2.1  Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

Henkilökohtaistamisen lähtökohtana on opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opintojen alkuvaiheessa sekä opintojen suunnitteleminen siten, että aiemmin opittu ja opiskelijan osaamistarpeet, valmiudet ja edellytykset huomioidaan opintojen aikataulutuksessa ja järjestämisessä. Nämä asiat merkitään koulutuksen aloittavalle opiskelijalle henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Opiskelijalle laadittavalla henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmalla on merkitystä opiskelijan aiemman osaamisen tunnistamisessa ja sen suunnittelemisessa, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten sitä hankitaan eri oppimisympäristöissä. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon opiskelijan tavoitteet, urasuunnitelmat sekä aikaisempi osaaminen. Tavoitteena on suunnitella opiskelijan opintopolku niin, että kullakin opiskelijalla on mahdollisuus menestyä opinnoissa. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 44 §:n mukaan koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot siten kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa säädetään. Suunnitelmaan merkittävistä tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on työvoimakoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita lukuun ottamatta suunnitella kaikille opiskelijoille opiskelijan tavoitteiden sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella, suorittaako opiskelija koko tutkinnon vai tutkinnon osan tai osia, ellei tästä ole päätetty opiskelijaksi ottamista koskevassa päätöksessä. 

Muussa ammatilliseen koulutuksessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan vain siltä osin kuin kyse on oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetulle oppivelvolliselle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta. 

Lain 45 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä laatii ja päivittää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen osallistuu koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, opinto-ohjaaja tai tarvittaessa muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Lisäksi koulutuksen järjestäjän kanssa yhteistyössä toimivat tahot osallistuvat henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen siltä osin, kun suunnitelman mukainen osaamisen hankkiminen tai osoittaminen taikka ohjaus- ja tukitoimet perustuvat 30 §:ssä tarkoitettuun koulutuksen hankkimiseen taikka muuhun koulutuksen järjestäjän yhteistyöhön toisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän, lukiokoulutuksen järjestäjän tai muiden toimijoiden kanssa. 

Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja sen muutokset hyväksyvät koulutuksen järjestäjä ja opiskelija sekä muut sen laatimiseen osallistuvat tahot siltä osin, kun ne osallistuvat suunnitelman laadintaan ja päivittämiseen. Alaikäisen opiskelijan huoltajalla tai laillisella edustajalla tulee olla mahdollisuus osallistua opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen. 

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena taikka osaaminen osoitetaan työpaikalla. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, suunnitelman laadintaan voi osallistua myös työvoimaviranomaisen edustaja. 

Lain 47 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tunnustaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen, joka vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen tehdään 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin osaamisen tunnustamisen menettelytavoista. 

Aiemmin hankitun osaamisen arvioinnissa sovelletaan, mitä 53 §:n 1–3 momentissa säädetään osaamisen arvioinnista, 54 §:ssä osaamisen arvioijista, 55 §:ssä arvioinnin tarkistamisesta ja oikaisusta sekä 56 §:ssä arvosanan korottamisesta. Poiketen siitä, mitä 54 §:n 1 momentissa säädetään, osaamisen arvioijina toimii kuitenkin kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa, jos aiemmin hankittua osaamista arvioidaan ilman näyttöön osallistumista. Jos aiemmin hankittua osaamista tunnustetaan ilman osaamisen arviointia, sovelletaan ainoastaan, mitä 56 §:ssä säädetään arvosanan korottamisesta. Opetushallitus voi määrätä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta. 

Lain 48 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen, jos opiskelijalla ei ole osaamisen osoittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet, seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä sekä tarvittaessa suunnitella 63 §:ssä tarkoitetut opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot, 64 §:ssä tarkoitettu erityinen tuki ja osaamisen arvioinnin mukauttaminen sekä 66 §:ssä tarkoitettu ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen. 

Ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon tai koulutuksen osittain. Perustutkintokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida oppilaitoksessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnista. Mitä tässä pykälässä säädetään opiskelijasta, sovelletaan myös oppisopimuskoulutukseen hakijaan. 

Lain 49 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella tutkinnon tai koulutuksen perusteissa edellytetyn ammattitaidon tai osaamisen osoittaminen. Ammattitaidon tai osaamisen osoittaminen suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon tai koulutuksen osittain. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (672/2017) säädetään henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkittävistä tiedoista. Asetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 

1) suoritettava tutkinto tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus taikka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettu muu ammatillinen koulutus, noudatettavat tutkinnon tai koulutuksen perusteet, mahdollinen suoritettava osaamisala sekä suoritettavat tutkinnon tai koulutuksen osat; 

2) tiedot niistä tutkinnon osista, yhteisten tutkinnon osien osa-alueista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista, jotka koulutuksen järjestäjä on sisällyttänyt osaksi opiskelijan tutkintoa osaamisen tunnustamisen perusteella; 

3) tiedot niistä tutkinnon osista, yhteisten tutkinnon osien osa-alueista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista, jotka koulutuksen järjestäjä on toimittanut nimeämilleen osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten; 

4) muu kuin 2 ja 3 kohtaan sisältyvä opiskelijan aiemmin hankkima ja osoittama osaaminen, joka liittyy suoritettavaan tutkintoon tai työhön ja itsenäiseen valmentavaan koulutukseen; 

5) mahdollinen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 66 §:n mukainen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen; 

6) tutkintokoulutuksen ja muun tarvittavan ammattitaidon hankkimisen tarve; 

7) opiskelijan mahdollisesti tarvitsema ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 48 §:ssä tarkoitettu ohjaus ja tuki; 

7 a) oppilaitoksessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä; 

8) opiskelijalle mahdollisesti tarjottavan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen sisältö; 

9) opiskelijalle tarvittaessa järjestettävät ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 63 §:ssä tarkoitetut opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot; 

10) näyttöjen ajankohdat ja sisällöt, näyttöympäristöt sekä näytön järjestäjä, jos se on joku muu koulutuksen järjestäjä; 

11) vastaavat tiedot muusta osaamisen osoittamisesta sekä erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 64 §:n 2 momentin mukainen osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja yksilöllinen osaamisen arviointi; 

12) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetut osaamisen arvioijat; sekä 

13) opiskelijalle laadittava urasuunnitelma. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos opiskelija osallistuu edellä 6 kohdan perusteella ilmenneen tarpeen mukaisesti tutkintokoulutukseen tai muuhun tarvittavan osaamisen hankkimiseen, henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkitään 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi: 

1) tutkintokoulutuksen tai muun tarvittavan osaamisen hankkimisen tavoitteet, sisällöt, opetus ja muut osaamisen hankkimisen tavat ja ajoittuminen; sekä 

2) edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun erityisen tuen tarpeen mukaiset toimenpiteet tutkintokoulutuksen tai muun tarvittavan osaamisen hankkimisen aikana. 

Pykälän 3 momentin mukaan, jos opiskelijan osaamisen hankkiminen järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena, henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan merkitään edellä kuvattujen 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi: 

1) opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja; 

2) edellä 1 kohdassa tarkoitetun työpaikkaohjaajan ja opettajan tai muun koulutuksen järjestäjän edustajan lisäksi oppisopimuskoulutusta hankkineen koulutuksen järjestäjän edustaja, jos tutkinto on järjestetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun oppisopimuskoulutuksen perusteella; 

3) keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi; 

4) koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen ajoittuminen; 

5) oppisopimuskoulutuksessa osaamisen hankkimisen ajoittuminen koulutuksen järjestäjän osoittamissa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvan osaamisen hankkimisen sekä työpaikalla järjestettävän osaamisen hankkimisen osalta. 

Pykälän 4 momentissa todetaan, että edellä 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitetut tiedot tulee olla merkittynä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitelmaa hyväksyttäessä. Jos opiskelijan osaamisen hankkiminen järjestetään työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena, tulee henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa olla suunnitelmaa hyväksyttäessä merkittynä lisäksi 1 momentin 10 kohdassa sekä 3 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetut tiedot. Kuitenkin poiketen siitä, mitä 4 momentissa säädetään, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tutkinnon osien osalta valinnaiset tutkinnon osat voidaan oppisopimuskoulutusta lukuun ottamatta merkitä henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan myös suunnitelmaa päivitettäessä. 

Asetuksen 10 §:ssä säädetään tutkintokoulutuksen opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Pykälän mukaan koulutuksen järjestäjän tulee tunnustaa ne opiskelijan suorittamat voimassa olevien ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet sekä lukio-opinnot, korkeakouluopinnot tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimat ja todentamat opinnot, jotka voidaan sisällyttää osaksi suoritettavaa tutkintoa siten kuin tutkinnon muodostumisesta pakollisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa määrätään ja mitä valinnaisten tutkinnon osien osalta tutkinnon perusteissa mahdollistetaan ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitaan. 

Jos opiskelija on suorittanut muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja, tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita taikka niitä sisällöllisesti vastaavia lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muita toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja, koulutuksen järjestäjä toimittaa niistä tiedon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 54 §:ssä tarkoitetuille osaamisen arvioijille osaamisen tunnustamista varten. Arvioijat arvioivat, onko edellä mainittu todennettu osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Niiltä osin kun todennettu osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, arvioijien tulee tunnustaa osaaminen. 

Jos opiskelijalla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen tai muiden selvitysten perusteella muuta kuin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua osaamista, jonka perusteella tutkinto, tutkinnon osa tai yhteisten tutkinnon osien osa-alue on mahdollista suorittaa ilman osaamisen hankkimista, koulutuksen järjestäjän tulee ohjata opiskelija osoittamaan osaamisensa. Osaaminen osoitetaan vain siltä osin, kuin sitä ei ole aiemmin arvioitu ja todennettu. 

Opetushallitus on 6.2.2018 antanut tietoluettelon henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tietosisällöstä ja käsitteistöstä. Päivitetty tietosisältö löytyy osoitteesta: https://wiki.eduuni.fi/display/OPHPALV/Ajankohtaiset?preview=/190612339/292788155/eHOKS_Tietoluettelo_v4_06_2022.pdf .  

Käytännössä perusopetuksesta tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä oppivelvollisilla on harvoin osaamista, joka mahdollistaisi aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen. Osaamisen tunnistamisvelvoite on vaikeuttanut koulutuksen järjestäjien toiminnan vuosisuunnittelua ja opettajaresurssien allokointia. Nykyisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevat säädökset eivät ole tukeneet yhdessä etenevien opiskelijaryhmien muodostamista opintojen alkuvaiheessa. Henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan liittyviä kirjausvelvoitteita voitaisiin vähentää karsimalla henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman oppivelvollisia koskevia osaamisen tunnistamista ja tunnustamista koskevia säädöksiä. Tämä vähentäisi kirjattavien asioiden määrää ja ohjaisi koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laadittavan suunnitelman tekoa hallinnollisesta kirjaamisesta pedagogiseksi työksi, mikä tukisi opiskelijan opintojen etenemistä. 

2.2  Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 53 §:n 4 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Laki ammatillisesta koulutuksesta (126 §) edellyttää, että koulutuksen järjestäjä arvioi järjestämiään tutkintoja, koulutusta ja muuta toimintaa sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämiensä tutkintojen, koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja laadunhallinnan jatkuvasta parantamisesta. Koulutuksen järjestäjän on myös säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä arviointiin sekä julkistettava järjestämänsä arvioinnin keskeiset tulokset. Työelämätoimikuntien tehtävänä on pyynnöstä antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausuntoja koulutuksen järjestäjäkohtaisesti tutkinnoittain eriytyvistä osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmista. 

Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma sisältää koulutuksen järjestäjän päättämät yleiset osaamisen arvioinnin menettelytavat. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma on arjen työkalu, jolla koulutuksen järjestäjä ohjaa opettajia, ohjaajia ja arvioijia osaamisen arviointiin liittyvissä tilanteissa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata toteuttamissuunnitelman toimivuutta ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa ja toimintatapoja. Arvioinnin suunnittelu ja toteuttamisen seuranta ovat koulutuksen järjestäjän normaalia laadunhallintatyötä. Vähimmäisvaatimukset toteuttamissuunnitelman tietosisällölle löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen laatimasta ohjeesta osoitteesta https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisen-arvioinnin-toteuttamissuunnitelma_ohje-12_2019.pdf .  

Suunnitelma on oltava jokaista tutkintoa ja koulutusta varten, johon koulutuksen järjestäjällä on järjestämislupa. Edelleen tämä suunnitelma on esitettävä, kun koulutuksen järjestäjä hakee muutosta järjestämislupaansa eli oikeutta järjestää uusia tutkintoja. Uusia tutkinto-oikeuksia on 2020-luvulla haettu keskimäärin 65 kappaletta vuodessa. 

2.3  Lukioiden opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma ja kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Lukiolain 13 §:n 4 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän on laadittava vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista, työajoista, 8 §:ssä tarkoitetusta koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä ja koulutuksen hankkimisesta, 25 §:n 1 momentissa tarkoitetusta itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. 

Lukiolain 31 §:ssä säädetään kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä. Pykälän 1 momentin mukaan nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Huoltajille on annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Opetushallitus määrää 2 momentin nojalla kodin ja oppilaitoksen yhteistyössä noudatettavista keskeisistä periaatteista 12 §:ssä tarkoitetuissa opetussuunnitelman perusteissa. Pykälän 3 momentissa säädetään vielä, että koulutuksen järjestäjä päättää 12 §:ssä tarkoitetussa opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön toteuttamisesta. 

Säännöksen 1 momentti sisältää niin sanotun yleisen yhteistyövelvoitteen. Kodin ja koulun välistä yhteistyön järjestämistä on selkeästi määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Yhteistyön lähtökohtana on voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Yhteistyö vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan. 

Sillä, että koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta, on merkitystä kouluyhteisön kehittämistyön monipuolisuuden kannalta. Asiasta ei kuitenkaan ole välttämätöntä säätää lailla, vaan koulutuksen järjestäjä voisi itse päättää yhteistyöstä huoltajien kanssa tältä osin. 

2.4  Tavoitteellisista opiskelijavuosista päättäminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 c §:ssä säädetään tavoitteellisista opiskelijavuosista päättämisestä. Pykälän mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän varainhoitovuoden tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän sekä siihen sisältyvän työvoimakoulutuksen tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Koulutuksen järjestäjän tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä ei saa alittaa järjestämisluvassa määrättyä opiskelijavuosien vähimmäismäärää. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:n mukaan järjestämisluvassa määrätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettujen opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Järjestämisluvassa voidaan osaamistarpeeseen tai koulutuksen järjestämiseen liittyvästä erityisestä syystä määrätä myös tiettyä tutkintoa tai koulutusta koskevista opiskelijavuosien määristä. 

Hallitus päätti yhteensä 120 miljoonan euron leikkauksesta ammatilliseen koulutukseen siten, että se kohdentuu erityisesti jo aiemmin toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille aikuisille järjestettävään ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintokoulutukseen. Varainhoitovuonna 2025 leikkaus toteutettaisiin vähentämällä suoritepäätöksellä päätettäviä koulutuksen järjestäjän tavoitteellisia opiskelijavuosia. Kuitenkin arviolta noin 50 koulutuksen järjestäjällä leikkauksen kohdentamisessa tulisi vastaan järjestämisluvassa määrätty opiskelijavuosien vähimmäismäärä. Säännöstä koskien tavoitteellisista opiskelijavuosista päättämistä on tästä syystä tarpeen täsmentää vuodelle 2025 myönnettävän rahoituksen osalta. 

Taulukko: Vuonna 2022 toteutuneet opiskelijavuodet tutkintotyypeittäin  

2.5  Kuntien rahoitusosuus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 a §:n mukaan kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu valtion määräraha kerrotaan luvulla 1,3461. Kuntien rahoitusosuus on kuitenkin enintään vuoden 2017 tasossa. Kunnan omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa on euromäärä, joka saadaan, kun 1 momentissa tarkoitettu kuntien rahoitusosuuden euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä. Valtion rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa ja kuntien rahoitusosuus määritellään laissa säädetyn kertoimen kautta suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta. 

Käytännössä laissa säädetty kerroin ei ole tullut sovellettavaksi kertaakaan lain voimassaolon aikana. Vuosina 2018 ja 2019 kuntien rahoitusosuus oli indeksileikkausten takia euromääräisestikin vuoden 2017 tasolla ja tämän jälkeen siihen on tehty vain vuosittaiset indeksikorotukset ja -tarkistukset. 

Hallituksen päättämästä 100 miljoonan euron leikkauksesta kohdistetaan valtion rahoitusosuuteen 42,6 miljoonaa euroa ja kuntien rahoitusosuuteen 57,4 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen määrärahaan tehtävät määräaikaiset ja pysyvät lisäykset kohdistetaan indeksikorotuksia ja -tarkistuksia lukuun ottamatta pelkästään valtion rahoitusosuuteen. Tämän johdosta kuntien rahoitusosuus on käytännössä muodostunut pienemmäksi kuin se kertoimella laskettuna olisi. Vuoden 2017 jälkeen määrärahaan on tullut siinä määrin pysyväisluonteisia lisäyksiä, että nykyistä rahoituslain kerrointa käyttämällä 100 miljoonan euron vähennys ei vielä kohdistuisi lainkaan kuntien rahoitusosuuteen. Tämän takia kehyspäätöksen mukaista määrärahan vähennystä ei ole mahdollista toteuttaa rahoituslain nykyisten säädösten puitteissa. Koko julkista taloutta vahvistavana sopeutustoimena toteutettava ammatillisen koulutuksen rahoitusvastuun keventäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista kohdentaa valtion lisäksi koskemaan myös kuntasektoria. Tämä edellyttää rahoituslain 9 a §:n 1 momentissa säädetyn kuntien rahoitusosuuden muodostumissäännön ja kuntien rahoitusosuuden euromääräisen enimmäismäärän muuttamista. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 8 §:n mukaan kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksista on 52,21 prosenttia ja lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämän tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen käyttökustannuksista 50 prosenttia euromäärästä, joka lasketaan siten, että 2 ja 3 momentissa säädetyllä tavalla laskettu euromäärä jaetaan koko maan asukasmäärällä ja näin saatu euromäärä kerrotaan kunnan asukasmäärällä. Koska hallituksen päättämä 10 miljoonan euron pysyvä lisäys lukioiden oppimisen tukeen kohdennetaan kokonaan valtion rahoitusosuuteen, on kunnan rahoitusosuutta koskevaa prosenttiosuutta tarpeen muuttaa. 

2.6  Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä arvion hankkeiden valtionavustuksista. Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto laatii 1 §:ssä mainitun liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä. Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva määräraha on vähäinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen. 

Perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä olevien määrärahojen vähentyminen on tehnyt rahoitussuunnitelmamenettelyn tarpeettomaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käytännössä luopunut rahoitussuunnitelman laatimisesta muilta kuin liikuntapaikkarakentamisen osin. Hallitusohjelman mukaisten valtionavustussäästöjen seurauksena myös liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusmäärärahat ovat vähenemässä, joten siltäkään osin rahoitussuunnitelmamenettelylle ei ole enää tarvetta. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että kun henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laaditaan oppivelvolliselle opiskelijalle, ei koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuutta tunnistaa ja tunnustaa oppivelvollisen aiemmin hankittua osaamista kuin siltä osin, kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita sekä lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että koulutuksen järjestäjällä ei jatkossa olisi velvollisuutta laatia tutkinto- tai koulutuskohtaista osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa. Lukiolakia muutettaisiin siten, että koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma luovuttaisiin. Lisäksi luovuttaisiin koulutuksen järjestäjän velvoitteesta määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. 

Lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta muutettaisiin siten, että kuntien rahoitusosuutta koskevia säädöksiä ammatillisessa koulutuksessa muutettaisiin, jotta hallituksen päättämä 100 miljoonan euron vähennys saataisiin valtion lisäksi koskemaan myös kuntasektoria. Jotta säästö saataisiin kohdennettua hallituksen linjauksen mukaisesti, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä opiskelijavuosien määrä saisi alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän. Hallituksen myöhemmin päättämä 20 miljoonan euron lisäsopeutus on tarkoitus kohdentaa valtion rahoitusosuuteen. 

Oppimisen tuen mahdollistamiseksi lukiokoulutuksen rahoitusta vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Kuntien rahoitusosuutta lukiokoulutuksessa muutettaisiin, jotta lisäys saadaan kohdennettua valtiosektorille. 

Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa koskeva säädös esitetään kumottavaksi sen jäätyä tarpeettomaksi. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia koskevat säädösehdotukset

Esitystä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman keventämisestä oppivelvollisen osalta pääasiallisesti kannatettiin. Esitystä kannattivat muun muassa Kuntaliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO Ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Vantaan kaupunki, kasvatus ja oppiminen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Elinkeinoelämän oppilaitokset EOL Ry, Suomen yrittäjät ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen konservatorioliitto, AMKE Ry, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK. Esitystä vastusti puolestaan Suomen Opiskelija-allianssi Osku Ry. 

Useassa lausunnossa esityksessä arvioituja kustannussäästöjä pidettiin ylimitoitettuna ja esityksen vaikutuksia koulutuksen järjestäjien todelliseen työmäärään vähäisinä. Esityksen jatkovalmistelussa vaikutusarviointia koskien kustannussäästöjä täsmennettiin. 

Muutamat lausunnonantajat katsoivat, että esitetyt toimet henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) keventämiseksi eivät ole riittäviä. Muun muassa Opetusalan ammattijärjestö OAJ esitti, että HOKSia yksinkertaistettaisiin lisää ja keskityttäisiin opetuksen ja ohjauksen kannalta oleellisiin seikkoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK totesi pitävänsä suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän keskeisenä vahvuutena osaamisperusteisuutta ja esitti, että osaamisperusteisuuden turvaamisen kannalta esitystä kannattaisi vielä harkita uudelleen. Niin ikään Winnova totesi lausunnossaan osaamisperusteosuuden olevan ammatillisen koulutuksen perusta, ja etteivät oppivelvolliset olisi yhdenvertaisia muiden opiskelijoiden kanssa. 

Opetushallitus totesi lausunnossaan, että ehdotetuilla säädösmuutoksilla koskien HOKSia ei ole vaikutusta Opetushallituksen ylläpitämään tietovarantoon, siitä annettuun tietosisältömalliin tai näihin perustuviin tietojärjestelmiin toisin kuin esityksessä todettiin. Jatkossakin olisi opiskelijoita, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laadittaisiin nykyisten käytäntöjen mukaan. Tämän vuoksi nykyinen tietosisältömalli on säilytettävä. Opetushallituksen ylläpitämissä tietojärjestelmissä (eHOKS-palvelu, KOSKI-palvelu) ei ole sellaisia toiminnallisuuksia, joita jouduttaisiin muuttamaan oppivelvolliselle laaditun henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaan liittyvien tietojen tallentamiseksi valtakunnalliseen tietovarantoon. Tallentamisessa voidaan käyttää jo olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Hallituksen esityksen vaikutusarviointia on muutettu tältä osin. 

Esitystä poistaa koulutuksen järjestäjän velvollisuus laatia osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma sekä kannatettiin että vastustettiin. Esitystä kannattivat muun muassa Kuntaliitto, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Suomen ammattikoulutuksen johtajat SAJO Ry, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Vantaan kaupunki kasvatus ja oppiminen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Helsingin kaupunki kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja AMKE Ry. Esitystä vastustivat puolestaan muun muassa STTK ry, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Ry ja Suomen Opiskelija-allianssi Osku Ry. 

Useassa lausunnossa kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen laadusta, jonka epäiltiin heikentyvän. Opetushallitus katsoi, että osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmilla on ollut keskeinen merkitys ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa. Opetushallituksella oli huoli siitä, miten osaamisen arvioinnin laatu varmistetaan siten, että säädökset ja sovitut toimintatavat ovat koko henkilöstön tiedossa ja tukevat opiskelijoiden yhdenvertaista osaamisen arviointia. Usea lausunnonantaja toi kuitenkin myös esille, että osaamisen arvioinnin toteutussuunnitelma on vain yksi osa koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kokonaisuutta. Lausunnon jättäneet koulutuksen järjestäjät pitivät pääasiallisesti kannatettavana, ettei suunnitelmaa enää tarvittaisi järjestämislupamuutosta haettaessa. Joissakin lausunnoissa ehdotettiin, että valmistelua lykättäisiin siten, että muutosta voitaisiin käsitellä samassa yhteydessä työelämätoimikuntien tulevaisuuden kanssa. 

Vammaisfoorumi Ry nosti lausunnossaan esille huolensa siitä, että hallituksen aikuisiin, jo toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin kohdistuva leikkaus heikentää aikuisiällä vammautuvien tai muuten työnsä työkyvyn menettämisen tai heikkenemisen myötä menettävien henkilöiden asemaa merkittävästi. 

5.2  Lukiokoulutusta koskevat säädösehdotukset

Esitystä koskien koulutuksen järjestäjien velvollisuutta laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva vuosisuunnitelma sekä kannatettiin että vastustettiin. Esitystä kannattivat muun muassa Kuntatyönantajat KT ja valtiovarainministeriö. Esitystä vastustivat muun muassa Suomen Lukiolaisten liitto, Finlands svenska lärarförbund FSL, Pro Lukio Ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, Suomen rehtorit ry sekä Vantaan kaupunki (kasvatus ja oppiminen). 

Esitystä vastustavat tahot toivat esille muun muassa, että vuosisuunnitelma on olennainen oppilaitoksen työskentelyä koskeva asiakirja. Vaikka suunnitelman laatimisesta ei säädettäisi laissa, on kunkin lukuvuoden toimintaa kuitenkin suunniteltava etukäteen. Kuntaliitto totesi lausunnossaan, että se yhtyy ehdotuksessa olevaan näkemykseen, jonka mukaan lukuvuosisuunnitelman laatimisesta ei ole välttämätöntä säätää lailla. Koska suunnittelutyö kuitenkin joudutaan lukuvuoden työn valmistelussa joka tapauksessa kuitenkin tekemään, ei velvoittavan säädöksen kumoaminen lukiolaissa siten tosiasiallisesti poista nykyisen säädöksen mukaista työtä. Näin ollen säädöksen kumoaminen ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan toisi tavoiteltua kustannussäästöä. Opetushallitus totesi, että säädösmuutokset aiheuttaisivat muutostarpeita lukion opetussuunnitelman perusteisiin. 

Esitystä poistaa koulutuksen järjestäjän velvollisuus määräajoin selvittää huoltajien näkemystä sekä kannatettiin että vastustettiin. Esitystä kannattivat muun muassa Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS Ry, Kuntatyönantajat KT sekä valtiovarainministeriö. Esitystä vastustivat muun muassa Finlands svenska lärarförbund FSL, Suomen lukiolaisten liitto, Pro Lukio Ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Vammaisfoorumi Ry, Suomen rehtorit Ry sekä Vantaan kaupunki (kasvatus ja oppiminen). 

Esitystä vastustavat tahot toivat esille muun muassa, että huoltajilta säännöllisesti saatava palaute on osa lukion laadun kehittämistä ja mittaamista. Kuntaliitto toi lausunnossaan esille, että koska kodin ja oppilaitoksen yhteistyövelvoite säilyy lukiolaissa, ei ehdotetun virkkeen poistaminen muuta merkittävästi koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimintaa, eikä velvoitteen poistaminen johda tavoiteltuihin säästöihin. 

Vammaisfoorumi Ry toi esille, että erityisesti vammaisten oppilaiden kohdalla vanhempien rooli omien lastensa tarpeiden asiantuntijoina on kriittisen tärkeä, eikä sitä tulisi heikentää millään tavoin. Vammaisfoorumi totesi, että oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä opiskelua tukevat palvelut, kuten henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut, sekä apuvälineet jäivät vanhempien ja nuoren vastuulle. Koulujen tulisi seurata näiden palvelujen toteutumista yhteistyössä perheiden kanssa. 

Usea lausunnonantaja katsoi molempien esitysten osalta, että esitetyillä muutoksilla olisi varsin vähäinen vaikutus lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lisäksi useissa lausunnoissa katsottiin, että kustannuslaskelmat olivat yliarvioituja, ja että kustannuslaskelmissa käytetyt työmäärät olivat ylimitoitettuja. Esityksen jatkovalmistelussa vaikutusarviointia koskien kustannussäästöjä täsmennettiin. 

5.3  Rahoitusta koskevat säädösehdotukset

Usea lausunnonantaja esitti huolensa ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti aikuisopiskelijoihin kohdennettavista säästöistä ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien heikkenemisestä. Useat lausunnonantajat olivat huolissaan yhtäaikaisista heikennyksistä aikuisen opiskelumahdollisuuksiin. Kansaopistoyhdistys Ry katsoi, että esitys heikentää aikuisten mahdollisuuksia parantaa osaamista työelämässä. Kansanopistoyhdistys Ry totesi, että leikkauksen kohdentaminen yksiselitteisesti jo tutkinnon suorittaneiden koulutuksen opiskelijavuosiin heikentää kohtuuttomasti niiden koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä, joiden koulutus keskittyy aikuisiin työelämässä pätevyyttä tai uutta koulutusta tarvitseviin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoi, että leikkaukset voivat heikentää yritysten mahdollisuutta saada osaajia. Elinkeinoelämän oppilaitokset EOL ry painotti, että säästöt kohdentuvat myös erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Kuntaliitto totesi, että säästöjä kohdennettaessa on otettava huomioon se, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnot kohottavat perustutkinnon suorittaneiden osaamistasoa. 

Esitystä siitä, että vuodelle 2026 rahoitusta päätettäessä opiskelijavuosien määrä saisi alittaa opiskelijavuosien järjestämisluvassa määrätyn vähimmäismäärän pääasiallisesti annatettiin tai siihen suhtauduttiin neutraalisti. Ehdotusta vastusti muun muassa Suomen konservatorioliitto. 

Kuntaliitto totesi pitävänsä ehdotusta kuntien rahoitusosuutta koskevan säädöksen muuttamisesta oikeana ja perusteltuna kahdesta syystä. Ensinnäkin lisärahoitus kohdennetaan rahoitusjärjestelmän mukaiseen normaaliin yleiskatteelliseen ja laskennalliseen yksikköhintarahoitukseen. Ja toiseksi rahoituslakiin tehtävällä muutoksella estetään kunnan rahoitusosuuden nousu ja kohdennetaan lisäys valtion rahoitusosuuteen. 

Esitystä koskien perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa koskevan pykälän kumoamista ei saadussa lausuntopalautteessa kommentoitu. 

6.1  Laki ammatillisesta koulutuksesta

44 §. Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että mitä 1 momentissa säädetään osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, sovelletaan oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) tarkoitetulle oppivelvolliselle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan vain siltä osin, kuin oppivelvollinen on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita sekä lukio-opintoja, korkeakouluopintoja tai muut toimivaltaisen viranomaisen arvioimia ja todentamia opintoja. Jatkossa oppivelvolliselle opiskelijan aiemmin hankittua osaamista, kuten harrastuneisuuteen perustuvaa osaamista, ei tarvitsisi tunnistaa ja tunnustaa henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa koulutuksen aloittavalle opiskelijalle laadittaessa.  

Lain 52 §:n 4 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamisensa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tämän katsotaan saavuttaneen tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus olisi siis jatkossakin järjestää opiskelijalle mahdollisuus osaamisen osoittamiseen heti kun opiskelijan katsotaan saavuttaneen riittävä osaaminen. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjältä opiskelijan osaamisen kehittymisen seurantaa ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämistä ja sen pitämistä ajantasaisena nykytilaa vastaavasti lain 45 §:n nojalla. Ehdotetulla muutoksella ei tavoitella opiskeluaikojen pidentymistä. 

Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen järjestämistavoista jatkossakin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla. Koulutusta voidaan järjestää oppivelvollisille opiskelijoille esimerkiksi opetusryhmissä. 

46 §.Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Pykälään lisättäisiin selventävä viittaus lain 44 §:ään. Tarkoitus on, että jatkossa oppivelvollisten kohdalla aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vain niiltä osin, kuin kysymys on ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osista tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueista sekä lukio-opinnoista, korkeakouluopinnoista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista.  

47 §.Aiemmin hankitun osaaminen tunnustaminen. Pykälään lisättäisiin selventävä viittaus lain 44 §:ään. Tarkoitus on, että jatkossa oppivelvollisten kohdalla aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan vain niiltä osin, kuin kysymys on ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osista tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueista sekä lukio-opinnoista, korkeakouluopinnoista tai muista toimivaltaisen viranomaisen arvioimista ja todentamista opinnoista.  

53 §. Osaamisen arviointi. Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjällä ei olisi velvollisuutta laatia suunnitelmaa osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ei näin ollen tarvittaisi haettaessa muutosta järjestämislupaan.  

6.2  Lukiolaki

13 §. Opintojen järjestäminen. Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Jatkossa koulutuksen järjestäjällä ei olisi velvollisuutta laatia opetussuunnitelmaan perustuvaa vuosisuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjä voisi itse päättää, kuinka se toimintansa tältä osin suunnittelisi. Vuosisuunnitelman laatimisesta ei ole välttämätöntä säätää lailla.  

31 §. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 1 momentista poistettaisiin koulutuksen järjestäjän velvoite määräajoin selvittää opiskelijoiden huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Muutoin pykälä säilytettäisiin ennallaan. Koulutuksen järjestäjä päättäisi tältä osin jatkossa itse yhteydenpidosta huoltajien kanssa. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän on edelleen oltava yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä. Huoltajille on lisäksi edelleen annettava riittävän usein tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä.  

6.3  Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

8 §. Kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin. Voimassa olevan pykälän mukaan kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksista on 52,21 prosenttia. Koska hallituksen päättämä 10 miljoonan euron pysyvä lisäys lukioiden oppimisen tukeen kohdennetaan kokonaan valtion rahoitusosuuteen, on kunnan rahoitusosuutta koskevaa prosenttiosuutta tarpeen laskea. Uusi prosenttiluku olisi 51,59 prosenttia.  

9 a §.Kunnan omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kuntien rahoitusosuus olisi vuonna 2025 se euromäärä, joka saadaan, kun vuoden 2024 indeksitarkistetusta kuntien rahoitusosuudesta vähennetään 57,4 miljoonaa euroa. Kysymyksessä on siis se euromäärä, joka on kuntien osuus hallituksen päättämästä 100 miljoonan euron leikkauksesta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen 1.1.2025 alkaen. Lisäksi 1 momenttiin lisättäisiin, että vuodesta 2026 lukien kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2025 tasossa. Kuntien rahoitusosuuden sitomisesta vuoden 2017 rahoituksen tasoon näin ollen luovuttaisiin ja se sidottaisiin jatkossa vuoden 2025 tasoon.  

42 §.Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana. Perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä olevien määrärahojen vähentyminen on tehnyt rahoitussuunnitelmamenettelyn tarpeettomaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käytännössä luopunut rahoitussuunnitelman laatimisesta muilta kuin liikuntapaikkarakentamisen osin. Hallitusohjelman mukaisten valtionavustussäästöjen seurauksena myös liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusmäärärahat ovat vähenemässä, joten siltäkään osin rahoitussuunnitelmamenettelylle ei ole enää tarvetta.  

Lisäksi pykälän mukaisten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman ei ole katsottu olevan viranomaisen lopullinen ja viranomaista sitova päätös, johon voi hakea muutosta. Rahoitussuunnitelman tekemisen jälkeen järjestetään vuosittain valtionavustuksia koskevat haut, joiden pohjalta tehdään valtioavustuksia koskevat päätökset, joihin voi hakea muutosta. Tämä tarkoittaa, että niidenkin perustamishankkeiden osalta, jotka eivät ole mukana perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa, tulee tehdä valtionavustushakemus, jos avustuksenhakija haluaa käyttää muutoksenhakukeinoa kyseenalaistaakseen perustamishankkeita koskevan päätöksenteon laillisuuden. 

Perustamishankkeita koskeva rahoitussuunnitelma ja sen jälkeen toteutettava valtionavustusten hakeminen ovat niin viranomaisia kuin hakijoitakin työllistävä prosessi. Perustamishankkeita koskevasta rahoitussuunnitelmasta luopumisen voidaan katsoa näin olevan osa hallitusohjelmassa mainittua pyrkimystä säädösten sujuvoittamiseen. 

Voimaantulo. Varainhoitovuoden 2025 rahoituksesta päätettäessä tällä lailla muutettavan lain 32 c §:ssä tarkoitettu opiskelijavuosien määrä saisi mainitussa pykälässä säädetystä poiketen alittaa järjestämisluvassa määrätyn opiskelijavuosien vähimmäismäärän. Hallitus päätti yhteensä 120 miljoonan euron sopeutuksesta ammatilliseen koulutukseen siten, että se kohdentuu erityisesti jo aiemmin toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneille aikuisille järjestettävään ammatti-, erikoisammatti- ja perustutkintokoulutukseen. Varainhoitovuonna 2025 leikkaus toteutetaan vähentämällä suoritepäätöksellä päätettäviä koulutuksen järjestäjän tavoitteellisia opiskelijavuosia. Kuitenkin arviolta noin 50 koulutuksen järjestäjällä leikkauksen kohdentamisessa tulisi vastaan järjestämisluvassa määrätty opiskelijavuosien vähimmäismäärä. Opiskelijavuosien vähimmäismäärät voitaisiin jättää huomiotta ainoastaan siinä määrin, että hallituksen päättämä määrärahan vähennys voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla.