikeuden käsiteltäväksi kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin tai tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaista asiaa, joka koskee markkinointitoimen, sopimusehdon tai perintämenettelyn kieltämistä, 1 §:ssä tarkoitetun hakemuksen voi tehdä palkansaajien ja kuluttajien etujen valvomiseksi toimiva rekisteröity yhdistys. 

Kuluttaja-asiamiehen vaatimus väliaikaisen kiellon määräämisestä kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin tai tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisessa asiassa voidaan ratkaista, vaikka sitä ei ole saatu annettua tiedoksi sille, johon vaatimus kohdistuu. 

Markkinaoikeudessa todistajana tai asiantuntijana kuullulle suoritetaan kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin, rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain sekä tietoyhteiskuntakaaren 330 §:n 2 momentin mukaisissa asioissa korvausta valtion varoista sen mukaan kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/1972) säädetään. 

Samojen tai eri asianosaisten väliset 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyt riita-asiat voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos se edistää asioiden selvittämistä. 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettu riita-asia on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä. 

Jos 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun mainitun luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa tarkoitetussa riita-asiassa valmistelun on oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 28 §:n 1 momentin mukaisesti todettu päättyneen, markkinaoikeus voi käsitellä riita-asiat erikseen, jos niiden samassa oikeudenkäynnissä käsitteleminen ei käy haitatta päinsä. Samalla tavoin voidaan menetellä myös silloin, kun 1 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu kanne nostetaan sen jälkeen, kun asianosaiselle oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 22 §:n mukaan asetettu määräaika on kulunut umpeen. 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia ja markkinaoikeudellinen asia voidaan käsitellä samassa oikeudenkäynnissä, jos asioilla on yhteyttä keskenään ja niiden käsitteleminen yhdessä käy haitatta päinsä. 

Edellä 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädetyissä riita- ja hakemusasioissa, mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetuissa riita-asioissa sekä markkinaoikeudellisissa asioissa markkinaoikeuden ratkaisu julistetaan päätösneuvottelun päätyttyä tai annetaan markkinaoikeuden kansliassa. Julistettu ratkaisu päivätään julistamispäivälle ja kansliassa annettu ratkaisu sille päivälle, jona se on asianosaisten saatavissa. 

Markkinaoikeuden ratkaisuun 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1—10, 13 ja 15 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa mainitussa laissa sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyssä riita- ja hakemusasiassa, 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa sekä markkinaoikeudellisessa asiassa haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan.