1 artikla

Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta etupäässä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien työmarkkinoiden tarpeisiin. Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita.

Koulutustoiminta on järjestettävä joustavasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet. Säätiön tulisi kehittää yrittäjätietouden osuutta koulutuksessa. Säätiön on työskenneltävä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi, ja opetus on järjestettävä siten, että joko suomen, norjan tai ruotsin kielen hallitsevat opiskelijat voivat sitä seurata. Säätiön tulisi pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää liikkuvuutta pohjoismaiden työmarkkinoiden välillä. Säätiön tulisi pyrkiä laatimaan koulutusten sisällöt ja menetelmät niin, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille.

Säätiön on kehitettävä arviointi- ja seurantavälineitä säätiön laadun ja kilpailukyvyn arvioimiseksi.

2 artikla

Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa kursseista ja toimeksiannoista saaduin tuloin. Säätiön tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan käyttää seuraavien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai siirtää muutoin säätiön toimintaan.

3 artikla

Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan säätiön toimintaa vuotuisella kolmen miljoonan kruunun suuruisella määrärahalla vuosina 2007—2010. Varoja voidaan käyttää ainoastaan henkilöstön kehittämiseen, markkinointiin, opintososiaaliseen toimintaan sekä koulutuksen sopeuttamiseen eri maiden tarpeisiin.

Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä työvoimakysymyksistä vastaavien ministeriöiden joka neljäs vuosi suorittaman toiminnan seurannan yhteydessä.

Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin vuosina 2007—2010 vuosittain vahvistamansa summan suuruisella lisämäärärahalla. Varoja voidaan ainoastaan käyttää kompensoimaan niitä lisäkustannuksia, joita Ruotsin koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle ja Norjalle.

4 artikla

Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kullekin jäsenelle valitaan varajäsen. Jäsenen ja varajäsenen nimittää ja eron myöntää asianomaisen maan hallitus tai vastuullinen ministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta.

5 artikla

Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta erikseen neuvottelemalla kautta voidaan pidentää kahdella vuodella. Johtajaksi pyritään valitsemaan henkilö, joka on muun sopimusmaan kansalainen kuin viran kaksi edellistä haltijaa.

Otettaessa kouluttajia säätiön palvelukseen tulisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan näiden maiden opiskelijoiden määrää vastaavaa jakaumaa.

6 artikla

Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Ostosopimus tehdään, kun ensin on käyty neuvottelut koulutuspaikkojen sisällöstä, hinnasta ja laadusta. Maiden on kuukausittain maksettava säätiölle vähintään yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen kurssipaikkojen koko vuoden hinnasta.

Edellyttäen, että tarjous on hinnan ja laadun suhteen kilpailukykyinen ja että tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat varat, Suomi ostaa vuosina 2007—2010 vuosittain 80 kurssipaikkaa ja Norja ja Ruotsi vastaavasti 70 ja 145 paikkaa.

7 artikla

Säätiön tulee asettaa toiminnan tavoitteet ja varmistaa, että ne toteutuvat tyydyttävällä tavalla.

8 artikla

Sopimusmaat maksavat opiskelijoittensa tosiasialliset asumiskustannukset. Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat maksamaan omien opiskelijoittensa käyttöön varattujen asuntojen vuokrat, edellyttäen, että hintaa ja laatua koskevat neuvottelut käydään ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat varat. Maiden on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset.

9 artikla

Säätiön järjestämään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden, joiden valitsemisesta kansalliset työvoimaviranomaiset päättävät, on saatava asianomaisen maan työvoimaviranomaisten määräämät etuudet. Nämä etuudet maksaa kotimaan viranomainen.

10 artikla

Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille toimeksiantajille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle.

11 artikla

Työvoimakysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat ja arvioivat joka neljäs vuosi säätiön toimintaa ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Ruotsalainen sopimuspuoli tekee aloitteen seurannan suorittamisesta. Sopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009.

12 artikla

Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Suomen osalta se tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.

Tällä sopimuksella kumotaan 20 päivänä joulukuuta 2002 tehty sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä.

13 artikla

Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työvoimakysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.

14 artikla

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille osapuolille.

Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tukholmassa 18 joulukuuta 2006 yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.