2
EU-säädösten tavoitteet ja pääasiallinen sisältö
F-kaasuasetuksen tavoitteena on vähentää fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä. Asetuksella säädetään muiden muassa HFC-yhdisteiden markkinoille saattamisesta, F-kaasujen päästöjen ehkäisemisestä, raportoinnista sekä henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyydestä. Tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ja viranomaisten yhteistyötä laittoman kaupan ehkäisemiseksi sekä kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön hallinnollinen seuraamusmaksu, jotta vähäisempiin rikkeisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti.
Otsoniasetuksen tavoitteena on vähentää otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöjä ilmaan ja varmistaa Montrealin pöytäkirjan velvoitteiden noudattaminen tehostamalla toimeenpanoa ja parantamalla seurantaa.
F-kaasu- ja otsoniasetusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta (ympäristö), joka mahdollistaa asetusta tiukempia kansallisia toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi. Lisäksi F-kaasuasetuksen 10 artiklan 14 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat perustaa pätevöinti- ja koulutusohjelmia myös muita kuin F-kaasuasetuksessa tarkoitettuja laitteita ja toimia varten.
F-kaasuasetuksen 32 artiklassa määritellään edellytykset siirretyn säädösvallan käyttämisestä.
Komissiolle siirretään määräämättömäksi ajaksi
valta antaa delegoituja säädöksiä koskien tiettyjen käyttöjen poissulkemista HFC-yhdisteiden kiintiöjärjestelmästä Montrealin pöytäkirjan päätösten mukaisesti, HFC-yhdisteiden kiintiöiden määrästä tai kiintiöjärjestelmän toiminnasta vakavien markkinahäiriöiden ilmetessä tai mikäli asetuksen soveltaminen johtaa epätoivottuihin vaikutuksiin sekä asetuksen liitteiden muuttamista Montrealin pöytäkirjan sitä edellyttäessä. Delegoituja säädöksiä voidaan antaa myös laitteita ja tuotteita koskevista talteenotto- ja merkintävaatimuksista, laittoman kaupan ehkäisemistä koskevista toimista sekä asetuksen täydentämisestä, kun kyse on kaupasta sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole Montrealin pöytäkirjan osapuolia.
Otsoniasetuksessa vastaavat säännökset ovat 29 artiklassa ja ne koskevat asetuksen liitteiden tai raportointivaatimusten muuttamista Montrealin pöytäkirjan sitä edellyttäessä, halonien kriittisten käyttöjen poikkeusten jatkamista tarvittaessa, laittoman kaupan ehkäisemistä koskeva toimia, asetuksen täydentämistä, kun kyse on kaupasta sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät ole Montrealin pöytäkirjan osapuolia sekä talteenottovaatimusten laajentamista uusiin tuotteisiin.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen
.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
3
Nykytila ja sen arviointi
F-kaasu – ja otsoniasetusten edellyttämä kansallinen täytäntöönpano sisältyy ympäristönsuojelulakiin. Sen 17 luvussa säädetään henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyyden osoittamisesta, pätevyysrekisteristä, vuototarkastuksista, tietojen toimittamisesta F-kaasuista ja viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta. Lain 21–24 a §:issä säädetään toimivaltaisesta viranomanomaisesta, valvontaviranomaisista ja markkinavalvontaviranomaisesta. Seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 225 §:ssä. Ympäristönsuojelulain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus 766/2016 fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista, jäljempänä
huoltoasetus
. Siinä säädetään yksityiskohdista liittyen toiminnanharjoittajan vastuuhenkilöiden ja henkilöstön pätevyysvaatimuksiin ja pätevyyden todentamiseen, tarvittavista laitteista sekä laitetarkastuksista ja huoltokirjanpidosta.
Pätevyyksistä säädetään kansallisesti laajemmin kuin kumottu F-kaasuasetus ja kumottu otsoniasetus edellyttävät. Nämä kansalliset vaatimukset koskevat liikkuvia laitteita käsittelevien henkilöiden pätevöintiä, toiminnanharjoittajien pätevöintiä toimialoilla, joilla EU-säädös ei sitä edellytä, sekä toiminnanharjoittajan vastuuhenkilöltä vaadittavaa pätevyyttä. Nämä EU-säätelyä laajemmat vaatimukset ovat ympäristösuojelun kannalta tarpeellisia, koska kylmäaineiden vuodot liikkuvista laitteista ovat yleensä suurempia kuin kiinteistä laitteista, jolloin pätevä ja säännöllinen huolto on erityisen tärkeää. Pätevä vastuuhenkilö on olennainen edellytys asennusliikkeiden toiminnan asianmukaisuuden varmistamisessa. Toiminnanharjoittajan vastuuhenkilön pätevyyttä on vaadittu Suomessa jo ennen 2006 annettua EU:n ensimmäistä F-kaasuasetusta.
Nykyisin vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin lukeutuvia luonnollisia kylmäaineita, esimerkiksi pentaani ja propaani, hiilidioksidi ja ammoniakki, sisältäviä laitteita saa asentaa ja huoltaa kuka tahansa. Näitä aineita sisältävät laitteet ovat teknisesti erityyppisiä kuin F-kaasuja sisältävät laitteet. Niiden käsittely vaatii uudenlaista osaamista, jotta ne eivät aiheuta työturvallisuusriskiä tai vaaranna rakennusten paloturvallisuutta. Kylmäalan toimialajärjestö Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry on jo vuonna 2018 tehnyt työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle aloitteen pätevyysvaatimusten laajentamisesta vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin. Toimialan näkemyksen mukaan vain pätevöityneet henkilöiden ja yritysten pitäisi voida käsitellä kylmäaineita ja niitä sisältäviä laitteita ja järjestelmiä riippumatta kylmäaineen ominaisuuksista.
F-kaasu- ja otsoniasetusten toimivaltainen viranomainen ja markkinavalvontaviranomainen on Suomen ympäristökeskus, joka pääasiassa vastaa valvonnasta ympäristönsuojelulain 21 §:n ja 24 a §:n mukaisesti. Huolimatta kylmäalan erittäin voimakkaasta kasvusta ja lisääntyneistä ja tiukentuneista säädöksistä, Suomen ympäristökeskus toimii edelleen samoilla henkilöresursseilla kuin 2010-luvulla eikä sen tosiallinen mahdollisuus valvoa F-kaasuasetusta ole riittävä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto myöntää pätevyydet ja myös valvoo niitä 183 §:n mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto perii pätevyyden myöntämisestä maksuperustelain mukaisen maksun, mikä on mahdollistanut paremmat voimavarat tehtävän hoitamiseen.
Ympäristösuojelulain 23 §:n mukaisia yleisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. F-kaasu- ja otsoniasetusten valvonnassa ympäristösuojeluviranomaisen valvonta on pääasiassa asiakirjavalvontaa eli erilaisten kiinteiden kylmä- ja ilmastointilaitteiden huoltokirjanpidon tarkastamista. Huoltokirjanpidosta tarkastetaan, että vuototarkastukset on tehty ja niiden tekijä on ollut pätevöity henkilö. Monissa kunnissa tarkastuksia tehdään valvontakampanjoina. Kunnan ympäristösuojeluviranomainen on myös jätelain (646/2011) 24 §:n mukainen valvontaviranomainen, joka valvoo muiden muassa jätteiden erilliskeräystä rakennustyömailla. Nykyisin F-kaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältäville rakennusjätteille ei ole erilliskeräysvaatimusta eikä sitä valvota.
Ympäristönsuojelulain 24 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaiset, kuluttajaturvallisuuslaissa tarkoitetut valvontaviranomaiset ja elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat kukin toimialallaan 17 luvun säännösten nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista. Tämän perusteella elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat tällä hetkellä kiinteitä kylmälaitteita elintarvikehuoneistoissa. Elintarvikelain (297/2021) mukaisesti kunnan elintarvikevalvontaviranomainen valvoo oman tarkastussuunnitelmansa mukaisesti muiden muassa kylmälaitteiden lämpötilaseurantaa. Tässä yhteydessä voidaan tarkastaa myös kylmälaitteiden huoltokirjanpidosta F-kaasuasetuksen edellyttämät tiedot vuotarkastuksista. Käytännössä huoltokirjanpidon valvontaa tehdään kuitenkin harvoin. Mikäli huoltokirjoissa huomataan puutteita, niistä ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka on ympäristönsuojelulain yleinen valvontaviranomainen. Elintarvikelain mukaisesti myös kylmäkuljetukset kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin vastaavasti kuin esimerkiksi kauppojen kylmälaitteet.
Jätelaki (546/2022) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (519/2014) täyttävät F-kaasuasetuksen 9 §:n vaatimukset laajennetusta tuottajavastuusta. Nykyinen tuottajavastuujärjestelmä kattaa kaikkien kylmäaineiden talteenotosta, kierrätyksestä, regeneroinnista tai hävittämisestä aiheutuvat kulut.
F-kaasuasetuksen laajentunut soveltamisala edellyttää ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annetun huoltoasetuksen muuttamista.
Ympäristönsuojelulain 17 lukua on muutettava, koska toiminnanharjoittajien ja henkilöstön pätevöintijärjestelmät on mukautettava F-kaasuasetuksen laajentuneeseen soveltamisalaan eli entistä useampiin laitteisiin sekä F-kaasuille vaihtoehtoisten kylmäaineiden käsittelyyn. Pätevyydet myös muuttuvat määräaikaisiksi. Huoltoasetukseen on tehtävä vastaavat muutokset. Lisäksi on laajennettava yritysten päästötietojen toimittamisvelvollisuutta koskemaan kaikkia F-kaasuasetuksen liitteiden I-III aineita. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämää pätevyysrekisteriä ja julkista tietopalvelua koskevaan 164 §:ään ehdotetaan täsmennyksiä.
Ympäristönsuojelulain 225 § sisältää lain sekä F-kaasu – ja otsoniasetusten rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset, jotka on päivitettävä vastaamaan uusia asetuksia. Tarvittavat muutokset, mukaan lukien mahdollisten hallinnollisten seuraamusmaksujen sisällyttäminen ympäristönsuojelulakiin, tehdään myöhemmin yhdessä saman aikaisesti täytäntöön pantavien muiden ympäristösäädösten kanssa. Rikoslakiin tarvittavat muutokset toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1203 ympäristön suojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivien 2008/99/EY ja 2009/123/EY korvaamisesta (ympäristörikosdirektiivi) täytäntöönpanon yhteydessä. Tämän lisäksi kansallisten jätesäädösten uudistusten yhteydessä on tarpeen arvioida, tulisiko jätteistä annettua valtioneuvoston asetusta 978/2021 täydentää rakennuksista purettavien eristesolumuovien erilliskeräyksen osalta.
Otsoniasetukseen on tehty lähinnä teknisiä muutoksia, jotka eivät edellytä kansallista täytäntöönpanoa. Seuraamuksia koskevaa sääntelyä on otsoniasetuksessa muutettu siten, että se vastaa F-kaasuasetusta.
6
Lausuntopalaute
6.1
Johdanto
Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 23 lausuntoa.
6.2
Pätevyyttä koskevat vaatimukset ja siirtymäsäännös
Pätevyysvaatimusten laajentamista vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin laitteiden turvallisen asennuksen, käytön ja huollon ja takaamiseksi kannattivat useat lausunnonantajat. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan ajoneuvoalalla vaihtoehtoisia kylmäaineita koskeva pätevöinti tai kertauskurssille osallistuminen ei olisi tarpeellista. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto piti kertauskurssia tarpeettomana myös jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitealalla, koska nykyiset ammatti- ja perustutkinnot sisältävät myös vaihtoehtoiset kylmäaineet. Suomen kylmäliikkeiden liitto ry katsoi jo pätevöityneiden asentajien kertauskurssin tarpeelliseksi alan nopean kehityksen ja kylmäaineiden muuttumisen vuoksi, mutta huomautti, ettei osallistuminen kertauskurssille joka seitsemäs vuosi olisi tarpeellista. Opetushallituksen mukaan kertauskurssien vaatimuksissa tulisi huomioida, että kertauskurssille osallistuvat ovat tehtäviin jo peruskoulutettuja henkilöitä. Esityksestä on poistettu kansallinen vaihtoehtoisten kylmäaineiden käsittelyä koskeva pätevyysvaatimus ajoneuvojen ilmastoinnissa. Kuten kappaleessa 4.1 on mainittu, vaatimus saattaa kuitenkin tulla F-kaasuasetuksen täytäntöönpanoasetuksesta, joka annetaan 2024 lopulla. Kertauskursseille osallistuminen on F-kaasuasetuksen mukainen vaatimus, joten sitä ei voida kansallisesti poistaa. Kertauskurssin suorittamistavasta voidaan kuitenkin säätää kansallisesti ja tämä tehtäisiin 162 §:n mukaisesti valtioneuvoston asetuksella.
Suomen Varustamot ry ei pitänyt asianmukaisena, että laivahenkilöstöltä vaadittaisiin kansallisesti laajempia pätevyyksiä kuin F-kaasuasetuksessa. Pätevyysvaatimus lisäisi alan kustannuksia eikä ruotsinkielistä alan koulutusta ole ollut Suomessa saatavilla. Ehdotuksesta on poistettu voimassa olevan lain mukainen kansallinen lisävaatimus, joka koskee laivahenkilöstön pätevöintiä. Laivoissa olevien kiinteiden laitteiden, kylmäkuljetuskonttien ja intermodaalikonttien vuototarkastusvaatimus sekä niiden käsittelyn pätevyysvaatimus tulevat suoraan F-kaasuasetuksesta eikä niitä voida kansallisesti muuttaa.
Useiden lausunnonantajien mukaan siirtymäkauden tulisi olla yhteneväinen F-kaasuasetuksen kanssa. saakka. Tällöin yrityksille aiheutuvat kustannukset ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtävien lisääntyminen jakautuisivat pidemmälle ajalle ja huomioitaisiin koulutusta tarjoavien toimijoiden kyky tarjota koulutusta kertauskursseille osallistuville. Lisäksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ehdotti, että lain voimaantuloa muutettaisiin F-kaasuasetuksen siirtymäaikojen mukaiseksi, jolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ehtisi tekemään pätevyysrekisteriin ja julkiseen tietopalveluun tarvittavat muutokset. Pätevöintiin liittyvät siirtymäajat on pidennetty F-kaasuasetuksen mukaiseksi eli 12.3.2029 saakka. Lain 164 §:n tarkoittama pätevyysrekisteri ja julkinen tietopalvelu tulisi saattaa lain mukaiseksi 18 kuukauden kuluessa lain voimaan tulosta, jota tarpeelliset tekniset muutokset ehdittäisiin tehdä.
Suomen kylmäliikkeiden liitto ry piti tärkeänä vastuuhenkilön pätevyysvaatimuksien säilyttämistä.
6.3
Pätevyysrekisteri ja julkinen tietopalvelu
Oikeusministeriö katsoi, että esitettyjen säännösten perusteluissa olisi tarkennettava henkilötietojen käsittelyn oikeusperustetta yleisen tietosuoja-asetuksen liikkumavaran käytön osalta. Arviointia on täydennetty oikeusministeriön edellyttämällä tavalla.
Julkisesta tietopalvelusta tehtävien tietohakujen hakuperusteeksi esitettiin lisättäväksi toiminnanharjoittajan ja henkilön lupanumeroa, joka helpottaisi asiakkaiden, loppukäyttäjien sekä muiden alan toimijoiden toimintaa pätevyyksien tarkastamisessa. Kyseinen täydennys on tehty 164 §:n 7 momenttiin.
6.4
Tietojen toimittaminen fluoratuista kasvihuonekaasuista
Suomen kylmäliikkeiden liitto ry kannatti ehdotusta talteenotettujen kylmäainemäärien raportoinnista.
6.5
Valvontaviranomaiset
Suomen ympäristökeskus, joka on F-kaasu- ja otsoniasetusten toimivaltainen viranomainen, piti välttämättömänä vähimmäismääränä sille ehdotettuja lisäresursseja, jotta se voi riittävällä tavalla tukea alan yritysten toimintaedellytyksiä. Suomen ympäristökeskus on hoitanut viranomaistehtäväänsä pitkään riittämättömin henkilöstöresurssein ja liikkuvien laitteiden ilmastointilaitteiden vuototarkastusten valvonta olisi sille kokonaan uusi tehtävä.
Kuntaliiton mukaan tulisi selvittää F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden valvontaan liittyvien asioiden ja siihen liittyvien hallintopakkoasioiden keskittämistä valtion viranomaisille. Kunnan viranomaiset tekevät oman toimialansa mukaisia tarkastuksia muiden muassa elintarvikehuoneistoihin. Näin ollen ei olisi kustannustehokasta siirtää tällaisissa kohteissa olevien laitteiden valvontaa sellaiselle viranomaiselle, joka ei muutoin näitä kohteita valvo. Hallintopakkoa käyttää vakiintuneen tavan mukaan sama viranomainen, jolle valvonta kuuluu eikä valvonnan ja hallintopakon käyttöä ole tarkoituksenmukaista erottaa.
Suomen varustamot ry ehdotti, että liikkuvien laitteiden vuototarkastuksen valvonta keskitettäisiin merenkulun osalta Traficomiin tai aluehallintoviranomaisille Suomen ympäristökeskuksen sijasta. Traficomilla tai aluehallintovirastolla ei ole lainkaan F-kaasuihin tai otsonikerrosta heikentäviin aineisiin liittyviä valvonta- tai muita tehtäviä. Kokonaan uuden valvontaviranomaisen nimeämistä ei pidetä tarkoituksenmukaisena.
6.6
Pääasialliset vaikutukset
Useat lausunnonantajat huomauttivat, ettei esitykseen sisälly arviota uusien F-kaasuja koskevien säädösten kokonaisvaikutuksista. Esityksessä vaikutusten arviointia on tarkennettu niiltä osin kuin se on käytettävissä olevien tietojen perusteella mahdollista ja koskee hallituksen esityksen vaikutuksia.
Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota viranomaisten resurssin riittävyyteen ja todettiin kasvava tarve sekä toiminnanharjoittajille että valvontaviranomaisille tarkoitetun neuvonnan ja ohjeistuksen kehittämiseen.
Valtiovarainministeriö huomautti, että hallituksen tuottavuusohjelman toimeenpanon myötä uusien tehtävien rahoitustarpeet tulee pääsääntöisesti ratkaista luopumalla olemassa olevista tehtävistä tai tehostamalla olemassa olevien resurssien käyttöä. Esityksessä ehdotetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle lisäresursseja lisääntyvän työmäärän vuoksi ja toiminnanharjoittajien toimintaedellytysten turvaamiseksi.
6.7
Muita kommentteja
Oikeusministeriön mukaan seuraamussäännöksiä koskeva 225 § on ongelmallinen ja sitä muutettaessa tulisi ottaa huomioon blankotyyppisiä rangaistussäännöksiä koskevat kriteerit. Oikeusministeriön lausunnon johdosta seuraamuksia koskevaan 225 §:ään ei ehdoteta muutoksia tässä hallituksen esityksessä, vaan 225 §:ää tarkastellaan kokonaisuudessaan myöhemmin.
7
Säännöskohtaiset perustelut
21 §. Valtion viranomaiset.
Pykälän 3 momentissa muutetaan viittaukset voimassa oleviin F-kaasu ja –otsoniasetuksiin. Suomen ympäristökeskuksen tehtäviin sisältyisi jatkossa uusi liikkuvissa laitteissa olevien ilmastointilaitteiden vuotarkastusten valvonta.
17 luku. Otsonikerrosta heikentävät aineet, fluoratut kasvihuonekaasut ja niille vaihtoehtoiset kylmäaineet.
Luvun otsikkoon lisättäisiin maininta vaihtoehtoisista kylmäaineista, joita käytetään korvaamaan otsonikerrosta heikentäviä aineita ja F-kaasuja. Tällaisia kylmäaineita ovat esimerkiksi luonnolliset kylmäaineet, joilla tarkoitetaan hiilidioksidia ja ammoniakkia sekä hiilivetyjä, kuten esimerkiksi pentaani ja propaani. Luvun otsikko kattaisi myös mahdollisesti muut myöhemmin markkinoille tulevat vaihtoehtoiset kylmäaineet. Tämä vastaisi F-kaasuasetuksen muotoilua, jossa viitataan F-kaasujen asiaankuuluviin vaihtoehtoihin tarkentamatta mitä kaikkia kaasuja tarkoitetaan. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien kylmäaineiden turvallinen käsittely pätevien henkilöiden toimesta ja samalla laitteiden toiminta energiatehokkaasti.
159 §. Vaadittava pätevyys ja sen osoittaminen
. Pykälän otsikosta poistettaisiin maininta käsiteltävistä kylmäaineista, koska luku 17 käsittelee vain kylmäaineita. Pykälän momentissa yhdenmukaistettaisiin jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaiteista käytetty termi (anläggning) vastaamaan F-kaasuasetuksen ruotsinnosta (utrustning). Pykälän 1 momentissa kuvattaisiin millaisia kylmäaineita sisältävät laitteet ja mitkä laitteille tehtävät toimet edellyttävät henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevöintiä. Pykälään lisättäisiin viittaus F-kaasuasetuksen liitteisiin I-III sekä vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin F-kaasuasetuksen edellyttämällä tavalla.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pätevöintijärjestelmästä Suomessa. Voimassa olevaan ympäristönsuojelulakia vastaavasti jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppualalla pätevyys osoitetaan ammatillisessa tutkinnossa. Tämä menettely koskisi F-kaasuasetuksen edellyttämällä tavalla jatkossa myös orgaanisten Rankine-prosessien sekä kylmäkuljetusajoneuvojen, intemodaalikonttien, kylmäkuljetuskonttien ja junanvaunujen jäädytysyksikköjen käsittelyä. Muilla toimialoilla Turvallisuus- ja kemikaalivirasto hyväksyisi voimassa olevaa ympäristönsuojelulakia vastaavasti tahot, jotka voivat järjestää kokeita pätevyyden osoittamiseksi. Kertauskursseista ja pätevyyden arvioinneista vastaisivat samat koulutuksesta vastaavat tahot.
Pykälän 3 momenttiin koottaisiin voimassa olevaa lakia vastaavat momentissa 2 tarkoitettua riittävän asiantuntevaa tahoa koskevat edellytykset.
161 §. Toiminnan vastuuhenkilö ja laitteet.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin vastuuhenkilön pätevyysvaatimuksista. Esitykseen sisältyisi EU-säädöksiä vastaava informatiivinen viittaus, jonka mukaan vain sellaisen toiminnanharjoittajien, jotka suorittavat pätevyyttä edellyttäviä toimia kolmansille osapuolille, tulee nimetä vastuuhenkilö. Esityksellä täsmennettäisiin, että vastuuhenkilö voi olla toiminnanharjoittaja tai hänen palveluksessaan oleva henkilö. Vastuuhenkilöllä olisi oltava nykyistä säännöstä vastaavasti pätevyys. Esityksen mukaan vastuuhenkilön ei tarvitsisi enää olla toiminnanharjoittajan pääasiallisessa palveluksessa, mutta hänellä on kuitenkin oltava tosiaasiallinen mahdollisuus huolehtia tehtävästään. Tämä yhdenmukaistaisi käytäntöä esimerkiksi paloturvallisuuslaitesäädösten kanssa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin asetuksen antovaltuudesta koskien toiminnassa tarkoitettuja laitteita ja välineitä. Asetuksen antovaltuutta täydennettäisiin lisäämällä siihen mainita vuototarkastuksista, sillä huoltoasetus koskee myös vuototarkastuksiin tarvittavia laitteita ja välineitä.
162 §. Pätevyyden todentaminen ja voimassaolo
. Koska pätevyydet F-kaasuasetuksen mukaisesti muuttuvat määräaikaisiksi, pykälän otsikkoon lisättäisiin maininta pätevyyden voimassaolosta. F-kaasuasetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että pätevöidyt henkilöt osallistuvat kertauskurssille tai pätevyyden arviointiin vähintään joka seitsemäs vuosi. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös pätevyystodistuksen määräaikaisesta voimassaolosta sekä pätevyyden uusimisen edellytyksistä ja menettelyistä. Pykälän 2 momentissa korjattaisiin viittaus F-kaasu- ja otsoniasetuksen nojalla annettaviin säädöksiin eli käytännössä komission täytäntöönpanoasetuksiin. Vastaavasti kuin 159 §:n 1 momentissa täsmennettäisiin, että toiminnanharjoittajan pätevyyttä edellytetään vain toiminnanharjoittajalta, joka suorittaa pätevyyttä edellyttäviä toimia kolmannelle osapuolelle.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin asetuksen antovaltuudesta pätevöintiä koskevien ilmoitusten sisällöstä ja menettelyistä. Asetuksen antovaltuutta täydennettäisiin lisäämällä siihen valtuutus säätää tarkemmin myös pätevyyden uusimiseen liittyvistä menettelyistä, kuten jatkohakemuksen sisällöstä sekä kertauskursseista ja pätevyyden arvioinnista.
162 a §.Asennustodistus
. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka 1 momentissa säädettäisiin, että kiinteiden jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden asennuksesta on laadittava asennustodistus. Asennustodistuksessa yksilöitäisiin asennettu laite ja kuvailtaisiin testaukset ja muut toimintakunnon varmentamiseksi tehdyt toimenpiteet. Asennustodistus olisi asiakirja, jonka laatisi työstä vastannut toiminnanharjoittaja ja allekirjoittaisi toiminnanharjoittajan vastuuhenkilö. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä asennuspöytäkirjan sisällöstä. Asennustodistuksen laatimisvelvollisuus olisi kansallinen vaatimus.
Asennustodistuksen avulla toiminnanharjoittaja vakuuttaa, että laite toimi turvallisesti ja energiatehokkaasti ja että asennus on vaatimustenmukainen. Vastaavia asennustodistuksia edellytetään muiden muassa paloturvallisuuslaitteilta sekä kaasu- ja öljylämmityslaitteilta ja niitä tehdään jonkin verran jo vapaaehtoisesti ainakin lämpöpumppulaitteille. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä vaaditaan asennustodistusta lämpöpumppulaitteen asennuksen hyväksymiseksi.
163 §. Vuototarkastukset.
Pykälän 1 momentissa, joka on informatiivinen viittaus F-kaasu- ja otsoniasetuksiin, muutettaisiin viittaukset F-kaasu- ja otsoniasetuksen artikloihin. Pykälän 3 momentin asetuksenantovaltuutusta lievennettäisiin eli valtioneuvoston asetus voitaisiin antaa tarvittaessa.
164 §. Pätevyysrekisteri ja julkinen tietopalvelu
. Pykälässä olevaa sääntelyä täsmennettäisiin vastaamaan nykyistä paremmin niitä vaatimuksia, joita henkilörekistereistä säätämiselle on asetettu. Pykälän 1 momentin mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on rekisterin rekisterinpitäjä. Rekisteriä pidettäisiin ehdotetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamista, erityisesti pätevöityneiden henkilöiden ja toiminnanharjoittajien toiminnan valvontaa varten, sekä sen tueksi, että palveluja käyttävät voivat varmistua toiminnan asianmukaisuudesta. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämään pätevyysrekisteriin lisätään myös tiedot 159 § 2 momentin 1) kohdan mukaisesti hyväksytyistä pätevyyskokeiden järjestäjistä.
Pykälän 2 momentin mukaisesti pätevöityneistä toiminnanharjoittajien vastuuhenkilöiden pätevöintiä koskeva lupanumero ja tieto pätevyyden voimassaolosta tallennettaisiin rekisteriin. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin nämä samat tiedot pätevöityneistä henkilöistä.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että rekisteriin tallennettaisiin pätevyyskokeiden järjestäjistä pätevyyskokeen järjestäjän nimi, toimipaikan osoite ja 159 § 2 momentissa tarkoitetun kokeen toimiala.
Pykälän 5 momenttiin lisättäisiin viittaus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momenttiin, jossa säädetään edellytyksistä antaa henkilörekisteristä tietoja sähköisessä muodossa. Julkisen tietoverkon välityksellä annettaviin tietoihin lisättäisiin edellä 1–3 momenteissa tarkoitetut tiedot eli toiminnanharjoittajan vastuuhenkilön lupanumero ja pätevyyden voimassaolo, pätevöidyn henkilön lupanumero ja pätevyyden voimassaolo sekä tiedot pätevyyskokeiden järjestäjän nimestä, toimipaikan osoitteesta ja kokeen toimialasta. Henkilöiden lupanumero on F-kaasuasetuksen mukaisesti oltava laitekohtaisessa huoltokirjanpidossa, jolla osoitetaan, että laitteiden vuototarkastukset on tehty säännösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi F-kaasuasetuksen mukaan yrityksillä, joka antaa pätevyyttä edellyttävän toimen toisen yrityksen tehtäväksi, on velvollisuus varmistua siitä, että toisella yrityksellä on tarvittava pätevyys. Henkilöiden ja toiminnanharjoittajien vastuuhenkilöiden lupanumeron ja pätevyyden voimassaolotiedon saatavilla oleminen helpottaisi valvontaa. Jos tiedot tulisi aina erikseen pyytää rekisterin pitäjältä, se voisi hankaloittaa myös kansalaisen oikeuksien varmistamista. Vastaavasti lupanumero lisättäisiin myös 7 §:ssä lueteltuihin julkisen tietopalvelun hakuehtoihin.
Pykälän 8 momenttia täydennettäisiin siten, että myös pätevyyskokeen järjestäjän tiedot tulisi poistaa rekisteristä ja julkisesta tietopalvelusta, mikäli pätevyyskokeen järjestäjä sitä pyytää tai on lopettanut toimintansa.
165 §. Tietojen toimittaminen fluoratuista kasvihuonekaasuista
. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin tekninen muutos eli viittaisiin EU:n kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin osalta voimassa olevaan säädökseen. Pykälässä täsmennettäisiin, että tietojen toimittamisvelvollisuus koskee F-kaasuasetuksen mukaisesti myös F-kaasuasetuksen liitteessä III olevia aineita. Pykälään lisättäisiin velvollisuus toimittaa pyydettäessä Suomen ympäristökeskukselle tietoja talteenotettujen kylmäaineiden määristä. Näiden tietojen toimittamisvelvollisuus koskisi pykälässä mainittuja kylmäaineita sisältäviä laitteita asentavia, huoltavia tai jätehuoltoa tekeviä toiminnanharjoittajia. Tieto talteenotetuista ja siten kierrätettävissä olevista kylmäainemääristä vähentäisi tarvetta hankkia tai tuoda maahan uusia kylmäaineita synnyttäen uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia kylmäaineiden talteenotolle, kierrätykselle ja regeneroinnille. Tieto mahdollistaisi myös valvontaa, kun pystyttäisiin vertaamaan talteenotettuja määriä hävitettyjen, kierrätettyjen ja regeneroitujen aineiden määriin.
183 §. Aineita, kemikaaleja, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskevat kiellot ja määräykset.
Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus kumottuun otsonikerosta heikentävistä aineista 216 §:n nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pätevöintiä koskeviin valvontatehtäviin lisättäisiin 162 a §:n mukainen asennustodistusten toimittamisvelvollisuuden valvonta. Lisäksi täsmennettäisiin, että voimassa olevaa lakia vastaavasti kiellon käyttää säännösten vastaista yksittäistä laitetta tai huoltovelvollisuuden täyttämistä koskevan määräyksen antaa 23 §:n 1 momentissa tarkoitettu yleinen valvontaviranomainen lain 189 §:n mukaisesti tai silloin kuin kyseessä on muu kuin luvanvaraisten, ilmoituksenvartaisen tai rekisteröitävien toimintojen valvonta, valvonta kuuluisi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lain 23 §:n 1 momentin mukaisen yleisen toimivallan perusteella. Pykälän 2 momentin säännösten järjestystä muutettaisiin ryhmittelemällä kaikki F-kaasu- ja otsoniasetuksiin liittyvät seikat peräkkäin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. Pätevyysvaatimukset laajenevat F-kaasuasetuksen mukaisesti koskemaan uusia laitteita ja vaihtoehtoisia kylmäaineita. Pätevyysvaatimusten mukaisten koulutuksen käynnistämiseen ja henkilöiden kouluttautumiseen tarvitaan siirtymäaika. Kylmäkuljetusajoneuvojen, junavaunujen, intermodaalikonttien tai kylmäkuljetuskonttien jäähdytysyksikköjä ja orgaanisia Rankine-prosesseja käsittelevien henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyysvaatimusten täyttämiselle annettaisiin siirtymäaikaa 12.3.2029 saakka. Siirtymäaika olisi F-kaasuasetuksen mukainen.
Voimassa olevan lain nojalla pätevöityjen henkilöiden ja toiminnanharjoittajien olisi uusittava pätevyytensä osallistumalla kertauskurssille viimeistään 12.3.2029. Siirtymäaika olisi F-kaasuasetuksen mukainen. Siihen saakka henkilöt ja toiminnanharjoittajat voisivat toimia nykyisten pätevyystodistustensa turvin.
Voimassa olevan lain 164 §:ää noudatettaisiin 18 kuukauden ajan ehdotetun lain voimaantulosta, jotta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisteriin ja julkiseen ehdittäisiin tehdä tarvittavat tekniset muutokset.
12
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
12.1
Elinkeinovapaus
Perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perustuslakivaliokunta on käytännössään pitänyt elinkeinovapautta pääsääntönä, mutta katsonut elinkeinotoiminnan luvanvaraistamisen olevan poikkeuksellisesti mahdollista (PeVL 48/2017 vp, s. 2, PeVL 46/2016 vp, s. 3, PeVL 13/2014 vp, s. 2). Rajoitusten tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia ja niiden olennainen sisältö, kuten rajoitusten laajuus ja edellytys, tulee ilmetä laista (esimerkiksi PeVL 9/2005 vp).
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että perusoikeusrajoitusten on täytettävä oikeasuhtaisuuden vaatimus. Tämä merkitsee, että rajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Jokin perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään (PeVM 25/1994 vp, s. 5, PeVL 15/2016 vp, s. 3 ja PeVL 18/2013 vp, s. 3).
Perustuslain 20 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveellisen ympäristöön ja vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Nyt ehdotetulla henkilöiden ja toiminnanharjoittajien pätevyysvaatimusten laajennuksella turvataan elinkeinonharjoittajan ja kansalaisten perustuslain 20 §:n 1 momentissa säädettyjä tavoitteita.
Esityksessä on kyse perustuslain 18 §:n elinkeinovapauden ja ympäristöperusoikeuden välisestä punninnasta, jossa elinkeinon rajoituksella katsotaan suojattavan ympäristöä ja terveyttä. Lakimuutoksella varmistettaisiin kaikkien kylmäaineiden asiamukainen käsittely, mikä parantaa oikeutta terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Ehdotettu muutos on perustuslakivaliokunnan huomioimalla tavalla tarkkarajainen, täsmällinen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siten esityksessä tarkoitettua rajoitusta perustuslain 18 §:n säädettyyn elinkeinovapauteen voidaan pitää perusteltuna.
12.2
Henkilötietojen suoja
Lakiin ehdotetut muutokset sisältäisivät sääntelyä viranomaisen ylläpitämästä rekisteristä, johon talletettaisiin henkilötietoja sekä julkisesta tietopalvelusta, jossa julkaistaisiin rekisteriin sisältyviä henkilötietoja. Laki olisi tältä osin merkityksellinen perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Jokaisen yksityiselämä on perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Perustuslakivaliokunta on vakiintuneessa käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä säänneltävinä asioina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista (PeVL 14/2018 vp, s. 2, PeVL 25/1998 vp, s. 2). Lailla säätämisen vaatimus koskee myös mahdollisuutta luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 11/2008 vp, s. 3, PeVL 12/2002 vp, s. 5). Yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta olennaista on lisäksi, että internetiin sijoitettavasta henkilörekisteristä tietoja ei voida hakea erilaisina massahakuina, vaan esimerkiksi ainoastaan yksittäisinä hakuina (PeVL 35/2020 vp, s. 4, PeVL 2/2018 vp, s. 7, PeVL 17/2016 vp, s. 7, PeVL 32/2008 vp, s. 3/I).
Perustuslakivaliokunnan mukaan on lähtökohtaisesti riittävää, että sääntely täyttää tietosuoja-asetuksessa asetetut vaatimukset. Valiokunnan mukaan henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla. Kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee siten suhtautua pidättyväisesti ja rajata sellainen vain välttämättömään tietosuoja-asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa (PeVL 14/2018 vp, s. 4–5).)
Tietosuoja-asetuksen lähtökohtana on, että käsiteltävien henkilötietojen olisi oltava riittäviä ja olennaisia, ja rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä niiden käsittelyn tarkoitusten kannalta. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Kyseisen artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
Lisäksi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohta edellyttää, että kyseisen artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetun käsittelyn oikeusperustasta on säädettävä joko unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa tai, 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa käsittelyssä, sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
Ehdotetussa 164 §:ssä säädettäisiin kansallisesta kylmäalaan liittyvästä pätevyysrekisteristä sekä julkisesta tietopalvelusta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisteriin lisättäisiin pätevöityneistä henkilöistä ja toiminnanharjoittajista valvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja sekä tiedot hyväksytyistä pätevyyskokeiden järjestäjistä. Kaikkiin edellä mainittuihin sisältyisi henkilötietojen käsittelyä.
Rekisteröitävien henkilötietojen sisältö olisi 164 §:ssä säädetty tarkasti ja rekisteriin tallennettaisiin ainoastaan sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä valvonnassa sekä sen varmistamiseksi, että laissa tarkoitettuja palveluja tarvitsevat voivat varmistua toiminnan asianmukaisuudesta.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston oikeus käsitellä henkilötietoja ehdotetulla tavalla perustuisi sen julkisen vallan käyttämiseen ja yleisen edun valvontaan (6 artiklan 1 kohdan e alakohta). Henkilötietojen sallittuja käyttötarkoituksia olisivat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston suorittama valvonta sekä rekisterissä olevien tietojen luovuttaminen julkisen tietoverkon välityksellä laissa tarkoitettujen toimijoiden pätevyyden ja toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi. Pätevyysrekisterin ja julkisen tietopalvelun tietosisällöt kuvataan laissa siten, että tietosisällöt on kytketty tietojen käyttötarkoitukseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei käsittele henkilötietoja muuta tarkoitusta varten kuin, mitä sille on 164 §:ssä säädetty.
Ehdotetun 164 §:n mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on pykälässä tarkoitetun rekisterin rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjästä säätäminen on mahdollista kansallisen liikkumavaran puitteissa yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla (4 artiklan 7 kohta). Perustuslakivaliokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti (PeVL 21/2001 vp, s. 4/I).
Ehdotetun 164 §:n mukaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisteristä olisi julkisen tietopalvelun, eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston verkkosivujen, kautta mahdollista hakea pätevöityihin henkilöihin, toiminnanharjoittajiin ja pätevyyskokeiden järjestäjiin liittyviä tietoja.
Julkisen tietopalvelun kautta olisi mahdollista saada tietoja toiminnanharjoittajan nimistä, yritys- ja yhteisötunnuksista, toimipaikkojen osoitteista, toimintaoikeuksista, rekisteröintitunnuksista sekä toiminnan vastuuhenkilön nimistä, lupanumeroista ja pätevyyden voimassaolosta. Pätevöityneistä henkilöistä julkisen tietopalvelun välityksellä olisi mahdollista saada tietoa henkilön nimestä, kunnasta, toimintaoikeudesta, lupanumerosta ja pätevyyden voimassaolosta. Lisäksi tietoja saisi pätevyyskokeen järjestäjien nimistä, toimipaikkojen osoitteista ja kokeen toimialasta. Tietoja voisi hakea julkisesta tietopalvelusta vain yksittäisinä hakuina eli ei massahakuina.
Kylmäalalle pätevöityneiden keskeisten toimijoiden henkilötietojen luovuttaminen julkisen tietopalvelun välityksellä voidaan katsoa toteuttavan virallisten asiakirjojen julkisuusperiaatetta ja olevan yleisen edun mukaista (tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 154 kappale). Julkisen tietopalvelun kautta palveluja hankkivalla olisi pääsy tiettyihin henkilötietoihin, jotka ovat keskeisiä toimijoiden pätevyyden tunnistettavuuden kannalta. Tietopalvelun tarkoitus on mahdollistaa asiantuntevien ja turvallisten palvelujen käyttöä, jolloin olisi perusteltua, että myös tiettyjä henkilöihin ja yrityksiin liittyviä henkilötietoja on yleisesti saatavilla. Muussa tapauksessa tiedot tulisi aina erikseen pyytää rekisterin pitäjältä, mikä voi hankaloittaa esimerkiksi kansalaisen oikeuksien varmistamista. Julkisen tietopalvelun yhteiskunnallisten hyötyjen arvon voidaan arvioida perusoikeuksien toteutumisen turvaamisvaikutus huomioiden olevan sellainen, että se perustelee henkilötietojen suojan tietynasteisen rajoittamisen tietynlaisten henkilötietojen jakamisella julkisessa tietopalvelussa.
Esitettyä sääntelyä voidaan näin ollen pitää välttämättömänä ja oikeasuhteisena ottaen huomioon, että tietosuoja-asetuksen 12–22 artiklan mukaiset rekisteröidyn oikeudet ovat käytettävissä ja rekisterinpitäjä vastaa näihin liittyvistä velvoitteistaan.
12.3
Asetuksenantovaltuudet
Perustuslain 80 §:n mukaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan.
Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaisesti lainsäädäntövallan delegoinnin sallittavuuden arvioinnissa kiinnitetään yleisesti huomiota valtuuttavan säännöksen täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen (HE 1/1998 vp, s. 131, PeVL 11/1999 vp, s. 2/I).
Ehdotettu laki sisältää useita asetuksenantovaltuuksia. Valtuutussäännökset on sijoitettu ja asiallisesti kytketty säänneltävää asiaa koskevaan pykälään. Voimassa olevaa lakia vastaavat valtuuden koskevat henkilöiden ja toiminnanharjoittajien koulutus- ja pätevyysvaatimusten yksityiskohtaista sisältöä, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle tehtävien pätevyyden todentamiseen liittyvien ilmoitusten sisältöä ja ilmoitusmenettelyä, säännöksiä laitteiden ja järjestelmien käsittelyssä tarvittavista laitteista ja välineistä, vuototarkastuksen suorittamista ja huolto- ja tarkastuspäiväkirjan sisältämistä tiedoista sekä päästöjen raportointia varten tarvittavista tiedoista ja niiden toimittamismenettelystä. Ehdotettu uusi asetuksenantovaltuus 162 §:ssä koskisi pätevöinnin uusimiseen liittyviä menettelyjä, kuten kertauskursseja ja pätevyyden arviointia. Ehdotettu uusi asetuksenantovaltuus 162 a §:ssä koskisi eräiltä laitteilta vaadittavan asennustodistuksen sisältöä. Esitetyt valtuudet on kuvattu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Valtuutussäännösten voi katsoa täyttävän perustuslain 80 §:n vaatimukset.
12.4
Ahvenanmaan toimivalta
Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10 kohdan mukaan luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevat asiat kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Nyt ehdotettu sääntely koskee asioita, jotka itsehallintolain mukaan kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Maakuntahallitus on vuonna 2011 valtuuttanut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisteröimään maakunnan kylmälaiteliitteet ja henkilöitä koskevat pätevyydet. Maakunta valvoo pätevyysvaatimusten noudattamaista.
Edellä esitetyn mukaisesti esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa ja siihen sisältyvä laki voidaan käsitellä eduskunnassa tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen.