1 §
Lain tarkoitus ja tavoite
Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle
perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle
mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen
perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan henkilön hoidon
tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämiseen
perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.
Jollei toisin säädetä, se mitä tässä laissa
säädetään perhehoidosta, koskee
myös ammatillista perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista
annetun lain (922/2011) 7 §:ssä tarkoitetun
luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa.
3 §
Perhehoito
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen
huolenpidon järjestämistä perhehoitajan
yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kunta tai kuntayhtymä tekee
toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa tai sopimuksen perhehoidon
järjestämisestä yksityisen perhehoidon
tuottajan kanssa.
4 §
Ammatillinen perhehoito
Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisistä sosiaalipalveluista
annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun luvan
perusteella ammatillisessa perhekodissa.
5 §
Perhekodin olosuhteet
Perhekodin pitää olla terveydellisiltä ja
muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
Perhekodin sopivuutta harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota
perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa
huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen
etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä,
hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet
perhehoitoon sijoitettavan ja voiko perhehoitoon sijoitettava henkilö saada
perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen
aseman. Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan
ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva.
6 §
Perhehoitajan kelpoisuus
Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka
koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa
perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.
Ennen 10 §:ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen
tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on
suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus.
Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa
vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään 1 momentissa
säädetyn lisäksi olevan vähintään kaksi
perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito-
ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään
soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito-
tai kasvatustehtävistä.
7 §
Perhekodissa hoidettavien määrä
Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään
neljää henkilöä hoitajan kanssa
samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut
erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt
mukaan luettuina.
8 §
Ammatillisessa perhekodissa hoidettavien määrä
Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään
seitsemää henkilöä, jos perhekodissa
annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa
vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa
henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 §:n
1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty
kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset
lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat
henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään.
9 §
Hoidettavien määrästä poikkeaminen
Jos kyse on hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen
jäsenille, voi perhekodissa tai ammatillisessa perhekodissa
olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö kuin
7 ja 8 §:ssä säädetään.
Lisäksi erityisestä syystä voidaan
7 ja 8 §:ssä säädetyistä samanaikaisesti
hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa.
Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta,
jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi- ikäisiä henkilöitä,
joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen
laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät
mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä.
Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava
perhehoitajien lukumäärään,
hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan
luonteeseen.
10 §
Toimeksiantosopimus
Perhehoitajan ja kunnan tai kuntayhtymän
välisessä toimeksiantosopimuksessa tulee sopia:
1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja
suorittamisesta;
2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien
kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen
maksamisesta;
3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista
johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta
sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta
vapaan ajalta;
6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta
ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;
7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta;
8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista
seikoista;
9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan
kesken.
Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien
muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen
muutoin on aihetta.
Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen
tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun
1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa
sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.
11 §
Sopimus perhehoidon järjestämisestä
Kunnan tai kuntayhtymän ja yksityisen perhehoidon
tuottajan välisessä sopimuksessa perhehoidon antamisesta
tulee sopia:
1) perhehoidosta maksettavasta korvauksesta;
2) perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen
maksamisesta;
3) perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista
johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta;
4) hoidon arvioidusta kestosta;
5) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta
ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;
6) sopimuksen irtisanomisesta;
7) tarvittaessa muista perhehoitoa koskevista seikoista.
Perhehoidosta tehtyä sopimusta tarkistetaan hoidon
kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi
sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.
12 §
Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan
toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään
irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua.
Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava
hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan
kunnan tai kuntayhtymän tulee pyrkiä saamaan aikaan
korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa
tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa,
toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.
13 §
Oikeus vapaaseen
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, kunnan tai
kuntayhtymän tulee järjestää perhehoitajalle
mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin
sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut
toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta
perhehoitajana.
Perhehoidon järjestämisestä vastaavan
kunnan tai kuntayhtymän tulee huolehtia tai tarvittaessa
avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa
järjestämisessä perhehoitajan vapaan
ajaksi.
14 §
Sijaishoito perhehoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana
Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan
vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan
sijaishoidon tekemällä 6 §:ssä säädetyt
edellytykset täyttävän henkilön
kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan
sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoito
voidaan järjestää edellä tarkoitetulla
tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely
arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.
Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa
sovitaan:
1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja
suorittamisesta;
2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten
korvaamisesta;
3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta;
4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.
Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen
kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävään
koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja
hänen sosiaaliturvaansa 20 §:ää.
15 §
Koulutus ja tuki
Perhehoidon järjestämisestä vastaava
kunta tai kuntayhtymä vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla
tavalla perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta valmennuksesta,
työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä perhehoitajaksi
aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta.
Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi
perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa
varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus
saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää.
16 §
Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla
on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Hoitopalkkiota
maksetaan perhehoidossa olevaa henkilöä kohti
kalenterikuukaudessa vähintään 686,25
euroa. Hoitopalkkion määrän tulee vastata
henkilön hoidettavuutta ja sitä arvioidessa tulee
ottaa huomioon toiminnan luonne.
Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta
lapsesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia
maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin
ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen
perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun
kuin biologisen vanhemman luona, tulee lasta hoitavalle henkilölle
maksaa tämän lain mukainen hoitopalkkio, 17 §:n
mukainen kulukorvaus ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus.
Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa
sovittu hoitopalkkion määrä on tarkistettava
kalenterivuosittain työntekijän eläkelain
(395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla
palkkakertoimella.
17 §
Kustannusten korvaaminen
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta
aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten
kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin
vähintään 410,66 euroa perhehoidossa
olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa, jollei
toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan
erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Kulukorvaus kattaa perhehoidossa olevan ravinnosta, asumisesta,
harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta
elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon
kustannukset, joita muun lainsäädännön
nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain
(417/2007) nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai
nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun
lain nojalla annettavat käyttövarat.
Kulukorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan korvaus
sellaisista perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista
johtuvista terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan
lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvista erityisistä kustannuksista,
joita muun lainsäädännön nojalla
ei korvata.
Edellä 2—4 momentissa tarkoitettujen kustannusten
lisäksi voidaan korvata perhehoidossa olevan lomanvietosta
johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden
aiheuttamat ja muut jatkuvaluontoiset tai kertakaikkiset erityiset
kustannukset.
18 §
Käynnistämiskorvaus
Perhehoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista
tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus),
jonka suuruus on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään
2 916,43 euroa.
19 §
Indeksisidonnaisuus
Tämän lain 17 ja 18 §:ssä mainitut
määrät sekä toimeksiantosopimuksessa
sovitut kulukorvausten määrät on tarkistettava
kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu
1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.
20 §
Sosiaaliturva
Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään
kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).
Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään
tapaturmavakuutuslaissa (608/1948).
21 §
Ilmoittamisvelvollisuus
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista
muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan,
joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti
sijaitsee.
22 §
Valvonta
Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa,
että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän
lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa
palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään
sen kunnan toimesta, johon henkilö on sijoitettu. Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan
sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan
tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan
järjestämisessä käytettävät
toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen
tekemiseen on perusteltu syy. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät
tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman
ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja
on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan
tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa.
Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.
Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan
sopimattomaksi tai puutteelliseksi, toimielimen on pyrittävä ohjauksen
avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Jollei korjausta ole asetetussa
määräajassa tapahtunut, toimielimen on
tällöin huolehdittava, että hoidettavan
hoito järjestetään hänen etunsa
ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän
tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen
puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja
muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista
annetun lain 4 luvussa säädetään.
23 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään,
ennen lain voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito
voi jatkua lain voimaan tultua niin pitkään kuin
hoidettavan hoidon tarve sitä edellyttää.
Tällä lailla kumotaan perhehoitajalaki (312/1992)
sekä sosiaalihuoltolain (710/1982) 25, 26 ja 26 a §,
sellaisina kuin ne ovat, 25 ja 26 a § laissa
311/1992 sekä 26 § laeissa 311/1992,
604/1996 ja 923/2011.
Kunnan tai kuntayhtymän on muilta kuin 2 momentissa
tarkoitetuilta osin ryhdyttävä toimenpiteisiin
ennen lain voimaantuloa tehdyn perhehoitoa koskevan sopimuksen tarkistamiseksi
siten, että se vastaa tämän lain säännöksiä viimeistään
kolmen kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulopäivästä.