1 §
Yhteistoiminta-asiamies
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä on yhteistoiminta-asiamies
yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007),
yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa
yritysryhmissä annetun lain (335/2007), henkilöstön edustuksesta
yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990), henkilöstöedustuksesta
eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa
(SCE) annetun lain (758/2004) sekä henkilöstörahastolain
(814/1989) noudattamisen valvontaa varten.
Yhteistoiminta-asiamiehen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen
ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan. Yhteistoiminta-asiamiehen
nimittää valtioneuvosto määräajaksi,
enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Yhteistoiminta-asiamies on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan.
2 §
Tehtävät
Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on:
1) valvoa 1 §:ssä mainittujen lakien
noudattamista;
2) aloittein ja ohjein edistää ja
parantaa työnantajan ja työntekijöiden
välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön
osallistumisjärjestelmien toteutumista;
3) seurata 1 §:ssä mainittujen lakien
tavoitteiden toteutumista;
4) antaa neuvoja 1 §:ssä mainittujen
lakien soveltamisesta;
5) pyytää työneuvostosta
ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista
annetun lain (400/2004) 8 §:n nojalla
lausuntoa siitä, sovelletaanko yhteistoiminnasta yrityksissä annettua
lakia tai yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa
yritysryhmissä annettua lakia yritykseen tai yritysryhmään;
6) valvoa, että henkilöstörahaston
toiminta ja hallinto ovat henkilöstörahastolain
ja rahaston sääntöjen mukaiset;
7) pitää yllä henkilöstörahastorekisteriä ja tätä varten
ottaa vastaan ja tarkastaa rahastoihin liittyviä ilmoituksia
ja muita asiakirjoja.
3 §
Toimisto
Yhteistoiminta-asiamiehellä on toimisto, jossa on tarpeellinen
määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja
muuta henkilökuntaa.
4 §
Tietojen antaminen yhteistoiminta-asiamiehelle
Yhteistoiminta-asiamiehellä on valvonnan toteuttamiseksi
ja sen edellyttämässä laajuudessa oikeus
saada salassapitosäännösten estämättä työnantajalta
maksutta asettamassaan kohtuullisessa määräajassa
lakien noudattamisen valvontaa varten välttämättömät
tiedot ja asiakirjat.
Yhteistoiminta-asiamies voi asettaa työnantajalle 1
momentin mukaisen velvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Uhkasakkoon sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990)
säädetään.
5 §
Oikeus suorittaa tarkastus
Yhteistoiminta-asiamiehellä tai tämän
määräämällä virkamiehellä on
oikeus suorittaa valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa
tarpeellinen tarkastus yrityksessä. Tarkastus on toimitettava
siten, ettei siitä aiheudu tarpeettomasti haittaa tai kustannuksia.
Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta työnantajalle
ja asianomaisille henkilöstön edustajille.
Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen
käytetyissä tiloissa.
6 §
Kehotuksen antaminen
Jos on ilmeistä, että työnantaja
rikkoo tätä tai 1 §:ssä tarkoitettua
lakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai
määräyksiä taikka jatkaa tai
uusii lainvastaisen menettelyn, yhteistoiminta-asiamiehen on annettava
kirjallinen kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai sen
uusimisen estämiseksi.
Kehotuksessa on yksilöitävä sovellettavat säännökset
ja määräykset sekä niiden noudattamisessa
havaitut puutteet. Kehotuksessa on lisäksi asetettava tarvittaessa
määräaika, jonka kuluessa työnantajan
on saatettava tilanne säännösten ja määräysten
mukaiseksi.
Yhteistoiminta-asiamiehen on annettava kehotus tiedoksi niille
henkilöstön edustajille, joita asia koskee. Jos
työpaikalla ei ole valittuja henkilöstön
edustajia, työnantajan on annettava kehotus sopivalla tavalla
työpaikalla tiedoksi.
7 §
Asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi
Jos on todennäköisiä perusteita epäillä,
että on tehty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain
67 §:ssä, yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa
yritysryhmissä annetun lain 46 §:ssä,
henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE)
ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 39 §:ssä taikka
rikoslain (39/1889) 47 luvun 4 §:ssä rangaistavaksi
säädetty teko, yhteistoiminta-asiamiehen
on tehtävä siitä ilmoitus poliisille
esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä,
jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen
vähäisenä eikä yleinen etu vaadi
ilmoituksen tekemistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tekoa koskevassa esitutkinnassa
on yhteistoiminta-asiamiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Virallisen syyttäjän on varattava yhteistoiminta-asiamiehelle
tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkinnan päättämistä.
Asiaa tuomioistuimessa suullisesti käsiteltäessä yhteistoiminta-asiamiehellä on
läsnäolo- ja puheoikeus.
8 §
Uhkasakko
Yhteistoiminta-asiamies voi vaatia, että tuomioistuin
velvoittaa työnantajan tai yrityksen täyttämään
velvollisuutensa määräajassa ja asettaa
velvollisuuden noudattamisen tehosteeksi uhkasakon, jos on ilmeistä,
että:
1) yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 §:ssä tarkoitettua
henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita
ei saada käsitellyksi mainitun lain 4 luvussa tarkoitetussa
yhteistoimintamenettelyssä;
2) yritys tai työnantaja ei ole täyttänyt
henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa
annetussa laissa tarkoitettuja velvoitteitaan;
3) henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE)
ja europpaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu
osallistuva yhtiö taikka työnantaja ei ole täyttänyt
mainitussa laissa säädettyjä velvollisuuksiaan.
9 §
Henkilöstörahastoa koskevat erityissäännökset
Yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus tarkastaa henkilöstörahaston
kirjanpito ja hallinto ja muullakin tavalla tarkastaa rahaston toimintaa.
Jos yhteistoiminta-asiamies havaitsee henkilöstörahaston
menetelleen henkilöstörahastolain tai rahaston
sääntöjen vastaisesti taikka laiminlyöneen
laissa säädetyt velvollisuutensa, yhteistoiminta-asiamies
voi määrätä rahaston hallituksen
ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi tai
kieltää virheellisen päätöksen
täytäntöönpanon.
Yhteistoiminta-asiamiehen vaatimuksesta tuomioistuin voi asettaa
2 momentissa tarkoitetun määräyksen tai
kiellon tehosteeksi uhkasakon rahaston hallituksen jäsenille.
10 §
Ilmoittajan tietojen salassapito
Kun yhteistoiminta-asiamiehelle on tehty ilmoitus sen valvontaan
kuuluvien säännösten ja määräysten
epäillystä rikkomisesta, ilmoittajana olevan henkilöllisyys
ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta,
on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys
saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista
ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto voidaan ilmoittaa
ilmoittajan suostumuksetta poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.
11 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimenpiteisiin.