1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän
suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan
kehittämistä ja noudattamista käsiteltäessä henkilötietoja
työelämässä.
2 §
Soveltamisala
Työsuhteessa sekä virkasuhteessa ja siihen verrattavassa
julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa noudatetaan, mitä tässä laissa
säädetään.
Mitä tässä laissa säädetään
työntekijästä, sovelletaan myös
virkamieheen ja virkasuhteessa olevaan sekä niihin
verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa
olevaan. Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa
myös työnhakijaa ja työsuhteella myös
muuta palvelussuhdetta.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi
henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa
toisin säädetä.
3 §
Tarpeellisuusvaatimus
Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän
työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja,
jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien
ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille
tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien
erityisluonteesta. Tästä ei voida poiketa työntekijän
suostumuksella.
4 §
Työntekijän henkilötietojen kerääminen
ja työnantajan tiedonantovelvollisuus
Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat
henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään.
Jos työnantaja kerää henkilötietoja
muualta kuin työntekijältä itseltään,
työntekijältä on hankittava suostumus
tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan
ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle
tämän laissa säädetyn tehtävän
suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja
tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle
etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden
selvittämistä varten. Jos työntekijää koskevia
tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään,
työnantajan on ilmoitettava työntekijälle
saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään
työntekijää koskevassa päätöksenteossa.
Työnantajan tiedonantovelvollisuudesta ja työntekijän
oikeudesta tarkastaa itseään koskevia henkilötietoja
on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla
laissa säädetään.
Henkilötietojen kerääminen työhön
otettaessa ja työsuhteen aikana kuuluu yhteistoiminnasta
yrityksissä annetussa laissa (725/1978) sekä yhteistoiminnasta
valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988)
tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin.
5 §
Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestit
Työntekijää voidaan hänen
suostumuksellaan testata henkilö- ja soveltuvuusarvioinnein
työtehtävien hoidon edellytysten tai koulutus-
ja muun ammatillisen kehittämisen tarpeen selvittämiseksi.
Työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään
luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat
ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat
virheettömiä. Tietojen virheettömyyttä varmistettaessa on
otettava huomioon testausmenetelmä ja sen luonne.
Työnantajan tai tämän osoittaman
testaajan on työntekijän pyynnöstä annettava
työntekijälle maksutta henkilö-
tai soveltuvuusarvioinnissa annettu kirjallinen lausunto.
Jos lausunto on annettu työnantajalle suullisena, työntekijän
tulee saada selvitys lausunnon sisällöstä.
6 §
Terveydenhuollon palvelujen käyttäminen
Työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten
ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen
tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä,
asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja
terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään.
Työntekijän velvollisuudesta osallistua terveydentilaa
koskeviin tarkastuksiin ja testeihin säädetään
erikseen.
Mitä 1 momentissa säädetään,
koskee myös alkoholi- ja huumetestejä.
7 §
Geneettinen tutkimus
Työnantaja ei saa edellyttää työntekijältä osallistumista
geneettiseen tutkimukseen työhön otettaessa tai
työsuhteen aikana, eikä työnantajalla
ole oikeutta saada tietää, onko työntekijälle
tehty geneettinen tutkimus.
8 §
Tiedot työntekijän terveydentilasta
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa
koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään
tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen
käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien
terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka
sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon
perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti
haluaa selvitettävän työkykyisyyttään
terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi
työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja
niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin muualla
laissa erikseen säädetään.
Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain
ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella
valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia
päätöksiä taikka panevat niitä toimeen.
Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai
määriteltävä tehtävät,
joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen
käsittelyä. Tietoja käsittelevät
henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja
sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen
päättymisen jälkeen.
Työnantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilaa
koskevat tiedot erillään muista työnantajan
keräämistä henkilötiedoista.
9 §
Menettelytavat teknisen valvonnan ja tietoverkon käytön
järjestämisessä
Työntekijöihin kohdistuvan, työnantajan työnjohto-
ja valvontaoikeuteen perustuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto
ja siinä käytettävät menetelmät
sekä sähköpostin ja tietoverkon
käyttö kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa
laissa sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa
annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn
piiriin. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön
piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa
yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa
varattava työntekijöille tai heidän
edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituista
asioista.
Yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyn jälkeen työnantajan
on määriteltävä työntekijöihin kohdistuvan
teknisen valvonnan käyttötarkoitus ja
siinä käytettävät menetelmät
sekä tiedotettava työntekijöille teknisen
valvonnan tarkoituksesta, käyttöönotosta
ja siinä käytettävistä menetelmistä sekä sähköpostin
ja tietoverkon käytöstä.
Työnantajan oikeudesta käyttää teknistä valvontaa
ja valvoa sähköpostin ja tietoverkon käyttöä säädetään
erikseen.
Työnantaja ei saa toimenpiteillään
vaarantaa työntekijän yksityisluonteisten luottamuksellisten
viestien salaisuutta sähköpostin ja tietoverkon
käytössä.
10 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset
yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.
11 §
Nähtävänäpito
Työnantajan on pidettävä tämä laki
työntekijöiden nähtävillä työpaikoilla.
12 §
Rangaistussäännös
Työnantaja tai tämän edustaja,
joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
1) rikkoo 4 §:n 2 momentin säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta,
2) vastoin 5 §:n 1 momentin säännöksiä testaa
työntekijän henkilö- tai soveltuvuusarvioinnein
tämän suostumuksetta taikka jättää varmistamatta
testaamismenetelmän luotettavuuden, testaajien asiantuntevuuden
tai testauksella saatavien tietojen virheettömyyden,
3) rikkoo 5 §:n 2 momentin säännöksiä kirjallisen
lausunnon antamisesta tai selvityksen antamisesta suullisen lausunnon
sisällöstä,
4) vastoin 6 §:n säännöksiä käyttää muuta kuin
terveydenhuollon ammattihenkilöstöä,
asianomaisen laboratoriokoulutuksen saanutta henkilöstöä tai
terveydenhuollon palveluja,
5) vastoin 7 §:n säännöksiä edellyttää työntekijän
osallistuvan geneettiseen tutkimukseen tai hankkii tiedon työntekijälle
tehdystä geneettisestä tutkimuksesta,
6) rikkoo 9 §:n 2 momentin säännöksiä määrittely-
tai tiedottamisvelvollisuudesta taikka
7) rikkoo 11 §:n säännöksiä tämän
lain nähtävänäpidosta,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun
lain rikkomisesta sakkoon.
Rangaistus henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta,
salakatselusta, salakuuntelusta, viestintäsalaisuuden loukkaamisesta
ja salassapitosäännösten rikkomisesta
säädetään rikoslaissa (39/1889).
13 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 200
. Lain 4 §:n 3 momentissa ja 9 §:ssä säädetyt työnantajan
velvollisuudet on täytettävä viimeistään
kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.