1.1
Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta
1 luku Yleiset säännökset
1 §.Lain tarkoitus. Pykälän mukaan lain tarkoituksena olisi turvata korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti ja parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta.
2 §.Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin opiskelijat ja tutkinnot, joita suorittavat henkilöt ovat oikeutettuja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon.
Lakia sovellettaisiin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa taikka ammattikorkeakoulututkintoa ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevien, läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut lain soveltamisalaan kuuluville opiskelijoille järjestäisi tämän lain mukaisesti Kansaneläkelaitos ja opiskeluterveydenhuollon palvelut tuottaisi YTHS. Nykyisin YTHS:n palveluja ovat voineet saada vain yliopistossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat, terveydenhoitomaksun maksaneet opiskelijat. Esityksessä ehdotetaan, että YTHS:n tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut laajennettaisiin kattamaan myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat yliopisto-opiskelijoiden lisäksi.
Opiskeluterveydenhuollon palveluihin oikeutettujen korkeakouluopiskelijoiden määritelmä nykyisessä lainsäädännössä on vanhentunut ja sitä täsmennetään vastaamaan nykytilaa. Tältä osin merkittävin muutos liittyy ammattikorkeakouluopiskelijan määrittelyyn. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulututkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joita suorittavat opiskelijat kuuluisivat jatkossa opiskeluterveydenhuollon ja YTHS:n palvelujen piiriin. Nykyinen lainsäädäntö on tältä osin epäselvää ja nykyisen tulkinnan mukaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden ei ole katsottu kuuluvan opiskeluterveydenhuollon palvelujen piiriin, koska he ovat usein opiskelleet työn ohella. Tälle rajaukselle ei ole kuitenkaan enää perustetta, koska monet muutkin opiskelijat käyvät työssä opiskelun ohessa. Ehdotus laajentaisi opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvien opiskelijoiden määrää. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevia ja läsnä olevaksi ilmoittautuneita opiskelijoita oli vuonna 2016 noin 11 000, joista ulkomaalaisia oli noin 600.
Momentin 1 kohdan mukaan opiskeluterveydenhuoltoon olisi oikeutettu yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitetussa yliopistossa tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija, joka suorittaa yliopistolain 7 §:ssä tarkoitettua alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa.
Tilauskoulutusopiskelijat rajattaisiin kuitenkin opiskeluterveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle. Tilauskoulutuksella tarkoitetaan yliopistolain 9 §:ssä ja ammattikorkeakoululain 13 §:ssä ja poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 20 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Yliopisto tai ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus). Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut on tässä säännöksessä rajattu vain tutkintoa opiskeleviin, läsnäoleviin opiskelijoihin. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin eivät olisi oikeutettuja esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulevat vaihto-opiskelijat, yliopistossa täydennyskouluttautuvat tai jatko-opiskelijat. Yliopisto tarjoaa tilauskoulutuksen lisäksi myös ammatilliseen pätevyyteen johtavia koulutuskokonaisuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole tutkintoja.
Momentin 2 kohdan mukaan opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuja olisi ammattikorkeakoululain (932/2014) 7 §:ssä tarkoitetussa ammattikorkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija, joka suorittaa ammattikorkeakoululain 11 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, lukuun ottamatta tilauskoulutusopiskelijaa.
Momentin 3 kohdan mukaan opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettu olisi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 14 §:ssä tarkoitettua ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija, lukuun ottamatta tilauskoulutusopiskelijaa. Poliisiammattikorkeakoulussa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat komennettuina ammattikorkeakouluun poliisiyksiköistä. He ovat opiskelun aikana virkasuhteessa komentavaan yksikköön, saavat palkkaa ja ovat samalla myös työterveyshuollon piirissä. Sen vuoksi poliisiammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat henkilöt rajattaisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle.
Momentin 4 kohdan mukaan opiskeluterveydenhuoltoon olisi oikeutettu Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) tarkoitettuja muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskeleva opiskelija. Kyseessä olisi Maanpuolustuskorkeakoulun Viranomaisyhteistyön koulutusohjelman (SMVIR) opiskelijat, joita on kaksi vuotta kestävässä koulutuksessa yhteensä noin 20 henkilöä. Nämä opiskelijat käyttäisivät jatkossa YTHS:n tuottamia opiskeluterveydenhuollon palveluja. Muut Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat, kuten kadetit ja Puolustusvoimien virkamiesopiskelijat, käyttäisivät jatkossakin Sotilaslääketieteen keskuksen Santahaminan terveysaseman palveluja.
Ulkomailta Suomeen tulevat vaihto-opiskelijat jäisivät opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle, samoin kuin jatko-opiskelijat, täydentävässä koulutuksessa olevat opiskelijat tai avoimen yliopiston opiskelijat. Vaihto-opiskelijat pääsevät oleskelun aikana tarpeellisen terveydenhuollon palveluiden piiriin EU-kansalaisina pääsäännön mukaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin avulla julkisessa terveydenhuollossa ja kolmansien valtioiden kansalaisten osalta oleskeluoikeuden edellytyksenä olevan yksityisen sairausvakuutuksen avulla. Lisäksi vaihto-opiskelijat ovat oikeutettuja kiireelliseen sairaanhoitoon terveydenhuoltolain 50 §:n mukaisesti.
Pykälän 2 momentin mukaan edellytyksenä opiskeluterveydenhuollon palvelujen saamiselle olisi se, että opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi oppilaitokseen. Tämä säännös koskisi yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevia opiskelijoita. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa ei ole vastaavan sisältöistä säännöstä läsnä olevaksi ilmoittautumisesta, vaan opiskelu maanpuolustuskorkeakoulussa määritellään muulla tavoin.
Läsnä olevaksi ilmoittautumisella tarkoitettaisiin yliopistolain 39 §:n tai ammattikorkeakoululain 29 §:n mukaisesti läsnä olevaksi ilmoittautumista. Yliopistolain 39 §:n ja ammattikorkeakoululain 29 §:n mukaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta. Kevätlukukausi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee asianomaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 30 §:n mukaan Poliisiammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee Poliisiammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua Poliisiammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissa olevaksi.
Pykälän 3 momentin mukaan oikeus käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluja jatkuu sen lukukauden loppuun asti, jolle opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Jos opiskelija valmistuu kesken lukukauden, hänellä säilyy oikeus opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttämiseen kyseisen lukukauden loppuun saakka. Terveydenhoitomaksu maksetaan aina vähintään lukukauden pituiseksi ajaksi.
3 §.Opiskeluterveydenhuolto. Tässä laissa opiskeluterveydenhuollolla tarkoitettaisiin korkeakouluopiskelijoille järjestettävää terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa.
Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan tässä laissa terveydenhuoltolain 17 §:ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolaissa on määritelty opiskeluterveydenhuollon sisältö siten, että opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto sekä opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.
4 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälässä säädetään tämän lain suhteesta muihin lakeihin. YTHS:öön sovelletaan sen tuottaessa opiskeluterveydenhuollon palveluja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia ( / ), jäljempänä palveluntuottajalaki. Palveluntuottajalailla korvataan muun muassa nykyinen laki yksityisistä terveyspalveluista, johon YTHS:n toimilupa nykyisin perustuu. Palveluntuottajalaissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Palvelun tuottajan on turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Palveluntuottajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluja tuotettaessa on lisäksi noudatettava, mitä terveydenhuollon palveluista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Asiakkaan ja potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992).
Opiskelijat ovat oikeutettuja maakunnan järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin samalla tavoin kuin muutkin maakunnan asukkaat. Käyttäessään maakunnan järjestämisvastuulla olevia yleisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, he voivat käyttää oikeuttaan valita hoitopaikkansa siten kuin asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetussa laissa säädetään. Hallituksen esityksessä laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) säädetään, että oikeus valita maakunnan liikelaitos ja sen palveluyksikkö ei koske terveydenhuoltolain 17 §:ssä säädettyä opiskeluterveydenhuoltoa.
YTHS on juridiselta muodoltaan säätiö ja sen hallintoon ja toimintaan sovelletaan säätiölakia (487/2015).
5 §.Opiskeluterveydenhuollon seuranta, ohjaus ja kehittäminen. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisen yleinen seuranta kuuluisi sosiaali- ja terveysministeriölle.
Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka valvonta kuuluu eduskunnan valitsemille valtuutetuille. Kansaneläkelaitoksen valtiosääntöoikeudellinen erityisasema perustuu perustuslain 36 §:ään, jonka mukaan eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa sen mukaan kuin laissa erikseen säädetään. Kansaneläkelaitos on valtiosääntöoikeudellisen erityisasemansa vuoksi erillään valtioneuvoston ja ministeriöiden alaiseen viranomaiskoneistoon kuuluvista ohjaus- ja valvontasuhteista. Näin ollen valtioneuvosto ja ministeriöt eivät voi kohdistaa Kansaneläkelaitokseen samanlaista hallinnollista ohjausta ja valvontaa kuin alaisiinsa valtion virastoihin.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon yleinen ohjaus ja kehittäminen kuuluisivat sosiaali- ja terveysministeriölle.
6 §.Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen. Kansaneläkelaitokselle ehdotetaan säädettäväksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu valtakunnallisesti. Kyseessä olisi Kansaneläkelaitokselle uusi tehtävä.
Kansaneläkelaitos järjestäjänä vastaisi opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon yhtenäisen kokonaisuuden toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä.
7 §. Kansaneläkelaitoksen tehtävät. Kansaneläkelaitos huolehtisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen riittävästä saatavuudesta ja saavutettavuudesta valtakunnallisesti sekä hyväksyisi opiskeluterveydenhuollon palveluverkon. Kansaneläkelaitos hyväksyisi muun muassa YTHS:n toimipisteet, kussakin toimipisteessä tarjottavat palvelut ja alihankinnan määrän. Kansaneläkelaitos hyväksyisi kunkin toimipisteen toiminnallisen kokonaisuuden palveluiden tarpeen edellyttämällä tavalla. Opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelukokonaisuus on turvattava riippumatta siitä, missä toimipisteessä palveluja tuotetaan.
Kansaneläkelaitoksen olisi seurattava ja arvioitava järjestämänsä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia, tuottavuutta ja taloudellisuutta.
YTHS:n tili- ja toimintakauden päätyttyä Kansaneläkelaitos tarkastaisi opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta aiheutuneet kustannukset ja toiminnalle asetettujen laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen.
Kansaneläkelaitoksen olisi huolehdittava siitä, että tuottaessaan opiskeluterveydenhuollon palveluja, YTHS käyttää toimintansa suunnittelussa ja johtamisessa tietoa toiminnan laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista.
8 §.Opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen. Pykälän mukaan YTHS tuottaisi opiskeluterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon erityisluonteen vuoksi on perusteltua, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotanto olisi valtakunnallista ja opiskeluterveydenhuoltoon erikoistunutta. YTHS on tuottanut valtakunnallisesti jo 1950-luvulta lähtien yliopistojen opiskelijoille opiskeluterveydenhuollon palvelut yliopistopaikkakuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. YTHS:llä on osaamista yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden toteuttamisesta. YTHS:n toiminnan vahvuuksia ovat muun muassa opiskeluterveydenhuollon erityisosaaminen, toiminnan kehittäminen, palvelujen hyvä saatavuus ja hyvä asiakastyytyväisyys.
YTHS:n on tuotettava opiskeluterveydenhuollon palvelut pääosin omana toimintanaan. Jos tämän lain mukaista tuottamisvelvollisuutta ei voida muuten toteuttaa, YTHS voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä palveluja muulta palveluntuottajalta noudattaen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016).
YTHS tuottaisi opiskeluterveydenhuollon palvelut ensisijaisesti omana toimintanaan, mutta joissain tilanteissa tiettyä henkilöstöryhmää, esimerkiksi opiskeluterveydenhuoltoon perehtyneet lääkärit, voi olla vaikea rekrytoida tai joillain maantieteellisillä alueilla voi olla tarpeen täydentää omaa palvelutuotantoa hankkimalla palveluja muulta palveluntuottajalta. Alihankinnan tulee kuitenkin olla omaa toimintaa täydentävää, joten esimerkiksi kokonaisen maantieteellisen alueen opiskeluterveydenhuollon palveluja ei olisi mahdollista tuottaa alihankinnan kautta.
Myös niissä tilanteissa, joissa YTHS on käyttänyt alihankkijaa, YTHS vastaisi alihankkijan yksittäiselle opiskelijalle antamasta palvelusta ja on kokonaisvastuussa yksittäisen opiskelijan saamista opiskeluterveydenhuollon palveluista. Tällä varmistettaisiin alihankintapalvelujen laatua ja potilasturvallisuutta. YTHS:llä olisi myös velvollisuus raportoida hankkimistaan palveluista Kansaneläkelaitokselle samalla tavoin kuin itse tuottamistaan palveluista.
YTHS:n nykyinen käytäntö on, että YTHS tekee itse hoidon tarpeen arvion, jota myös alihankkijat ovat velvollisia noudattamaan. Tällöin myös muulta palveluntuottajalta hankitut palvelut on toteutettava osana YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon kokonaisprosessia.
9 §.Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tehtävät. YTHS:n olisi palveluja tuottaessaan huolehdittava palveluverkon toimivuudesta, resursoinnista, toiminnan kehittämisestä, ammattihenkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä ammattimaisesta johtamisesta ja omavalvonnasta. Palveluja tuotettaessa on myös käytettävä palvelujen yhteensovittamisen toteutumista koskevaa alueellista ja kansallista tietoa, tutkimukseen perustuvaa muuta tietoa sekä asiakkaiden ja henkilöstön kokemuksiin perustuvaa tietoa.
YTHS:n harjoittama mahdollinen muu toiminta ei saisi vaarantaa tässä laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämistä. Momentissa tarkoitettu muu toiminta voisi olla esimerkiksi palvelujen myyntiä muille kuin opiskeluterveydenhuollon asiakkaille. Tällä hetkellä YTHS:llä on vain vähäisessä määrin tällaista toimintaa, esimerkiksi laboratoriopalvelun, isännöinnin ja siivouksen myyntiä Turussa.
YTHS:n koordinoima Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (KOTT) on toteutettu neljän vuoden välein vuodesta 2000 lähtien. Terveystutkimuksen aineisto kerätään sekä ammattikorkeakouluopiskelijoilta että yliopisto-opiskelijoilta. Otos on ollut vuodesta 2008 lähtien 10 000 opiskelijaa. Tutkimus on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä YTHS:n rahoituksella. Vuoden 2016 budjetti oli 160 000 euroa.
Tutkimus sisältää kysymyksiä terveydentilasta, terveyspalvelujen käytöstä, terveyskäyttäytymisestä, hampaiden hoidosta, liikunnasta, ruokatottumuksista, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja internetin käytöstä, opiskelusta, toimeentulosta ja työssäkäynnistä sekä ihmissuhteista. Tulokset raportoidaan laajasti eri näkökulmista.
10 §.Kiireettömään hoitoon pääsy. Kansaneläkelaitoksen järjestämään ja YTHS:n tuottamaan opiskeluterveydenhuoltoon sovellettaisiin terveydenhuoltolain 51 §:ssä tarkoitettuja hoitoon pääsyä koskevia säädöksiä. Sen mukaan potilaan tulee saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta.
11 §.Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimisi valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunta.
Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Kansaneläkelaitos, maakunnat, THL, YTHS, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, ylioppilaskunnat ja opiskelijakunnat.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan tehtävänä olisi:
1) seurata korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä;
2) ohjata ja seurata YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon toteutumista;
3) kehittää YTHS:n tuottamaa opiskeluterveydenhuoltoa;
4) edistää YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon ja maakuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon ja muun terveydenhuollon yhteensovittamista;
5) seurata palveluverkkoa ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen toteutumista, palvelujen käyttöä ja tarvetta valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin.
Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä.
12 §.Palvelujen yhteensovittaminen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Kansaneläkelaitoksen ja YTHS:n on otettava huomioon opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa palvelujen yhteensovittaminen muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kuntoutuspalvelujen kanssa. Lisäksi tulee huomioida palvelukokonaisuuden ja sujuvien palveluketjujen toteutuminen yhteistyössä maakunnan järjestämän opiskeluterveydenhuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuspalvelujen järjestäjien kanssa.
Maakunnilla on järjestämisvastuu muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Ne tuotetaan muun muassa maakunnan liikelaitoksessa, ostopalveluna, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, suunhoidon yksikössä, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon tuottaminen eroaa muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, sillä tuottajana on ainoastaan YTHS ja palvelut ovat sidoksissa korkeakoulun opiskeluyhteisöön ja -ympäristöön. Sen vuoksi on tärkeää yhteen sovittaa palvelut muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa, jotta pystytään varmistamaan palvelukokonaisuudet ja sujuvat palveluketjut maakunnan järjestämien palvelujen kanssa. Erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin, tulee varmistaa sujuvat palveluketjut ja -prosessit.
YTHS:n tehtävänä olisi myös koordinoida korkeakouluopiskelijoiden toiminta-, opiskelu- ja työkyvyn tuen sekä kuntoutuksen prosesseja. YTHS:n tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä muiden opiskelijan hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa opiskelijan sujuvan kuntoutumisprosessin varmistamiseksi.
13 §.Palvelujen tuottamisessa syntyvät häiriötilanteet. Pykälän mukaan tilanteessa, jossa YTHS ei pystyisi tuottamaan tässä laissa säädettyjä opiskeluterveydenhuollon palveluja eikä toteuttamaan tämän lain 8 ja 9 §:ssä säädettyjä tehtäviään laissa edellytetyllä tavalla, Kansaneläkelaitoksen olisi järjestettävä palvelut muulla tavalla. Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuuseen kuuluisi opiskeluterveydenhuollon järjestäminen myös siinä tilanteessa, jos YTHS ei pystyisi niitä tuottamaan. Pykälässä tarkoitettu tilanne olisi hyvin poikkeuksellinen, kuten esimerkiksi säätiön konkurssi tai purkautuminen muusta syystä taikka laajamittainen ja pitkäkestoinen ongelma palvelujen tuottamisessa tai muu tilanne, jossa YTHS ei laajamittaisesti ja pitkäkestoisesti kykenisi täyttämään säädettävän lain mukaisia velvoitteitaan tai laiminlöisi niitä. Kyseessä oleva ongelmatilanne ei voisi olla paikallinen, vaan jotta pykälää ryhdyttäisiin soveltamaan, kyseessä tulisi olla valtakunnallinen tai useaa aluetta koskeva ongelma palvelujen tuottamisessa.
Pykälän tavoitteena on palvelujen turvaaminen opiskelijoille siinäkin tilanteessa, että lakisääteinen tuottaja ei kykenisi tuottamaan palvelua. Tässä tilanteessa Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus ja velvollisuus järjestämisvastuunsa nojalla hankkia opiskeluterveydenhuollon palvelut muulla tavoin, esimerkiksi hankkimalla ne muilta terveydenhuollon toimijoilta.
Kun kyseeseen saattaisi tulla pykälässä tarkoitettu tilanne, Kansaneläkelaitoksen ja YTHS:n tulisi neuvotella keskenään siitä, onko kyseessä pykälässä tarkoitettu tilanne ja selvittää mahdollisuudet ja aikataulu tilanteen lainmukaiseksi saattamiselle. YTHS:n kanssa käytävien neuvottelujen perusteella Kansaneläkelaitoksen tulee todeta, täyttyvätkö pykälän soveltamisen edellytykset.
2 luku Opiskeluterveydenhuollon rahoitus
14 §.Opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävät kustannukset. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävistä kustannuksista.
Pykälän 1 momentin mukaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hyväksyttäviä kustannuksia olisivat terveydenhuoltolain 17 §:ssä tarkoitettujen opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Hyväksyttävien kustannusten määrittelyssä otettaisiin huomioon laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet, jotka Kansaneläkelaitos korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä asettaisi.
Pykälän 2 momentin mukaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävät kokonaiskustannukset muodostuisivat opiskelijalle annettavien opiskeluterveydenhuollon palvelujen opiskelijakohtaisesta hyväksyttävästä kustannuksesta kerrottuna läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden määrällä. Syyslukukaudella läsnä olevaksi ilmoittautuneiden korkeakouluopiskelijoiden määrä olisi pääsääntöisesti tiedossa lokakuun loppuun mennessä.
Hyväksyttävät kokonaiskustannukset määriteltäisiin valtiontalouden kehyksiä ja valtion talousarviota valmisteltaessa.
15 §.Arvio hyväksyttävistä kustannuksista. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävien kustannusten arvioinnista.
Pykälän 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö laatisi vuosittain arvion 14 §:ssä tarkoitetuista opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävistä kustannuksista. Arvion tavoitteena olisi saada tietoa opiskeluterveydenhuollon kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä ja vuosittaisesta rahoitustarpeesta. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioisi myös opiskeluterveydenhuollon kustannusten tulevaa kehitystä.
Arvion perusteella sosiaali- ja terveysministeriö tekisi ehdotuksen valtion rahoitusosuudesta opiskeluterveydenhuoltoon julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousarviota varten.
Arvio perustuisi opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarpeeseen, saatavuuteen, taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Arviossa otettaisiin huomioon palvelujen saatavuuden toteutunut kehitys ja saatavuuden mahdolliset ongelmat sekä kustannustason muutos.
Pykälän 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laatima arvio perustuisi Kansaneläkelaitoksen toimittamiin 21 §:ssä tarkoitettuihin ja muihin selvityksiin ja arvioihin. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 2 §:n 3 momentin perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta sekä laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita. Lisäksi hyödynnettäisiin THL:n keräämiä opiskeluterveydenhuoltoa koskevia tietoja, esimerkiksi perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitustietoja sekä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tietoja. Sosiaali- ja terveysministeriö käyttäisi tarvittaessa myös muiden tahojen, kuten YTHS:n, opiskeluterveydenhuollon tilaa koskevia selvityksiä ja tietoja.
16 §.Hyväksyttävien kustannusten tarkistaminen. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävien kustannusten vuosittaisesta tarkistamisesta.
Pykälän 1 momentin mukaan hyväksyttävät kustannukset tarkistettaisiin vuosittain 15 §:ssä tarkoitetun arvioinnin perusteella. Kustannukset voivat joko laskea tai nousta. Hyväksyttävien kustannusten enimmäiskasvua rajoitettaisiin soveltuvalla indeksillä kustannusten hallinnan varmistamiseksi. Hyväksyttäviä kustannuksia voitaisiin kuitenkin korottaa vuosittain enintään työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella.
Nykyisin Kansaneläkelaitos käyttää YTHS:n kustannusten seurannassa indeksiä, josta ansiotasoindeksin osuus on 70 % ja kuluttajahintaindeksin osuus on 30 %. Perusteena tämän indeksin käytölle on se, että YTHS:n kustannuksista yli 68 % aiheutuu henkilöstömenoista. Työeläkelakien mukaisessa palkkakertoimessa ansiotason muutoksen painokerroin on 0,8 ja kuluttajahintojen muutoksen painokerroin on 0,2. Siten jo olemassa olevista ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisista indekseistä työeläkelakien mukainen palkkakerroin soveltuisi parhaiten kuvaamaan YTHS:n kustannuskehitystä. Palkkakerrointa ei myöskään ole jäädytetty sen olemassaoloaikana.
Korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelujen tarpeen ei arvioida kasvavan samassa suhteessa kuin koko väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan. YTHS:n opiskelijakohtaiset kustannukset ovat viime vuosina pysyneet vakaina. Siten esimerkiksi maakuntaindeksin käyttö kuvaamaan YTHS:n kustannuskehitystä ja rajoittamaan hyväksyttävien kustannusten enimmäiskasvua saattaisi johtaa sellaiseen kustannusten kasvuun, joka ei olisi perusteltu suhteessa korkeakouluopiskelijoiden palvelutarpeeseen.
Eduskunta päättää vuosittain opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävien kustannusten enimmäismäärästä ja valtion rahoituksesta opiskeluterveydenhuoltoon valtion talousarvion yhteydessä. Opiskelijakohtaisen kustannuksen lähtökohtana on käytetty YTHS:n vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaista opiskelijakohtaista kustannusta 301,55 euroa/opiskelija. Viime vuosina opiskelijakohtaiset kustannukset ovat olleet melko vakaita ja myös siksi kustannuslaskennan pohjana on hyödynnetty edellä mainittua opiskelijakohtaista kustannusta.
Pykälän 2 momentin mukaan hyväksyttävien kustannusten tarkistuksessa voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon opiskeluterveydenhuollon palvelujen laajuuden tai sisällön muutos tai muu palvelujen tuottamista koskeva muutos, joka johtuu laista tai asetuksesta. Lisäksi voitaisiin ottaa huomioon opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamista koskeva muutos, joka johtuu toimintaympäristön olennaisesta muutoksesta.
Opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden varmistamiseksi olisi mahdollistettava poikkeaminen hyväksyttävien kustannusten enimmäiskasvua rajoittavasta indeksistä lainsäädännön muutosten tai YTHS:stä riippumattomien toimintaympäristön olennaisten muutosten perusteella. Toimintaympäristön olennaisia muutoksia voisivat olla esimerkiksi korkeakouluverkoston muutokset, joiden johdosta YTHS:n tulisi perustaa uusia toimipisteitä tai lakkauttaa olemassa olevia toimipisteitä.
17 §.Rahoituksen periaatteet. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoituksen periaatteista, rahoittajatahoista ja rahoitusosuuksista.
Pykälän 1 momentin mukaan opiskeluterveydenhuollon rahoitus koostuisi opiskelijoiden Kansaneläkelaitokselle suorittamista 24 §:ssä tarkoitetuista terveydenhoitomaksuista ja valtion Kansaneläkelaitokselle maksamasta rahoituksesta.
Pykälän 2 momentin mukaan valtion varoista rahoitettaisiin 77 prosenttia ja opiskelijoilta perittävillä terveydenhoitomaksuilla rahoitettaisiin 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
Tavoitteena olisi rahoituksen jakautuminen valtion rahoitusosuuden ja opiskelijoilta perittävien terveydenhoitomaksujen tuoton kesken pykälän 2 momentin mukaisilla prosenttiosuuksilla. Terveydenhoitomaksun määrä ja rahoitusosuudet perustuisivat kuitenkin arvioon toteutuvasta opiskelijamäärästä, joten terveydenhoitomaksujen kautta kertyvä opiskelijoiden rahoitusosuus ei käytännössä olisi täsmälleen 23 prosenttia kokonaisrahoituksesta.
Toteutuneeseen opiskelijoiden rahoitusosuuteen vaikuttaisi myös se, kuinka moni opiskelija käytännössä maksaisi terveydenhoitomaksun säädetyssä ajassa, sillä mahdolliset perintätoimet viivästyttäisivät maksutuoton kertymistä. Osaa maksamatta jääneistä maksuista ei välttämättä saataisi perittyä edes perintätoimien kautta. Lisämaksujen jälkikäteinen kerääminen ei kuitenkaan olisi tarkoituksenmukaista toimenpiteiden hallinnollisen kuormittavuuden ja vaikean ennakoitavuuden vuoksi.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että jos opiskelijoiden terveydenhoitomaksut eivät jonakin vuonna kattaisi kokonaan 23 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, puuttuva osuus rahoitettaisiin viipymättä valtion varoista lisätalousarviomenettelyssä. Jos opiskelijoiden terveydenhoitomaksut olisivat jonakin vuonna enemmän kuin 23 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, ylittävää osuutta ei palautettaisi opiskelijoille.
Rahoitusosuuksien jakauman arvioidaan käytännössä poikkeavan pykälän 2 momentin mukaisista prosenttiosuuksista varsin vähän, todennäköisesti ainoastaan prosentin sadasosia tai kymmenyksiä. Poikkeamat toteutuneissa rahoitusosuuksissa pyrittäisiin ottamaan huomioon ja korjaamaan seuraavien vuosien terveydenhoitomaksujen määrää määriteltäessä. Aiempien vuosien poikkeamia ei kuitenkaan kompensoitaisi seuraavien vuosien terveydenhoitomaksuissa.
Terveydenhoitomaksujen lisäperintä opiskelijoilta tai liikaa perittyjen maksujen palautus opiskelijoille olisi käytännössä hyvin hankalaa, koska opiskelijoiden rahoitusosuuden toteutuminen olisi mahdollista todentaa vasta jälkikäteen, seuraavana vuonna. Tällöin edellistä vuotta koskevat mahdolliset lisämaksut tai palautukset kohdistuisivat eri opiskelijajoukkoon kuin jolta maksut olisi alun perin peritty.
18 §.Opiskeluterveydenhuollon lisärahoitus ennakoimattomassa tilanteessa. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lisärahoituksesta.
Sen lisäksi mitä 17 §:ssä säädetään, valtio vastaisi siitä, että Kansaneläkelaitoksen käytettävissä on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon riittävä rahoitus, jos se on välttämätöntä opiskeluterveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamiseksi äkillisestä ja ennakoimattomasta syystä johtuen.
Pykälässä tarkoitettu lisärahoitus voisi tulla käyttöön poikkeuksellisissa, äkillisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa, joissa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarve yllättäen ja ennakoimattomasti kasvaisi. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi oppilaitoksessa tai alueella tapahtunut onnettomuus, väkivaltatilanne tai muu vastaava tilanne, josta aiheutuisi lisärahoitustarve tarvittavan jälkihoidon ja opiskelukyvyn tuen toteuttamiseksi. Pykälässä tarkoitettu lisärahoitus olisi kertaluonteinen ja tapauskohtaisesti päätettävä eikä sitä otettaisi myöhemmin huomioon 16 §:n mukaisessa hyväksyttävien kustannusten tarkistamisessa.
19 §.Valtion rahoitusosuuden suoritukset. Pykälässä säädettäisiin valtion rahoitusosuuden suorituksista Kansaneläkelaitokselle. Kyseessä olisi kaksivuotinen siirtomääräraha. Valtio suorittaisi Kansaneläkelaitokselle neljässä erässä vuoden aikana korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon valtion rahoitusosuuden. Kansaneläkelaitoksen olisi kymmenen pankkipäivää ennen kunkin erän maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle valtion maksuerän suuruus.
Valtion maksuerien suuruus voisi vaihdella vuodelle talousarviossa myönnetyn valtion rahoitusosuuden puitteissa. Vaihtelu riippuisi esimerkiksi opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi YTHS:lle maksettavista korvauksista ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksujen kertymisestä. Pääosa terveydenhoitomaksuista kertyisi oletettavasti lukukausien alussa eli tammi-maaliskuussa ja heinä-syyskuussa.
20 §.Kansaneläkelaitoksen toimintakulut. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen korvaamisesta. Valtio korvaisi Kansaneläkelaitokselle tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut, siten kuin Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 12 d §:ssä säädetään.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksun kerääminen ja mahdollinen perintä olisivat Kansaneläkelaitokselle uusia tehtäviä ja edellyttäisivät uusia tietojärjestelmäratkaisuja eli tietojärjestelmien toteuttamista ja ylläpitoa sekä uusien tehtävien edellyttämät henkilöstöresurssit.
21 §.Kansaneläkelaitoksen selvitykset ja arvio. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamista selvityksistä ja arvioista koskien sen järjestämää opiskeluterveydenhuoltoa.
Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle selvitykset YTHS:n edellisenä vuonna tuottaman opiskeluterveydenhuollon toteutumisesta.
Kansaneläkelaitos laatisi ja koostaisi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä selvitykset YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon toteutumisesta. Selvitykset tulisi antaa ainakin talouden toteumasta, opiskelijamäärästä, henkilöstöresurssien kehityksestä, toiminnassa tapahtuneista muutoksista, tavanomaista suuremmista investoinneista sekä Kansaneläkelaitoksen YTHS:lle asettamien tavoitteiden toteutumisesta.
Kansaneläkelaitos laatisi vuosittain helmikuun loppuun mennessä alustavat arviot ja huhtikuun loppuun mennessä tarkemmat arviot 14 §:n mukaisista seuraavaa vuotta koskevista hyväksyttävistä kustannuksista. Selvitystensä ja arvioidensa laatimiseksi Kansaneläkelaitos kävisi neuvotteluja YTHS:n kanssa ja hyödyntäisi säätiöltä saatavaa talousarviota ja muita säätiöltä saatavia tarpeellisia selvityksiä sekä kuulisi tarvittaessa muita opiskeluterveydenhuollon keskeisiä sidosryhmiä. Kansaneläkelaitos laatisi arviot tarvittavasta opiskelijakohtaisesta rahoituksesta, opiskelijamäärän kehityksestä ja tarvittavan rahoituksen kokonaismäärästä kuultuaan tarvittavia asiantuntijatahoja. Kansaneläkelaitos ottaisi arvioissaan huomioon YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon viimeisimmän tili- ja toimintakauden tiedot, palvelutarvetta ja saatavuutta koskevat tiedot sekä mahdolliset toimintaan vaikuttavat lainsäädännön muutokset. Kansaneläkelaitos tuottaisi arvioidensa tueksi tarpeelliset perustelevat ja täsmentävät selvitykset.
Pykälän 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio seuraavalle vuodelle vahvistettavasta opiskelijoiden terveydenhoitomaksun suuruudesta. Arviota käytettäisiin valtion talousarviovalmistelun pohjana ja sitä tarkennettaisiin syksyllä, kun opiskelijamäärä on tiedossa.
3 luku Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle suoritettava korvaus
22 §.Korvauksen maksaminen. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen YTHS:lle suorittaman korvauksen määrittelemisestä, korvauksen maksamisesta ja korvauksen tarkistamisesta.
Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitos maksaisi korvauksen YTHS:lle opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Korvaus perustuisi opiskelijakohtaiseen hyväksyttävään kustannukseen ja arvioon opiskelijamäärästä.
Pykälän 2 momentin mukaan Kansanseläkelaitos ottaisi korvausta määrittäessään huomioon YTHS:n tuottaman opiskeluterveydenhuollon käyttökustannukset ja perustamiskustannukset sekä YTHS:n hallintokustannuksista sen osan, joka kohdistuisi tämän lain mukaiseen toimintaan.
Korvausta määritettäessä otettaisiin huomioon kaikki tämän lain mukaisten velvoitteiden ja palveluiden toteuttamiseksi YTHS:lle aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset perustamis- ja käyttökustannukset. Kustannusten tarpeellisuutta ja kohtuullisuutta arvioitaisiin suhteessa tämän lain ja terveydenhuoltolain 17 §:n mukaisiin YTHS:n tehtäviin ja velvoitteisiin. Arvioinnissa otettaisiin huomioon myös YTHS:n toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus, käytettävissä olevan valtion ja opiskelijoiden rahoituksen määrä sekä varojen tarkoituksenmukainen käyttö. Lisäksi otettaisiin huomioon Kansaneläkelaitoksen YTHS:n tässä laissa tarkoitetulle toiminnalle asettamat laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tavoitteet.
Tarpeellisia perustamiskustannuksia olisivat muun muassa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamiseksi välttämättömät tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston sekä terveydenhuollon ja hallinnon tietojärjestelmien hankkimisesta ja uusimisesta aiheutuneet kustannukset.
Tarpeellisia käyttökustannuksia olisivat muun muassa:
1. terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden sekä avustavan henkilökunnan, hallinnollisen henkilökunnan ja siivoushenkilökunnan palkkakustannukset sekä niistä maksetut pakolliset sivukulut tai vastaavien palvelujen muulta palveluntuottajalta hankkimisesta aiheutuvat vastaavat kustannukset
2. terveydenhuollon ammattihenkilöstön täydennyskoulutus ja muu ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvä koulutus
3. toimitilojen kohtuulliset vuokra- ja ylläpitokustannukset
4. tutkimus-, hoito- ja toimistolaitteiston ja -kaluston käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset sekä tutkimus- ja hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kustannukset sekä tietojärjestelmien jatkuvat lisenssi- ja muut vastaavat kustannukset
5. säädettävän lain velvoitteiden toteuttamiseksi tarpeelliset YTHS:n yleiset hallintokustannukset sekä
6. muut opiskeluterveydenhuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi välttämättömät kustannukset.
Pykälän 3 momentin mukaan Kansaneläkelaitos suorittaisi YTHS:lle korvauksen neljässä erässä vuoden aikana.
Korvauksen maksuerien suuruus voisi vaihdella vuosittaisen kokonaiskorvauksen puitteissa. Kansaneläkelaitos ja YTHS voisivat sopia kunkin maksuerän suuruudesta. Kansaneläkelaitoksen olisi vuosittaisen kokonaiskorvauksen puitteissa turvattava maksuerien kautta YTHS:n riittävä maksuvalmius. Maksuerät eivät olisi riippuvaisia siitä, minä ajankohtana opiskelijat maksavat terveydenhoitomaksunsa.
Pykälän 4 momentin mukaan korvauksen määrä tarkistettaisiin lopullisen opiskelijamäärän mukaisesti. Tarkistusmenettelystä säädettäisiin tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Lopullinen opiskelijamäärä olisi kevät- ja syyslukukausien opiskelijamäärien keskiarvo.
Kansaneläkelaitos tekisi toteutuneeseen opiskelijamäärään perustuvan tarkistuspäätöksen kokonaiskorvauksen määrästä YTHS:n tili- ja toimintakauden päätyttyä. Lopullinen kevät- ja syyslukukausien opiskelijamäärien keskiarvon toteuma, johon kokonaiskorvauksen määrittely perustuisi, on tiedossa vasta kunkin lukukauden päätyttyä. Korkeakoulut voivat voimassa olevan lainsäädännön perusteella määrätä ajankohdat, jolloin opiskelijoiden on ilmoittauduttava läsnä oleviksi oppilaitokseen. Tästä johtuen läsnäoloilmoittautumisia voi tapahtua koko vuoden ajan. Suurimmaksi osaksi läsnäoloilmoittautumiset tapahtuvat kuitenkin lukukausien alussa. Kansaneläkelaitoksen tekemän tarkistuspäätöksen perusteella kokonaiskorvauksen määrä voisi laskea tai nousta riippuen toteutuneesta opiskelijamäärästä.
Mikäli tietyllä tili- ja toimintakaudella YTHS:n tuotantokustannukset osoittautuisivat ennalta määriteltyä korvausta alemmiksi, Kansaneläkelaitos ottaisi ylijäämän huomioon seuraavan tili- ja toimintakauden korvausta määrittäessään.
Pykälän 5 momentin mukaan YTHS:n tili- ja toimintakauden päätyttyä Kansaneläkelaitos tarkastaisi opiskeluterveydenhuollon tuottamisesta aiheutuneet kustannukset ja toiminnalle asetettujen laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevien tavoitteiden toteutumisen. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus ja velvollisuus seurata ja tarkastaa YTHS:n tämän lain mukaisen toiminnan laatua, vaikuttavuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämän perusteella Kansaneläkelaitos toimittaisi sosiaali- ja terveysministeriölle 21 §:n 1 momentissa tarkoitetut selvitykset.
23 §.Takaisinperintä ja lisäsuoritus. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen YTHS:lle suorittaman korvauksen takaisinperinnästä ja korvauksen lisäsuorituksen maksamisesta.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että jos YTHS on käyttänyt korvausta muuhun kuin tämän lain mukaiseen toimintaan, Kansaneläkelaitos tekisi päätöksen korvauksen takaisinperinnästä.
Pykälän 2 momentin mukaan, jos Kansaneläkelaitos havaitsisi 22 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tarkistuksessa, että korvausta on maksettu liikaa, Kansaneläkelaitos tekisi päätöksen liikaa maksetun korvauksen takaisinperinnästä. Jos taas tarkistuksen perusteella YTHS:llä olisi oikeus lisäkorvaukseen, Kansaneläkelaitos maksaisi lisäkorvauksen sen jälkeen, kun korvauksen tarkistus on tehty.
Pykälän 3 momentin mukaan takaisinperintä tai lisäsuoritus voitaisiin ottaa huomioon seuraavissa Kansaneläkelaitoksen YTHS:lle maksamissa korvauksen maksuerissä.
Kansaneläkelaitos antaisi mahdollisesta liikaa maksetun korvauksen takaisinperinnästä YTHS:lle valituskelpoisen päätöksen. Liikaa maksettu korvaus voitaisiin periä takaisin vähentämällä se Kansaneläkelaitoksen seuraavista YTHS:lle maksamista korvauksen maksueristä. Takaisinperintä voitaisiin jakaa useampaan maksuerään, jos takaisinperittävä summa olisi merkittävä ja YTHS:n maksuvalmiuden turvaaminen sitä vaatisi.
Tarkistuspäätöksen perusteella syntyvä lisäkorvaus maksettaisiin YTHS:lle seuraavien korvauksen maksuerien yhteydessä.
4 luku Terveydenhoitomaksu
24 §.Terveydenhoitomaksun maksuvelvollisuus. Tämän lain 2 §:ssä tarkoitetun korkeakouluopiskelijan, joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi oppilaitokseen tai opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja, on suoritettava lukukausikohtainen terveydenhoitomaksu Kansaneläkelaitokselle.
Kevätlukukauden maksu on suoritettava viimeistään tammikuun 31 päivänä ja syyslukukauden maksu viimeistään syyskuun 30 päivänä. Jos opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi kevätlukukaudelle tammikuun 31 päivän jälkeen, maksu on suoritettava viimeistään 31 päivänä heinäkuuta. Jos opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi opiskelijaksi syyslukukaudelle syyskuun 30 päivän jälkeen, maksu on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta. Käytäntö olisi selkeä opiskelijoille ja Kansaneläkelaitokselle yksinkertainen ja kustannustehokas sen sijaan, että maksun eräpäivä määräytyisi läsnä olevaksi ilmoittautumisajankohdan mukaan yksilöllisesti.
Terveydenhoitomaksu maksettaisiin lukukausittain. Vaikka opiskelija valmistuisi kesken lukukauden, maksua ei palautettaisi ja oikeus opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttöön säilyisi kyseisen lukukauden loppuun.
Pykälässä säädettäisiin kesken lukukauden korkeakouluun läsnä olevaksi ilmoittautuneen opiskelijan velvoitteesta maksaa Kansaneläkelaitokselle terveydenhoitomaksu ja terveydenhoitomaksun maksuajasta. Terveydenhoitomaksut on tarkoituksenmukaista kerätä etupainotteisesti heti, kun korkeakouluopiskelijan maksuvelvollisuus ja oikeus käyttää YTHS:n palveluja ovat muodostuneet.
Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija opiskelee tutkintoon vaadittavat opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä ajassa. Opiskelija voi menettää opiskeluoikeutensa, jos Maanpuolustuskorkeakoulu ei myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinto-opiskelijoilla on läsnäolovelvollisuus tutkintoon kuuluvassa opetuksessa ja harjoituksissa. Heillä ei ole läsnä olevaksi ilmoittautumismenettelyä.
Kansaneläkelaitoksen, YTHS:n sekä opiskelija- ja ylioppilaskuntien on panostettava opiskelijoiden ohjeistamiseen ja viestintään, jotta opiskelijat tulevat tietoisiksi maksuvelvollisuudestaan ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä.
25 §.Terveydenhoitomaksun suuruus. Terveydenhoitomaksun lukukausikohtaisessa määrässä otettaisiin huomioon, että opiskelijoilta perittävillä terveydenhoitomaksuilla tulisi rahoitettavaksi 23 prosenttia opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Karkean arvion mukaan terveydenhoitomaksu vuoden 2021 tasossa olisi lukuvuodessa noin 77 euroa, joka pitäisi maksaa kahdessa erässä.
Terveydenhoitomaksun määrää tarkistettaisiin vuosittain siten, että valtion rahoitusosuudella ja terveydenhoitomaksun tuotoilla katetaan 14 §:ssä tarkoitetut hyväksyttävät opiskeluterveydenhuollon kustannukset. Maksua tarkistettaessa noudatetaan 17 §:ssä säädettyjä rahoitusosuuksia.
Terveydenhoitomaksusta säädettäisiin vuosittain ennen marraskuun 30 päivää annettavalla valtioneuvoston asetuksella, jotta terveydenhoitomaksun suuruus olisi sekä Kansaneläkelaitoksen että opiskelijoiden tiedossa heti seuraavan vuoden alussa.
Opiskelijakohtaisen terveydenhoitomaksun määrää tarkistettaisiin vuosittain toteutuneen opiskelijamäärän ja opiskeluterveydenhuollon hyväksyttävien kokonaiskustannusten perusteella. Terveydenhoitomaksun määrään vaikuttavat muutokset opiskelijamäärässä sekä kustannustasossa ja tästä syystä terveydenhoitomaksun suuruus voi vaihdella vuosittain.
26 §.Maksuunpanopäätös. Kansaneläkelaitos antaa opiskelijalle hänen pyynnöstään terveydenhoitomaksua koskevan maksuunpanopäätöksen. Tästä päätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus. Opiskelija voi pyytää maksuunpanopäätöksen esimerkiksi silloin kun opiskelija on eri mieltä maksuvelvollisuudesta.
27 §.Terveydenhoitomaksun periminen ja viivästymismaksu. Pykälässä säädettäisiin terveydenhoitomaksuun liittyvän viivästymismaksun perimisestä. Opiskelijan tulisi maksaa maksu ensisijaisesti oma-aloitteisesti laissa säädetyn määräajan puitteissa. Jos opiskelija ei maksa terveydenhoitomaksua määräajassa, Kansaneläkelaitos lähettää opiskelijalle maksumuistutuksen, joka sisältää viivästymismaksun. Maksumuistutuksessa opiskelijaa muistutetaan maksun mahdollisuudesta kuitata maksu opintorahasta ilman opiskelijan suostumusta sekä mahdollisuudesta siirtää maksu ulosottoperintään. Terveydenhoitomaksu peritään kahdessa erässä, jolloin vuoden 2021 maksujen määrä olisi arviolta noin 38,50 euroa lukukaudessa.
Määräajan jälkeen maksettavalle terveydenhoitomaksulle perittäisiin kiinteä viivästymismaksu. Viivästymismaksu voi olla enintään 15 prosenttia sen lukukauden terveydenhoitomaksun määrästä, jona maksu on 24 §:n 2 momentin mukaisesti erääntynyt. Viivästymismaksun suuruudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Viivästymismaksun määrä olisi siis arvioilta noin 5 euroa lukukaudelta vuoden 2021 tasossa.
Tavanomaisen korkolain mukaisen viivästyskoron periminen aiheuttaisi toimeenpanossa huomattavia lisäkustannuksia mm. tietojärjestelmien osalta ja edellyttäisi lisäksi terveydenhoitomaksujen kertymän jatkuvaa yksilökohtaista seurantaa, mikä vaatisi huomattavasti enemmän henkilöstöresursseja Kansaneläkelaitoksessa. Lisäksi terveydenhoitomaksun suuruisten pääomien korot jäävät erittäin mataliksi hallintokustannuksiin nähden.
Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu ja viivästymismaksu ovat suoraan ulosottokelpoisia. Maksut peritään ja ne vanhentuvat siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Vanhentuminen lasketaan maksun 24 §:n 2 momentin mukaisesta erääntymisestä.
28 §.Terveydenhoitomaksun kuittaaminen. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu ja viivästymismaksu voidaan kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman opiskelijan suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain opintotukilain (65/1994) perusteella maksettavaan opintorahaan. Tässä laissa tarkoitetun opiskeluterveydenhuollon rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää, että maksamatta jätetty terveydenhoitomaksu voidaan kuitata opiskelijalle myönnetystä opintorahasta. Näin toimittaessa opiskelija välttyy maksuhäiriömerkinnältä ja ylimääräisiltä perintä- ja ulosottokuluilta. Tämä menettelytapa on varma, nopea ja myös hallinnollisesti kustannustehokas.
Kerrallaan kuitattava summa olisi arviolta 38,50 euroa terveydenhoitomaksua ja lisäksi noin 5 euroa viivästymismaksua. Opiskelija saisi tiedon kuittaamisesta Kansaneläkelaitoksen lähettämässä maksukehotuksessa, jolloin opiskelijan olisi mahdollista reagoida asiaan ja hoitaa maksu muulla tavoin. Mikäli kuittaaminen ei ole mahdollista, siirtyy maksu ulosottoperintään, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia sekä opiskelijalle että viranomaisille.
Korkeakouluopiskelijoista noin 55 prosenttia saa opintorahaa. Yliopisto-opoiskelijoista opintorahaa saa 51 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 prosenttia.
Kuittaamismahdollisuus ilman suostumusta vastaa muuta lainsäädäntöä Kansaneläkelaitoksen maksamien etuuksien perinnässä. Esimerkiksi liikaa maksettu opintoraha voidaan kuitata opintorahasta ilman etuudensaajan suostumusta.
Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mukaan runsaan 5000 korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu saattaisi tulla maksettavaksi toimeentulotuesta. Terveydenhoitomaksu kuitattaisiin opintorahasta vain silloin, kun asiakas ei ole maksanut maksua oma-aloitteisesti, asiakas ei ole maksanut maksua Kansaneläkelaitoksen lähettämän maksukehotuksen perusteella, asiakas saa opintorahaa ja asiakas ei saa toimeentulotukea.
Asiakas voisi hakea terveydenhoitomaksua toimeentulotuesta myös jo ennen kuin se kuitattaisiin opintorahasta. Maksaminen voitaisiin hoitaa esimerkiksi siten, että jos asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen maksun erääntymiskuukaudelta, maksu hoidettaisiin Kansaneläkelaitoksen sisäisesti toimeentulotuesta normaaliin eräpäivään mennessä tai jos asiakas on maksanut maksun itse, maksu huomioitaisiin menona toimeentulotukilaskelmassa.
Jos asiakas hakisi toimeentulotukea vasta, kun maksu on jo kuitattu, huomioitaisiin kuittauskuukaudelta tulona vain opiskelijalle tosiasiassa maksettu opintoraha eli hän saisi kuitatun määrän verran enemmän toimeentulotukea kyseessä olevalta kuukaudelta.
5 luku Rekisterit ja tietojen luovuttaminen
29 §.Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito. Pykälässä säädettäisiin korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon yhteydessä syntyneiden asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. YTHS on luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitettu rekisterinpitäjä sen tuottamisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille terveydenhuollon potilasasiakirjoille. Näistä potilasasiakirjoista ja niiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja tietosuojalaissa ( / ).
Rekisterinpidosta on säädetty aikaisemmin henkilötietolaissa (523/1999). Jatkossa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (tietosuoja-asetus) ja parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva kansallinen tietosuojalaki korvaavat nykyisen henkilötietolain.
Asiakas- ja potilasasiakirjojen käsittelyyn sovelletaan muutoin mitä niistä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa. Näissä laeissa on säädetty muun muassa asiakas- ja potilastietojen laatimisesta ja niitä sisältävien asiakirjojen salassapidosta ja tietojen käsittelystä.
YTHS:n käyttämät palkkioperiaatteella toimivat lääkärit ja hammaslääkärit työskentelevät pääsääntöisesti YTHS:n tiloissa ja YTHS:n potilastietojärjestelmässä sekä saavat vastaanotoille tulevat opiskelijat YTHS:n tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kautta.
Nykyisin alihankinta toimii siten, että terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät omissa tiloissaan ja omien potilastietojärjestelmiensä avulla. Alihankinta-toimija toimittaa opiskelijan hoitoon liittyvät tiedot YTHS:lle, jotka kirjataan YTHS:n potilastietojärjestelmään.
Jatkossa Kanta-palvelussa olisi toiminnallisuus, jolla tuottajat pystyvät arkistoimaan potilasta koskevat tiedot suoraan järjestäjän rekisteriin, jolloin potilastiedot olisivat jatkuvasti ajan tasalla.
30 §.Maksutietojen rekisterinpito. Kansaneläkelaitos olisi terveydenhoitomaksun keräämiseen liittyvien maksutietojen rekisterinpitäjä. Kansaneläkelaitos vastaa tämän lain mukaisista terveydenhoitomaksujen hallinnollisesta ja teknisestä toteutuksesta. Tämä tehtävä sisältää terveydenhoitomaksujen keräämisen lisäksi niiden perintään ja mahdolliseen terveydenhoitomaksun palautukseen liittyvän rekisterinpidon.
31 §.Tiedonsaanti ja tietojen luovutus. Pykälässä säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeudesta opetushallituksen ylläpitämästä VIRTA-opintotietopalvelusta ja korkeakouluilta sekä Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeudesta YTHS:ltä. VIRTA-opintotietopalvelu ja Korkeakoulujen opiskelijaksi-ilmoittautumis- ja lukukausi-ilmoittautumispalvelu OILI ovat opetus- ja kulttuuriministeriön omistamia.
Kansaneläkelaitos saa kaikki VIRTA-opintotietopalvelun tiedot. Kansaneläkelaitos käyttää tällä hetkellä muun muassa opintosuoritustietoja, ulkomaan opiskelujaksotietoja, lukukausi-ilmoittautumistietoja eli läsnä- ja poissaolotietoja, tutkintotietoja ja opiskeluoikeustietoja.
OILI-ilmoittautumispalvelusta ei saada Kansaneläkelaitokseen suoraan mitään tietoja. OILI-palvelu on korkeakoulujen opiskelijaksi ilmoittautumis- ja lukukausi-ilmoittautumispalvelu, jossa korkeakoulujen yhteishaussa opiskelupaikan saanut opiskelija voi sähköisesti ilmoittautua opiskelijaksi korkeakouluun sekä tarvittaessa maksaa esimerkiksi ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Korkeakoulu voi hyödyntää OILI-palvelua myös jatkavien opiskelijoiden ilmoittautumisten vastaanottamiseen. Korkeakouluista tiedot siirtyvät VIRTA-opintotietopalveluun. Kaikki korkeakoulut eivät tällä hetkellä käytä vielä OILI-palvelua, eikä sitä käytetä myöskään opintojaan jatkavien opiskelijoiden ilmoittautumiseen, vaan vain aloittavien.
Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitomaksujen keräämisessä hyödynnettäisiin VIRTA-opintotietovarannon läsnäolotietoja, jotka Kansaneläkelaitos jo nyt saa opintoetuuksia varten. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä ja rahoituksen arvioinnissa Kansaneläkelaitos tarvitsee lähinnä tietoja opiskelijamääristä ja niiden sijoittumisesta eri paikkakunnille. Nämä tiedot ovat saatavilla muutoinkin kuin VIRTA-opintotietovarannosta, mutta VIRTA-opintotietopalvelusta saa vertailutietoja. YTHS saa VIRTA-opintotietovarannosta jo nyt yliopisto-opiskelijoiden läsnäolotiedot ja tullee tarvitsemaan niitä todennäköisesti jatkossakin.
Korkeakoulut vastaavat rekisterinpitäjinä VIRTA-opintotietopalvelun tietojen oikeellisuudesta.
Pykälän 1 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta opetushallituksen ylläpitämästä korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-opintotietopalvelusta ja korkeakouluilta terveydenhoitomaksun keräämistä varten tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja ovat korkeakoulun nimi, suoritettava tutkinto, opiskelijan nimi, henkilötunnus ja tarvittavat yhteystiedot, läsnäolotiedot ja muut maksun perimistä varten välttämättömät tiedot. Kansaneläkelaitos käyttää ensisijaisesti korkeakoulujen valtakunnallisesta VIRTA-tietopalvelusta saatavia tietoja, mutta jos tietoja ei ole saatavissa sieltä, Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada tiedot korkeakouluilta.
Pykälässä tarkoitettujen VIRTA-opintotietopalvelun tietojen perusteella Kansaneläkelaitos pystyy toteamaan maksuvelvolliset opiskelijat ja yksittäisen opiskelijan maksuvelvollisuuden terveydenhoitomaksun keräämistä ja tarvittaessa maksuunpanopäätöksen antamista ja maksamattoman terveydenhoitomaksun perintää varten.
Pykälän 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koske-vien rajoitusten estämättä korvauksetta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot valtion ja maakunnan viranomaiselta ja muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä. Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista asiaa käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen asiaan ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen
Pykälän 3 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada salassapitosäännösten estämättä ja korvauksetta YTHS:ltä järjestämänsä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainmukaisuuden, laadun, vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja jatkuvan kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi tarvitsemiaan tietoja. Nämä tiedot tarkoittavat lähinnä YTHS:n järjestelmistä saatavia olemassa olevia tilastotietoja. Tiedot eivät sisällä yksittäisen opiskelijan terveydentilatietoja. Lisäksi Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus tarkastaa säätiön kirjanpito ja suorittaa YTHS:n toimintaan ja tiloihin kohdistuva arviointi sisältäen auditoinnin ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Tietojen antovelvollisuus koskee myös YTHS:n muilta palveluntuottajilta hankkimia tässä laissa tarkoitettuja palveluja.
Kansaneläkelaitos voisi antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän lain toimeenpanoon liittyvistä menettelyistä.
Kansaneläkelaitos tarvitsee säädettävän lain mukaisen järjestämistehtävän hoitamiseksi ja YTHS:n tuottaman palvelun lainmukaisuuden, laadun, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden seuraamiseksi ja varmistamiseksi YTHS:ltä laajasti tietoja säätiön toiminnasta ja taloudesta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin YTHS:lle velvollisuus toimittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisteriin (Avohilmo) tarvittavat tiedot. Tietojen luovutus THL:lle perustuu lakiin ja asetukseen terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (556/1989), lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotoimesta (409/2001) ja lakiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). Nämä samat ovat koskeneet myös YTHS:tä, koska se on tuottanut kunnan järjestämisvastuulla olevaa opiskeluterveydenhuoltoa.
Nykyään kunta tai kuntayhtymä on velvollinen toimittamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle perusterveydenhuollon avohoidon ilmoituksen (Avohilmo) tiedonkeruuseen kuuluvat tiedot tilastolain (280/2004) perusteella. Avohilmo-tietojen toimittaminen on ollut velvoittavaa vuodesta 2011 alkaen. Tiedot eivät sisällä yksittäisen opiskelijan tunnistetietoja.
YTHS on nykyisinkin ilmoittanut tiedot THL:n hoitoilmoitusrekisteriin. YTHS:n toiminta on tähän saakka perustunut kunnan järjestämisvastuulla olevan opiskeluterveydenhuollon tuottamiseen sopimuksen perusteella. Koska YTHS:n asema muuttuu, on selvyyden vuoksi tarpeen säätää laissa tietojen antovelvollisuudesta.
THL käyttää tietoja sen tehtäviin kuuluvassa tilasto- ja rekisteritoiminnassa, perusterveydenhuollon kehittämisessä, toiminnan seuranta- ja arviointimenetelmien mittareina hallinnollisen ja poliittisen päätöksenteon ja seurannan tukena. THL toteuttaa seurantaa ja tuottaa tietoa muun muassa terveydenhuoltolain (1326/2010), tartuntatautilain (1227/2016) sekä asetusten 421/2004, 338/2011 ja 339/2011 perusteella muun muassa hoitoon pääsystä, epidemiatilanteesta, rokotustilanteesta, lasta odottavien naisten sekä lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi tehtävistä tarkastuksista. Lisäksi tapahtumatason tietoa tarvitaan terveyspalveluja koskevaan tutkimukseen.
32 §.Teknisen yhteyden käyttö rekisteritietojen luovutuksessa. Edellä 31 §:ssä tarkoitettuja tietoja voitaisiin luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän olisi esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
6 luku Erinäiset säännökset
33 §.Palvelujen kieli. Pykälässä säädetään YTHS:n velvollisuudesta noudattaa opiskeluterveydenhuollon palveluja tuottaessaan kielilakia (423/2003), saamen kielilakia (1086/2003), viittomakielilakia (359/2015) ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 2, 3 ja 4 §:ssä säädetään mainitun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnasta, jollei muussa laissa toisin säädetä.
Perustuslain 17 §:n mukaan turvataan lailla jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä henkilön oikeudesta tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain 10, 18 ja 20 §:ssä. Kielilain mukaan viranomaisen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että yksityishenkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Palveluja järjestettäessä toiminta on suunniteltava niin, että kielilain säännöstä noudatetaan.
Lainkohdassa on myös viittaus saamen kielilakiin (1023/2003), jossa säädetään oikeudesta tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa saamen kielellä. Oikeus koskee saamen kielilaissa mainittuja viranomaisia saamelaisten kotiseutualueella ja tietyin edellytyksin kotiseutualueen ulkopuolella.
Pykälän 2 momentin mukaan opiskeluterveydenhuollon palvelut olisi järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisessä maakunnassa, siten että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Yksikielisessä maakunnassa YTHS:n on järjestettävä palvelut maakunnan kielellä, siten että asiakkaalla olisi oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kielilaissa säädetään asiakkaan oikeudesta tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä ja oikeudesta tulkkaukseen. Asiakkaalla olisi oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella tuotettavissa opiskeluterveydenhuollon palveluissa sekä Lapin maakunnan alueella sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevissa toimipisteissä. Saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään oikeudesta tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa saamen kielellä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asiakkaan ja potilaan osallistumisen turvaamisesta tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisissa tilanteissa olisi huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiansa sisällöstä ja merkityksestä ja voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei olisi mahdollista saada paikalle, tulisi ymmärtämisestä huolehtia muilla tavoin. Säännös vastaisi asiallisesti voimassa olevaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 5 §:n 3 momenttia sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 5 §:n 2 momenttia. Viranomaisen velvollisuudesta edistää viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään säädetään viittomakielilaissa (359/2015).
Pykälän 4 momentissa säädetään Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. YTHS:n on tällöin mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun. Pohjoismaiden kansalaisten oikeus käyttää omaa äidinkieltään perustuu Pohjoismaiden sosiaaliturvasopimuksen (SopS 69/1996) 5 artiklaan.
34 §.Käyttämättä jätetystä ajasta perittävä maksu. Pykälän 1 momentin mukaan, jos henkilö on varannut ennakolta vastaanottoajan palvelun saamiseksi ja hän on ilman hyväksyttävää syytä jäänyt saapumatta varattuna aikana vastaanotolle, häneltä perittäisiin valtioneuvoston asetuksella säädettävän suuruinen maksu. YTHS perii maksun, joka jää YTHS:lle aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Nykyisin peruuttamattoman käynnin sakkomaksu on 35 euroa, joka veloitetaan käyttämättä jätetystä vastaanotto-, ryhmä- ja tutkimuskäynnistä, myös käyntimaksuttomista vastaanottokäynneistä.
Opiskelijoiden käyntimaksuista esitetään luovuttavan. Käyntimaksuja on peritty vain käynneistä hammaslääkärillä ja erikoislääkärillä. Käyntimaksujen tuotto on muodostanut noin 20 prosenttia YTHS:n opiskelijoiden rahoitusosuudesta ja noin 5 prosenttia säätiön kokonaisrahoituksesta. Saatuun tuottoon nähden käyntimaksujen laskutuksesta ja perinnästä aiheutuneet kustannukset ovat ylittäneet käyntimaksuista saadut tulot. Jatkossa YTHS ei tarjoaisi erikoislääkäripalveluja lukuun ottamatta psykiatripalveluja, joista ei nykyiselläänkään peritä käyntimaksuja. Näin ollen käyntimaksujen kertymä oletettavasti jäisi aiempaa pienemmäksi. Käyntimaksut eivät jatkossakaan voisi olla asiakasmaksulain mukaisia asiakasmaksuja, joiden keräämisestä tulevat vastaamaan maakunnat.
Säädettävän lain 17 §:n mukaan valtion rahoitusosuus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kustannuksista tulisi olemaan 77 prosenttia ja opiskelijoiden terveydenhoitomaksuilla katettava osuus 23 prosenttia. Jatkossa opiskelijoiden rahoitusosuus muodostuu vain terveydenhoitomaksusta, koska käyntimaksujen kertymää olisi vaikea ennakoida ja käyntimaksuista aiheutuisi suhteessa niiden taloudelliseen merkitykseen kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa. Rahoituksen ennakoimattomuus vaikeuttaisi myös valtion vuosittaisen rahoituksen määrän ja terveydenhoitomaksun suuruuden arviointia.
Pykälän 2 momentin mukaan YTHS tekisi opiskelijan pyynnöstä opiskelijalle maksuunpanopäätöksen. Tähän päätökseen on mahdollisuus hakea muutosta siten kuin 37 §:ssä säädetään. YTHS:n tekemä päätös on edellytyksenä sille, että opiskelija voi tarvittaessa hakea muutosta maksusta hallinto-oikeudelta.
35 §.Valvonta. Valtion lupa- ja valvontavirasto valvoo YTHS:n toiminnan lainmukaisuutta siten kuin siitä säädetään valmisteilla olevassa Valtion lupa- ja valvontavirastoa koskevassa laissa (HE 14/2018 vp). Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan muun muassa nykyiset Valviran ja aluehallintovirastojen terveydenhuollon palvelujen antajia ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevat valvontatehtävät siirtyisivät uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle. Uusi virasto valvoisi siten myös YTHS:n sekä sen alihankkijoina mahdollisesti toimivien terveydenhuollon palveluntuottajien toimintaa.
36 §.Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu. YTHS:n palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan rikoslain (39/1889) 40 luvun säännöksiä, jotka koskevat rikosoikeudellista virkavastuuta henkilöiden suorittaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
YTHS:n palveluksessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin ehdotuksen mukaan rikoslain (39/1889) 40 luvun mukaista rikosoikeudellista virkavastuuta, sillä opiskeluterveydenhuollosta on säädetty terveydenhuoltolain 17 §:ssä ja se on pääosin julkisrahoitteista. Vastuu voi tulla sovellettavaksi silloin, kun henkilöstöön kuuluvat suorittavat ehdotetun lain mukaisia tehtäviä. Virkavastuulla tarkoitettaisiin virkamiehiä koskevia rikoslain virkavastuusäännöksiä, joita sovellettaisiin kaikkiin YTHS:ään palvelussuhteessa oleviin työntekijöihin. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta, säännöksiä sovellettaisiin myös alihankkijan henkilöstöön heidän suorittaessaan ehdotetun lain mukaisia tehtäviä. Vahingonkorvausvastuun osalta pykälä sisältää selvyyden vuoksi viittauksen vahingonkorvauslakiin (412/1974).
37 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin mukaan 22, 23, 26 ja 27 §:n mukaiseen Kansaneläkelaitoksen päätökseen saisi vaatia oikaisua Kansaneläkelaitokselta siten kuin hallintolaissa (434/203) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Pykälän 2 momentin mukaan 34 §:n mukaiseen YTHS:n päätökseen saisi vaatia oikaisua YTHS:ltä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Pykälän 3 momentin mukaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallintolainkäyttölain 13 §:n mukaan kun muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan muun lain mukaan valituslupa, lupa on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.
38 §.Voimaantulo. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021 samaan aikaan maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa.
Jos valtion talousarviossa myönnetty rahoitus osoittautuisi riittämättömäksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden ennakoimattomasta palvelutarpeesta johtuen, voidaan ensimmäisten kolmen vuoden aikana myöntää toimintaan lisärahoitusta. Esimerkiksi suun terveydenhuollon palvelujen osalta havaittiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-mallin kokeilussa viitteitä patoutuneesta hoidon tarpeesta. Mahdollista patoutunutta hoidon tarvetta arvioidaan kuitenkin esiintyvän ainoastaan alkuvaiheessa tämän lain voimaantulon jälkeen ja sen arvioidaan tasaantuvan palvelujen vakiintuessa.
Lisärahoitustarpeen arvioi sosiaali- ja terveysministeriö ottaen huomioon palvelujen saatavuus sekä järjestämisen ja tuottamisen tehokkuus. Mahdollista lisärahoitusta arvioitaisiin osana lisätalousarviomenettelyä ja päätökset lisärahoituksesta tehtäisiin kyseisessä prosessissa. Näin ollen kyseinen joustomekanismi reagoisi tarvittaessa kesken vuotta. Pykälässä tarkoitettu lisärahoitus olisi kertaluonteinen eikä sitä otettaisi myöhemmin huomioon 16 §:n mukaisessa hyväksyttävien kustannusten tarkistamisessa.
YTHS tekisi esityksen mahdollisesta lisärahoituksen tarpeesta Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitos arvioisi esityksen perusteella lisärahoituksen tarpeen. Jos Kansaneläkelaitos katsoisi lisärahoituksen välttämättömäksi, se toimittaisi arvionsa tarvittavan lisärahoituksen määrästä sosiaali- ja terveysministeriölle. Sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi huomioon omassa arviossaan palvelujen saatavuuden sekä järjestämisen ja tuottamisen tehokkuuden.
Syksyllä 2020 alkavan lukukauden aikana opiskeluterveydenhuollossa toimitaan nykyisen käytännön mukaisesti. Syksyllä 2020 ilmoittautuessa suoritetaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä kuitenkin vain syksyn 2020 osuus terveydenhoitomaksusta, jonka suuruus on puolet koko lukuvuoden maksusta. Tämän lain mukainen terveydenhoitomaksu maksetaan Kansaneläkelaitokselle kevätlukukaudesta 2021 alkaen. Yhteistyö opiskelijajärjestöjen kanssa on olennaista, jotta korkeakouluopiskelijat saavat ajoissa tietoa opiskeluterveydenhuollon uudistuksesta. Korkeakoulujen tulee myös informoida opiskelijoita läsnä olevaksi ilmoittautumisesta ja terveydenhoitomaksun maksamisesta.