Viimeksi julkaistu 10.5.2021 20.11

Eduskunnan vastaus EV 58/2019 vp HE 31/2019 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 31/2019 vp
HaVM 11/2019 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 31/2019 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Hallintovaliokunta (HaVM 11/2019 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki  kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 35 §, sellaisena kuin se on laissa 1236/2018, 
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 7 §:n 1—4 momentti, 36 §, 41 a §:n 2 momentti, 45 §, 48 §:n otsikko ja 1 momentti, 49 §:n otsikko, 1 momentti ja 2 momentin 1 kohta, 55 §:n 1 momentti, 64 § ja 65 §:n 1 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti osaksi laeissa 982/2012, 1294/2013, 525/2015, 1701/2015, 557/2016 ja 1244/2016, 7 §:n 1—4 momentti laissa 676/2014, 36 § laeissa 1236/2018 ja 1059/2019, 41 a §:n 2 momentti laissa 1294/2013, 45 § laissa 1271/2013, 49 §:n 2 momentin 1 kohta laissa 1510/2011 ja 55 §:n 1 momentti laissa 1236/2018, sekä 
lisätään lakiin uusi 7 a luku seuraavasti:  
1 § 
Soveltamisala 
Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:  
1) perusopetuslaissa (628/1998); 
2) varhaiskasvatuslaissa (540/2018); 
3) perhehoitolaissa (263/2015); 
4) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa (980/2012); 
5) omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005); 
6) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996); 
7) kansanterveyslaissa (66/1972); 
8) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989); 
9) terveydenhuoltolaissa (1326/2010); 
10) sosiaalihuoltolaissa (1301/2014); 
11) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997); 
12) elatustukilaissa (580/2008); 
13) lastensuojelulaissa (417/2007); 
14) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977); 
15) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987); 
16) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001); 
17) mielenterveyslaissa (1116/1990); 
18) päihdehuoltolaissa (41/1986); 
19) tartuntatautilaissa (1227/2016);  
20) terveydensuojelulaissa (763/1994); 
21) elintarvikelaissa (23/2006); 
22) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986); 
23) kemikaalilaissa (599/2013); 
24) lääkelain (395/1987) 8 luvussa; 
25) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002); 
26) ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annetussa laissa (523/2015);  
27) tupakkalaissa (549/2016);  
28) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009); 
29) yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016); 
30) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (166/2019); 
31) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998);  
32) oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 § 
Sairastavuuskerroin 
Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: 
Terveydenhuolto  
54,84  
Vanhustenhuolto  
28,00  
Sosiaalihuolto  
17,16  
Terveydenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: 
Diabetes  
0,60  
Epilepsia  
0,95  
Psykoosit  
2,62  
Reuma  
0,90  
Keuhkoastma  
0,48  
Verenpainetaudit  
0,39  
Sepelvaltimotauti  
0,75  
Crohnin tauti  
0,83  
Dementia  
0,75  
Syövät  
3,40  
Neurologiset taudit  
1,30  
Sydämen rytmihäiriöt  
1,37  
Työkyvytön, alle 55-vuotias  
2,30  
Vanhustenhuolto jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: 
Diabetes  
0,17  
Epilepsia  
1,69  
Psykoosit  
2,13  
Dementia  
5,40  
Neurologiset taudit  
1,71  
Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: 
Työkyvytön, alle 55-vuotias  
15,86  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
36 §  
Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset  
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 42,56 euroa asukasta kohden liittyen kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin.  
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,12 euroa asukasta kohden pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennyksestä johtuen.  
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.  
Vuonna 2020 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 7,29 euroa asukasta kohden liittyen kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.  
7 a luku 
Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen  
36 a §  
Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaus  
Varainhoitovuodesta 2010 lähtien toteutetuista veroperustemuutoksista johtuvia kunnallisverotulomuutoksia vastaava euromäärä maksetaan kunnille valtionosuuden yhteydessä. Kunnalle maksetaan sen verotulojen menetystä vastaava euromäärä.  
Kunnan kunkin varainhoitovuoden verotulojen menetystä laskettaessa sovelletaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotustietoja ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden veroprosenttia sekä asukaslukua varainhoitovuotta edeltäneen vuoden lopussa. 
Veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausten hallinnointiin ja maksamiseen sovelletaan 48 §:n 1 momenttia, 49 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 50—53 ja 61—63 §:ää. Muutoksenhausta säädetään 12 luvussa. 
41 a § 
Korvaus opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kunnat ovat erimielisiä, onko toinen kunta oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan 1 momentissa mainittuja kustannuksia, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
45 §  
Kotikuntakorvausta koskeva riita 
Jos kunnat tai kotikunta ja muu opetuksen järjestäjä ovat erimielisiä, onko toinen kunta tai opetuksen järjestäjä oikeutettu saamaan tai velvollinen maksamaan kotikuntakorvausta tai 41 §:ssä tarkoitettua korvausta, asiaa koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa. Asian käsittelystä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 
48 §  
Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta 
Valtiovarainministeriö myöntää kunnalle valtionosuuden sekä korvauksen veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä hakemuksetta viimeistään varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
49 §  
Valtionosuuksien, kotikuntakorvauksien ja veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksen maksaminen 
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvaukset ja kotikuntakorvaukset sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetut valtionosuudet ja muun rahoituksen yhtenä kokonaisuutena siten kuin tässä pykälässä säädetään. 
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö toimittavat Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten seuraavat tiedot: 
1) 48 §:ssä tarkoitetut valtionosuuspäätökset sekä päätökset veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksista; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
55 §  
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus  
Kunnan 6—13 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 25,46 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 74,54 prosenttia.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
64 §  
Oikaisumenettely 
Milloin kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön päätökseen, joka koskee valtionosuuden myöntämistä, veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta tai kotikuntakorvauksen perusosan euromäärää, kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä valtiovarainministeriölle kirjallinen vaatimus päätöksen oikaisemisesta. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. 
65 §  
Muutoksenhaku 
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä           kuuta 20  .  
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 10.12.2019 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri