1 §
Taiteen edistämiskeskus
Taiteen edistämistä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön
alainen virasto Taiteen edistämiskeskus, jolla on aluetoimipisteitä.
Keskuksen tehtävänä on myös
kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu
muun viranomaisen tehtävään. Keskuksen
toiminnan järjestämisestä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
2 §
Asiantuntijaelimet
Taiteen edistämistä varten on keskuksen yhteydessä taideneuvosto,
valtion taidetoimikuntia, alueellisia taidetoimikuntia sekä erillislautakuntia.
3 §
Tehtävät
Keskuksen tehtävänä on:
1) edistää taidetta kansallisesti
ja kansainvälisesti;
2) edistää kulttuuria kansallisesti
ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu
muun viranomaisen tehtävään;
3) edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä;
4) osallistua taiteilijoiden toimeentuloedellytysten
edistämiseen;
5) vastata yhteydessään olevien valtion
taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien
sekä taideneuvoston hallinnosta sekä niille kuuluvien
asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja
toimeenpanosta;
6) toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona
toimialallaan;
7) laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle
perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa
määrärahoista;
8) huolehtia muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä,
joista erikseen säädetään tai
jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Aluetoimipisteet huolehtivat 1 momentin 1—3
ja 5 kohdassa mainituista tehtävistä alueillaan.
Lisäksi keskus voi antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi
taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia
erityistehtäviä.
Keskuksen tehtävistä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Johtaminen ja ratkaisuvalta
Keskusta johtaa johtaja. Keskuksella on työjärjestys,
jonka johtaja vahvistaa.
Johtaja ratkaisee ne keskuksen asiat, joita ei ole säädetty
taideneuvoston, valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien
taikka erillislautakuntien ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty
keskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Johtajan viran tehtävistä ja asioiden ratkaisemisesta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
5 §
Taideneuvosto
Taideneuvoston tehtävänä on:
1) päättää valtion
taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä;
2) nimeää valtion taidetoimikuntien
ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet;
3) asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin
liittyviä asioita valmistelevia jaostoja;
4) antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen
jakaantumisesta;
5) päättää taideneuvostolle
osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta
tai apurahoja;
6) esittää valtion taiteilija-apurahoista
annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä;
7) toimia opetus- ja kulttuuriministeriön
asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa;
8) huolehtia muista tehtävistä, joista
erikseen säädetään tai jotka
opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.
Taideneuvostossa on opetus- ja kulttuuriministeriön
nimeämänä puheenjohtaja sekä vähintään
kuusi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Taideneuvosto
valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Taideneuvoston jäsenen
tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö.
Taideneuvoston toimikausi on kolme vuotta.
Ennen taideneuvoston asettamista ministeriö kuulee
taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja.
Taideneuvostoa asetettaessa on huolehdittava, että neuvoston
taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset
ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Taideneuvoston nimeämisajankohdasta, kokoonpanon täydentämisestä,
kokoontumisesta, asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
6 §
Valtion taidetoimikunnat
Valtion taidetoimikuntien tehtävänä on:
1) päättää valtion
taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
2) päättää vertaisarviointiin
perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille
myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista
kukin omalla toimialallaan;
3) antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
4) osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen
taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
5) toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa
valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle
aluetoimipisteelle.
Valtion taidetoimikuntia on vähintään
seitsemän ja enintään kymmenen.
Valtion taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään
neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä.
Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan
jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen
asiantuntemus.
Valtion taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan
määrätä toimikunnan puheenjohtajaksi
ja jäseneksi enintään kahdeksi toimikaudeksi
peräkkäin ja sen jälkeen aikaisintaan
kahden vuoden kuluttua uudelleen. Ennen toimikunnan asettamista
taideneuvosto kuulee taiteen kannalta merkittäviä tahoja.
Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan
taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolinen ja että kielelliset
ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon.
Valtion taidetoimikuntien nimeämisajankohdasta, kokoonpanon
täydentämisestä, kokoontumisesta, asioiden
ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään
keskuksen työjärjestyksellä.
7 §
Alueelliset taidetoimikunnat
Alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on:
1) päättää vertaisarviointiin
perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille
myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista
alueellaan;
2) osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen
taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
3) antaa asiantuntijalausuntoja.
Alueellisia taidetoimikuntia on kolmetoista.
Alueellisessa taidetoimikunnassa on puheenjohtaja ja vähintään
neljä ja enintään yksitoista muuta jäsentä.
Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Toimikunnan
jäsenellä tulee olla hyvä taiteellinen
asiantuntemus.
Alueellisen taidetoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Sama
henkilö voidaan määrätä toimikunnan
puheenjohtajaksi ja jäseneksi enintään
kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin ja sen jälkeen
aikaisintaan kahden vuoden kuluttua uudelleen.
Ennen alueellisen taidetoimikunnan asettamista taideneuvosto
kuulee taiteen aseman kannalta merkittäviä alueellisia
tahoja. Toimikuntaa asetettaessa on huolehdittava, että toimikunnan
asiantuntemus on monipuolinen ja että toimialueen kielelliset
näkökohdat otetaan huomioon.
Alueellisten taidetoimikuntien toimialueista, nimeämisajankohdasta,
kokoonpanon täydentämisestä, kokoontumisesta,
asioiden ratkaisemisesta ja maksettavista palkkiosta säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Toimikuntien muusta hallinnon järjestelystä määrätään
keskuksen työjärjestyksellä.
8 §
Erillislautakunnat
Keskuksen yhteydessä on seuraavat erillislautakunnat:
1) apurahojen ja avustusten jakamista varten lautakunta,
josta säädetään eräistä kirjailijoille ja
kääntäjille suoritettavista apurahoista
ja avustuksista annetussa laissa (236/1961);
2) apurahojen jakamista varten lautakunta, josta säädetään
eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista
apurahoista annetussa laissa (115/1997).
9 §
Lahjoitus- ja testamenttivarat
Keskus voi ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja.
10 §
Maksut
Keskuksen suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan,
mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
11 §
Taiteen edistämisen rahoitus
Tässä laissa tarkoitettujen taiteen edistämistoimenpiteiden
rahoittamiseen tarvittavat määrärahat
osoitetaan keskukselle ensisijaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus-
ja vedonlyöntipelien voittovaroista.
12 §
Valtionavustuslain soveltaminen
Tässä laissa tarkoitettuihin apurahoihin ja avustuksiin
sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa (688/2001)
säädetään.
13 §
Muutoksenhaku
Apurahan tai avustuksen myöntämistä koskevaan
päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tekijältä siten
kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996)
säädetään. Valituksen saa tehdä vain sillä perusteella,
että päätös on lainvastainen. Hallinto-oikeuden
päätökseen saa hakea muutosta valittamalla
vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Apurahaa tai avustusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoon
sovelletaan valtionavustuslain 35 §:ää.
Taidetoimikunnan palkinnon myöntämistä koskevaan
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
14 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Keskuksen henkilöstöstä, virkojen
täyttämisestä, virkavapauksista ja sijaisuuksista
sekä valtion edustamisesta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa
säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tarkempia määräyksiä keskuksen
työn organisoinnista, virkamiesten tehtävistä sekä muusta hallinnon
järjestelystä määrätään
keskuksen työjärjestyksellä.
15 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan taiteen edistämisen
järjestelystä annettu laki (328/1967).
Tämän lain voimaan tullessa toimikautensa aloittavan
taideneuvoston toimikausi jatkuu 5 §:n 3 momentissa
säädetystä poiketen 31 päivään
elokuuta 2016.
Ennen tämän lain voimaantuloa asetetut valtion
taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat jatkavat tässä laissa
tarkoitettujen valtion taidetoimikunnille ja alueellisille taidetoimikunnille
säädettyjen tehtävien hoitamista siihen
saakka, kunnes taideneuvosto on nimennyt valtion taidetoimikunnat
ja alueelliset taidetoimikunnat.
Taiteen keskustoimikunnan virkamiesten siirtymisessä keskuksen
palvelukseen sovelletaan valtion virkamieslain (750/1994)
säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.