2 luku
Arvopaperien markkinointi, liikkeeseenlasku ja tiedonantovelvollisuus
5 §
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin
liikkeeseenlaskijan on laadittava osavuosikatsaus kultakin yli kuuden
kuukauden pituiselta tilikaudeltaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus ei koske
Suomen valtiota, Suomen Pankkia, suomalaista kuntaa tai kuntayhtymää,
muuta valtiota, sen keskuspankkia tai sen alueellista hallintoyksikköä,
Euroopan keskuspankkia eikä sellaista kansainvälistä julkisyhteisöä,
jonka jäsenenä on vähintään
yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Velvollisuus ei koske
myöskään liikkeeseenlaskijaa, jonka arvopapereista
julkisen kaupankäynnin kohteena on vain sellaisia muun
kuin oman pääoman ehtoisia arvopapereita, joiden
yksikkökohtainen nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo
on vähintään 50 000 euroa tai
tätä liikkeeseenlaskupäivänä vastaava määrä muussa
valuutassa.
Osavuosikatsaus on laadittava tilikauden kolmelta, kuudelta
ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta,
jos kyseessä on 1 luvun 2 §:n
1 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitettu tai siihen rinnastettava
arvopaperi, ja kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta,
jos kyseessä on 1 luvun 2 §:n 1 momentin 2, 4
tai 6 kohdassa tarkoitettu arvopaperi.
Liikkeeseenlaskija voi kuitenkin päättää,
ettei se julkaise osavuosikatsausta tilikauden kolmelta eikä yhdeksältä ensimmäiseltä
kuukaudelta,
jos se yhtiön koko, toimiala tai muu vastaava seikka huomioon
ottaen on perusteltua. Liikkeeseenlaskijan on tällöin
julkistettava tilikauden ensimmäisen ja toisen kuuden kuukauden
aikana 5 c §:ssä tarkoitettu johdon osavuotinen
selvitys.
5 a §
Osavuosikatsauksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva
liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Osavuosikatsaus
on laadittava noudattaen samoja kirjaamis- ja arvostusperiaatteita
kuin tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa
tulee olla selostusosa ja taulukko-osa.
Taulukko-osa on laadittava noudattaen kirjanpitolaissa (1336/1997)
tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja
osavuosikatsauksista. Liikkeeseenlaskija voi kuitenkin laatia tilikauden
kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta
suppean taulukko-osan.
Selostusosassa on annettava yleiskuvaus liikkeeseenlaskijan
taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella.
Selostusosassa on selostettava katsauskauden merkittäviä tapahtumia
ja liiketoimia sekä niiden vaikutuksia liikkeeseenlaskijan
taloudelliseen asemaan ja tulokseen.
Selostusosassa on annettava kuvaus liikkeeseenlaskijan liiketoimintaan
liittyvistä merkittävistä lähiajan
riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä arvioitava
liikkeeseenlaskijan todennäköistä kehitystä kuluvana
tilikautena siinä määrin kuin se on mahdollista
ja esitettävä selvitys seikoista, joihin arvio
perustuu.
Osavuosikatsauksessa esitettävien tietojen on oltava
vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin.
Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsernitilinpäätös,
osavuosikatsaus annetaan konsernin tietoina.
Jos liikkeeseenlaskijan tilintarkastaja on tarkastanut osavuosikatsauksen,
tilintarkastajan on ilmoitettava lausunnossaan, missä laajuudessa tarkastus
on suoritettu. Tilintarkastajan lausunto on liitettävä osavuosikatsaukseen.
Jos tilintarkastaja ei ole tarkastanut osavuosikatsausta, liikkeeseenlaskijan
on ilmoitettava tästä osavuosikatsauksessa.
5 b §
Osavuosikatsaus on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä,
kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa
katsauskauden päättymisestä. Julkistamisajankohta
on julkistettava heti, kun siitä on päätetty.
Johdon osavuotinen selvitys
5 c §
Liikkeeseenlaskijan on ennen tilikauden alkamista julkistettava
tieto siitä, jos liikkeeseenlaskija ei julkaise osavuosikatsausta
tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta sekä perusteet
julkaisematta jättämiselle.
Johdon osavuotisessa selvityksessä on annettava yleiskuvaus
liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä niiden
kehityksestä katsauskaudella julkistamisajankohtaan asti.
Selvityksessä on selostettava katsauskauden merkittäviä tapahtumia
ja liiketoimia sekä niiden vaikutuksia liikkeeseenlaskijan
taloudelliseen asemaan.
Liikkeeseenlaskijan on julkistettava johdon osavuotinen selvitys
aikaisintaan kymmenen viikkoa asianomaisen kuuden kuukauden ajanjakson
alkamisesta ja viimeistään kuusi viikkoa ennen
sen päättymistä. Johdon osavuotisen selvityksen
julkistamisajankohta on julkistettava heti, kun siitä on
päätetty.
Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsernitilinpäätös,
johdon osavuotinen selvitys annetaan konsernin tietoina.
Tässä pykälässä tarkoitettu
selvitys on nimettävä johdon osavuotiseksi selvitykseksi.
Pidennetyn tilikauden osavuosikatsaus
5 d §
Jos 5 §:ssä tarkoitetun liikkeeseenlaskijan
tilikautta on pidennetty, liikkeeseenlaskijan on lisäksi
laadittava tilikauden 12 ensimmäiseltä kuukaudelta
osavuosikatsaus, joka vastaa 5 a §:ssä tarkoitettua
kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta laadittavaa
osavuosikatsausta. Jos tilikautta on pidennetty yli 15 kuukauden,
tilikauden 15 ensimmäiseltä kuukaudelta
on laadittava osavuosikatsaus, joka vastaa 5 a §:ssä tarkoitettua
kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta laadittavaa
osavuosikatsausta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus
6 §
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin
liikkeeseenlaskijan on julkistettava tilinpäätöksensä ja
toimintakertomuksensa ilman aiheetonta viivytystä viimeistään
viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös
on esitettävä vahvistettavaksi, kuitenkin viimeistään
kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus ei koske
Suomen valtiota, Suomen Pankkia, suomalaista kuntaa tai kuntayhtymää,
muuta valtiota, sen keskuspankkia tai sen alueellista hallintoyksikköä,
Euroopan keskuspankkia eikä sellaista kansainvälistä julkisyhteisöä,
jonka jäsenenä on vähintään
yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
tulee antaa oikea ja riittävä kuva liikkeeseenlaskijan toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
ohessa on julkistettava tilintarkastuskertomus. Jos tilikauden aikana
kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta tai pidennetyn
tilikauden 12 ensimmäiseltä kuukaudelta laadittua
osavuosikatsausta ei tilintarkastajien käsityksen mukaan
ole laadittu sitä koskevien säännösten
mukaisesti, tästä on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa.
Liikkeeseenlaskijan on kuitenkin julkistettava tilinpäätös
ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus välittömästi,
jos tilintarkastajat tilintarkastuskertomuksessa:
1) toteavat, että tilinpäätöstä ei
ole laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen
laatimista koskevien muiden säännösten
ja määräysten mukaisesti;
2) toteavat, että tilinpäätös
ei anna kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeaa ja riittävää kuvaa
liikkeeseenlaskijan tai sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta, johon liikkeeseenlaskija kuuluu;
3) toteavat, että tilinpäätöstä ei
tulisi vahvistaa;
4) eivät yhdy hallituksen tekemään
tuloksen käsittelyä koskevaan ehdotukseen;
5) toteavat, että vastuuvapautta ei tulisi myöntää;
taikka
6) esittävät muun muistutuksen suorittamansa
tarkastuksen perusteella.
6 a §
Liikkeeseenlaskijan, jonka 1 luvun 2 §:n 1 momentin
1 tai 3 kohdassa tarkoitettu tai siihen rinnastettava arvopaperi
on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi, on julkistettava
välittömästi tilinpäätöksen
valmistumisen jälkeen tilinpäätöstiedote.
Mitä 5 a §:ssä säädetään
osavuosikatsauksesta, koskee vastaavasti tilinpäätöstiedotetta.
Tilinpäätöstiedotteen selostusosassa
on lisäksi kerrottava hallituksen esitys voittoa tai tappiota koskeviksi
toimenpiteiksi sekä annettava selvitys jakokelpoisista
varoista.
Tietojen toimittaminen ja esilläpito
6 c §
Liikkeeseenlaskijan on toimitettava osavuosikatsaus, johdon
osavuotinen selvitys, tilinpäätös ja
toimintakertomus, tilinpäätöstiedote
sekä tieto 1 luvun 4 §:n 10 momentissa tekemästä valinnasta
Rahoitustarkastukselle, asianomaiselle julkisen kaupankäynnin
järjestäjälle ja keskeisille tiedotusvälineille.
Liikkeeseenlaskijan on pidettävä 1 momentissa
tarkoitetut tiedot yleisön saatavilla Internet-verkkosivuilla
vähintään viiden vuoden ajan.
Yhtiökokous ja joukkovelkakirjanhaltijoiden kokous
6 d §
Osakkeenomistajan saatavilla on pidettävä julkisen
kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan
yhtiökokouksessa käytettävä valtakirjalomake,
jos tällainen lomake on laadittu yhtiön lukuun
tai sen puolesta.
Jos julkisen kaupankäynnin kohteena olevan joukkovelkakirjalainan
ehtoihin liitetään määräys
joukkovelkakirjanhaltijoiden kokouksesta, ehtojen on sisällettävä tarkemmat
määräykset kokouksen ajankohdasta, paikasta
ja asialistasta sekä kokouskutsusta. Liikkeeseenlaskijan
on pidettävä kokouksessa käytettävä valtakirjalomake
joukkovelkakirjanhaltijan saatavilla.
Kokouskutsussa on ilmoitettava, miten 1 ja 2 momentissa tarkoitettu
valtakirjalomake on saatavilla.
9 §
Osakkeenomistajan on ilmoitettava osuutensa (omistusosuus)
yhtiölle ja Rahoitustarkastukselle, kun se saavuttaa tai
ylittää taikka vähenee alle kahdeskymmenesosan,
kymmenesosan, kolmen kahdeskymmenesosan, viidesosan, neljäsosan,
kolmen kymmenesosan, puolet tai kahden kolmasosan (raja) sellaisen
suomalaisen yhtiön äänimäärästä tai
osakkeiden kokonaismäärästä, jonka
osake on otettu julkisen kaupankäynnin tai sitä Euroopan
talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan kaupankäynnin
kohteeksi (liputusilmoitus). Osakkeenomistajaan rinnastetaan muu
henkilö, jonka tässä momentissa tarkoitettu ja
2 momentissa säädetyllä tavalla laskettu
omistusosuus saavuttaa tai ylittää säädetyn
rajan taikka vähenee sen alle. Liputusilmoitus on tehtävä myös,
kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on
osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä,
joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai
ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn
rajan alle. Osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä liputusilmoitusta,
jos ilmoituksen tekee yhteisö tai säätiö,
jonka määräysvallassa osakkeenomistaja
on.
Laskettaessa omistusosuutta osakkeenomistajan omistusosuuteen
luetaan osakkeenomistajan määräysvallassa
olevan yhteisön ja säätiön omistusosuus,
osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa
olevan yhteisön eläkesäätiön
ja eläkekassan omistusosuus sekä muu omistusosuus, jonka
käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen
kanssa päättää tekemänsä sopimuksen
nojalla tai muutoin.
Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen
jälkeen, kun osakkeenomistaja tiesi tai hänen
olisi pitänyt tietää oikeustoimesta,
jonka vuoksi hänen omistusosuutensa saavuttaa tai ylittää säädetyn
rajan taikka vähenee sen alle. Kun ilmoitusvelvollisuus
syntyy sen vuoksi, että osakkeenomistaja on osapuolena
sellaisessa sopimuksessa, joka toteutuessaan johtaa säädetyn
rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen
säädetyn rajan alle, ilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään
sopimuksen tekopäivänä.
10 §
Kun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen
tai siihen rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskija saa tiedon
siitä, että jonkun omistusosuus liikkeeseenlaskijassa
on saavuttanut tai ylittänyt liputusvelvollisuuden mukaisen rajan
taikka vähentynyt sen alle, liikkeeseenlaskijan on ilman
aiheetonta viivytystä julkistettava tieto sekä toimitettava
se julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan kaupankäynnin
järjestäjälle ja keskeisille tiedotusvälineille.
Osakkeen tai siihen rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskijan
on julkistettava 1 momentin mukaisesti osakekannan tuottama äänimäärä ja
osakkeiden kokonaismäärä kunkin sellaisen
kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana kyseinen määrä on
muuttunut, jollei määrää ole julkistettu
jo kalenterikuukauden aikana.
10 b §
Edellä 5, 5 a—5 d, 6, 6 a—6 d, 7,
7 a, 7 b, 8—10 ja 10 a §:ssä tarkoitettu
tiedonantovelvollisuus sekä 10 c §:ssä tarkoitettu
velvollisuus julkistaa vuosikooste ei koske julkisen kaupankäynnin
kohteena olevaa sijoitusrahastoa eikä avointa yhteissijoitusyritystä.
Sijoitusrahastoja ja avoimia yhteissijoitusyrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta
säädetään sijoitusrahastolaissa.
10 c §
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin
liikkeeseenlaskijan on julkistettava asiakirja edellisen tilikauden
aikana julkistamistaan tiedoista (vuosikooste). Vuosikoosteessa
on vähintään viitattava tietoihin, jotka
liikkeeseenlaskija on julkistanut tämän lain,
sen nojalla annettujen säännösten tai
vahvistettujen sääntöjen taikka vastaavien
ulkomaisten säännösten tai sääntöjen
nojalla. Tietoihin vain viitattaessa on ilmoitettava, mistä tiedot
ovat vaikeuksitta saatavissa.
Vuosikooste on julkistettava sekä toimitettava Rahoitustarkastukselle
ja asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle
komission esiteasetuksessa säädetyssä ajassa.
Vuosikoosteen julkistamisessa noudatetaan esiteasetuksen säännöksiä.
Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien nimellisarvoltaan
tai kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan vähintään
50 000 euron suuruisten muiden kuin oman pääoman
ehtoisten arvopaperien liikkeeseenlaskija ei ole velvollinen julkistamaan
vuosikoostetta.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei sovelleta liikkeeseenlaskijaan, jonka julkisen kaupankäynnin
kohteena olevien arvopaperien 1 luvun 4 §:n 7—9
momentissa tarkoitettu arvopaperien liikkeeseenlaskun kotivaltio
on muu kuin Suomi.
Julkistettujen tietojen saatavilla pitäminen
10 d §
Julkisen kaupankäynnin järjestäjän
on pidettävä yleisön saatavilla sille
tämän luvun nojalla toimitetut julkistetut tiedot
vähintään viiden vuoden ajan.
Tarkemmat säännökset
10 e §
Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat
säännökset säännellyillä markkinoilla
kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita
koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta
ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY
sekä Euroopan yhteisöjen komission sen perusteella
antamien säädösten täytäntöön
panemiseksi.
Sijoittajien asemaa vaarantamatta ja jäsenvaltion
Euroopan yhteisön säännösten
mukaisen toimivallan rajoissa valtiovarainministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkemmat säännökset:
1) osavuosikatsauksen, johdon osavuotisen selvityksen,
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
sekä tilinpäätöstiedotteen sisällöstä ja
julkistamisesta sekä niitä koskevista poikkeuksista;
2) 9 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden syntymisestä,
omistusosuuden laskemisesta ja ilmoituksessa annettavista tiedoista
sekä niitä koskevista poikkeuksista;
3) 10 §:ssä tarkoitetun julkistamisen
yhteydessä annettavista tiedoista ja niitä koskevista poikkeuksista
sekä julkistamisessa noudatettavasta menettelystä;
4) 10 d §:ssä tarkoitetusta tietojen
saatavilla pitämisestä.
Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä 2
momentin 1 kohdan nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen tietojen
osalta. Rahoitustarkastuksen on ennen ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun
määräyksen antamista pyydettävä siitä kirjanpitolain
8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun kirjanpitolautakunnan
lausunto.
11 §
Rahoitustarkastus voi 2 ja 3 momentissa säädetyin
tavoin hakemuksesta myöntää poikkeuksen
tässä luvussa, lukuun ottamatta sen 7 §:ää,
ja 6 luvussa säädetystä tiedonantovelvollisuudesta edellyttäen,
ettei poikkeus vaaranna sijoittajien asemaa. Valtiovarainministeriön
asetuksella säädetään poikkeuksen
myöntämisestä tapauksissa, joissa Euroopan
yhteisön säännösten mukaan jäsenvaltio
voi sallia poikkeuksen tiedonantovelvollisuudesta. Valtiovarainministeriön asetuksella
voidaan lisäksi säätää tiedonantovelvollisuutta
koskevan vastaavan poikkeuksen myöntämisestä tapauksissa,
joissa Euroopan yhteisön säännöksiä ei
niiden soveltamisalan vuoksi sovelleta arvopaperiin. Valtiovarainministeriön
asetuksella voidaan säätää tiedonantovelvollisuutta
koskevista poikkeuksista myös tapauksissa, joissa
arvopapereita tarjotaan yleisesti hyödyllisen, pääasiassa
muun kuin voittoa tavoittelevan toiminnan rahoittamiseksi.
Rahoitustarkastus voi myöntää poikkeuksen 10 §:ssä säädetystä julkistamisvelvollisuudesta,
jos
julkistaminen olisi yleisen edun vastaista tai jos siitä olisi
liikkeeseenlaskijalle olennaista haittaa. Poikkeusta on haettava
välittömästi velvollisuuden synnyttyä.
Poikkeus 10 §:stä voidaan myöntää vain
9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle yhtiölle.
Rahoitustarkastus voi myöntää poikkeuksen esitteen
sekä 6 luvussa tarkoitetun tarjousasiakirjan sisällöstä ja
julkistamisesta sekä osavuosikatsauksen, johdon osavuotisen
selvityksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen,
tilinpäätöstiedotteen sekä vuosikoosteen
julkistamisesta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei
poikkeus ole tilinpäätöstä,
konsernitilinpäätöstä tai esitettä koskevien
Euroopan yhteisön säännösten
vastainen. Rahoitustarkastuksen on myönnettävä liikkeeseenlaskijalle,
jonka kotivaltio on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
valtiossa, poikkeus julkistaa osavuosikatsauksen, johdon osavuotisen
selvityksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, tilinpäätöstiedotteen
sekä liputusilmoituksen tiedot liikkeeseenlaskijan kotivaltion
sääntelyn mukaisesti, jos kotivaltion lainsäädännön
vaatimukset katsotaan Suomen lainsäädäntöä vastaaviksi.
Vastaavuuden arvioinnista säädetään
tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.
Rahoitustarkastuksen on välittömästi
ilmoitettava poikkeuksen saamiseksi tehdystä hakemuksesta
ja siihen annetusta päätöksestä asianomaiselle
julkisen kaupankäynnin järjestäjälle.