7.2
Laki virvoitusjuomaverosta
1 §. Soveltamisala.
Pykälässä säädetään virvoitusjuomaverolain soveltamisalasta.
Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kaikki vähittäismyyntipakkaukseen pakatut tullitariffin nimikkeen 2201 vedet kuuluisivat virvoitusjuomaveron piiriin pakkauksen tilavuudesta riippumatta. Tämä olisi perusteltua, jotta vähittäismyynnissä olevien vesien verokohtelu olisi yhtenäinen. Momenttiin tehtäisiin lisäksi teknisluonteinen täydennys.
Lisäksi soveltamisalan rajauksia koskevaan
3 momenttiin
tehtäisiin pääosin teknisluonteisia päivityksiä, jotka johtuvat elintarvikelainsäädännön muutoksista.
Virvoitusjuomaveron piiriin eivät kuulu ne erityisryhmille tarkoitetut elintarvikkeet, joista on EU-lainsäädännössä annettu erityissäännöksiä. Erityisryhmille tarkoitetut elintarvikkeet ovat koostumukseltaan ja valmistusmenetelmältään vastaavasta tavanomaisesta elintarvikkeesta eroavia tuotteita, jotka soveltuvat henkilöille, joilla on imeytymis- ja aineenvaihdunnan häiriöitä, tai jotka erityisen fysiologisen tilansa vuoksi hyötyvät tiettyjen elintarvikkeiden sisältämien aineiden valvotusta saannista.
Erityisryhmille tarkoitettuja elintarvikkeita koskevaan EU-lainsäädäntöön tuli muutoksia kesällä 2016. Imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetusta ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52/ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, jäljempänä
ERE-asetus
, julkaistiin kesällä 2013 ja sitä alettiin soveltaa 20.7.2016 alkaen. ERE-asetuksella kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/39/EY erityisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista ja sen nojalla annetut erityissäännökset. Komissio on julkaissut äidinmaidonkorvikkeita ja vieroitusvalmisteita koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2016/127, kliinisiä ravintovalmisteita koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2016/128 sekä painonhallintaan tarkoitettuja ruokavalionkorvikkeita koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/1798, jota on sovellettu 27.10.2022 alkaen.
Momentin 1, 2 ja 4 kohdista ehdotetaan poistettavan viittaukset kumotun erityisruokavalmistedirektiivin kansalliseksi täytäntöön panemiseksi annettuihin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin ja korvattavan nämä viittauksilla asianomaisiin komission delegoituihin asetuksiin. Lisäksi 4 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta erittäin niukkaenergisistä, painonhallintaan tarkoitetuista erityisruokavaliovalmisteista, sillä myös tällaisten hyvin alhaisen energiasisällön ruokavalionkorvikkeiden koostumusvaatimukset on vahvistettu painonhallintaan tarkoitettuja ruokavalionkorvikkeita koskevassa komission delegoidussa asetuksessa. Nämä olisivat siten jatkossa virvoitusjuomaveron soveltamisalan ulkopuolella suoraan kyseiseen asetukseen tehtävän viittauksen nojalla. Momentin 5 kohdassa viittaus kumottuun elintarvikelakiin korvattaisiin viittauksella voimassa olevaan elintarvikelakiin (297/2021).
Lastenruokia koskevaa komission delegoitua asetusta ei ole vielä julkaistu. Kauppa- ja teollisuusministeriön lastenruokia koskevaa päätöstä (789/1997) sovelletaan, osin rajoitetusti, siihen saakka, kunnes ERE-asetuksen nojalla lastenruokien osalta annettavaa delegoitua asetusta aletaan soveltaa. Pykälän 3 momentin 3 kohtaa ei siten ole tässä vaiheessa tarvetta muuttaa.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusi 7 kohta, jossa säädettäisiin kahviin, teehen ja kaakaoon liittyvistä verovapauksista. Kyse on kokonaisuutta selkeyttävästä sääntelystä siltä osin kuin kyse olisi tuotteista, jotka eivät kuulu verotaulukossa mainittuihin nimikkeisiin. Osa tuotteista puolestaan kuuluu verotaulukon nimikkeisiin, joten niiden verovapaudesta olisi tarpeen säätää nimenomaisesti. Lain soveltamisalaan eivät kuuluisi nimikkeen 0901 kahvipavut ja jauhettu kahvi ja niistä valmistetut kuumat juomat, nimikkeen 0902 teelehdet ja irtotee ja niistä valmistetut kuumat juomat, nimikkeiden 1805 ja 1806 kaakaojauhe ja niistä valmistetut kuumat juomat eivätkä nimikkeen 2101 kahvi- ja teeuutteisiin, -esansseihin ja -tiivisteisiin perustuvat valmisteet ja niistä valmistetut kuumat juomat.
Momentin 6 kohtaan tehtäisiin uuden 7 kohdan lisäämisestä johtuva tekninen välimerkin muutos.
Pykälän
6 momentin
viittaus de minimis –asetukseen päivitettäisiin kohdistumaan voimassa olevaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettuun komission asetukseen (EU) 2023/2831, jota sovelletaan 1.1.2024–31.12.2030.
2 §. Määritelmät.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin kaksi uuttaa määritelmää ja yhtä määritelmää muutettaisiin. Lisäksi 2 momenttia päivitettäisiin.
Pykälän
1 momentin 1 kohdassa
määriteltäisiin virvoitusjuoma nykyistä vastaavasti. Virvoitusjuomalla tarkoitettaisiin lain verotaulukossa mainittuja eri tullitariffinimikkeisiin kuuluvia tuotteita.
Momentin
2 kohdaksi
lisättäisiin sokerin määritelmä. Vastaavasti kuin voimassa olevan lain 2 kohdassa, jossa määritellään sokeriton tuote, sokerilla tarkoitettaisiin mono- ja disakkarideja, mutta ei kuitenkaan polyoleja. Määritelmä vastaisi terveysväiteasetuksen määritelmää sokerille.
Sokeri käsittää kaiken luontaisesti elintarvikkeissa, kuten hedelmissä, kasviksissa ja hunajassa, esiintyvän sokerin. Sokeri voi olla kiteistä, siirappia tai liuosta. Tuotteen käyttötarkoitus määrää, millaista sokeria lisätään elintarvikkeisiin. Sokereita käytetään liuoksina esimerkiksi juomateollisuudessa. Sakkaroosi eli glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi on käytetyistä sokereista tavallisin. Myös monosakkarideja, kuten glukoosia ja fruktoosia, voidaan käyttää elintarvikkeissa. Hunajan sokeripitoisuus on noin 80 prosenttia, josta suurin osa on fruktoosia ja glukoosia. Lisäksi hunajassa on pieni määrä muita sokereita, kuten mallassokeria ja sakkaroosia.
Polyoleja eli sokerialkoholeja ovat esimerkiksi ksylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli. Sokerialkoholeissa on noin puolet vähemmän energiaa kuin sokereissa, eivätkä ne ole kariogeenisiä eli hampaiden reikiintymistä aiheuttavia kuten sokerit. Laksatiivisuutensa vuoksi sokerialkoholeja ei saa käyttää juomien makeuttamiseen.
Momentin
3 kohdassa
määriteltäisiin, mitä sokerittomalla tarkoitetaan. Määritelmä vastaisi voimassa olevan lain 2 kohdan määritelmää. Määritelmän muotoilua muutettaisiin momenttiin lisättävän sokerin määritelmän takia.
Momentin voimassa olevassa 3 kohdassa määriteltävät maustamattomat kasvipohjaiset juomat määriteltäisiin
4 kohdassa
. Määritelmää muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin juoman vähimmäiskalsiumpitoisuutta koskeva edellytys. Lainkohdassa tarkoitetut maustamattomat ja enintään 4,8 grammaa sokeria 100 millilitrassa sisältävät kasvipohjaiset juomat olisivat jatkossa veron ulkopuolella, jos ne sisältävät vähintään 119 milligrammaa kalsiumia 100 millilitrassa juomaa. Vähimmäiskalsiumpitoisuus vastaisi lehmänmaidon tyypillistä kalsiumpitoisuutta.
Määritelmän piirin ehdotetaan lisättäväksi tullitariffin nimikkeeseen 2202 99 19 kuuluvat 7 ryhmän palkokasveihin pohjautuvat juomat, jotka vastaavat muita määritelmän mukaisia kasvipohjaisia juomia. Tullitariffin ryhmään 7 kuuluvia palkokasveja ovat esimerkiksi herneet ja pavut. Määritelmässä tarkoitettuja palkokasveihin pohjautuvia juomia olisivat muun muassa viime vuosina markkinoille tulleet härkäpapujuomat. Muutoksella yhtenäistettäisiin härkäpapujuomien verokohtelu muiden kasvipohjaisten juomien kanssa.
Lisäksi määritelmää päivitettäisiin sovellettavan nimikkeistön ja nimikkeen osalta muuttamatta määritelmää sisällöllisesti. Aiemmin tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1821 nimikkeeseen 2202 90 11 kuuluneiden proteiinipitoisuudeltaan vähintään 2,8 painoprosenttisten soijapohjaisten juomien tullitariffinimikettä muutettiin 1.1.2017 lukien. Vuoden 2017 alusta tuotteiden nimike on 2202 99 11. Vastaavasti proteiinipitoisuudeltaan alle 2,8 painoprosenttisten soijajuomien ja 8 ryhmän pähkinöihin, 10 ryhmän viljoihin tai 12 ryhmän siemeniin pohjautuvien juomien nimike 2202 90 15 muutettiin vuoden 2017 alusta nimikkeeksi 2202 99 15. Nimiketeksteihin ei tehty muutoksia. Nimikkeet päivitettäisiin, minkä lisäksi viittaus komission täytäntöönpanoasetukseen poistettaisiin tarpeettomana pykälän 2 momenttiin tehtävän päivityksen seurauksena. Lisäksi määritelmään tehtäisiin teknisluonteinen kielellinen muutos.
Momentin 4 kohtaan tehtäisiin myös selventävä lakitekninen muutos lisäämällä kohtaan alakohtia.
Momenttiin lisättävässä uudessa
5 kohdassa
määriteltäisiin pakkaamaton juoma. Määritelmässä tukeuduttaisiin elintarvikelainsäädännössä määriteltyyn pakkaamattoman elintarvikkeen käsitteeseen. Kohdassa ei viitattaisi asetukseen, vaan asetuksen määritelmä otettaisiin virvoitusjuomaverolakiin.
Elintarviketietojen antamisesta kuluttajalle annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (834/2014) mukaan pakkaamattomalla elintarvikkeella tarkoitetaan loppukuluttajalle sellaisenaan tarkoitettua elintarviketta, jonka kuluttaja itse pakkaa, joka pakataan kuluttajan pyynnöstä elintarvikkeen luovutuspaikassa, joka on valmiiksi pakattu elintarvikkeen luovutuspaikassa välitöntä myyntiä varten tai joka tarjoillaan elintarvikkeen luovutuspaikassa loppukuluttajalle valmiina nautittavaksi. Välittömällä myynnillä tarkoitetaan asetuksessa elintarvikkeen myyntiä, jossa tuote on pakattu valmiiksi elintarvikkeen luovutuspaikassa myynnin nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi. Asetuksen sanamuoto on tulkinnanvarainen sen suhteen, tuleeko valmistus- ja luovutuspaikan olla sama. Jotta säännös olisi verolainsäädännöltä vaaditulla tavalla tarkka ja täsmällinen, siihen lisättäisiin nimenomainen edellytys siitä, että tuotteet luovutetaan samasta elintarvikkeen luovutuspaikasta kuin missä ne on tehty. Määritelmän mukaisia pakkaamattomia juomia olisivat kaikki esimerkiksi kahviloissa, ravintoloissa, smoothie-baareissa ja päivittäistavarakaupoissa luovutettavat virvoitusjuomat silloin, kun ne on myös valmistettu samassa paikassa. Määritelmä kattaisi kaikki sellaisenaan nautittavat veronalaiset tuotteet.
Pykälän
2 momentissa
säädetään laissa sovellettavista nimikkeistä. Momenttia päivitettäisiin. Jatkossa sovellettaisiin syyskuussa 2024 tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2024/2522 aiemman vuonna 2009 annetun komission asetuksen sijaan. Täytäntöönpanoasetusta sovelletaan vuoden 2025 alusta. Päivitys ei tarkoittaisi muutosta tuotteiden luokitteluun ja sitä kautta verokohteluun vaan ainoastaan muutamaa nimiketekstin tarkennusta.
3 §. Veron määrä.
Pykälän
1 momentissa
säädetään muun muassa veron määräämisestä tuotteen nettopainosta ja siitä, mitä nettopainolla tarkoitetaan. Koska esityksessä ehdotetaan, että myös kiinteistä juoma-aineksista kannettaisiin vero niistä saatavan juomamäärän mukaan, painon mukaan määrättävää veroa koskevasta säännöksestä luovuttaisiin tarpeettomana.
Kiinteiden juoma-ainesten verottamisesta niistä saatavan juomamäärän mukaan nestemäisiä juomatiivisteitä vastaavasti säädettäisiin
2 momentissa
.
Nimikkeeseen 2106 kuuluvien juomien valmistamiseen käytettävien kiinteiden ainesten verotettava litramäärä olisi juoman sekoitussuhteen mukaisesti valmistetun valmiin juoman litramäärä. Sekoitussuhteella tarkoitettaisiin valmistusohjeen mukaista sekoitussuhdetta. Verotaso määräytyisi sekoitussuhteen mukaisesti valmistetun juoman sokeripitoisuuden mukaan. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi 100 gramman painoisen kiinteän juomajauhepakkauksen, jonka sekoitussuhde on 100 grammaa jauhetta yhteen litraan nestettä, vero maksettaisiin yhden juomalitran perusteella. Jos kiinteän aineksen sokeripitoisuus on esimerkiksi 30 grammaa 100 grammasta jauhetta, litra valmista juomaa sisältäisi sokeria 30 grammaa litralta eli 3 grammaa 100 millilitrassa. Tämä merkitsee, että sovellettava verotaso olisi 30 senttiä litralta. Kun verotettava määrä oli laimennussuhteen mukaisesti yksi litra, 100 gramman juomapakkauksen virvoitusjuomaveron määrä olisi 30 senttiä.
Voimassa olevan 2 momentin mukaan laimennettavien juomien laimennukseksi hyväksytään enintään 10 painoprosentin sokeripitoisuuteen tai sitä vastaavaan makeuteen johtava laimennus- suhde. Laimennettavien juomien korkeinta sallittua sokeripitoisuutta veron laskennassa koskeva säännös laajennettaisiin kattamaan myös kiinteistä aineksista valmistettavat juomat. Koska veroporrastuksen ylimmän verotason sokeripitoisuuden alaraja olisi 11 grammaa sokeria 100 millilitrassa, nostettaisiin nestemäisistä tiivisteistä ja kiinteistä aineksista valmistettavien juomien verotuksessa sallittu sokeripitoisuuden raja 10 prosentista 15 prosenttiin. Jos rajaa ei nostettaisi, tiivisteistä ja juoma-aineksista valmistettavaan juomaan ei sovellettaisi lainkaan sokeripitoisuuden perustuvan veroportaikon ylintä verotasoa, vaan juomia verotettaisiin sekoitussuhteesta riippumatta aina enintään toiseksi korkeimman verotason mukaisesti eli sokeripitoisuudeltaan yli 8 grammaa, mutta enintään 11 grammaa sokeria sisältävinä juomina. Suurin osa markkinoilla olevista tiivisteistä ja juomajauheista jää valmistusohjeen mukaisen sekoitussuhteen mukaisesti valmistettuina sokeripitoisuudeltaan alle 10 painoprosentin.
Momenttiin tehtäisiin lisäksi lakitekninen muutos.
Liite.
Lain liitteen verotaulukossa säädetään verotettavista virvoitusjuomista ja niiden verotasoista.
Virvoitusjuomaveroa kannetaan tällä hetkellä sekä kiinteistä että nestemäisistä tullitariffin nimikkeeseen 2106 kuuluvista alkoholia sisältämättömistä tai enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävistä tuotteista, jotka on tarkoitettu käytettäväksi juomien valmistukseen. Jatkossa myös kiinteistä tuotteista kannettaisiin veroa niistä saatavan juomamäärän eikä kiinteiden juoma-ainesten painon mukaan. Veroperuste olisi senttiä litralta. Verotaso määräytyisi kiinteästä tuotteesta sekoitussuhteen mukaisesti saatavan juoman sokeripitoisuuden mukaan. Kiinteistä juoma-aineksista saatavat juomat ilmoitettaisiin eri tuoteryhmissä kuin nestemäisistä juomatiivisteistä saatavat juomat. Tämä mahdollistaisi veron toimivuuden seurannan erikseen kiinteiden ja nestemäisten juomien valmistukseen käytettävien tuotteiden osalta.
Virvoitusjuomavero olisi jatkossa porrastettu kuuteen luokkaan. Veroporrastuksen tavoitteena on mahdollistaa juomien verokohtelun keventäminen sokerin määrää vähentämällä ja näin kannustaa juomateollisuutta tuotekehitykseen sekä vaikuttaa alemman hinnan kautta myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Tämä on huomioitu verotasojen määrässä ja sokeripitoisuuden ala- ja ylärajoissa.
Alimman verotason mukaan verotettaisiin sokerittomia verotaulukon tuotteita. Sokerittomien tuotteiden verotasoa korotettaisiin seitsemällä sentillä voimassa olevasta verotasosta. Myös pakkaamattomia juomia, jotka täyttävät 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädettäväksi ehdotetun pakkaamattoman juoman määritelmän, verotettaisiin alimman verotason mukaan. Pakkaamattomat juomat ilmoitettaisiin omissa nimikekohtaisissa tuoteryhmissään. Veropohjaan kuuluvien sokeria sisältävien juomien verotus olisi jatkossa porrastettu verotasoihin tuotteen sokeripitoisuuden perusteella. Sokeripitoisten juomien alimman portaan sokeripitoisuuden yläraja olisi 2,5 grammaa sokeria 100 millilitrassa juomaa ja vastaisi terveysväiteasetuksen mukaisten vähäsokeristen nestemäisten elintarvikkeiden sokeripitoisuuden ylärajaa.
Verotaulukon nimikkeisiin 2009, 2201 ja 2202 tehtäisiin teknisluonteisia päivityksiä. Nimikkeiden 2009 ja 2202 osalta kyse olisi tullitariffin nimikkeiden tekstien tarkentamisesta. Tarkennuksilla ei ole vaikutusta tuotteiden luokitteluun eikä verotukseen. Nimikkeen 2201 osalta on kyse siitä, ettei päänimiketekstiä ole tarpeen mainita kokonaisuudessaan tilanteessa, jossa puolipisteen jälkeinen osa on kuitenkin erikseen suljettu soveltamisen ulkopuolelle. Maininnat jäästä ja lumesta jätettäisiin näin tarpeettomina pois. Oikeustila ei muuttuisi, eli jää ja lumi eivät jatkossakaan kuuluisi veron piiriin. Se, että päänimiketekstiä ei mainita kokonaisuudessaan, ilmenisi nimikkeen muotoilusta, joka olisi jatkossa ”2201:stä”.