1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään
toiminnaltaan terveiden ja vakavaraisten luottolaitostoiminnasta
annetussa laissa (121/2007) tarkoitettujen talletuspankkien
tai niiden mainitussa laissa tarkoitettujen omistusyhteisöjen
taikka osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa
laissa (1504/2001) tarkoitetun osuuspankkien yhteenliittymän
keskusyhteisön ensisijaisten omien varojen vahvistamiseksi
tehtävistä valtion pääomasijoituksista.
2 §
Valtion pääomasijoitus
Valtio voi tehdä tässä laissa tarkoitetun
pääomasijoituksen talletuspankkiin, jolle on myönnetty
toimilupa Suomessa, merkitsemällä pankin liikkeeseen
laskeman luottolaitostoiminnasta annetun lain 45 §:n 1
momentin 4 kohdassa tarkoitetun pääomalainan.
Valtio voi tehdä tässä laissa tarkoitetun
pääomasijoituksen myös talletuspankin
omistusyhteisöön, jonka kotipaikka on Suomessa,
tai osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöön,
merkitsemällä omistusyhteisön tai keskusyhteisön
liikkeeseen laskeman edellä tarkoitetun pääomalainan.
Pääomalainalla tarkoitetaan jäljempänä tässä laissa
valtion tämän lain mukaisesti antamaa pääomalainaa.
Valtio voi merkitä pääomalainan vain,
jos lainan liikkeeseenlaskijan omat varat pääomalainan
merkitsemisajankohtaa edeltävän viimeisen tiedossa
olevan vuosineljänneksen lopussa ovat olleet vähintään
luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentin
mukaisesti laskettujen riskien kattamiseksi vaadittavien omien varojen vähimmäismäärän
suuruiset, sekä, jos liikkeeseenlaskijaan sovelletaan mainitun
lain 76 §:ssä tarkoitettua konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta,
sen konsolidoidut omat varat ovat vähintään
mainitun lain 76 §:ssä säädetyn
konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärän
suuruiset.
Pääomalainaa ei kuitenkaan saa merkitä,
jos liikkeeseenlaskijan omien varojen tai konsolidoitujen omien
varojen määrä on 2 momentissa tarkoitetun
vuosineljänneksen jälkeen Finanssivalvonnan arvion
mukaan vähentynyt alle laissa säädetyn
vähimmäismäärän.
3 §
Sijoituksen määrä
Valtiolla on oikeus merkitä pääomalainoja enintään
neljän miljardin euron määrään
asti taikka valtion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen
tai valtuuksien puitteissa.
Valtio saa merkitä vain sellaisen pääomalainan,
jonka määrä vastaa enintään
25 prosenttia luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 §:n 1 momentissa
tarkoitetusta omien varojen vaatimuksesta tai, jos liikkeeseenlaskijaan
sovelletaan mainitun lain 76 §:ssä tarkoitettua
konsolidoitua vakavaraisuusvaatimusta, konsolidoitujen omien varojen
vaatimuksesta.
Valtio merkitsee pääomalainan sen nimellisarvosta.
Valtio voi merkitä vain euromääräisen pääomalainan.
4 §
Pääomalainan ehdot
Sen lisäksi, mitä luottolaitostoiminnasta
annetun lain 45 §:n 3 momentissa säädetään,
pääomalainan ehtojen on täytettävä tässä laissa
ja 13 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa
säädetyt vaatimukset.
5 §
Pääomalainan etuoikeusasema
Pääomalainan pääoman ja
koron saa maksaa sen liikkeeseenlaskijan konkurssissa vain kaikkia
muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan
pääoma ja korko on kuitenkin maksettava ennen
muita kuin tässä laissa tarkoitettuja pääomalainoja.
Mitä edellisessä virkkeessä säädetään,
ei rajoita ennen 20 päivää helmikuuta
2009 liikkeeseen lasketun muun kuin tässä laissa
tarkoitetun pääomalainan velkojan oikeutta.
6 §
Pääomalainan takaisinlunastaminen
Pääomalainan liikkeeseenlaskija saa lunastaa pääomalainan
pääoman takaisin aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua
sen liikkeeseenlaskusta ja vain, jos liikkeeseenlaskija pääomalainan
pääoman takaisinlunastuksen jälkeenkin
täyttää luottolaitostoiminnasta annetussa
laissa sen omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärälle
säädetyt vaatimukset ja Finanssivalvonta antaa
suostumuksen takaisinlunastukselle.
Valtiolla ei ole oikeutta vaatia pääomalainan pääoman
takaisinlunastamista.
7 §
Pääomalainan korko
Pääomalainalle maksetaan vuotuista korkoa. Pääomalainan
ehtojen mukaan koron määräytymisperusteena
on valtion liikkeeseen laskemien voimassaoloajaltaan viiden vuoden
joukkovelkakirjalainojen koron perusteella määräytyvä viitekorko
lisättynä kuuden prosenttiyksikön lisällä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
viitekoron määräytymisperusteet.
Korko maksetaan vain, jos talletuspankin ja sen konsernin viimeksi
vahvistetun konsernitilinpäätöksen osoittamat
voitonjakokelpoiset varat ennen koron vähentämistä riittävät
koron maksuun.
Valtiolla on oikeus nimittää liikkeeseenlaskijan
hallitukseen kaksi lisäjäsentä, jos liikkeeseenlaskija
ei ole maksanut pääomalainalle kertynyttä koko
korkoa yhdeltä vuodelta. Valtion nimittämillä hallituksen
lisäjäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet
kuin muilla hallituksen jäsenillä.
8 §
Voitonjaon rajoittaminen
Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa
sitouduttava siihen, että siihen asti, kun se on lunastanut
pääomalainan pääoman kokonaan
takaisin, liikkeeseenlaskija jakaa varojaan osakkeenomistajille
tai jäsenilleen tai näiden oikeudenomistajille
taikka voitto-osuutena sijoitusosuuden tai kantarahasto-osuuden
omistajille taikka säästöpankkilain (1502/2001)
41 §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen
taikka, jollei ennen 20 päivää helmikuuta
2009 liikkeeseen lasketun muun kuin tässä laissa
tarkoitetun pääomalainan ehdoista muuta johdu,
tällaisten pääomalainojen haltijoille
korkona tai muuna tuottona enintään määrän,
joka vastaa liikkeeseenlaskijan asianomaisen tilikauden vahvistetun
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
tilikauden voittoa tai ylijäämää vähennettynä valtion
merkitsemälle pääomalainalle 7 §:n
1 momentin perusteella maksettavan koron määrällä.
Jos liikkeeseenlaskija ei jakokelpoisten varojen riittämättömyyden
takia voi maksaa valtiolle pääomalainan korkojakson
mukaista korkoa kokonaisuudessaan, liikkeeseenlaskija ei saa kyseistä korkojaksoa
koskevan vahvistetun tilinpäätöksen eikä konsernitilinpäätöksen
perusteella jakaa varojaan osakkeenomistajille tai jäsenille
ja näiden oikeudenomistajille taikka voitto-osuutta sijoitusosuuden
tai kantarahasto-osuuden omistajille taikka säästöpankkilain
41 §:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei koske osuus- ja lisäosuusmaksun palautusta osuuskunnan
jäsenyyden päättymisen takia.
9 §
Omien osakkeiden ja kantarahasto-osuuksien hankkiminen sekä lisäosuus-
ja sijoitusosuusmaksun palautus
Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa
sitouduttava siihen, ettei se hanki vastiketta vastaan omia osakkeitaan
tai kantarahasto-osuuksiaan taikka palauta lisäosuus- tai
sijoitusosuusmaksuja ennen kuin se on lunastanut pääomalainan
pääoman kokonaan takaisin.
Mitä 1 momentissa säädetään,
ei koske lisäosuusmaksun palautusta osuuskunnan jäsenyyden
päättymisen takia.
10 §
Liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan uudelleen järjestelyt
Liikkeeseenlaskijan on pääomalainan ehdoissa
sitouduttava siihen, että siihen asti, kun se on lunastanut
pääomalainan pääoman kokonaisuudessaan
takaisin, liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan luovutus, sulautuminen
toiseen luottolaitokseen, jakautuminen, yritysmuodon muuttaminen
tai toiminnan muu näihin rinnastettava uudelleen järjestäminen
toteutetaan vain valtion suostumuksella.
11 §
Pääomalainan siirto
Valtiolla ei ole oikeutta siirtää pääomalainaa toiselle
ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta. Pääomalainan
liikkeeseenlaskija ei saa siirtää pääomalainasta
aiheutuvia velvollisuuksiaan toiselle ilman valtion suostumusta.
12 §
Markkinointirajoitus
Pääomalainaa ei saa käyttää liikkeeseenlaskijan
tai sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan
yrityksen liiketoiminnan tai palveluiden markkinoinnissa.
13 §
Tarkemmat säännökset ja valtioneuvoston
päätökset
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
pääomalainan ehdoille asetettavista muista ehdoista sekä pääomalainan
merkitsemiseen ja hoitamiseen liittyvistä toimista.
Valtioneuvoston yleisistunto päättää tässä laissa
tarkoitetun pääomalainan merkitsemisestä.
Valtiovarainministeriön on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä asiassa
lausunto Finanssivalvonnalta. Valtioneuvoston yleisistunto voi määrätä valtiovarainministeriön
tai Valtiokonttorin suorittamaan pääomalainan
merkitsemiseen ja hoitamiseen liittyvät tehtävät.
Valtiovarainministeriö nimeää 7 §:n 4 momentissa
tarkoitetut jäsenet liikkeeseenlaskijan hallitukseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetyistä asioista
voidaan antaa tarkempia määräyksiä ja
ohjeita myös valtiovarainministeriön päätöksellä.
14 §
Valvonta
Finanssivalvonta valvoo, että talletuspankit noudattavat
tässä laissa ja sen nojalla säädettyjä pääomalainojen
ehtoja.
Valtiovarainministeriöllä ja Valtiokonttorilla on
salassapitosäännösten estämättä oikeus
saada pääomalainan liikkeeseenlaskijalta ja sen kanssa
samaan konsolidointiryhmään kuuluvalta yritykseltä valtion
pääomasijoitukseen liittyvien tehtäviensä suorittamisen
kannalta välttämättömät
tiedot.
15 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain nojalla voidaan merkitä pääomalainoja
enintään 30 päivään
huhtikuuta 2010 asti.