2 luku
Koulutuksen ja tutkintojen järjestäminen
6 §
Näyttötutkinnon järjestäjät
Näyttötutkinnon järjestäjänä voi
toimia tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu
koulutuksen järjestäjä tai ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu
koulutuksen järjestäjä taikka muu yhteisö tai
säätiö.
Näyttötutkinnon järjestäjällä tulee
olla riittävät taloudelliset ja ammatilliset edellytykset näyttötutkinnon
laadukkaaseen järjestämiseen sekä riittävä näyttötutkintojärjestelmän
ja järjestämiensä tutkintojen asiantuntemus.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarkemmin säätää näyttötutkinnon
järjestäjälle asetettavista edellytyksistä.
Näyttötutkinnon järjestäjän
tehtävänä on järjestää riittävästi
tutkintotilaisuuksia niiden tarpeeseen nähden. Näyttötutkinnon
järjestäjän tulee arvioida ja kehittää järjestämiensä tutkintotilaisuuksien
laatua sekä osallistua tutkintotoimikuntien toteuttamaan
laadunvarmistukseen.
7 §
Tutkintotoimikunnat
Tutkintotoimikuntien tehtävänä on:
1) sopia näyttötutkintojen järjestämisestä;
2) varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua;
3) kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja
näyttötutkintoja;
4) antaa 7 a §:n mukaisesti todistukset suoritetuista
näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista; sekä
5) käsitellä 15 c §:ssä tarkoitetut
tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikuntien toimialoista
ja -alueista ja asettaa toimikunnat enintään kolmeksi
vuodeksi kerrallaan. Tutkintotoimikuntiin nimetään
enintään seitsemän jäsentä kuhunkin.
Perustellusta syystä toimikuntaan voidaan kuitenkin nimetä yhdeksän
jäsentä. Jäsenten tulee edustaa työnantajia,
työntekijöitä, opetusalaa ja, jos itsenäinen
ammatin harjoittaminen on alalla laajuudeltaan merkittävää, itsenäisiä ammatinharjoittajia.
Lisäksi Opetushallitus voi tutkintotoimikunnan esityksestä nimetä tutkintotoimikuntaan
pysyviä asiantuntijoita.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
tutkintotoimikuntien asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta
ja tehtävistä. Opetushallitus voi lisäksi
antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen
käytännön järjestelyjä koskevia
tarkentavia määräyksiä.
Tutkintotoimikuntien jäsenet toimivat virkavastuulla.
Tutkintotoimikunnan jäsenten esteellisyyteen sovelletaan,
mitä hallintolain (434/2003) 27—29 §:ssä säädetään.
Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen yhteydessä.
Opetushallitus päättää tutkintotoimikunnan
jäsenten palkkiot ja huolehtii tutkintotoimikunnan maksuliikkeestä,
kirjanpidosta ja arkistosta.
7 a §
Todistusten antaminen ja tietojen toimittaminen
Tutkintotoimikunnan tulee antaa tutkintotodistus, kun henkilö on
suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat
tutkinnon osat. Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta
annetaan todistus pyydettäessä. Todistukset tutkinnoista
ja tutkinnon osista annetaan 15 a §:ssä tarkoitetun
arvioinnin mukaisina. Jos tutkintotoimikunnalla on aihetta epäillä,
että arviointi on virheellinen tai että arviointia
ei ole toteutettu näyttötutkinnon järjestäjän
ja tutkintotoimikunnan välisessä sopimuksessa
edellytetyllä tavalla, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin
sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon
järjestäjää asettamaan uudet
arvioijat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 c §
Näyttötutkintosihteeristö
Opetushallituksen yhteydessä toimii näyttötutkintosihteeristö.
Sihteeristön tehtävänä on tukea
tutkintotoimikuntia 7 §:n 1 momentin mukaisissa
tehtävissä sekä ohjata ja neuvoa näyttötutkinnon
järjestäjiä. Sihteeristön kokoonpanosta
ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
7 d §
Näyttötutkintojen järjestämissopimus
Näyttötutkintojen järjestäminen
edellyttää, että tutkintotoimikunta ja
6 §:ssä tarkoitettu näyttötutkinnon
järjestäjäksi sopiva koulutuksen järjestäjä taikka
muu yhteisö tai säätiö ovat sopineet
näyttötutkintojen järjestämisestä.
Tutkintotoimikunta voi tehdä näyttötutkintojen
järjestämissopimuksen, jos näyttötutkinnon järjestäjä täyttää 6 §:ssä säädetyt
edellytykset ja tutkinnoille tai tutkinnon osille on alueellinen
tai valtakunnallinen tarve.
Tutkintotoimikunnan tulee tehdä järjestämissopimuksia
siten, että tutkintoon osallistuville on tarjolla riittävä määrä tutkintotilaisuuksia.
Järjestämissopimuksia
tehtäessä tulee huolehtia myös siitä,
että maksut sekä osallistujille että koulutuksen
järjestäjille ovat kohtuullisia. Valtioneuvoston
asetuksella säädetään tarkemmin järjestämissopimuksen
sisällöstä.
8 a §
Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos tutkinnon suorittajan aikaisemmin suorittamat tutkinnot
tai niiden osat vastaavat suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista,
noudatetaan osaamisen tunnustamisessa, mitä 15 a §:ssä arvioinnista
ja 15 c §:ssä arvioinnin oikaisemisesta säädetään.
Jos henkilöllä on muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua,
tutkinnon perusteissa määriteltyä osaamista,
koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa
hänet suoraan tutkintotilaisuuteen. Jos aiemmin hankittu
osaaminen ei riitä tutkintotilaisuuteen osallistumiseen,
koulutuksen tai näyttötutkinnon järjestäjä ohjaa
hänet puuttuvan ammattitaidon osalta tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.
15 a §
Tutkinnon suorittajan osaamisen arviointi
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän
nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia,
työntekijöitä ja opetusalaa ja joilla
on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito
ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan
tutkinnon perusteisiin. Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla
toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana,
voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja-
tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto
tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus
ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai
itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa.
Vähintään yhden arvioijista tulee olla
suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen.
Arvioinnista päättävät edellä mainitut
arvioijat yhdessä tutkinnon osittain. Arvioijien
esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain 27—29 §:ssä säädetään.
15 c §
Arvioinnin oikaiseminen
Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden
soveltamisesta tutkintosuoritukseensa.
Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin
oikaisua arvioinnista päättäneiltä arvioijilta.
Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa
siitä, kun tutkinnon suorittajalla on ollut tilaisuus saada
arvioinnin tulokset sekä tietoarviointiperusteiden soveltamisesta
suoritukseensa.
Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta kirjallisesti
oikaisua 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen.
Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Jos päätös on ilmeisesti
virheellinen, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden
arvioinnin sekä perustellusta syystä edellyttää näyttötutkinnon
järjestäjää asettamaan uudet
arvioijat.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet tutkinnon
järjestämissopimukset muuttuvat tässä laissa
tarkoitetuiksi tutkinnon järjestämissopimuksiksi.
Siitä poiketen, mitä 15 a §:n 3 momentissa
säädetään, henkilö joka
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden
järjestämissopimusten perusteella on toiminut
arvioijana, voi toimija näyttötutkintosuoritusten
arvioijana järjestämissopimuksen voimassaoloajan
loppuun.
Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa
tehtyyn arviointiin tai ennen tämän lain voimaantuloa
tehtyyn tutkintotoimikunnan päätökseen
sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa
olleita säännöksiä.