10 §
Pyyntilupa
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran
ja metsäpeuran metsästykseen on saatava lupa (hirvieläimen
pyyntilupa). Tarkempia säännöksiä luvasta
on 26 ja 27 §:ssä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Ampumakoe
Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista,
hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa
tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana
saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut 2 momentissa tarkoitetun ampumakokeen.
Mainittuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana
saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva todistus muussa
maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle
selvityksen siitä, että hänellä on
kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan
kokoisia riistaeläimiä.
Riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeen
ja antaa sen hyväksytystä suorittamisesta maa-
ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisen
todistuksen sekä pyynnöstä jäljennöksen
siitä. Todistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta.
Ahvenanmaalla suoritettu ampumakoe vastaa 1 momentissa tarkoitettua
ampumakoetta.
Maa- ja metsätalousministeriön
asetuksella säädetään:
1) ampumakokeen sisällöstä ja
suorittamistavasta sekä ampumakokeen hyväksymisen edellytyksistä;
2) ampumakokeen suorittamispaikkaa koskevista vaatimuksista;
3) ampumakokeessa käytettäviä ampuma-aseita
ja patruunoita koskevista vaatimuksista.
30 §
Hirvieläinmetsästystä koskeva asetuksenantovaltuus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Maa- ja metsätalousministeriö voi asetuksella
velvoittaa metsästäjät antamaan riistanhoitopiirille
saalistietoja metsäkauriin pyynnistä, jos tiedot
ovat tarpeen kannan kehityksen seuraamista varten.
34 §
Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat tarkemmat
säännökset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä aseiden
ja muiden sallittujen pyyntivälineiden ominaisuuksista
ja käytöstä sekä sallituissa
pyyntimenetelmissä noudatettavista menettelytavoista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan rajoittaa sallittujen pyyntivälineiden
ja pyyntimenetelmien käyttöä siten, että jotakin
pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää saa
käyttää vain tietyillä alueilla
tai vain tiettynä aikana taikka vain tiettyjen riistaeläinten
metsästyksessä.
62 §
Riistanhoitopiirin hallitus ja riistapäällikkö
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen vähintään
neljä ja enintään seitsemän
jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Riistanhoitopiirin
kokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen
ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen
alueellisesti merkityksellisten maanomistajajärjestöjen
asettamista ehdokkaista. Riistanhoitopiirin kokous valitsee ensin
hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä riistanhoitoyhdistysten
asettamista ehdokkaista. Sen jälkeen valitaan muut hallituksen
jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten
keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitoyhdistysten asettamista
ehdokkaista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
69 §
Yhteisössä käytettävä kieli
Metsästäjäin keskusjärjestössä,
riistanhoitopiireissä ja riistanhoitoyhdistyksissä käytettävästä kielestä on
voimassa, mitä kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään.
87 §
Eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran,
metsäpeuran, karhun, suden, ahman, ilveksen, hallin ja
itämeren norpan maataloudelle, metsätaloudelle,
kalastukselle, liikenteelle, kotieläimille ja viljellyille
eläimille aiheuttamat vahingot korvataan talousarvion
rajoissa valtion varoista. Karhun, suden, ahman ja ilveksen aiheuttamat
henkilövahingot ja muullekin kuin edellä tarkoitettuun
omaisuuteen sisältyvälle irtaimistolle aiheuttamat
vahingot korvataan niin ikään talousarvion rajoissa valtion
varoista. Erityisestä syystä voidaan valtioneuvoston
asetuksella säätää, että muunkin kuin
edellä mainitun riistaeläimen aiheuttamat vahingot
korvataan valtion varoista.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1
momentissa tarkoitettujen korvausten maksamisen perusteista ja niiden myöntämisessä
noudatettavasta
menettelystä sekä perusteettomasti maksettujen
korvausten takaisin perimisestä.
89 §
Käsittely- ja julkisuussäännösten
soveltaminen
Hallintolakia (434/2003) sovelletaan Metsästäjäin
keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten
toimintaan niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää.
Metsästäjäin keskusjärjestön,
riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan sovelletaan
myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999)
ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
annettua lakia (13/2003).
90 §
Muutoksenhaku
Tässä laissa tarkoitetuissa hallintoasioissa tehtyihin
riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen päätöksiin
saa hakea muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan
30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksi saamisesta. Muutoksenhakuun sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään
muutoksenhausta hallintoviranomaisen päätökseen.
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee riistanhoitopiirin
ja riistanhoitoyhdistyksen päätöksistä tehdyt
hallintolainkäyttölain 58 §:ssä tarkoitetut
kantelut. Muutoin ylimääräisestä muutoksenhausta
kyseisiin päätöksiin on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 2005.
Vuonna 2004 myönnettyihin metsäkauriin pyyntilupiin
ja niistä perittäviin maksuihin sovelletaan tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Metsäkauriiden aiheuttamien vahinkojen korvaamista
koskeviin, viimeistään vuonna 2005 vireille tulleisiin
korvaushakemuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.