Viimeksi julkaistu 17.6.2022 14.27

Eduskunnan vastaus EV 75/2022 vp HE 36/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta

HE 36/2022 vp
TaVM 11/2022 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta (HE 36/2022 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 11/2022 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Yleiset säädökset 
1 § 
Lain tavoite ja soveltamisala 
Tässä laissa säädetään tuesta, joka korvaa päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia lain soveltamisalaan kuuluville toiminnanharjoittajille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Lain tavoite on ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. 
Tätä lakia sovelletaan liitteessä 1 mainittuihin toimialoihin. 
2 § 
Suhde muuhun lainsäädäntöön 
Tämän lain nojalla maksettavaa tukea ei pidetä valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionavustuksena. 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasiallinen määräysvalta tukeen oikeutetun laitoksen toiminnasta ja tämän lain mukaisesti myönnetyn tuen käytöstä; 
2) laitoksella toiminnanharjoittajan määräysvallassa olevaa kiinteää, Suomessa sijaitsevaa, toiminnallista kokonaisuutta, joka toimii lain liitteessä 1 mainitulla toimialalla ja jonka tietojen perusteella tukea haetaan; 
3) tarkasteluvuodella kalenterivuotta, jonka tietojen perusteella tukea haetaan; 
4) hiilidioksidin päästökertoimella fossiilisista polttoaineista tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa maantieteellisellä alueella, joka ilmaistaan tonneina hiilidioksidia megawattituntia kohti (tCO2/MWh); 
5) toteutuneella tuotoksella laitoksen tukeen oikeutettua toteutunutta tuotantoa tarkasteluvuonna ilmaistuna tonneina vuodessa; 
6) toteutuneella sähkönkulutuksella laitoksen tukeen oikeutettua toteutunutta sähkönkulutusta tarkasteluvuonna megawattitunteina ilmaistuna; 
7) kehittämistoimella toiminnanharjoittajalle suoria kustannuksia aiheuttavaa investointia tai muuta toimenpidettä, jonka avulla toiminnanharjoittaja kehittää tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. 
4 § 
Tuen myöntämisen edellytykset 
Tukea voidaan myöntää, jos: 
1) toiminnanharjoittaja on tehnyt energiatehokkuuslain (1429/2014) 2 luvun mukaisen energiakatselmuksen, tai se on vapautettu energiakatselmuksen tekemisestä mainitun lain 7 §:n nojalla; ja 
2) niiden laitosten osalta, joiden tietojen perusteella tukea haetaan:
a) toiminnanharjoittaja kattaa vähintään 30 prosenttia yhteenlasketusta sähkönkulutuksestaan hiilettömistä lähteistä tuotetulla sähköllä; tai
b) toiminnanharjoittajan kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi alle tarkistettujen vertailuarvojen määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti päästöoikeuksien jakamiseksi maksutta kaudella 2021—2025 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/447 tarkoitetun maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten sovellettavan vertailuarvon.
 
Muun kuin energiatehokkuuslain 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetun suuren yrityksen tulee täyttää tämän pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu velvoite viimeistään tuen myöntämistä seuraavana vuonna tukea ensimmäisen kerran haettaessa. 
Tukea ei myönnetä, jos laitos, jonka tietojen perusteella tukea haetaan, lopettaa toimintansa ennen tuen myöntämistä. Laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, jos: 
1) toiminnan uudelleen aloittaminen ei ole teknisesti mahdollista; taikka 
2) toiminnanharjoittaja ei voi osoittaa, että laitos aloittaa toimintansa uudelleen kuuden kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta. 
Tukea ei myönnetä vaikeuksissa olevalle yritykselle, sellaisena kuin se määritellään valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen komission suuntaviivojen (2014/C 249/01) 20 kohdassa. 
5 § 
Viranomaistehtävät  
Energiavirasto valvoo tämän lain noudattamista ja vastaa tässä laissa säädetyistä viranomaistehtävistä. 
2 luku  
Tuen määrä 
6 § 
Tuen määräytymisvuodet 
Tukea myönnetään toiminnanharjoittajalle tarkasteluvuosien 2021—2025 tietojen perusteella. 
7 § 
Tuen enimmäismäärä 
Vuosittain haetun tuen kokonaismäärän ollessa 150 miljoonaa euroa tai sen alle tuen osuus tukikelpoisista kustannuksista (tuki-intensiteetti) on 25 prosenttia. 
Jos vuosittain haetun tuen kokonaismäärä, kun tuki-intensiteetti on 25 prosenttia, ylittää 150 miljoonaa euroa, määrittää Energiavirasto sovellettavan tuki-intensiteetin siten, että myönnettävän tuen kokonaismäärä ei kyseisenä vuonna ylitä 150 miljoonaa euroa. 
8 § 
Päästöoikeuksien termiinihinnan määrittäminen 
Energiavirasto määrittelee vuosittain tuen määrän laskennassa käytettävän Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnan, jolla tarkoitetaan Euroopan unionin päästöoikeuden joulukuussa erääntyvän yhden vuoden johdannaissopimuksen päivittäisten päätöshintojen keskiarvoa euroina kaupankäyntivolyymiltaan merkittävässä Euroopan talousalueella toimivassa päästökauppapörssissä tarkasteluvuotta edeltävänä kalenterivuonna. 
9 § 
Tuen määrän laskeminen sovellettaessa sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille on käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään: 
1) tuki-intensiteetti; 
2) hiilidioksidin päästökerroin, jonka arvo on 0,58; 
3) Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta; 
4) sovellettava sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo; ja 
5) toteutunut tuotos. 
Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla tarkoitetaan tuotekohtaista sähkönkulutusta megawattitunteina tuotostonnia kohti liitteen 2 mukaisesti. Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot laskevat vuosittain tarkasteluvuodesta 2022 alkaen liitteessä 2 ilmoitetusti. 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille on päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/331 (jäljempänä komission ilmaisjakoasetus) vahvistettu sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo määritetään liitteen 3 mukaisesti. Määritetyt sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot laskevat vuosittain tarkasteluvuodesta 2022 alkaen 1,09 prosenttia. 
Energiavirasto vastaa tuen määrän laskennasta. 
Tarkempia säännöksiä tuen määrän laskemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
10 § 
Tuen määrän laskeminen sovellettaessa toissijaista sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille ei ole käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään: 
1) tuki-intensiteetti; 
2) hiilidioksidin päästökerroin, jonka arvo on 0.58; 
3) Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta; 
4) toissijainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo; ja 
5) toteutunut sähkönkulutus. 
Toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla tarkoitetaan prosenttiosuutta toteutuneesta sähkönkulutuksesta. Prosenttiosuus on 80 ja se laskee vuosittain 1,09 prosentilla tarkasteluvuodesta 2022 alkaen. 
Energiavirasto vastaa tuen määrän laskennasta. 
Tarkempia säännöksiä tuen määrän laskemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
3 luku  
Tuen hakeminen ja käyttö 
11 § 
Tuen hakeminen  
Tukea haetaan toimittamalla hakemus Energiavirastolle. Hakemusten toimittamista varten Energiavirasto ylläpitää sähköistä asiointijärjestelmää. 
Tarkempia säännöksiä tukihakemuksen toimittamisen tavasta, määräajasta ja sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
12 § 
Tuen myöntäminen 
Energiaviraston tulee ennen tuen myöntämistä tarkastaa toiminnanharjoittajan 11 §:n mukaisessa hakemuksessa ilmoittamien tietojen kattavuus, luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus. 
Energiavirasto myöntää tuen, jos hakemuksessa on osoitettu, että tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja hyväksymiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä. 
Tarkempia säännöksiä tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
13 § 
Tuen maksaminen  
Energiavirasto maksaa tuen 12 §:n päätöksen mukaisesti viimeistään sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tukea on haettu. 
Tukea ei makseta, jos Euroopan unionin komissio on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 mukaisesti keskeyttänyt tukea hakeneen toiminnanharjoittajan osalta tuen maksamisen. 
14 § 
Tuen käyttö 
Toiminnanharjoittajan tulee käyttää 12 §:n mukaisesti myönnetystä tuesta vähintään 50 prosenttia yhteen tai useampaan kehittämistoimeen, jolla edistetään 1 §:n mukaisten tavoitteiden toteutumista Suomessa. Tuki tulee käyttää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028. 
Tuen käytön tulee kohdistua toiminnanharjoittajan kehittämistoimista syntyviin kustannuksiin, joihin ei kohdistu valtiontuiksi katsottavia tukia. 
Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Energiavirastolle hyväksyttäväksi suunnitelma myönnetyn tuen käytöstä. 
Toiminnanharjoittajan tulee tukikauden päätyttyä toimittaa Energiavirastolle tiedot tuen käytöstä. 
Tarkempia säännöksiä kehittämistoimista, niiden edellytyksistä ja hyväksyttävistä kustannuksista sekä kehittämistoimia ja niiden kustannuksia koskevien tietojen toimittamisesta ja käsittelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 
4 luku  
Valvonta 
15 § 
Tiedonsaantioikeus  
Energiavirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot toiminnanharjoittajalta, sähkön tuottajalta, joka toimittaa sähköä toiminnanharjoittajalle, sekä verkonhaltijalta. 
Energiavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömät tiedot: 
1) toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksesta, tuotannosta ja tuen käytöstä; 
2) toiminnanharjoittajan saamista investointituista ja muista valtiontuista; sekä 
3) toiminnanharjoittajaa koskevista muista kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tässä laissa tarkoitetun tuen myöntämisen, tuen määräytymisen, maksamisen, tuensaajaan kohdistuvien ehtojen tai takaisinperinnän kannalta. 
16 § 
Tietojen luovuttaminen 
Energiavirastolla on, milloin se on välttämätöntä, salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja työ- ja elinkeinoministeriölle sekä toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai unionin muulle elimelle, jos Euroopan unionin lainsäädännössä tai muussa Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä velvoitteessa sitä edellytetään. 
17 § 
Viranomaisen tarkastusoikeus  
Energiavirastolla on oikeus päästä toiminnanharjoittajan hallinnassa oleviin laitoksiin, tiloihin ja alueille, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta välttämätöntä, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin valvontatoimenpiteet voidaan kuitenkin ulottaa vain, jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä taikka 29 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu rikos, ja tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. 
Energiavirastolla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa toiminnanharjoittajan, sähkön tuottajan ja verkonhaltijan asiakirjat ja muuta aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Aineisto tulee palauttaa viipymättä, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä aineiston hallussapitoa. 
18 § 
Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen 
Energiavirasto voi määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia, täyttämään velvollisuutensa. 
Energiavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla. 
19 § 
Virka-apu 
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä. Tulliviranomaiset ovat toimialallaan tarvittaessa velvollisia antamaan virka-apua tämän lain sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomiseksi. 
20 § 
Viittaus rikoslakiin 
Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain 16 luvun 8 §:ssä ja rangaistus avustuspetoksesta rikoslain 29 luvun 5 ja 6 §:ssä. 
5 luku  
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä 
21 § 
Palauttaminen  
Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tässä laissa tarkoitettu tuki tai sen osa. Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, se saadaan jättää palauttamatta. 
22 § 
Takaisinperintä 
Energiaviraston on päätöksellään määrättävä jo maksettu tässä laissa tarkoitettu tuki tai sen osa perittäväksi takaisin, jos toiminnanharjoittaja on jättänyt palauttamatta sellaisen tässä laissa tarkoitetun tuen tai sen osan, joka 21 §:n mukaan on palautettava. 
Energiavirasto voi määrätä maksetun tuen osan perittäväksi takaisin, jos toiminnanharjoittaja on menetellyt 14 §:n vastaisesti. 
Takaisinperintään sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain 21 §:n 3 kohdassa säädetään valtionavustuksen perimisestä takaisin. 
23 § 
Korko ja viivästyskorko 
Palautettavalle ja takaisinperittävälle määrälle maksettavaan korkoon ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä valtionavustuslain 24 §:ssä säädetään palautettavalle ja takaisin perittävälle valtionavustuksen määrälle maksettavasta korosta ja 25 §:ssä viivästyskorosta. 
24 § 
Takaisinperinnän ja palauttamisen määräaika sekä vanhentumisaika 
Energiaviraston on tehtävä tuen takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun Energiaviraston tietoon on tullut 22 §:ssä tarkoitettu seikka. 
Tuen taikka sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. Vastaavasti velvollisuus tuen palauttamiseen 21 §:n nojalla raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. 
25 § 
Kuittaus 
Energiavirasto voi päättää, että 21 §:n mukaisesti palautettava tai 22 §:n mukaisesti takaisin perittävä määrä kuitataan Energiaviraston myöntämästä tuesta. Toiminnanharjoittajaa kuullaan hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti ennen päätöksen tekemistä. 
Palautettavan tai takaisin perittävän määrän kuittauspäivä on päivä, jona päätös on tehty. Palautuskorko sekä viivästysseuraamukset lasketaan kuittauspäivään. 
Muilta osin menettelyssä noudatetaan hallintolakia. 
6 luku  
Erinäiset säännökset 
26 § 
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku 
Edellä 12 §:ssä, 14 §:ssä, 22 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
27 § 
Päätöksen täytäntöönpano 
Edellä 12 §:ssä, 14 §:ssä ja 25 §:ssä tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. 
Edellä 18 §:n 1 momentissa ja 22 §:ssä tarkoitettua päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. 
28 § 
Maksut  
Tämän lain mukaisten Energiaviraston suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 
Tämän lain mukaiset maksut ja kustannukset saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia (706/2007). 
29 § 
Tietojen säilyttäminen 
Toiminnanharjoittaja on velvollinen säilyttämään tukeen liittyvän aineiston kymmenen vuotta tuen myöntämisajankohdasta. 
Energiavirasto on velvollinen pitämään tuen myöntämisen kaikista toimenpiteistä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä koskevia ehtoja on noudatettu. Tiedot on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämisajankohdasta ja ne on toimitettava Euroopan komissiolle pyynnöstä. 
30 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 2022. 
Tätä lakia sovelletaan kehittämistoimiin, joista aiheutuu toiminnanharjoittajalle kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Myönnetty tuki tulee 14 §:n mukaisesti kohdistaa kustannuksiin, jotka ovat muodostuneet lain voimaantulon jälkeen. 
Tällä lailla kumotaan päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta annettu laki (138/2017). 
 Lakiehdotus päättyy 

Liite 1 

Tukeen oikeutetut merkittävälle hiilivuodon riskille alttiit toimialat ja toimialan osat 

NACE -koodi 

Toimialan nimike 

14.11  
Nahkavaatteiden valmistus 
24.42 
Alumiinin valmistus 
20.13 
Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus 
24.43 
Lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto 
24.10 
Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus 
17.12 
Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 
17.11 
Massan valmistus 
19.20 
Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 
24.44 
Kuparin tuotanto 
24.45 
Muiden värimetallien tuotanto 
20.16.40.15  
Polyetyleeniglykolit ja muut polyeetterialkoholit alkumuodossa 
24.51  
Raudan valu 
23.14.12.10  
Lasikuitumatot  
23.14.12.30  
Lasikuituohutlevyt 
20.11.11.50  
Vety 
20.11.12.90  
Epäorgaaniset epämetallien happiyhdisteet  

Liite 2 

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot tietyille tuotteille, jotka kuuluvat liitteessä 1 esitettyihin NACE-koodeihin 

NACE4 

Vertailutuote 

Vertailuarvo vuonna 2021 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö 

Vuotuinen vähennysaste [%] 

Tuotemääritelmä 

Vertailutuotteen kattamat prosessit 

Prodcom-koodi 

Kuvaus 

17.11 

Kemiallinen puumassa 

0,904 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni kemiallista puumassaa 

1,09 

Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kemiallisen puumassan valmistukseen, mukaan lukien kuivaus, pesu, lajittelu ja valkaisu 

17.11.11.00 

Puusta kemiallisesti valmistettu liukosellu 

17.11 

Kemiallinen puumassa 

0,329 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni kemiallista puumassaa 

1,09 

Puusta valmistettu sooda- tai sulfaattisellu, muu kuin liukosellu 

17.11.12.00 

Puusta valmistettu sooda tai sulfaattisellu muu kuin liukosellu 

17.11 

Kemiallinen puumassa 

0,443 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni kemiallista puumassaa 

1,09 

Puusta valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu 

17.11.13.00 

Puusta valmistettu sulfiittisellu, muu kuin liukosellu 

17.11 

Puolikemiallinen puumassa 

0,443 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni puolikemiallista puumassaa 

1,09 

Puolikemiallinen puumassa 

17.11.14.00 

Mekaaninen puumassa; puolikemiallinen puumassa; muusta kuituisesta selluloosa-aineesta kuin puusta valmistettu massa 

17.11 

Mekaaninen massa 

Fall back -menetelmä 

1,09 

Mekaaninen massa 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti mekaanisen massan valmistukseen, mukaan lukien puun käsittely, hiertäminen, pesu, valkaisu, lämmön talteenotto 

 

 

17.11 

Keräyspaperisellu 

0,260 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni keräyspaperisellua 

1,09 

Keräyspaperisellu 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti keräyspaperin valmistukseen, mukaan lukien sakeuttaminen, dispergointi ja valkaisu 

 

 

17.11 

Siistattu keräyspaperisellu 

0,390 

MWh/t 90 % sdt 

Tonni siistattua keräyspaperisellua 

1,09 

Siistattu keräyspaperisellu 

 

 

17.12 

Sanomalehtipaperi 

0,801 

MWh/tuotostonni 

Tonni sanomalehtipaperia 

1,09 

Sanomalehtipaperi 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti paperin valmistukseen, mukaan lukien hiertäminen, puristaminen ja lämpökuivaus 

17.12.11.00 

Sanomalehtipaperi 

17.12 

Päällystämätön hienopaperi 

0,645 

MWh/tuotostonni 

Tonni päällystämätöntä hienopaperia 

1,09 

Päällystämätön hienopaperi 

17.12.12.00 

17.12.13.00 

17.12.14.10 

17.12.14.35 

17.12.14.39 

17.12.14.50 

17.12.14.70 

Päällystämätön hienopaperi 

17.12 

Päällystetty hienopaperi 

0,538 

MWh/tuotostonni 

Tonni päällystettyä hienopaperia 

1,09 

Päällystetty hienopaperi 

17.12.73.36 

17.12.73.60 

17.12.73.75 

17.12.73.79 

17.12.76.00 

Päällystetty hienopaperi 

17.12 

Pehmopaperi 

0,925 

MWh/tuotostonni 

Tonni pehmopaperia 

1,09 

Pehmopaperi 

17.12.20.30 

17.12.20.55 

17.12.20.57 

17.12.20.90 

Pehmopaperi 

17.12 

Testlaineri ja 

aallotuspaperi (fluting) 

0,260 

MWh/tuotostonni 

Tonni paperia 

1,09 

Testlaineri ja aallotuspaperi (fluting) 

17.12.33.00 

17.12.34.00 

17.12.35.20 

17.12.35.40 

Testlaineri ja aallotuspaperi (fluting) 

17.12 

Päällystä- mätön kartonki 

0,268 

MWh/tuotostonni 

Tonni kartonkia 

1,09 

Päällystämätön kartonki 

17.12.31.00 

17.12.32.00 

17.12.42.60 

17.12.42.80 

17.12.51.10 

17.12.59.10 

Päällystämätön kartonki 

17.12 

Päällystetty kartonki 

0,403 

MWh/tuotostonni 

Tonni kartonkia 

1,09 

Päällystetty kartonki 

17.12.75.00 

17.12.77.55 

17.12.77.59 

17.12.78.20 

17.12.78.50 

17.12.79.53 

17.12.79.55 

Päällystetty kartonki 

20.13 

Rikkihappo 

0,056 

MWh/tuotostonni 

Tonni rikkihappoa 

1,09 

Rikkihappo; savuava rikkihappo (oleum) 

Kaikki rikkihapon tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 

20.13.24.34 

Rikkihappo; savuava rikkihappo (oleum) 

20.13 

Kloori 

1,846 

MWh/tuotostonni 

Tonni klooria 

1,09 

Kloori 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyysiyksikköön, myös apulaitteet 

20.13.21.11 

Kloori 

20.13 

Pii 

11,87 

MWh/tuotostonni 

Tonni piitä 

1,09 

Pii. Muu kuin pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 

Kaikki piin 

tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 

20.13.21.70 

Pii. Muu kuin pii, jossa on vähintään 99,99  

painoprosenttia piitä 

20.13 

Pii 

60 

MWh/tuotostonni 

Tonni piitä 

1,09 

Pii, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia piitä 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, myös apulaitteet 

20.13.21.60 

Pii, jossa on vähintään 99,99  

painoprosenttia piitä 

20.13 

Piikarbidi 

6,2 

MWh/tuotostonni 

Tonni piikarbidia 

1,09 

Pii. Piikarbidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät 

Kaikki piikarbidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 

20.13.64.10 

Pii. Piikarbidit, myös kemiallisesti määrittelemättömät 

24.10 

Happi-  

puhallusteräs 

0,03385 

MWh/tuotostonni 

Tonni raakaterästä (valettu) 

0,60 

Raakateräs: seostamatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

Sekundaarinen metallurgia, tulenkestävien aineiden esilämmitys, liitännäistoiminnot ja valulaitokset raakaterästuotteiden leikkaamiseen asti 

24.10.T1.22 

Raakateräs: seostamatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

24.10 

Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

24.10.T1.32 

Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

24.10 

Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

24.10.T1.42 

Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

24.10 

Ferromangaani 

2,2 

MWh/tuotostonni 

Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä 

2,03 

Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä ja jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia 

 

24.10.12.10 

Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä ja jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia 

24.10 

Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä 

Muu ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä (pois lukien ferromangaani, jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia) 

 

24.10.12.20 

Muu ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä (pois lukien  

ferromangaani, jonka rakeiden koko on enintään 5 mm ja mangaanipitoisuus suurempi kuin 65 painoprosenttia) 

24.10 

Ferromangaani 

1,4 

MWh/tuotostonni 

Ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä 

1,09 

Muu ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä 

 

24.10.12.25 

Muu ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä 

24.10 

Ferropii 

8,54 

MWh/tuotostonni 

Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 paino- prosenttia piitä 

1,09 

Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 painoprosenttia piitä 

 

24.10.12.35 

Ferropii, jossa on enemmän kuin 55 painoprosenttia piitä 

24.10 

Ferropii 

Fall back -menetelmä 

1,09 

 

 

24.10.12.36 

Ferropii, jossa on enintään 55 painoprosenttia piitä ja vähintään 4 painoprosenttia mutta enintään 10 painoprosenttia magnesiumia 

24.10 

Ferronikkeli 

9,28 

MWh/tuotostonni 

Ferronikkeli 

1,09 

Ferronikkeli 

 

24.10.12.40 

Ferronikkeli 

24.10 

Ferropiimangaani 

3,419 

MWh/tuotostonni 

Ferropii- mangaani 

1,12 

Ferropiimangaani 

 

24.10.12.45 

Ferropiimangaani 

24.42 

Primaarialumiini 

13,90 

MWh/tuotostonni 

Muokkaamaton alumiini, seostamaton 

0,25 

Muokkaamaton seostamaton alumiini elektrolyysistä 

Muokkaamaton seostamaton alumiini elektrolyysistä, mukaan lukien tuotannonohjaus- yksiköt, liitännäisprosessit ja valulaitos. Mukaan lukien myös anodilaitos (prebake). Jos anodit hankitaan erillisestä laitoksesta EU:ssa, tälle laitokselle ei pidä maksaa korvausta. Jos anodit tuotetaan EU:n ulkopuolella, voidaan tehdä oikaisu. 

24.42.11.30 

Muokkaamaton alumiini, seostamaton (pois lukien jauheet ja suomut) 

24.42.11.53 

Muokkaamaton alumiini, seos, malmista valmistettu (pois lukien alumiinijauheet ja -suomut) 

24.42.11.54 

Muokkaamaton alumiini, seostettu (pois lukien alumiinijauheet ja -suomut) 

24.42 

Alumiinioksidi (jalostus) 

0,20 

MWh/tuotostonni 

alumiinioksidi 

1,11 

 

Kaikki alumiinioksidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit 

24.42.12.00 

Alumiinioksidi (ei kuitenkaan keinotekoinen korundi) 

24.43 

Sinkkielektrolyysi 

3,994 

MWh/tuotostonni 

sinkki 

0,01 

Primaarisinkki 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti sinkkielektrolyysiyksikköön, mukaan lukien apulaitteet 

24.43.12.30 

Muokkaamaton sinkki, seostamaton (pois lukien sinkkipöly, ‑jauheet ja ‑suomut) 

24.43.12.50 

Muokkaamaton sinkki, seokset (pois lukien sinkkipöly, ‑jauheet ja ‑suomut) 

24.44 

Puhdistettu kupari, seostamaton 

0,31 

MWh/tuotostonni 

Kuparikatodit 

1,09 

Kuparikatodit 

Kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyyttiseen puhdistukseen, mukaan lukien tarvittaessa anodivalu paikalla 

24.44.13.30 

Puhdistettu kupari, muokkaamaton, seostamaton (pois luettuna valssatut, pursotetut tai taotut sintratut tuotteet) 

Liite 3 

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvojen määrittäminen tuotteille, joille on vahvistettu sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus 

 

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo johdetaan vertailuarvoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesta tuotteen vertailuarvosta seuraavasti: 

 

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo = Tuotteen vertailuarvo (tCO2 /t) x osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä viiteajanjakson 2014—2018 aikana (%) / keskimääräinen eurooppalainen päästötasokerroin (tCO2 /MWh). 

 

Keskimääräisen eurooppalaisen päästötasokerroin on 0,376 tCO2 /MWh. 

 

Osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä viiteajanjakson aikana määritetään seuraavasti: 

 

Osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä = asianmukaiset välilliset päästöt / (suorat kokonaispäästöt + asianmukaiset välilliset päästöt) 

 

Asianmukaiset välilliset päästöt ja suorat kokonaispäästöt määritetään ilmaisjakoasetuksen mukaisesti. 

Helsingissä 15.6.2022 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri