2 luku
Sähkön alkuperän varmentaminen
2 §
Sähkön alkuperätakuu
Sähkön alkuperätakuu sisältää tiedon
sähkön tuotantotavasta ja sen energialähteistä sekä maininnan
tuotantoajankohdasta ja -paikasta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan
säätää, että sähkön
alkuperätakuun tulee sisältää myös
muita sähkön tuotantotapaa ja sen energialähteitä koskevia
tietoja.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
sähkön tuotantotavat ja energialähteet,
joista peräisin olevalle sähkölle myönnetään
alkuperätakuita tämän lain mukaisesti.
3 §
Alkuperätakuun myöntäminen
Järjestelmävastuuseen määrätyn
kantaverkonhaltijan tehtävänä on myöntää sähkön
alkuperätakuita sähkömarkkinoiden osapuolten
kannalta tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla. Alkuperätakuun
myöntämiseen liittyvän palvelun hinnoittelun
on oltava kohtuullista. Palvelun myyntiehdot ja -hinnat tulee julkaista.
Sähkön alkuperätakuu on
myönnettävä pyynnöstä tämän
lain soveltamispiiriin kuuluvalla tuotantotavalla tuotetulle sähkölle
ja tämän lain soveltamispiiriin kuuluvista energialähteistä tuotetulle
sähkölle, jos:
1) sähkön tuotantotapa ja sen energialähteet on
varmennettu tämän lain mukaisesti; ja
2) hakija on ilmoittanut alkuperätakuun myöntämisen
edellyttämät tiedot alkuperätakuun
myöntäjälle.
4 §
Voimalaitoksen tuotantotavan ja sen käyttämien energialähteiden
varmentaminen
Arviointilaitoksen on varmennettava voimalaitoksen tuotantotapa
ja sen käyttämät energialähteet
ennen kuin voimalaitoksen tuottamalle sähkölle
voidaan myöntää alkuperätakuita.
Varmennus on voimassa valtioneuvoston asetuksella säädettävän
määräajan. Varmennus on sen voimassaoloaikana
uudistettava, jos voimalaitoksen tuotantotavan tekniset ominaisuudet
tai sen käyttämät energialähteet
muuttuvat aikaisempaan varmennukseen nähden tavalla, joka vaikuttaa
tai voi vaikuttaa alkuperätakuiden myöntämiseen
voimalaitoksen tuottamalle sähkölle. Valtioneuvoston
asetuksella voidaan lisäksi säätää,
että muuhun varmennusjärjestelmään
perustuva varmennus rinnastetaan tässä laissa
säädettyyn varmennukseen.
Arviointilaitoksen antaman varmennustodistuksen tulee sisältää alkuperätakuun
myöntämisessä tarvittavat tiedot voimalaitoksen
tuotantotavasta ja sen käyttämistä energialähteistä sekä vahvistuksen
sille, että voimalaitoksen tuottama sähkö täyttää alkuperätakuun
myöntämisen edellytykset. Valtioneuvoston asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä varmennuksesta
ja varmennustodistuksen sisältämistä tiedoista.
5 §
Tietojen antaminen voimalaitoksen tuotantotavasta ja energialähteistä
Voimalaitoksen haltijan on ilmoitettava alkuperätakuun
myöntäjälle tiedot sähkön
tuotantotavasta sekä niistä energialähteistä,
joita voimalaitos on käyttänyt sähkön
alkuperätakuun kohteena olevan sähkömäärän
tuottamiseen. Voimalaitoksen haltijan tulee huolehtia siitä,
että käytettyä tuotantotapaa ja käytettyjä energialähteitä koskevien
tietojen luotettavuus voidaan varmistaa vähintään
kuuden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä,
jota tiedot koskevat. Tarkempia säännöksiä ilmoitusmenettelystä sekä tuotantotapaa
ja energialähteitä koskevien tietojen säilyttämisestä voidaan
säätää valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Alkuperätakuun epääminen määräajaksi
Energiamarkkinavirasto voi kieltää myöntämästä sähkön
alkuperätakuuta voimalaitoksen haltijalle, joka on hakenut
sähkön alkuperätakuuta tai
jolle sellainen on myönnetty, enintään
kahden vuoden pituiseksi määräajaksi,
jos voimalaitoksen haltija on sähkön alkuperätakuun
saadakseen antanut virheellisiä tietoja arviointilaitokselle
tai alkuperätakuun myöntäjälle
taikka jättänyt antamatta arviointilaitokselle
tai alkuperätakuun myöntäjälle
tietoja ja tästä menettelystä on ollut
seurauksena, että sähkön alkuperätakuu
on myönnetty perusteettomasti tai todellisuudessa tuotettua
määrää olennaisesti suuremmalle
sähkömäärälle.
Arviointilaitoksen ja sähkön alkuperätakuun myöntäjän
on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle, jos se epäilee
voimalaitoksen haltijan menetelleen 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla.
7 §
Arviointilaitos
Arviointilaitoksella tarkoitetaan tässä laissa Energiamarkkinaviraston
hyväksymää ETA-alueella toimivaa
yhteisöä tai laitosta, joka täyttää arviointilaitokselle
asetettavat vaatimukset.
8 §
Arviointilaitokselle asetettavat vaatimukset ja arviointilaitoksen
hyväksyminen
Arviointilaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:
1) laitos on toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton
sellaisista tahoista, joilla on asiassa välitön
tai välillinen etu;
2) laitoksen henkilökunnalla on hyvä tekninen
ja ammatillinen koulutus sekä riittävän
laaja-alainen kokemus toimintaan perehdyttävissä tehtävissä;
sekä
3) laitoksella on luotettavaksi arvioitu ja valvottu
menetelmä, jonka avulla sähkön alkuperän vaatimustenmukaisuus
varmistetaan, sekä asianmukaiset ohjeet toimintaa ja sen
seurantaa varten.
Energiamarkkinaviraston on hyväksyttävä vaatimukset
täyttävä yhteisö tai laitos
tässä laissa tarkoitetuksi arviointilaitokseksi.
Hyväksyminen voidaan antaa määräajaksi,
jos siihen on erityinen syy.
9 §
Arviointilaitoksen toimintaa koskevista muutoksista ilmoittaminen
Arviointilaitoksen on ilmoitettava Energiamarkkinavirastolle
toimintaansa koskevista muutoksista, joilla on vaikutusta asetettujen
vaatimusten täyttymiseen.
10 §
Arviointilaitoksen hyväksymisen peruuttaminen
Jos arviointilaitos toimii säännösten
vastaisesti taikka ei täytä hyväksymiselle
asetettuja vaatimuksia, Energiamarkkinaviraston on kehotettava arviointilaitosta
korjaamaan puute määräajassa. Jos puutetta
ei korjata määräajassa, Energiamarkkinavirasto
voi peruuttaa hyväksymisen.
3 luku
Sähkön alkuperän ilmoittaminen
11 §
Sähkön alkuperän ilmoittaminen sähkölaskussa ja
myynninedistämisaineistossa
Sähkönmyyjän tulee ilmoittaa
sähkönkäyttäjille suunnatuissa
sähkölaskuissa tai niiden liitteissä sekä myynninedistämisaineistossa
Suomessa myymänsä sähkön alkuperää koskevia
tietoja seuraavasti:
1) sähkönmyyjän edellisen
kalenterivuoden aikana myymän sähkön
tuottamiseen käytettyjen energialähteiden osuudet
suhteessa myydyn sähkön kokonaismäärään;
sekä
2) viittaus julkisiin tietolähteisiin, joissa
on saatavilla tietoja sähkönmyyjän edellisen
kalenterivuoden aikana myymän sähkön
energialähteistä syntyneistä hiilidioksidipäästöistä ja
radioaktiivisista jätteistä.
Sähkönmyyjän tulee huolehtia siitä,
että 1 momentissa tarkoitettujen tietojen luotettavuus
voidaan varmistaa vähintään kuuden vuoden
ajan sen kalenterivuoden päättymisestä,
jota tiedot koskevat.
Sähköntuottaja, sähkön maahantuoja
ja sähkönmyyjä ovat velvollisia antamaan
sähkön ostajalle tämän pyynnöstä tiedot,
jotka sähkön ostaja tarvitsee kaupan kohteena
olevasta sähköstä 1 momentissa säädetyn
velvoitteen täyttämiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä:
1) sähkön alkuperän ilmoittamistavasta;
2) sähkön energialähteiden
osuuksien laskemistavasta;
3) sähkön energialähteistä syntyneiden
hiilidioksidipäästöjen ja radioaktiivisten
jätteiden määrän laskemistavasta;
sekä
4) ilmoitusvelvoitteen piiriin kuuluvien tietojen säilyttämisestä.
4 luku
Täydentävät säännökset
ja voimaantulo
12 §
Valvonta
Energiamarkkinaviraston tehtävänä on
valvoa tämän lain noudattamista.
Tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten
estämättä valvotaan kuluttajansuojalain (38/1978)
nojalla markkinoinnin lainmukaisuutta markkinoitaessa sähköä kuluttajille.
13 §
Tietojen antaminen Energiamarkkinavirastolle
Voimalaitoksen haltija, joka on hakenut sähkön
alkuperätakuuta tai jolle sellainen on myönnetty,
on velvollinen kehotuksesta antamaan sähkön alkuperätakuiden
oikeellisuuden valvomiseksi Energiamarkkinavirastolle voimalaitoksensa
tuotantotapaa ja sen käyttämiä energialähteitä sekä sen
tuottamia sähkömääriä koskevia tietoja.
Järjestelmävastuuseen määrätty
kantaverkonhaltija ja arviointilaitos ovat velvollisia kehotuksesta
antamaan Energiamarkkinavirastolle tietoja, jotka ovat tarpeen sähkön
alkuperätakuiden oikeellisuuden tai tämän
lain 2 luvussa säädettyjen velvoitteiden
valvomiseksi.
Sähkönmyyjä on velvollinen kehotuksesta
antamaan Energiamarkkinavirastolle myymänsä sähkön
energialähteitä koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen
tämän lain 3 luvussa säädettyjen velvoitteiden
valvomiseksi.
Energiamarkkinavirastolla on oikeus tarkastaa tietojen oikeellisuus
valvottavan hallinnassa olevissa tiloissa, jotka eivät
kuulu kotirauhan piiriin.
14 §
Pakkokeinot
Jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa
tai sen nojalla annetuissa säädöksissä säädettyjä velvoitteitaan,
Energiamarkkinaviraston on velvoitettava hänet korjaamaan
virheensä tai laiminlyöntinsä.
Energiamarkkinavirasto voi asettaa 1 momentissa tarkoitetun
velvoitepäätöksensä taikka tässä laissa
säädettyä tietojenantovelvoitetta koskevan
päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
Uhkasakon asettamisessa ja sen tuomitsemisessa maksettavaksi noudatetaan
uhkasakkolaissa (1113/1990) säädettyä menettelyä.
15 §
Alkuperätakuiden myöntäjän
ja arviointilaitoksen velvoitteet niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää
Alkuperätakuiden myöntäjän
ja arviointilaitoksen on tässä laissa tarkoitettuja
julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
(621/1999), sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa
(423/2003) ja hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Asiakkaan pyynnöstä voidaan kuitenkin poiketa
kielilain vaatimusten soveltamisesta sähkön alkuperätakuussa
ja varmennustodistuksessa käytettävän
kielen osalta.
16 §
Muutoksenhaku hallintopäätöksistä
Energiamarkkinaviraston tämän lain nojalla antamaan
päätökseen haetaan muutosta valittamalla
siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään.
17 §
Muutoksenhaku alkuperätakuiden myöntäjän
ja arviointilaitoksen päätöksistä
Alkuperätakuiden myöntäjän
sähkön alkuperätakuuta koskevaan päätökseen
ja arviointilaitoksen varmennustodistusta koskevaan päätökseen
saa hakea oikaisua päätöksen antajalta 30
päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Oikaisumenettelystä
säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Alkuperätakuiden myöntäjän
ja arviointilaitoksen oikaisumenettelyssä antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten
kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
18 §
Asetuksenantovaltuus
Tarkemmat säännökset tämän
lain täytäntöönpanosta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
19 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 200 .
Lain 11 §:ssä säädettyä velvoitetta
sovelletaan laskuihin ja myynninedistämisaineistoon, jotka
toimitetaan sähkönkäyttäjille
1 päivänä heinäkuuta 2004 tai
sen jälkeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.