4.2.2
Vaikutukset henkilöstöön
Leipomotyölain 5 §:n kumoaminen merkitsisi leipomoalan siirtymistä muita aloja vastaavaan sääntelymalliin, jossa yötyölisästä sovittaisiin työntekijöiden ja työnantajien välillä ilman lakiin sisältyvää pohjasäännöstä. Pohjasäännöksellä on ollut merkitystä osapuolten neuvotteluasemille, sillä laintasoinen säännös on tarkoittanut lähtökohtaa, jota noudatettaisiin sopimuksettomassa tilassa. Lain kumoaminen voi siten vaikuttaa työehtosopimusneuvotteluihin.
Henkilöstön työehtoihin kohdistuvat vaikutukset riippuisivat siitä, miten yötyökorvauksesta tullaan sopimaan työntekijöiden ja työnantajien välillä. Hallituksen esityksen valmisteluaikana voimassa olleiden työehtosopimusten voimassaoloajat pääosin päättyvät lain ehdotettuun voimaantuloon mennessä.
Mahdolliset muutokset liittyvät välittömimmin palkkaukseen. Leipomoalan työehtosopimuksen alaisessa työssä yötyölisän maksaminen on perustunut lakiin tietyissä työaikamuodoissa. Arviot siitä, kohdistuisivatko muutokset merkittävimmiltä osalta kolmivuorotyötä tekeviin vai kolmivuorotyötä tekevien lisäksi myös kaksivuorotyötä tekeviin, vaihtelevat.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n (jäljempänä ELT ry) mukaan vaikutukset kohdistuisivat lähinnä kolmivuorotyötä tekeviin työntekijöihin, joita on sen arvion mukaan alle kymmenen prosenttia leipomoalan henkilöstöstä. Kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkatuloista erilaiset työaikalisät
Säännölliset työajan lisät sisältävät vuoro-, ilta-, yö- ja lauantaityölisät sekä sunnuntaityön korotusosat.
muodostavat noin 860 euroa kuukaudessa. Kaksivuorotyössä työaikalisät ovat keskimäärin 580 euroa kuukaudessa ja yksivuorotyössä 530 euroa kuukaudessa. Yötyölisää ei kuitenkaan ole tilastoitu erikseen, joten sen maksettu määrä ei ole tiedossa. On myös vaikea arvioida, miten suuri osuus lisistä on leipomotyölain 5 §:n mukaista yötyölisää ja mikä osuus muuta työehtosopimuksen perusteella maksettavaa lisää. ETL ry arvioi yötyölisän määrän olevan kolmivuorotyössä keskimäärin noin muutama sata euroa kuukaudessa ja noin 2 000–4 000 euroa vuodessa.
Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n palkkatilastoon syyskuulta 2022, johon saatiin vastauksia 1200 henkilöltä.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n (jäljempänä SEL ry) mukaan käytännössä kolmasosa leipomoalalla tehtävästä työajasta on leipomotyölain kirjauksen mukaisen 100 prosentin kovauksen piirissä, sillä kolmivuorotyön lisäksi yötyökorvauksella on merkitystä keskeisesti myös kaksivuorotyössä.
SEL ry:n mukaan yötyökorvauksena maksetun lisän suuruus on ollut kolmivuorotyössä keskimäärin arviolta noin 8 900–9 900 euroa vuodessa (eli noin 740–825 euroa kuukaudessa). Kolmivuorotyötä tekee arviolta 550–840 työntekijää.
Kaksivuorotyöläisten osalta palkanmenetystä on vaikeampi arvioida, koska työajan sijoittelussa on paljon vaihtelua. Vuorotyössä työnantaja pystyy työvuorosuunnittelussa työvuoron alkamisajankohtaa harkitessaan vaikuttamaan työntekijälle maksettavan yötyökorvauksen suuruuteen, sillä vuoron alkamisajankohdalla on työehtosopimusehtojen mukaan merkitystä maksettavan korvauksen suuruuteen. Kuitenkin pääsääntöisesti osa kaksivuorolaisten tunneista sijoittuu leipomotyölain mukaisen yötyön ajalle, jolloin sadan prosentin korvaus maksetaan lakiin perustuen. SEL ry on arvioinut, että pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10–30 prosenttia palkasta, mikä tarkoittaisi vuodessa 2760–8290 euroa (noin 230–690 kuukaudessa). Kaksivuorotyötä tekee arviolta noin puolet alan työntekijöistä, eli noin 2 250–3 500 työntekijää.
Valmistelussa on arvioitu, että leipomotyölain 5 §:n kumoamisella ei olisi vaikutusta leipomoalalla yksivuorotyötä tekevän henkilöstön palkkaukseen, sillä heidän osaltaan palkkaus määrittyy työehtosopimuksen mukaan. Ammattiliitto Pro:n mukaan elintarvikealan toimihenkilöiden osalta kolmivuorotyötä tai muuten säännöllistä yötyötä tekeville on maksettu 100 prosentin yötyökorvaus leipomotyölakiin perustuen. Elintarviketeollisuudessa leipomoalalla työskentelevistä toimihenkilöistä jopa kolmannes (noin 150 henkilöä) tekee yöajalle sijoittuvaa työtä. Heidän osaltaan keskimääräisen ansiomenetyksen arvioidaan olevan noin 1000–1 200 euroa kuukaudessa eli vuosittain 12 000–14 400 euroa, mikäli nykyisiin työehtosopimusmääräyksiin ei tulisi muutoksia.
Yötyötä tekevän henkilöstön määrän arvioiminen on matkailu-, majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualalla hankalaa. Erityisesti ravintolatyössä ilta- ja yötunnit ovat yleisiä, mutta työehtosopimuksen systematiikassa tällaisia henkilöitä ei mielletä välttämättä yötyöntekijöiksi. Leipomatyölain alaisia yötyötä tekeviä henkilöitä arvioidaan alalla olevan reilusti alle prosentti matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualan työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevista henkilöistä. Valmistelussa on arvioitu, että tällaisia henkilöitä on noin 200. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualalla ei ole käytössä vuorotyöjärjestelmää, vaan kaikki työntekijät tekevät jaksotyötä kolmen viikon jaksoissa. Säännöllistä yötyötä tekevälle yötyö korvataan työajan alenemalla palkan pysyessä samana kuin normaalityöaikamuodossa olevilla. Leipomotyölakiin perustuvan yötyökorvauksen osuutta maksetuista lisistä ei osata tarkkaan arvioida.
Tulorekisteristä saatujen tietojen mukaan henkilöitä, joiden palkka oli maksettu leipomoalan työehtosopimusten perusteella tai joiden ammatti oli leipuri tai elintarviketyöntekijä ja työnantajan toimiala on leivän valmistus, oli vuonna 2023 kuukausittain keskimäärin noin 5 250. Yötyökorvauksia sai keskimäärin 620 henkilöä ja yötyölisää 1 580 henkilöä kuukaudessa. Jompaakumpaa sai keskimäärin 2 200 henkilöä, eli 42 prosenttia palkkaa saaneista. Palkansaajajärjestöiltä saadun arvion mukaan kaksivuorotyötä tekee noin puolet alan työntekijöistä ja 10–12 prosenttia tekee kolmivuorotyötä. Näin ollen tulorekisterin tiedoissa yötyöhön liittyviä palkkatietoja näkyy vähemmän kuin liittojen arvioissa. Tämä johtuu siitä, että osa työnantajista ei erittele palkkaa palkkalajeittain.
Vaikka kaikkia yötyöpalkkoja ei tulorekisteridatassa näy, voidaan olettaa, että yötyökorvauksien määrät ja jakauma vastaisivat kohtuullisesti myös ilmoittamatta jääneiden palkkojen jakaumaa. Yötyökorvauksia saaneista suurimmalle osalle summat olivat varsin pieniä. Palkanosan mediaani oli 200 euroa kuukaudessa ja keskiarvo 355 euroa kuukaudessa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (jäljempänä SAK ry) ja SEL ry ja arvioivat, että kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on 10–30 prosenttia palkasta. Tulorekisteritietojen mukaan yötyön osuus palkasta oli kuukaudessa noin 7 prosenttia (mediaani; keskiarvo 10 prosenttia). Yötyökorvauksia saaneista 40 prosentille kyse oli korkeintaan 5 prosenttia palkasta. Kuitenkin tulorekisteritietojen mukaan 17 prosenttia yötyötä tehneistä sai yötyöstä yli 20 prosenttia kokonaispalkastaan. Yli 30 prosenttia palkastaan yötyöstä saavia oli erittäin vähän.
Jos tulorekisteritietojen tarkastelussa oletetaan SAK ry ja SEL ry tietojen mukaisesti yötyötä tekevän 62 prosenttia leipomoalan työntekijöistä (vs. tulorekisterin 42 prosenttia) ja oletetaan yötyölisien ja korvausten jakautuvan kaikilla kuten tulorekisteriin on ilmoitettu, voidaan arvioida, että leipomoalan 5 200 työllisestä noin 3 200 on tehnyt yötyötä ja siten lakimuutos vaikuttaa heihin. Suurimalle osalle (40 prosenttia, 1 300 hlöä) kyse on alle 5 prosentin palkanosasta. Viidennekselle (600 hlöä) kyse on 5–10 prosentin osuudesta palkasta ja neljännekselle (800 hlöä) 10–20 prosenttia osuudesta. Yötyön osuus palkasta on 20–30 prosenttia noin 400 henkilölle ja sitä suurempi enää hyvin harvalle (100).
Valmistelussa ei ole pystytty arvioimaan, mille tasolle yötyöstä maksettava korvaus asettuu jatkossa. Pitkään voimassa olleen säännöksen poistuminen voi kuitenkin vaikuttaa työehtosopimusneuvotteluihin, millä voi olla vaikutuksia myös yötyökorvauksen suuruuteen. Muilla aloilla yötyöstä maksettava korvaus on tyypillisesti leipomotyölaissa säädettyä tasoa (100 prosenttia) huomattavasti alhaisempi. Tilastokeskuksen mukaan eniten yötyötä tehdään sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa, kuljetusalalla ja julkisen sektorin töissä.
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yotyota-tekee-joka-kuudes-tyollinen/
Esimerkiksi terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukaan yötyöstä maksettava korvaus on 30–45 prosenttia tuntipalkasta. Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välisen työehtosopimuksen mukaan yövuorossa maksetaan tuntia kohden 226 sentin yövuorolisä. Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen mukaan yötyölisä on 20 prosenttia taulukkopalkasta. Kunta-alan yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan yötyöstä maksetaan rahakorvauksena 30 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Kunta-alalla jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 24 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 prosenttia korottamattomasta tuntipalkasta.
Taulukko 4. Arvio muutoksesta kolmivuorotyötä tekevän yötyökorvauksen vuosittaiseen suuruuteen, jos yötyökorvauksesta maksettava korvaus muuttuisi tai poistuisi kokonaan (100 prosenttia vastaa nykytilaa; pohja-arvot on valittu Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL ry:n ja Elintarviketeollisuusliiton karkeiden keskiarvojen perusteella).
Mahdollinen yötyökorvaustaso (nykytila 100 %) | Yötyökorvauksen keskimääräinen suuruus SEL ry:n arvion mukaan | Yötyökorvauksen määrän muutos vuodessa verrattuna nykyiseen (SEL ry arvio) | Yötyökorvauksen keskimääräinen suuruus ETL ry:n arvion mukaan | Yötyökorvauksen määrän muutos vuodessa verrattuna nykyiseen (ETL ry arvio) |
100 % | 9 000 € | - | 3 000 € | - |
90 % | 8 100 € | - 900 € | 2 700 € | - 300 € |
80 % | 7 200 € | - 1 800 € | 2 400 € | - 600 € |
70 % | 6 300 € | - 2 700 € | 2 100 € | - 900 € |
60 % | 5 400 € | - 3 600 € | 1 800 € | - 1 200 € |
50 % | 4 500 € | - 4 500 € | 1 500 € | - 1 500 € |
40 % | 3 600 € | - 5 400 € | 1 200 € | - 1 800 € |
30 % | 2 700 € | - 6 300 € | 900 € | - 2 100 € |
20 % | 1 800 € | - 7 200 € | 600 € | - 2 400 € |
10 % | 900 € | - 8 100 € | 300 € | - 2 700 € |
0 % | 0 € | - | 0 € | - |
Esityksen valmistelussa on huomioitu, että leipomoalan työehtosopimus on hallituksen esityksen valmisteluaikana yleissitova. Jos yleissitovuutta ei olisi, voisi sillä olla vaikutuksia työehtoihin, kuten palkan suuruuteen ja yötyön määrään.
Mikäli yötyöstä maksettava korvaus pienenisi, merkitsisi se yöllä teetettävän työn kustannusten muuttumista aiempaa edullisemmiksi työnantajalle. Tämä saattaisi johtaa muutoksiin työaikojen sijoittelussa siten, että yötyön määrä voi lisääntyä. Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö määritellään tekijäksi, joka aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on tunnistettu yötyötä sisältävän vuorotyön olevan yhteydessä moniin akuutteihin ja kroonisiin terveysriskeihin kuten unihäiriöihin ja väsymykseen, työtapaturmiin, reumaan, tyypin-2 diabetekseen, verenpainetautiin, raskauden ajan terveysriskeihin ja raskauden keskeytymiseen, sekä lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiin, ja riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ks. Työterveyslaitoksen raportti: Working hours, health, well-being and participation in working life. Current knowledge and recommendations for health and safety (2021) .
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140634/TTL-978-952-261-912-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Toisaalta yötyökorvauksen pienentyminen voisi johtaa myös yöllä tehtävän työn vähentymiseen, jos leipomoalalle ei saataisi työntekijöitä työaikojen sijoittumisen ja pienemmän yötyökorvauksen vuoksi. Tähän kuitenkin vaikuttaa alan työllisyystilanne.