1.1
Laki opintotukilain muuttamisesta
7 §. Opintotukeen oikeuttava aika. Voimassa olevan 9 momentin mukaan muussa oppilaitoksessa säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitetaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa enintään neljää vuotta ja muissa opinnoissa opinnoille säädettyä pidentämätöntä opiskelu- tai suoritusaikaa taikka opetus suunnitelman tai opetusohjelman mukaista suoritusaikaa, jos suoritusajasta ei säädetä laissa. Säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että määriteltäisiin se, mille ajalle opiskelijalla on oikeus opintotukeen muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa. Ehdotuksen mukaan momentin alussa säädettäisiin, että muussa oppilaitoksessa kuin korkeakoulussa opiskelijalla on oikeus opintotukeen säännönmukaiselle opiskeluajalla. Multa osin momentti vastaisi voimassa olevaa lakia.
7 c §.Lukuvuoden tukikuukausien määrä. Voimassa olevan pykälän mukaan korkeakoulututkintoa varten opintotuki myönnetään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen ja ammatillista perustutkintoa varten kymmeneksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää edellä säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää myös pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana sitä pidemmän ajan. Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan kuitenkin myöntää enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Kalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen Suomessa, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Ulkomailla opiskelua varten opintotuki myönnetään täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.
Ehdotetun 1 momentin 2 kohdan mukaan ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja ammatillista perustutkintoa varten sekä lukiokoulutuksessa ja siihen valmistavassa koulutuksessa kymmeneksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Samalla luovuttaisiin 2 momentin mukaisesta sääntelystä, että lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan kuitenkin myöntää enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Ehdotetun muutoksen myötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tukiajan sääntely yhtenäistyisi ja opintotuki voitaisiin myötää lukiossa pääsääntöisesti elokuusta toukokuun loppuun. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää lukiossa edellä säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Opintotuki voidaan hakemuksesta myöntää myös pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana sitä pidemmän ajan. Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan ehdotuksen mukaan myöntää kesä- tai heinäkuulle vain, jos opiskelija suorittaa oppilaitoksessa lukion oppimäärään sisältyviä opintoja. Rajoittava säännös on tarpeen, koska opintotukea ei ole tarkoituksenmukaista myöntää kesäkuukausille esimerkiksi pelkästään syksyn ylioppilaskokeeseen valmistautumiseksi.
10 §.Opintorahan myöntäminen. Opintoraha myönnetään opiskelijalle, jolle 1 luvun mukaan voidaan myöntää tämän lain mukaista opintotukea. Opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää taikka vastaavaa etuutta ulkomailta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintorahaa ei kuitenkaan myönnetä oppimateriaalilisää lukuun ottamatta opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää taikka vastaavaa etuutta ulkomailta.
11 §.Opintorahan määrä. Voimassa olevassa 11 §:ssä säädetään opintorahan määristä. Ehdotetun 2 momentin mukaan vanhempien tuloja koskevaa tulokäsitettä muutettaisiin siten, että jos opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 21 800 euroa vuodessa, korotetaan 1 momentissa säädettyä opintorahan määrää. Ehdotetun 3 momentin mukaan 2 momentissa säädetty korotus pienenee jokaista tulorajan ylittävää täyttä 2 180:tä euroa kohden 10 prosenttiyksikköä. Korotusta ei makseta, jos 2 momentissa tarkoitettujen tulojen yhteismäärä ylittää 41 100 euroa. Tulorajoja korotettaisiin kustannusneutraalisti tulokäsitteen muututtua. Säännöksestä poistettaisiin viittaus tuloverolakiin, koska vanhempien tulokäsitteestä säädettäisiin 22 §:ssä.
Ehdotetussa uudessa 7 momentissa säädettäisiin, että edellä 2 momentin 1 ja 3 kohdan mukaisia korotettuja opintorahoja voidaan korottaa oppimateriaalilisällä, jonka määrä on 46,80 euroa kuukaudessa.
11 a §.Oikeus oppimateriaalilisään. Oppimateriaalilisiä on tarkoitettu kohdennettavaksi lukiokoulutuksessa taikka ammatillisessa koulutuksessa opiskelevalle pientuloisen perheen alle 20-vuotiaalle opiskelijalle. Ehdotetun uuden 11 a §:n mukaan opiskelijalla on oikeus oppimateriaalilisään, kun hän suorittaa ensimmäisen kohdan mukaan 4 §:n 3 momentin 1, 2 tai 5 kohdan mukaisia opintoja tai on 4 a §:n mukaisessa koulutuksessa. Lain 4 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan opintotukeen oikeuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) säädetty koulutus ja 2) kohdan mukaan lukiolaissa (629/1998) säädetty lukiokoulutus tai maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Lain 5 kohdan mukaan opintotukeen oikeuttaa myös muun alan viranomaisten kuin opetusviranomaisten valvomaa 1 kohdassa tarkoitettu koulutusta vastaavaa ammatillinen koulutus. Lisäksi opintotukea voidaan myöntää 4 a §:n mukaisesti Suomessa järjestettyyn muuhun kuin julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden. Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä on tällöin muun muassa, että koulutus vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Oppimateriaalisä myönnettäisiin opiskeluun ulkomailla opintotukilain 4 §:n 4 momentin mukaisesti, jos opinnot vastaavat oppimateriaalilisään oikeuttavia opintoja Suomessa tai ne sisältyvät tällaisiin Suomessa suoritettaviin opintoihin.
Ensimmäisen kohdan lisäksi edellytetään ehdotetussa toisessa kohdassa, että oppimateriaalilisään olisi oikeus, jos opiskelijan vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on enintään 41 100 euroa. Ehdotettu vanhempien tuloraja olisi sama kuin nk. opintorahan vähävaraiskorotuksessa.
Ensimmäisen ja toisen kohdan lisäksi edellytetään ehdotetussa kolmannessa kohdassa, että opiskelijalla olisi oikeus oppimateriaalilisään, jos hän saa 11 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukaista korotettua opintorahaa tai opiskelijan on alle 17-vuotias. Lain 11 § 2 momentin 1 kohdassa säädetään 17—19-vuotiaalle maksettavasta opintorahan vähävaraiskorotuksesta ja 3 kohdassa muualla kuin vanhempansa luona asuvalle, alle 18-vuotiaalle maksettavasta opintorahan vähävaraisuuskorotuksesta. Käytännössä opiskelija saisi edellä mainituissa tilanteissa vähävaraiskorotuksella korotetun opintorahan oppimateriaalilisän määrällä korotettuna. Alle 17-vuotias ei voi saada opintorahaa lukuun ottamatta oppimateriaalilisää, joten hän saisi oppimateriaalilisän täyttäessään koulutusta koskevan ja vanhempien tuloja koskevat edellytykset.
15 §.Opintolainan valtiontakaus. Voimassa olevan pykälän mukaan opintolainan valtiontakaus myönnetään opiskelijalle, joka saa tämän lain mukaista opintorahaa tai aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaista aikuiskoulutustukea. Valtiontakaus myönnetään myös opiskelijalle, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka ei vanhempiensa tulojen perusteella ole oikeutettu opintorahaan, muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja joka vanhempiensa tulojen perusteella olisi oikeutettu opintorahaan tai opiskelijalle, jolle ei 20 §:n mukaan myönnetä opintorahaa. Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle valtiontakaus myönnetään ilman erillistä hakemusta. Aikuiskoulutustukea saavalle valtiontakaus voidaan myöntää muihinkin kuin 4 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin.
Valtiontakausta ei myönnetä opiskelijalle, joka on suorittamassa vapausrangaistusta tai jonka opintolaina on takausvastuun perusteella Kansaneläkelaitoksen perittävänä, ellei Kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin määrää.
Ehdotetun 2 momentin 2 kohdan mukaan valtiontakaus myönnetään myös muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää ja jonka vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen yhteismäärä on alle 64 400 euroa. Säännöksessä on perusteltua selkeyden vuoksi viitata vanhempien tulorajoihin, joiden perusteella opiskelija voi jo nykyisin olla oikeutettu valtiontakaukseen. Lisäksi ehdotetun 4 momentin mukaan valtiontakausta ei myönnetä vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle, jonka elatusta varten maksetaan lapsilisää. Muutos on tarpeellinen, koska alle 17-vuotias vanhempansa on vanhempien elatusvelvollisuuden piirissä, eikä opintolainaan ole vanhempansa luona asuvalla opiskelijalla suurta tarvetta.
15 d §.Opintolainahyvitys opintojen viivästyessä. Voimassa olevan 1 momentin mukaan opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen, vaikka tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on 15 c §:ssä säädettyä pidempi, jos lainansaaja on mainitussa pykälässä tarkoitettuna aikana ollut suorittamassa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, saanut sairauden perusteella sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Momentin ensimmäistä lausetta ehdotetaan täsmennettäväksi ja viitattavaksi mainitun pykälän sijaan kyseisen pykälän 1 momenttiin. Tarkoitus on, että tutkinnon suorittamisajan ollessa 15 c §:ssä säädettyä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa suorittamisaikaa pidempi, tulisi pykälässä tarkoitetun suorittamisaikaa pidentävän olosuhteen vaikuttaa 15 c §:ssä määritellyn hyvitykseen oikeuttavan suorittamisajan aikana. 15 c §:n 1 momentissa säädetään tutkinnon tavoitteellisista suorittamisajoista, joiden aikana olosuhteen tulisi vaikuttaa.
19 §.Vanhempien tulojen huomioon ottaminen. Voimassa olevan 2 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien tuloverolain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 40 800 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia.
Ehdotetun uuden 2 momentin mukaan opiskelijalla olisi oikeus 11 §:n 1 momentin mukaiseen opintorahaan ja 14 §:n mukaiseen asumislisään, jos vanhempien veronalaisten ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 43 000 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 070:tä euroa kohden viisi prosenttia. Säännöksestä poistettaisiin viittaus puhtaisiin ansio- ja pääomatuloihin ja tuloverolakiin, koska vanhempien tulokäsitteestä säädettäisiin 22 §:ssä. Puhtaiden tulojen sijaan otettaisiin huomioon veronalaiset ansio- ja pääomatulot ja samalla tulorajoja korotettaisiin kustannusneutraalisti noin viidellä prosentilla, jotta tarveharkinta ei kiristyisi.
22 §.Veronalaiset tulot. Voimassa olevan 1 momentin mukaan opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavanlainen tulo Suomessa saatuna olisi veronalainen. Voimassa olevan 2 momentin mukaan opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tarkoitetut tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeen seuraavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen hakemista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka verotustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vanhempien tulokäsitteestä siten, että opiskelijan vanhempien veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Opiskelijan vanhempien tulot otettaisiin huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeen. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Vanhemman ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen hakemista edeltäneeltä ajalta. Edellä mainitusta säätelystä luovuttaisiin vanhempien tuloja koskevan tulokäsitteen yhtenäisyyden vuoksi.
25 b §.Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulojen muuttuessa. Voimassa olevan 1 momentin mukaan opiskelijan vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun. Ehdotuksen mukaan kahteen edeltävään lauseeseen lisättäisiin selkeyden vuoksi sana hakemuksesta, koska opiskelijan on jo nykyisin haettava tuen tarkistamista vanhempien tulojen muututtua olennaisesti.
25 a §:n mukaan opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan ilman hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opintotuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkistettu vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.