2 luku
Tuomioistuinsovittelu
3 §
Tuomioistuinsovittelun tavoite ja edellytykset
Tuomioistuinsovittelulla pyritään asian sovinnolliseen
ratkaisuun.
Tuomioistuinsovittelun edellytyksenä on, että asia
soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten
vaatimuksiin nähden.
4 §
Tuomioistuinsovittelun aloittaminen
Asia, joka ei ole tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiana
käsiteltävänä, voidaan ottaa soviteltavaksi
riidan osapuolen tai osapuolten hakemuksesta. Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja
siinä on selostettava, mitä riita koskee ja miten
osapuolten näkemykset eroavat toisistaan. Lisäksi
tulee ilmoittaa perusteet, joilla asia soveltuisi soviteltavaksi.
Hakemuksessa on ilmoitettava osapuolet ja heidän yhteystietonsa
noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren
5 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään haastehakemuksesta.
Hakemuksessa voidaan myös pyytää tuomioistuimen
tietyn tuomarin määräämistä sovittelijaksi.
Asia, joka on tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiana
käsiteltävänä, voidaan osoittaa
soviteltavaksi asianosaisen tai asianosaisten pyynnöstä.
Pyyntö on vapaamuotoinen, ja se on tehtävä ennen
kuin asian valmistelu on todettu päättyneeksi.
Sovittelun aloittaminen edellyttää kaikkien osapuolten
suostumusta. Sovittelua koskeva pyyntö tai sellainen hakemus,
jota eivät ole tehneet osapuolet yhdessä, on soveltuvalla
tavalla annettava tiedoksi muille osapuolille ja heille on varattava
tilaisuus tulla kuulluiksi pyynnön tai hakemuksen johdosta.
Kuuleminen voi tapahtua suullisesti tai kirjallisesti.
Tuomioistuin päättää sovittelun
aloittamisesta.
5 §
Sovittelija ja sovittelijan avustaja
Asiaa sovittelemaan määrätään
sovittelija. Sovittelijana toimii asiaa käsittelevän
tuomioistuimen tuomari.
Sovittelun kohteena olevassa asiassa tarvit-tavan
asiantuntemuksen turvaamiseksi tai sovittelun edistämiseksi
muuten sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää avustajaa.
Sovittelija nimeää avustajan saatuaan valinnalle
osapuolten hyväksymisen. Avustajan palkkion ja korvauksen
hänen kuluistaan suorittavat osapuolet.
6 §
Tuomioistuinsovittelun toteutus
Sovittelu on toteutettava joutuisasti sekä tasapuolisuutta
ja puolueettomuutta noudattaen.
Sovittelijan tulee kuulla osapuolia ja neuvotella
heidän kanssaan. Osapuolten suostumuksella voidaan kuulla
muitakin henkilöitä ja esittää muuta
selvitystä.
Sovittelija voi neuvotella osapuolen kanssa muiden osapuolten
läsnä olematta, jos osapuolet tähän
suostuvat.
Menettelyn muusta järjestämisestä sovittelija päättää osapuolten
kanssa neuvoteltuaan.
7 §
Sovinnon aikaansaaminen
Sovittelijan tulee auttaa osapuolia heidän pyrkimyksessään
päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen
ratkaisuun.
Osapuolten pyynnöstä tai suostumuksella sovittelija
voi tehdä ehdotuksen asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi.
Ehdotus voidaan perustaa siihen, minkä sovittelija osapuolten
sovittelussa esiin tuomien seikkojen perusteella harkitsee tarkoituksenmukaiseksi.
8 §
Sovinnon vahvistaminen
Tuomioistuinsovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamiseen ja sovintoon
sovelletaan vastaavasti, mitä laissa säädetään
sovinnosta oikeudenkäynnissä. Sovittelussa vahvistettava
sovinto voi kuitenkin koskea myös muuta kuin osapuolten
alkuperäisiä vaatimuksia.
9 §
Tuomioistuinsovittelun päättyminen
Tuomioistuinsovittelu päättyy,
kun:
1) asiassa vahvistetaan sovinto tai osapuolet ilmoittavat
sovittelijalle muuten sopineensa asian;
2) osapuoli ilmoittaa sovittelijalle, että ei
halua asiaa enää soviteltavan; tai
3) sovittelija päättää osapuolia
kuultuaan, että sovittelun jatkaminen ei ole enää perusteltua.
Sovittelun päättymisestä 1 momentin
2 ja 3 kohdan mukaisesti sovittelijan on ilmoitettava osapuolille.
Sovittelun päättyessä tuomioistuimessa
myös oikeudenkäyntiasiana käsiteltävänä olevassa asiassa
1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti asian käsittelyä jatketaan
riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä.
10 §
Lapsen asemaa ja oikeutta koskevat asiat
Lapsen asemaa ja oikeutta koskevista asioista voidaan tuomioistuimessa
sovitella niitä, jotka koskevat lapsen elatusta tai lapsen
huoltoa ja tapaamisoikeutta. Tuomioistuinsovittelu on toteutettava
siten, että lapsen etu turvataan. Harkitessaan, voidaanko
sovinto vahvistaa, tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen huollosta
ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) sekä lapsen
elatuksesta annetun lain (704/1975) säännökset.
Sovinto, joka vahvistetaan 1 momentin mukaisesti sovitellussa
asiassa, rinnastetaan tuomioistuimen päätökseen
tai tuomioon näissä asioissa.
11 §
Toimivaltainen tuomioistuin
Asiaa sovittelemaan toimivaltainen on se tuomioistuin, joka
on toimivaltainen käsittelemään asian
oikeudenkäynnissä.
Tuomioistuin on päätösvaltainen tuomioistuinsovittelun
aloittamista ja sovittelua kos-kevassa asiassa siinä kokoonpanossa,
jossa tuomioistuin päättää asian
valmisteluun liittyvistä toimista.
12 §
Tuomioistuinsovittelun julkisuus
Sovittelun, siinä käsiteltävien asiakirjojen
ja sovinnon julkisuuteen sovelletaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnin
julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (370/2007)
säädetään. Yleisö ei
kuitenkaan saa olla läsnä tämän
lain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tilaisuudessa, jossa
sovittelija neuvottelee vain toisen osapuolen kanssa.
Lisäksi osapuolten pyynnöstä sovittelu
voidaan toimittaa yleisön läsnä olematta,
jos luottamus sovittelun asianmukaisuuteen tai muu painava syy ei
edellytä asian julkista käsittelyä.
13 §
Salassapitovelvollisuus
Sovittelija tai sovittelijan avustaja ei saa ilmaista
mitä hän tehtävässään
on saanut tietää soviteltavasta asiasta, jollei
se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty,
anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai laissa muuta
säädetä.
14 §
Sovittelijan esteellisyys
Sovittelijan ja hänen avustajansa esteellisyyteen sovelletaan,
mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.
Sovittelija ei saa käsitellä tuomarina oikeudenkäynnissä asiaa,
jossa hän on toiminut sovittelijana.
15 §
Osapuolten edustaminen
Osapuolten edustamiseen tuomioistuinsovittelussa sovelletaan,
mitä laissa säädetään
asianosaisen puhevallan käyttämisestä oikeudenkäynnissä.
Osapuolen oikeuteen käyttää tuomioistuinsovittelussa
avustajaa ja asiamiestä sekä avustajan ja asiamiehen
kelpoisuuteen sovelletaan, mitä laissa säädetään
oikeudenkäyntiavustajasta ja -asiamiehestä riita-asiassa.
Sovittelun edistämiseksi sovittelija voi osapuolen esittämästä perustellusta
syystä kuitenkin hyväksyä tämän avustajaksi
tai asiamieheksi muunkin kuin oikeudenkäymiskaaren
15 luvun 2 §:ssä tarkoitetun tutkinnon suorittaneen
henkilön, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta
ei ole rajoitettu.
16 §
Vetoamiskielto
Osapuoli ei saa soviteltavana olleen asian myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä ilman
vastapuolen
suostumusta vedota siihen, mitä tämä on
sovintoon pääsemiseksi tuomioistuinsovittelussa
esittänyt.
17 §
Muutoksenhakukielto
Päätökseen, jolla tuomioistuinsovittelu
aloitetaan, tuomioistuinsovittelua koskeva pyyntö hylätään
tai tuomioistuinsovittelu todetaan päättyneeksi,
ei saa hakea muutosta.
3 luku
Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistaminen
täytäntöönpanokelpoiseksi
18 §
Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu
Tässä laissa tuomioistuimen ulkopuolisella sovittelulla
tarkoitetaan sopimuksen, sääntöjen tai
muun vastaavan järjestelyn perusteella toimitettua jäsenneltyä menettelyä,
jossa riita-asian osapuolet pyrkivät itse vapaaehtoisesti
ratkaisemaan riitansa sovinnollisesti sovittelijan avustuksella.
Lain säännöksiä ei sovelleta
menettelyyn, jonka tarkoituksena on, että sovittelija tekee asiantuntijana
päätöksiä tai ratkaisusuosituksia riippumatta
siitä, ovatko sanotut päätökset
tai suositukset osapuolia sitovia.
Edellä 1 momentissa tarkoitetaan:
1) riita-asialla sellaista siviili- tai kauppaoikeudellista
asiaa, jossa sovinto on sallittu;
2) sovittelijalla sovitteluun koulutettua
henkilöä, joka hoitaa sovittelutehtäviä joko
yksityisesti tai sovittelupalveluja tarjoavan organisaation
palveluksessa;
3) sovinnolla tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa
tehtyä kirjallista sopimusta, jonka riita-asian osapuolet
ovat allekirjoittaneet ja jonka sovittelija on allekirjoituksellaan
vahvistanut.
Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehtyä sopimusta
lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevassa
asiassa ei voida vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi
tässä luvussa säädetyssä menettelyssä.
19 §
Sovinnon sisältö
Sovinnosta, jota haetaan vahvistettavaksi täytäntöönpanokelpoiseksi,
on käytävä ilmi:
1) sovinnon osapuolet;
2) sovinnon kohteena oleva asia;
3) sovinnon sisältö;
4) sovittelija.
20 §
Sovinnon vahvistaminen täytäntöönpanokelpoiseksi
Käräjäoikeus voi vahvistaa tuomioistuimen ulkopuolisessa
sovittelussa tehdyn sovinnon tai sen osan täytäntöönpanokelpoiseksi.
Asia pannaan vireille käräjäoikeuden
kansliaan toimitettavalla kirjallisella hakemuksella.
Hakemuksen voivat tehdä sovinnon osapuolet yhdessä taikka
yksi tai useampi osapuoli muiden osapuolten nimenomaisella suostumuksella.
Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan pyyntö sovinnon
vahvistamiseksi sekä millä perusteella tuomioistuin
on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene hakemuksesta
tai siihen liitetyistä asiakirjoista. Hakemuksessa on lisäksi
soveltuvin osin ilmoitettava oikeudenkäymiskaaren 5 luvun
2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut
tiedot.
Hakemukseen on liitettävä:
1) sovintosopimus;
2) tarvittaessa oikeaksi todistettu käännös
sovintosopimuksesta suomeksi tai ruotsiksi, jollei tuomioistuin
myönnä tästä poikkeusta;
3) tarvittaessa muiden sovinnon osapuolten kirjallinen
suostumus sovinnon vahvistamiseen;
4) jäljennös sovittelua koskevasta
kirjallisesta sopimuksesta tai muu vastaava selvitys, josta ilmenee
sovittelumenettelyn olleen 18 §:n 1 momentin mukainen.
21 §
Toimivaltainen tuomioistuin
Tässä luvussa tarkoitettu sovinto voidaan vahvistaa
täytäntöönpanokelpoiseksi käräjäoikeudessa,
jonka tuomiopiirissä sovinnon osapuolella on kotipaikka
tai vakituinen asuinpaikka. Jos kenelläkään
osapuolella ei ole kotipaikkaa tai vakituista asuinpaikkaa Suomessa,
toimivaltainen tuomioistuin on Helsingin käräjäoikeus.
22 §
Asiakirjajulkisuus
Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi
vahvistamista
koskevassa menettelyssä annettavien asiakirjojen ja sovintosopimuksen
julkisuuteen sovelletaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnin
julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa
säädetään.
23 §
Este sovinnon vahvistamiselle
Sovintoa ei saa vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi,
jos se on lain vastainen tai selvästi kohtuuton taikka
jos se loukkaa sivullisen oikeutta. Sovintoa ei myöskään
saa vahvistaa, ellei sitä voida panna täytäntöön
siten kuin ulosottokaaressa (705/2007) säädetään.
24 §
Muutoksenhaku
Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi
vahvistamista
koskevaan päätökseen saa hakea muutosta
siten kuin muutoksenhausta asianomaisen tuomioistuimen tuomioon
säädetään.
25 §
Tuomioistuinsovittelu muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa
Säännöksiä tuomioistuimen
ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi
sovelletaan soveltuvin osin myös toisessa Euroopan
unionin jäsenvaltiossa tämän lain 2 luvun
menettelyyn rinnastuvassa tuomioistuinsovittelussa tehtyyn sovintoon.
26 §
Asian käsittely
Sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi
vahvistamista koskevan asian käsittelyyn sovelletaan muutoin
mitä hakemusasioiden käsittelystä oikeudenkäymiskaaren
8 luvussa säädetään.