Viimeksi julkaistu 1.8.2025 17.29

Eduskunnan vastaus EV 45/2025 vp HE 6/2025 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

HE 6/2025 vp
PuVM 4/2025 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 6/2025 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Puolustusvaliokunta (PuVM 4/2025 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 ja 4 a §, 12 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 5 momentti, 15 §:n otsikko sekä 1 ja 5 momentti, 18 ja 18 a §, 19 §:n 1 momentti ja 22 b §,  
sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 4 a § sekä 12 §:n 1 momentti laissa 1304/2022, 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n 1 momentti laissa 509/2013, 14 §:n 5 momentti ja 15 §:n 5 momentti laissa 932/2015 sekä 18 a ja 22 b § laissa 197/2017, sekä 
lisätään lakiin uusi 22 c § seuraavasti: 
2 § 
Puolustusvoimien tehtävät 
Puolustusvoimien tehtävänä on: 
1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat:
a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;
c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;
 
2) Pohjois-Atlantin liiton yhteinen puolustus, johon kuuluvat:
a) Suomen ja muiden Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioiden puolustaminen aseellisia hyökkäyksiä vastaan yhteistyössä niiden asevoimien kanssa;
b) Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen ja puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen;
 
3) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat:
a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten ja muiden ihmisten hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttavien rikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;
b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;
 
4) osallistuminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun tai muuhun kuin 2 kohdassa tarkoitettuun tehtävään sisältyvään kansainvälisen avun antamiseen, yhteistoimintaan ja muuhun kansainväliseen toimintaan; 
5) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa. 
Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen. 
4 a §  
Kansainvälisen avun pyytäminen ja yhteistoiminta Suomen alueella 
Jollei kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa (418/2017) muuta säädetä, puolustusministeriö voi ulkoministeriötä kuultuaan pyytää Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselta valtiolta, Pohjois-Atlantin liitolta tai muulta kansainväliseltä järjestöltä taikka Euroopan unionilta tai päättää Puolustusvoimien yhteistoiminnasta toisen valtion, Pohjois-Atlantin liiton tai muun kansainvälisen järjestön taikka Euroopan unionin kanssa Suomen alueella ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt. 
12 §  
Kansainvälisen avun antaminen, yhteistoiminta ja muu kansainvälinen toiminta 
Puolustusvoimat voi antaa Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua toiselle valtiolle, Pohjois-Atlantin liitolle tai muulle kansainväliselle järjestölle taikka Euroopan unionille sekä osallistua yhteistoimintaan toisen valtion, Pohjois-Atlantin liiton tai muun kansainvälisen järjestön taikka Euroopan unionin kanssa ja osallistua muuhun kansainväliseen toimintaan ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
14 § 
Kiinteistöjen tilapäinen käyttöoikeus 
Puolustusvoimilla on oikeus tilapäisesti käyttää muita kuin pysyvässä käytössään olevia kiinteistöjä, jos se on sotilaallisen harjoitustoiminnan, puolustusyhteistyön, Pohjois-Atlantin liiton yhteisen puolustuksen toimeenpanon tai puolustusvalmiuden kohottamisen kannalta välttämätöntä. Puolustusvoimat ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa tai vahinkoa omaisuudelle. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kiinteistön käyttämisestä aiheutuneesta vahingosta suoritetaan kiinteistön omistajalle tai haltijalle käyvän hinnan mukainen korvaus. Korvauspäätökseen samoin kuin kiinteistön käyttöä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Korvaukseen oikeutetulle on muutoksenhausta huolimatta viivytyksettä suoritettava määrä, josta ei ole erimielisyyttä. Kiinteistön käyttöä koskevaa päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Kiinteistön käyttöä koskevaa sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.  
15 § 
Liikkumista koskevat kiellot ja rajoitukset Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella 
Jos sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta sitä vaatii, Puolustusvoimien puolustushaaraesikunta, paikallishallintoviranomainen, varuskunnan päällikkö tai harjoituksen johtaja voi kieltää asiattomilta Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistuksista säädetään rikoslaissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Oleskelu- ja vierailuluvan myöntää edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu viranomainen. Lupaviranomaisen 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. Luvan peruuttamista koskevaa päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
18 § 
Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitäminen Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella 
Turvallisuuden ja järjestyksen toteuttamisesta Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella määrää tarkemmin varuskunnan päällikkö tai joukko-osaston komentaja. 
Vartio- tai päivystystehtävää suorittavan virkamiehen koulutuksesta säädetään puolustusministeriön asetuksella.  
18 a § 
Puolustusvoimien turvaamistehtävät 
Puolustusvoimat voi tarvittaessa asettaa erityiskoulutuksen saaneen Puolustusvoimien virkamiehen (turvamies) suojaamaan yleisellä paikalla erityistä suojelua tarvitsevien henkilöiden koskemattomuutta (henkilösuojaustehtävä), jos henkilö: 
1) kuuluu Puolustusvoimien henkilöstöön; 
2) kuuluu Puolustusvoimien vieraana olevan vieraan valtion sotilasjohtoon; 
3) kuuluu Puolustusvoimien vieraana olevaan kansainväliseen järjestöön; tai 
4) on Puolustusvoimien vieraana olevan vieraan valtion tai kansainvälisen järjestön erityinen asiantuntija. 
Puolustusvoimat voi tarvittaessa asettaa turvamiehen suojaamaan yleisellä paikalla Puolustusvoimien, vieraan valtion asevoimien tai Pohjois-Atlantin liiton erityisen omaisuuden kuljetusten taikka vieraan valtion joukkojen koskemattomuutta. 
Turvamies voi yleisellä paikalla suojata henkilösuojaustehtävässä henkilön turvallisuutta 22 a §:ssä säädetyin toimivaltuuksin sekä 2 momentissa tarkoitetun erityisen omaisuuden kuljetuksen ja vieraan valtion joukon koskemattomuutta 22 b §:ssä säädetyin toimivaltuuksin, jollei poliisi ole ottanut tehtävää suoritettavakseen. Toimivaltuuksien käytön aloittamisesta on ilmoitettava mahdollisimman pian päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle tai poliisin kenttäjohtajalle. 
Turvaamistehtävän suorittaminen on siirrettävä poliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisimman pian 3 momentissa tarkoitettujen toimivaltuuksien käytön alkamisen jälkeen. 
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset turvamiehen voimakäyttö- ja suojavälineistä. 
Puolustusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset turvamiehen erityisestä koulutuksesta, voimankäytön harjoittelusta, oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä ja voimakeinojen käytön valvonnasta sekä turvaamistehtävän johtajan kelpoisuusvaatimuksista. 
19 § 
Henkilöllisyyden selvittäminen, henkilön poistaminen ja kiinniotto-oikeus 
Vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla virkamiehellä on oikeus poistaa henkilö Puolustusvoimien käytössä olevalta alueelta sekä 15 §:ssä tarkoitetulta alueelta, jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella alueella ja edellä mainittu virkamies on kehottanut häntä poistumaan. Virkamiehellä on oikeus poistaa myös alueella luvallisesti oleva henkilö, jos tämä häiritsee tai vaarantaa toisten tai itsensä turvallisuuden. Lisäksi virkamiehellä on tehtävässään oikeus saada tietää alueella oleskelevan tai liikkuvan henkilön nimi, henkilötunnus tai sen puuttuessa syntymäaika, kansalaisuus ja passitiedot. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
22 b §  
Toimivaltuudet erityisen omaisuuden kuljetusten ja vieraan valtion joukkojen koskemattomuuden suojaamisessa 
Turvamiehellä on oikeus Puolustusvoimien, vieraan valtion asevoimien tai Pohjois-Atlantin liiton erityisen omaisuuden kuljetuksen taikka vieraan valtion joukon välittömässä läheisyydessä eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumista siellä, jos se on välttämätöntä erityisen omaisuuden tai vieraan valtion joukon koskemattomuuden suojaamiseksi, jollei päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja sitä rajoita. 
Erityisen omaisuuden kuljetuksen tai vieraan valtion joukon suojaamistehtävässä turvamiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi Puolustusvoimien, vieraan valtion asevoimien tai Pohjois-Atlantin liiton erityiseen omaisuuteen taikka vieraan valtion joukkoon kohdistuvaan rikokseen. Päällystöön kuuluva poliisimies tai poliisin kenttäjohtaja voi rajoittaa tässä momentissa tarkoitettuja toimivaltuuksia. 
Henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä Puolustusvoimien, vieraan valtion asevoimien tai Pohjois-Atlantin liiton erityiseen omaisuuteen taikka vieraan valtion joukkoon kohdistuvaa rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa. Kiinniottamisesta on välittömästi ilmoitettava päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle tai poliisin kenttäjohtajalle ja kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille. 
Edellä 3 momentin nojalla kiinniotettujen henkilöiden kohteluun sovelletaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia (841/2006). 
22 c § 
Turvaamistehtävistä laadittava pöytäkirja 
Edellä 18 a §:n nojalla suoritetuista toimenpiteistä on laadittava pöytäkirja tai tehtävä vastaava merkintä muuhun asiakirjaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki asevelvollisuuslain 62 ja 78 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 62 §:n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti sekä 78 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1306/2022, seuraavasti: 
62 § 
Palveluksen järjestäminen ulkomailla 
Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä lyhytaikaisesti palvelukseen ulkomaille, jos hän: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) osallistuu nimenomaisen suostumuksensa mukaisesti puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään, eikä kyse ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin sovelletaan lisäksi 78 §:n 1 momenttia sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia (1522/2016). 
78 § 
Palveluksessa olevan asevelvollisen määrääminen muuhun tehtävään kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen 
Tässä laissa tarkoitetussa palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan palvelustehtävänään määrätä puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettuun muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen liittyvään tehtävään. Palvelustehtävää suorittaessaan asevelvolliset eivät saa osallistua: 
1) vaarallisten henkilöiden kiinniottamiseen; 
2) räjähteiden raivaamiseen; 
3) aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin; eikä 
4) muihin 1—3 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä vastaaviin vaarallisiin tehtäviin. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sotilasajoneuvolain 12 ja 40 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan sotilasajoneuvolain (332/2023) 12 ja 40 § seuraavasti: 
12 § 
Puolustusvoimien hälytysajoneuvo 
Puolustusvoimien hälytysajoneuvo on sellainen Puolustusvoimien ajoneuvo, joka on varustettu sinistä valoa näyttävällä vilkkuvalla varoitusvalaisimella ja hälytysajoneuvon äänimerkinantolaitteella. Puolustusvoimien hälytysajoneuvojen käyttöön tiellä sovelletaan, mitä tieliikennelaissa (729/2018) säädetään hälytysajoneuvojen käytöstä tiellä. 
Puolustusministeriön asetuksella säädetään Puolustusvoimien hälytysajoneuvon rakenteesta, varusteista, tunnusvärityksestä ja -merkeistä. Puolustusvoimien hälytysajoneuvon tunnusväritystä ja -merkkejä tai niitä erehdyttävästi muistuttavia värityksiä tai merkkejä ei saa käyttää muissa ajoneuvoissa niin, että voi syntyä vaikutelma ajoneuvosta Puolustusvoimien hälytysajoneuvona. 
40 § 
Kansainvälinen sotilasajoneuvo Suomessa 
Jollei muualla toisin säädetä tai Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu, Suomessa käytettävään kansainväliseen sotilasajoneuvoon ja sen liikennekelpoisuuden valvontaan sekä käyttöön sovelletaan sotilasajoneuvoja koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 
Kansainvälisen sotilasajoneuvon lähettäjävaltio vastaa siitä, että: 
1) ajoneuvo on turvallinen käytettäväksi liikenteessä; 
2) ajoneuvo on asianmukaisesti katsastettu tai tarkastettu. 
Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto voi antaa tarkempia määräyksiä kansainvälisiä sotilasajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista ja kansainväliselle sotilasajoneuvolle suoritetun kytkentäkatsastuksen hyväksymisestä sekä kansainvälisten sotilasajoneuvojen käytöstä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sotilastiedustelusta annetun lain 20 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan sotilastiedustelusta annetun lain (590/2019) 20 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti sekä 
lisätään 20 §:ään uusi 7 momentti seuraavasti: 
20 § 
Kansainvälinen yhteistyö 
Sotilastiedusteluviranomainen voi Suomen kansallisten etujen mukaisesti tehtäviinsä liittyen tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi: 
1) vaihtaa muita tiedustelutietoja kuin henkilötietoja ulkomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden taikka Pohjois-Atlantin liiton tai muun kansainvälisen järjestön taikka Euroopan unionin kanssa salassapitosäännösten estämättä, jos se on tarpeellista; ja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ulkomaisella toimivaltaisella virkamiehellä on pääesikunnan tiedustelupäällikön päätöksellä oikeus Suomen alueella sotilastiedusteluviranomaisen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistoiminnassa sotilastiedusteluviranomaisen virkamiehen kanssa ja tämän ohjauksessa ja valvonnassa käyttää 22, 24, 43, 47, 51, 60 ja 66 §:ssä tarkoitettuja tiedustelumenetelmiä. Ulkomainen virkamies on velvollinen noudattamaan sotilastiedusteluviranomaisen hänelle antamia määräyksiä, rajoituksia ja ohjeita. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pääesikunnan tiedustelupäällikkö päättää Pohjois-Atlantin liiton tai sen jäsenvaltion ajoneuvolla, aluksella tai ilma-aluksella taikka maa-asemalla tapahtuvan 60 §:ssä tarkoitetun radiosignaalitiedustelun käytöstä Suomen alueella. Tässä momentissa tarkoitetun yhteistyön on oltava Suomen etujen ja 13 §:ssä tarkoitettujen painopisteiden mukaista sekä tapahduttava sotilastiedusteluviranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 1 §:n 3 momentti seuraavasti: 
1 § 
Lain soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tässä laissa tarkoitetun kriisinhallinnan toimeenpanijana voi olla YK, Pohjois-Atlantin liitto, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä taikka Euroopan unioni (EU). 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (332/2019) 1 § seuraavasti: 
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn Puolustusvoimissa ja Puolustusvoimien lukuun, jos tietoja käsitellään puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa, 3 kohdan a alakohdassa sekä 4 ja 5 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tätä lakia sovelletaan vain henkilötietojen käsittelyyn, joka on kokonaan tai osittain automaattista tai jos henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisteri tai sen osa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 339/2019, seuraavasti: 
9 a § 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettua lakia (332/2019), jos tietojen käsittely on tarpeen puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa, 3 kohdan a alakohdassa sekä 4 ja 5 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Muusta henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa (1050/2018). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (1054/2018) 1 §:n 2 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 350/2020, seuraavasti: 
1 § 
Soveltamisala 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tätä lakia sovelletaan: 
1) Puolustusvoimien suorittamaan ja Puolustusvoimien lukuun suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn, jos tietoja käsitellään puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa, 3 kohdan a alakohdassa sekä 4 ja 5 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, sekä Puolustusvoimien pääesikunnan suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn turvallisuusselvityslain (726/2014) 9 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki tieliikennelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tieliikennelain (729/2018) 89 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 89 §:n 2 momentti laissa 333/2023 ja 3 momentti laissa 1040/2020, sekä 
lisätään lakiin uusi 66 a § seuraavasti: 
66 a § 
Poikkeukset erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeudesta 
Poiketen siitä, mitä 66 ja 67 §:ssä säädetään liikenteenohjaajan kelpoisuudesta ja luvasta, Suomea sitovassa joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettu joukkojen jäsen saa toimia Puolustusvoimien erikoiskuljetuksen liikenteenohjaajana, jos hänellä on siihen lähettäjävaltiossa annettu ammattilupa tai muu ammattipätevyys. Puolustusvoimat antaa perehdytyskoulutuksen tässä pykälässä tarkoitetulle henkilölle. 
89 § 
Maastoliikenne ja Puolustusvoimien ajoneuvot 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös Puolustusvoimien ajoneuvojen, kansainvälisten sotilasajoneuvojen ja niiden yhdistelmien käyttämiseen. Puolustusministeriön asetuksella voidaan säätää maanpuolustuksen kannalta välttämättömiä poikkeuksia tämän luvun säännöksistä Puolustusvoimien ajoneuvojen, kansainvälisten sotilasajoneuvojen ja niiden yhdistelmien käyttämisestä. Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston määräyksellä voidaan antaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä Puolustusvoimien ajoneuvojen, kansainvälisten sotilasajoneuvojen ja niiden yhdistelmien käyttämisestä, jos se on niiden erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta välttämätöntä.  
Edellä 2 momentissa tarkoitetut poikkeukset voivat koskea: 
1) hinattavan ajoneuvon käyttämistä; 
2) suoja- ja turvalaitteiden käyttämistä; 
3) ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia; 
4) erityisvalaisimien käyttämistä; 
5) ajoneuvon merkitsemistä; 
6) renkaiden ja liukuesteiden käyttämistä; 
7) henkilökuljetuksia sotilasajoneuvolla, kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa sekä henkilökuljetuksia perävaunussa;  
8) ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon kytkemistä; 
9) maastoajoneuvon sekä maastoajoneuvon ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon käyttämistä; 
10) useamman kuin yhden jakamattoman esineen kuljetuksen luokittelua erikoiskuljetukseksi; 
11) erikoiskuljetuksen suorittamista koskevia Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiä; 
12) kuormatun aseen tai sotilaallisen järjestelmän kuljettamista; 
13) mittoja ja massoja; ei kuitenkaan 159 §:ssä säädettyä vaatimusta erikoiskuljetusluvasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 9.5.2025 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri