1.1  Tausta

Lisäeläkelaitokset ovat lisäeläkesäätiöitä tai lisäeläkekassoja. Ne tarjoavat vakuutetuille vapaaehtoista etuusperusteista tai maksuperusteista kollektiivista lisäeläketurvaa. Etuusperusteisessa lisäeläkejärjestelyssä eläke määräytyy työnantajan lisäeläkelupauksen mukaisesti ja työnantaja vastaa lisäeläkkeen rahoittamisesta. Maksuperusteisessa lisäeläkejärjestelyssä myös työntekijät voivat rahoittaa omaa lisäeläketurvaansa vakuutusmaksuilla. Lähes kaikki lisäeläkelaitokset ovat etuusperusteisia. 

Lisäeläkelaitokset ovat pääosin olleet jo pitkään suljettuja, jolloin niissä ei ole voinut enää vakuuttaa uusia henkilöitä. Nyt monet vakuutetut ovat tulleet eläkeikään, jolloin on syntynyt tarve laajentaa vakuutettujen osallistumista lisäeläkelaitoksen hallintoon koskevia säännöksiä sovellettaviksi myös eläkkeensaajiin. Lisäksi monissa lisäeläkelaitoksissa on vähän vakuutettuja ja eläkkeensaajia. Tämän vuoksi on lisäeläkelaitosten hallinnon sujuvuuden turvaamiseksi syntynyt tarve mahdollistaa, että vakuutettujen ja eläkkeensaajien sijaan lisäeläkelaitoksen hallintoon osallistuu yhteistoimintalaissa tarkoitettu henkilöstön valitsema edustaja tai työsuojeluvaltuutettu. 

Vastuuvelan katteen sijoittamista koskevia säännöksiä uudistettiin eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistuksen yhteydessä, joka tuli voimaan 1.1.2022. Tiettyjä kattamista koskevia rajoituksia, jotka koskevat muun muassa säännellyn markkinan ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten käyttämistä vastuuvelan katteena ja kiinteistövakuudellisia velkakirjoja on esitetty muutettavaksi. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Valmistelun aikana on käyty keskusteluja työmarkkinajärjestöjen, eläkesäätiöyhdistyksen ja Finanssivalvonnan kanssa. Ehdotuksesta järjestettiin lausuntokierros lausuntopalvelussa. 

2.1  Vakuutettujen osallistuminen lisäeläkelaitoksen hallintoon

Vakuutetut valitsevat osan lisäeläkesäätiön ja lisäeläkekassan hallituksen jäsenistä. Lisäeläkesäätiön säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että edustajat valitsevat vakuutettuja edustavat hallituksen jäsenet. Tällöin säännöissä on määrättävä myös siitä, miten edustajat valitaan, ketkä ovat edustajia ammattinsa puolesta ja miten he suorittavat hallituksen jäsenten valinnan. 

Lisäeläkekassan hallituksen jäsenet valitaan kassankokouksessa, ellei päätösvaltaa ole säännöissä siirretty edustajistolle. Osakkailla ei ole äänioikeutta vakuutettuja edustavien hallituksen jäsenten vaalissa eikä vakuutetuilla ole äänioikeutta osakkaita edustavien hallituksen jäsenten vaalissa. Kassankokouksessa kullakin vakuutetulla on yksi ääni. Jos päätösvaltaa käyttää kassankokouksen sijaan edustajisto, edustajiston kokouksessa kullakin vakuutettujen edustajalla on yksi ääni. 

Lisäeläkelaitokset ovat pääosin olleet jo pitkään suljettuja eikä niissä ole voinut vakuuttaa uusia henkilöitä. Lisäeläkelaitoksissa vakuutettujen lukumäärä laskee jatkuvasti, sillä monet vakuutetut ovat jo saavuttaneet eläkeiän tai saavuttavat sen lähitulevaisuudessa. Lisäeläkelaitosten hallintoon sovellettavissa säännöksissä kuten valittaessa hallituksen jäseniä vakuutetut käyttävät heille kuuluvia oikeuksia, mutta eläkkeensaajien asemasta ei ole säännöksiä. Eläkkeensaajat tulee huomioida säännöksissä vakuutettujen rinnalla nykyistä paremmin. 

Lähitulevaisuudessa syntyy myös tilanteita, jossa lisäeläkelaitoksen eläkkeensaajat ovat iäkkäitä ja samanaikaisesti vakuutettuja on vähän tai ei lainkaan. Tällaisessa tilanteessa laitoksen hallinnon toiminta voi vaikeutua, kun voimassa olevassa laissa lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista ei säädetä vaihtoehtoisesta mallista järjestää laitoksen hallinto. 

2.2  Vastuuvelan kattaminen säännellyn markkinan ulkopuolelle tehdyillä sijoituksilla

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun mukaan lisäeläkelaitoksen varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Varoja sijoitettaessa on huolehdittava niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Edellä mainitun lain mukaan varat on sijoitettava pääasiallisesti säännellylle markkinalle. Säännellyllä markkinalla tarkoitetaan pörssiä tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavaa järjestelmää. Lain 6 luvun mukaan lisäeläkelaitoksen on katettava 5 luvun mukainen vastuuvelka. Vastuuvelasta voidaan kattaa enintään 10 prosenttia osakkeilla, joukkovelkakirjoilla, tietyillä muilla sitoumuksilla ja muilla sijoitusvälineillä, joilla on pitkän aikavälin sijoitushorisontti, jos niillä ei käydä kauppaa säännellyllä markkinalla taikka monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, tiettyjä laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Muun muassa kiinteistösijoituksia ei lasketa mukaan edellä tarkoitettuun 10 prosentin osuuteen. 

Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa vastuuvelan kattaminen omaisuudella, joihin liittyy tuotto-odotuksia pitkällä aikavälillä, kuten esimerkiksi sijoittamisella listaamattomien yritysten infrastruktuurihankkeisiin ja listaamattomiin kasvuyrityksiin. Tätä sijoittamista kuitenkin rajoitetaan yleisen varovaisuusperiaatteen vuoksi, joka on vakuutettujen etujen turvaamiseksi sijoittamisen perusperiaate. Säännellyn markkinan ulkopuolelle sijoittamiseen liittyy tekijöitä, jotka eroavat säännellylle markkinalle sijoittamisesta kuten sijoituskohteista saatavilla oleva informaatio ja sijoituskohteiden rahaksi muutettavuus, minkä vuoksi säännellyn markkinan ulkopuolelle sijoittamiseen liittyy erityisiä riskejä. Monilla lisäeläkelaitoksilla on paljon kiinteistösijoituksia, jotka yhdessä säännellyn markkinan ulkopuolelle sijoittamisen kanssa muodostavat keskeisen osan vastuuvelan katteesta. Lisäeläkesäätiöillä oli vuoteen 2022 saakka ennen eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain kokonaisuudistusta mahdollisuus sijoittaa nykyistä laajemmin säännellyn markkinan ulkopuolelle. Finanssivalvonta oli antanut määräyksen, jonka mukaan lisäeläkesäätiöt voivat lukea vastuuvelan katteeksi enintään 15 prosenttia muita varoja ja sitoumuksia. Siksi erityisesti lisäeläkesäätiöillä voi olla omaisuutta, jota ei voida täysimääräisesti käyttää vastuuvelan katteena. 

2.3  Säännelty markkina ja OECD-valtion rinnastaminen ETA-valtioon

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain mukaan lisäeläkelaitoksen varat on sijoitettava pääasiallisesti säännellylle markkinalle. Sijoitukset säännellyn markkinan ulkopuolelle on pidettävä varovaisuuden edellyttämällä tasolla. Tällä säännöksellä on pantu täytäntöön ammatillisten lisäeläkelaitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341 ( IORP II -direktiivi ) 19 artiklan 1 kohdan d alakohta. Säännelty markkina on määritelty edellä mainitun direktiivin 6 artiklan luettelokohdassa 14. Direktiivin mukaan säännellyllä markkinalla tarkoitetaan direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa tarkoitettua markkinaa. Säännelty markkina on määritelty kansallisessa lainsäädännössä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (1070/2017), johon puolestaan viitataan lisäeläkesäätiöstä ja -kassoista annetussa laissa.  

Säännellyllä markkinalla tarkoitetaan pörssiä tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavaa monenkeskistä järjestelmää. Näin ollen säännellyllä markkinalla ei tarkoiteta säänneltyä markkinaa sellaisessa OECD-valtiossa, joka ei ole myös ETA-valtio. Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa on virheellisesti rinnastettu yleisesti kaikkien OECD-valtioiden säännelty markkina ETA-valtioiden säänneltyyn markkinaan. Tämä rinnastus on laajempi kuin, mitä IORP II-direktiivi mahdollistaa ja on siten korjattava. 

2.4  Vakuudettomat velkasitoumukset

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa 5 prosenttia vastuuvelasta voidaan kattaa velkasitoumuksella, johon ei liity vakuutta, joka 8–10 §:n mukaan voitaisiin sellaisenaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi. Lain 6 luvun 17 § on uudenlainen säännös verrattuna aiempaan sääntelyyn kumotuissa eläkesäätiölaissa (1774/1995) sekä vakuutuskassalaissa (1164/1992). Sääntely tiukentui tältä osin, koska aiempi lainsäädäntö ei sisältänyt säädöstä, joka olisi rajoittanut sijoittamista nimenomaan vakuudettomiin velkakirjoihin muutoin kuin rajoittamalla keskittymäriskiä yhteen yhteisöön sijoittamisesta. Lakia valmisteltaessa on lisäksi jäänyt huomaamatta, että lain 6 luvun 17 §:n 1 momentit eroavat suomen- ja ruotsinkielisissä säädöksissä siten, että suomenkielisessä momentti on muotoa: Katettavasta vastuuvelasta enintään määrä, joka vastaa viittä prosenttia 5 §:ssä tarkoitetusta vastuuvelasta, voidaan kattaa velkasitoumuksella, johon ei liity vakuutta, joka 8–10 §:n mukaan voitaisiin sellaisenaan hyväksyä vastuuvelan katteeksi. Ja ruotsinkielinen seuraavasti: Av de försäkringstekniska avsättningar som ska täckas kan högst ett belopp som motsvarar 5 procent av de försäkringstekniska avsättningar som avses i 5 § täckas av skuldförbindelser utan sådan säkerhet enligt 8–10 § vilken som sådan kan godkännas som täckning av de försäkringstekniska avsättningarna . Suomenkielisessä puhutaan vakuudettomasta velkakirjasta ja ruotsinkielisessä vakuudettomista velkakirjoista, jolloin ruotsinkielisen säädöksen tulkinta on suomalaista tiukempaa. Huomattava on, että myös suomenkielinen säädös on tiukennus verrattuna kumottuihin säädöksiin.  

2.5  Yhteen yhteisöön sijoittaminen

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvussa säädetään vastuuvelan katteena olevan omaisuuden hajauttamisesta yleisesti ja yhteen yhteisöön sijoittamisen osalta myös prosenttimääräisin rajoituksin. Pääsääntö on, että sijoituksella yhteen yhteisöön voidaan kattaa enintään 5 prosenttia vastuuvelasta. Tätä pääsääntöä ei sovelleta tiettyihin laissa tarkemmin lueteltuihin omaisuuseriin. Tätä poikkeusluetteloa on vielä tarpeen laajentaa kiinteistövakuudellisilla velkakirjoilla. Kiinteistösijoittamista ei ole lainkaan säännelty yksityiskohtaisilla katettavan vastuuvelan enimmäismäärää koskevilla säännöksillä tai hajauttamista koskevilla prosentuaalisilla säännöksillä vuoden 2016 jälkeen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ( jatkossa OECD ) pääoman liikkeitä koskevan koodin johdosta. Tällöin kumottiin myös säännös, joka säänteli kiinteistövakuudellisiin velkakirjoihin sijoitettavan vastuuvelan katteen prosenttimääräistä hajauttamista. Kiinteistösijoituksia ja kiinteistövakuudellisiin velkakirjoihin sijoittamista säännellään johdon yleisen huolellisuusvelvollisuuden, tuottavuus- ja turvaavuusvaatimuksen sekä sijoitusten hajauttamisvelvollisuuden avulla. Eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettiin laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista, jolloin vastuuvelan katteen sääntelyä osittain muutettiin. Tässä yhteydessä joitakin kiinteistövakuudellisiin velkakirjoihin sijoittamista koskevia rajoituksia säädettiin epähuomiossa säännösten monimutkaisuudesta johtuen uudelleen voimaan.  

2.6  Pankkitalletukset vastuuvelan katteena

Lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvussa säädetään omaisuudesta, jolla voidaan kattaa vastuuvelka kokonaan ilman vaatimusta hajauttaa kateomaisuutta myös muihin omaisuuslajeihin. Jotta koko vastuuvelka olisi mahdollista kattaa edellä tarkoitetulla omaisuudella vaatimuksena on, että katteena olevan omaisuuden velallinen, velka tai takaaja kuuluu korkeaan luottoluokkaan eli luottoluokkaan 1. Tämä vaatimus koskee myös vastuuvelan kattamista kokonaan talletuksilla ETA-valtiossa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa. Tämä vaatimus voi käytännössä vaikeuttaa varojen tallettamista esimerkiksi selvitystilassa, sillä nykyisin moni Suomessa toimiva luottolaitos kuuluu heikompaan luottoluokkaan kuin luottoluokka 1. Ehdotuksen mukaan vastuuvelan voisi kattaa kokonaan myös talletuksella ETA-valtiossa toimiluvan saaneessa luottolaitoksessa, joka kuuluu luottoluokkaan 1 tai 2. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että lisäeläkelaitoksen säännöissä voitaisiin määrätä, että eläkkeensaajat rinnastetaan vakuutettuihin lisäeläkelaitoksen hallintoa koskevia säännöksiä sovellettaessa. Ehdotuksella on vaikutusta lähinnä hallituksen jäseniä valittaessa. Lisäeläkekassan säännöissä voitaisiin myös määrätä, että eläkkeensaajat rinnastetaan vakuutettuihin kassankokousta ja edustajiston valintaa koskevia säännöksiä sovellettaessa. 

Lisäksi lisäeläkesäätiön säännöissä voitaisiin määrätä, että vakuutettuja edustaisivat hallituksen jäseniä valittaessa yhteistoimintalaissa tarkoitettu henkilön edustaja tai työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu. Lisäeläkekassojen osalta ehdotetaan, että kassan sääntöihin otetun määräyksen nojalla kassankokouksen sijaan päätösvaltaa voivat käyttää osakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat ja vakuutettujen valitsemat edustajat. Toisin kuin nykyisin vakuutetut voisivat siis valita edustajikseen myös henkilöitä, jotka eivät itse ole vakuutettuja. 

Lisäeläkelaitoksen sijoittamista ja vastuuvelan kattamista koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännellyn markkinan ulkopuolelle tehtävillä sijoituksilla voisi kattaa vastuuvelasta nykyistä enemmän. Vastuuvelasta voidaan kattaa voimassa olevan sääntelyn mukaan enintään 10 prosenttia muun muassa sellaisilla osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla, joilla ei käydä kauppaa säännellyllä markkinalla taikka monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Tätä prosentti osuutta ehdotetaan nostettavaksi 15 prosenttiin. Lisäksi pankkitalletusten käyttämisestä vastuuvelan katteena ehdotetaan helpotettavaksi. Lisäksi ehdotetaan, että säännöstä yhteen yhteisöön sijoittamisen enimmäismäärästä ei sovellettaisi sellaisiin velkakirjoihin, joiden vakuutena on kiinnitys kiinteään omaisuuteen, rakennukseen vuokraoikeuksineen tai muuhun kiinteään omaisuuteen kohdistuvaan oikeuteen taikka joiden vakuutena on kiinteistöyhteisön osakkeita tai osuuksia. 

Säännöstä OECD-valtion rinnastamisesta ETA-valtioon muutettaisiin siten, että sellaisen OECD-valtion, joka ei ole myös samalla ETA-valtio, säänneltyä markkinaa ei rinnastettaisi säänneltyyn markkinaan ETA-alueella siltä osin, kuin kyse on vaatimuksesta sijoittaa lisäeläkelaitoksen varat pääasiallisesti säännellylle markkinalle. Muutos on välttämätön IORP-direktiivin vaatimusten täyttämiseksi. Vaatimus sijoittaa pääasiallisesti säännellylle markkinalle tulee IORP-direktiivistä, jossa säännelty markkina on määritelty siten, että sillä tarkoitetaan pörssiä ja sitä muussa ETA-valtiossa vastaavaa säänneltyä markkinaa. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

7.1  Laki lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain muuttamisesta

1 luku Lain soveltaminen ja toiminnan keskeiset periaatteet 

11 § . Säännösten soveltaminen maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn. Pykälään tehtäisiin lakitekninen muutos. Pykälän sanamuotoa muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin tarpeettomat viittaukset. Lisäksi muutetaan pykälän otsikointi vastaamaan lakiteknisiä vaatimuksia.  

12 § . Säännösten soveltaminen sijoitussidonnaiseen lisäeläkejärjestelyyn . Muutetaan pykälän otsikointi vastaamaan lakiteknisiä vaatimuksia.  

3 luku Johto ja hallintojärjestelmä 

4 a § . Eläkkeensaajien rinnastaminen vakuutettuihin . Lakiin ehdotetaan lisättäväksi pykälä koskien lisäeläkelaitosten eläkkeensaajien rinnastamista vakuutettuihin eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) 4 luvun hallintoa koskevia säännöksiä sovellettaessa. Rinnastuksesta tulee olla määräys lisäeläkelaitoksen säännöissä. Säännöksen tarkoituksena on selkeyttää asiaa koskevaa sääntelyä vastaamaan paremmin vallitsevaa oikeuskäytäntöä.  

Ehdotetun 2 momentin mukaisesti lisäeläkekassan sääntöihin on mahdollista lisäksi ottaa säännös, jolla eläkkeensaajat rinnastetaan vakuutettuihin myös kassankokousta koskevien säännösten sekä edustajiston valinnan osalta. Pykälällä on tarkoitus varmistaa lisäeläkekassan päätöksenteon sujuvuus ja toimivuus. 

4 b § . Edustajiston valinta lisäeläkekassassa . Lakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka mahdollistaisi sen, että lisäeläkekassaan ei enää sovellettaisi eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain vastaavaa pykälää, jos siitä säännöissä määrättäisiin. Lakiin lisättävän pykälän sisältö poikkeaisi eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain vastaavasta säännöksestä siten, että lisäeläkekassan sääntöihin otetun määräyksen nojalla kassankokouksen päätösvaltaa voivat käyttää osakkaiden keskuudestaan valitsemat edustajat ja vakuutettujen valitsemat edustajat. Osan lisäeläkekassojen vakuutettujen ja eläkkeensaajin ollessa jo iäkkäitä on perusteltua lisätä lakiin pykälä joka mahdollistaa sen, että edustajistoon voidaan valita muitakin kuin vakuutettuja ja näin mahdollistaa päätöksenteon sujuvuus. Lisäeläkekassat voivat valita käyttävätkö tätä uutta mahdollisuutta edustajiston valinnasta vai jatkavatko eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin soveltamista edustajiston valintaan.  

4 c § . Hallituksen valinta lisäeläkesäätiössä . Pykälä mahdollistaa lisäeläkesäätiössä sääntömääräyksen, jonka mukaan hallituksen jäseniä valitessa vakuutettuja edustavat hallituksen jäsenet valitsee luottamusmies, varaluottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu ja tällaisia valitsijoita on oltava vähintään kaksi. Näin mahdollistetaan hyvän hallinnon mukaisten periaatteiden mukaan toimiminen varmistamalla, että hallituksen jäsenten valintaan osallistuu useampi kuin yksi henkilö. Laki täsmentyisi siltä osin, että vakuutettujen edustajat on lueteltu pykälässä tyhjentävästi. Jos lisäeläkesäätiön säännöissä on rinnastettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eläkkeensaaja vakuutettuun, tätä momenttia sovelletaan siten, että luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu edustaa tällöin myös eläkkeensaajia. Tällä varmistetaan lisäeläkesäätiön hallinnon sujuva toiminta tilanteessa, jossa vakuutettujen ei voida odottaa osallistuvan lisäeläkesäätiön hallintoon aktiivisesti esimerkiksi korkean iän vuoksi. Lisäeläkesäätiöt voivat säännöissään valita käyttävätkö tätä uutta mahdollisuutta määrätä säännöissä hallituksen jäsenten valinnasta vai sovelletaanko edelleen valinnassa eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain 4 luvun 9 §:n 2 momenttia.  

5 luku Vastuuvelka, vakuutusmaksut ja vakavaraisuus 

15 § . Pysyvät ylikatteen palauttaminen osakkaille . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentista poistettaisiin virke ”vakuutusteknisten vastuuvelkojen mukaisessa suhteessa”. Nykyisen 1 momentin mukaisesti ylikate olisi palautettava osakkaille vakuutusteknisten vastuuvelkojen mukaisessa suhteessa. Tästä aiheutuu haaste koskien tilannetta, jossa ylikatetta palautetaan osakaskohtaista kirjanpitoa noudattavassa lisäeläkesäätiöissä, sillä vakuutusteknisten vastuuvelkojen mukaisessa suhteessa palauttaminen toimisi työnantajakohtaisen kirjanpidon periaatteen vastaisesti. Muutoksella varmistettaisiin, että osakaskohtaista kirjanpitoa noudattavat lisäeläkesäätiöt voivat palauttaa ylikatteen ilman, että siitä aiheutuisi ristiriitaa kirjanpitotapaan nähden.  

6 luku Varojen sijoittaminen ja vastuuvelan kattaminen 

8 § . Vastuuvelan kattaminen kokonaan velkasitoumuksilla, talletuksilla ja rahasto-osuuksilla . Muutetaan pykälän 2 momenttia siten, että vastuuvelka voidaan kattaa kokonaan myös talletuksilla sellaisissa luottolaitoksissa, joiden luottoluokitus kuuluu luottoluokkaan 2. Nyt voimassa olevan sääntelyn mukaan vastuuvelka voidaan kattaa kokonaan talletuksilla vain silloin, jos luottolaitoksen luottoluokka on 1. Tämä voi olla käytännössä vaikeaa, sillä suuri osa Suomessa toimivista pankeista ei kuulu tällä hetkellä luottoluokkaan 1. Vaikka vastuuvelkaa ei yleensä kateta kokonaan talletuksilla, sääntelyllä voi olla merkitystä esimerkiksi lisäeläkelaitoksen selvitystilan aikana, kun sijoitusomaisuutta myydään ja varat talletetaan.  

16 § . Säännellyn markkinan ulkopuolelle sijoittamista koskevat rajoitukset . Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentissa luetellulla omaisuudella, jos sillä ei käydä kauppaa säännellyllä markkinalla taikka monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä voisi kattaa enintään 15 prosenttia vastuuvelasta, nykyisin 10 prosentin sijaan.  

17 § . Vakuudettomiin velkasitoumuksiin sijoittamista koskevat rajoitukset . Pykälään tehtäisiin lakitekninen tarkistus. Pykälän 1 momentin sanamuodosta johtuen voi olla epäselvyyttä siitä, että pykälässä säädettävää 5 prosentin rajaa vakuudettomaan velkakirjaan sijoittamisesta ei sovelleta kiinteistövakuudellisiin velkakirjoihin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pykälän 1 momenttia muutetaan lisäämällä maininta siitä, että rajaa ei sovelleta sellaisiin velkakirjoihin, joihin liittyy kiinteään omaisuuteen liittyvä vakuus, joita tarkoitetaan 7 §:n 1 momentin 5 tai 6 kohdassa. Lisäksi pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 3 kohta, jonka mukaan vakuudettomaan velkakirjaan sijoittamisen 5 prosentin rajoitusta, ei sovellettaisi velkakirjoihin ja rakennusaikaisiin saamisiin 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulta kiinteistöyhteisöltä, jossa lisäeläkelaitoksella on määräämisvalta. Edellä mainittuja velkakirjoja ja rakennusaikaisia saamisia koskevat prosenttimääräiset säännökset kumottiin vuonna 2017 aiemmin voimassa olleesta eläkesäätiölaista ja vakuutuskassalaista. Vaikka 17 §:ä ei sovelleta tiettyihin velkakirjoihin, niiden sijoittamiseen sovelletaan 3 §:ssä säädettyjä yleistä periaatetta varojen asianmukaisesta sijoittamisesta.  

19 § . Sijoitukset yhteen yhteisöön . Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta, jonka mukaan prosenttimääräistä rajoitusta yhteen yhteisöön sijoittamisesta ei sovellettaisi sellaisiin velkakirjoihin, joiden vakuutena on kiinnitys 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun kiinteään omaisuuteen tai jonka vakuutena on 7 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja kiinteistöyhteisön osakkeita ja osuuksia. Pykälän 1 momentissa säädetyn 5 prosentin hajauttamissäännön sijaan sovellettaisiin 6 luvun 3 §:n yleisiä periaatteita lisäeläkelaitoksen sijoitusten hajauttamisesta ja turvaavuudesta. Lisäeläkelaitoksen varoja sijoitettaessa on huolehdittava niiden monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. Nyt ehdotetaan, että säännöstä ei sovellettaisi kiinteistövakuudellisiin velkakirjoihin. Kiinteistövakuudellisia velkakirjoja koskenut hajauttamissäännös kumottiin vuonna 2017 aiemmin voimassa olleesta eläkesäätiölaista ja aiemmin voimassa olleesta vakuutuskassalaista, kun katesäännöksiä uudistettiin kiinteistösijoittamisen osalta vastaamaan OECD:n pääomaliikekoodia. Lisäksi 2 momentin 4 kohtaan tehtäisiin lakitekninen muutos.  

26 § . OECD-valtioiden rinnastaminen ETA-valtioihin . Pykälässä säädetään siitä, mitä 6 luvun pykäliä sovellettaessa OECD-valtiot rinnastetaan ETA-valtioihin. Pykälää muutettaisiin siten, että 6 luvun 16 §:n 1 momentti suljettaisiin pois pykälän soveltamisalasta eli 16 §:n 1 momenttia sovellettaessa ETA-valtioon ei voida rinnastaa muitakin kuin siihen kuuluvia OECD-valtioita. Edellä tarkoitetussa 16 §:n 1 momentissa säädetään siitä, että lisäeläkelaitoksen varat on sijoitettava pääasiallisesti säännellylle markkinalle. Muutos tarkoittaisi sitä, että säännellyn markkinan määritelmä ei laajene kattamaan ETA-valtioiden ulkopuolisia säänneltyjä markkinoita sellaisissa OECD-valtioissa, jotka eivät ole myös ETA-valtioita. Muutos on välttämätön, sillä pykälän nykyinen muotoilu on IORP II- direktiivin vastainen. Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan varat on sijoitettava pääasiallisesti säännellyillä markkinoilla. Direktiivin 6 artiklan 14 kohdan mukaan säännellyllä markkinalla tarkoitetaan direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määriteltyä säänneltyä markkinaa. Suomessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (uudelleenlaadittu) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti, on pantu täytäntöön kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetulla lailla (1070/2017), jonka 1 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan säännellyllä markkinalla tarkoitetaan pörssin tai sitä muussa ETA-valtiossa vastaavan markkinoiden ylläpitäjän ylläpitämää monenkeskistä järjestelmää, jossa markkinan ylläpitäjän laatimien sääntöjen mukaisesti saatetaan yhteen rahoitusvälineitä koskevia osto- ja myyntitarjouksia tai tarjouskehotuksia siten, että tuloksena on rahoitusvälinettä koskeva sitova kauppa.  

12 luku Lakisääteinen selvitystila ja konkurssi 

16 § . Etuoikeutetut velkojat . Pykälään tehtäisiin lakitekninen korjaus muuttamalla virheellinen viittaus 4 luvun 1 §:n viittaukseksi 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun vastuuvelkaan.