7.1
Ydinenergialaki
7 luku. Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin
37 §. Määritelmät. Pykälän 7 kohdan voittoa ja tappiota koskeva yhteinen määritelmä jaettaisiin erillisiksi määritelmiksi pykälän 7 ja 8 kohdassa. Samalla otettaisiin voittoa ja tappiota koskevissa määritelmissä huomioon sijoitustoiminnan laajentuminen, minkä seurauksena myös sijoitustoiminnan voitto olisi otettava huomioon VYR:n voitossa ja sijoitustoiminnan tappio VYR:n tappiossa. Pykälään lisättäisiin 9 ja 10 kohta, joissa säädettäisiin suojaosuuden ja täydentävän suojaosuuden määritelmistä. Nämä käsitteet liittyvät keskeisesti 52 c §:ään, jossa säädetään sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaamisesta. Säädösteknisistä syistä myös pykälän 6 kohta olisi muutettava.
38 §.Valtion ydinjätehuoltorahasto. Pykälän 1 momentin säännös, jonka mukaan ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisen toteuttamista varten olisi valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja sen hallinnoima VYR, on sisällöltään sama kuin nykyinen, ja ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriö korjattaisiin työ- ja elinkeinoministeriöksi. Pykälän 1 momentti sisältäisi myös perussäännöksen VYR:n lain 7 ja 7 a luvun mukaisista tehtävistä. VYR:n tehtävänä olisi, kuten nykyisin, huolehtia ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista ja asiantuntemuksen varmistamista varten määräytyvien maksujen perimisestä ja näin kerättyjen varojen hallinnoimisesta sekä hoitaa muut VYR:lle 7 ja 7 a luvussa säädetyt tehtävät. Lisäksi 1 momentissa olisi informatiivinen säännös hallinnon yleislaeissa säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden soveltamisesta VYR:n toimintaan.
Pykälän 2 momentin mukaan VYR:n toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriön työjärjestyksessä tarkennettaisiin tarvittavalla tavalla vastuiden ja velvollisuuksien erillisyys, koska VYR:n yleisen ohjauksen ja valvonnan lisäksi ministeriössä hoidetaan myös mm. useita ydinjätehuoltoon liittyviä tehtäviä.
Pykälän 2 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä olisi myös toimivalta antaa VYR:n hallinnon järjestämistä ja talouden hoitoa sekä sen varautumisrahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Esityksessä ehdotetaan varautumisrahaston sijoitustoimintaa koskevan sääntelyn uudistamista. Tähän liittyen arvioidaan olevan tarvetta siihen, että ministeriö ohjaisi nykyistä tarkemmin VYR:ä. Ministeriö voisi esim. asettaa varautumisrahaston sijoitustoiminnalle tuottotavoitteen sekä antaa sijoitusten allokointia koskevia määräyksiä. Menettely olisi vastaava kuin valtiovarainministeriön ohjaus valtion eläkerahaston osalta. Tarkoituksena ei ole, että ministeriö osallistuisi VYR:n toiminnalliseen johtamiseen ja ottaisi tältä osin itselleen rahaston johtokunnalle lain 38 a ja 52 §:ssä säädettyä vastuuta. Määräyksiä annettaisiin tarvittaessa tilanteessa, jossa ministeriö pitäisi sitä omistajaohjauksen kannalta välttämättömänä. Määräykset voisivat koskea sijoitustoiminnassa ja erityisesti riskienhallinnassa noudatettavia periaatteita. Määräyksiä voitaisiin antaa esimerkiksi sijoitusten jakautumisesta eri omaisuuslajeihin. Määräysten avulla ministeriö voisi varmistaa, että VYR ja sen johtokunta toimivat ydinjätehuollon kustannusten varautumisen kannalta kokonaisuutena arvioiden hyväksyttävällä ja tuloksellisella tavalla.
Pykälän 3 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
38 a §.Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunta. Pykälässä säädettäisiin nykyistä laajemmin VYR:n johtokunnasta. Nykyisin lain 38 §:n 3 momentissa säädetään lyhyesti johtokunnan nimittämisestä ja toimikaudesta. Pääosin johtokunnasta säädetään Valtion ydinjätehuoltorahastosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja erityisesti asetuksen 3–5 ja 8 §:ssä.
Pykälän 1 momentin mukaan johtokunnan toiminta keskittyisi enemmän strategiseen päätöksentekoon verrattuna nykytilaan. Operatiiviset tehtävät siirtyisivät pääosin toimitusjohtajalle. Johtokunnalla olisi kuitenkin 2 kohdan mukaan edelleen päätösvalta, kun kyse on VYR:n talouden ja toiminnan kannalta merkittävistä ja laajakantoisista asioista. Varautumisrahaston sijoitustoimintaan 52 a–52 c §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyen olisi 3 kohdassa erikseen mainittu johtokunnan uutena tehtävänä johtaa ja valvoa sijoitustoimintaa sekä tehdä siihen liittyvät päätökset, joista säädettäisiin tarkemmin 52 §:ssä. Johtokunta päättäisi jatkossa ainoastaan avustuksen myöntämisestä tutkimus- ja infrastruktuurihankkeelle, jos tuen määrä ylittää 200 000 euroa. Tästä säädettäisiin 5 kohdassa, jonka mukaan johtokunta päättäisi edelleen myös myönnetyn avustuksen takaisinperinnästä, riippumatta takaisinperittävästä määrästä. Vuosina 2015–2018 tehdyissä avustuspäätöksissä kolmasosassa tuen määrä on ylittänyt mainitun summan.
Pykälän 2 momentin mukaan johtokunnan toimikausi olisi kolme vuotta, ei kolme kalenterivuotta kuten nykyisin. Johtokunnalle kuuluvien tehtävien kannalta johtokunnan vaihdoksen ajoittuminen vuodenvaihteeseen on osoittautunut hankalaksi. Johtokunnan kokoonpanoa uudistettaisiin, ja se olisi nykyistä laajempi. Johtokunnassa olisi puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä, kun nykyisin puheenjohtajan lisäksi johtokunnassa ovat työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin edustajat. Jatkossa johtokuntaan olisi määrättävä yksi jäsen työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi jäsen valtiovarainministeriön ehdottamista henkilöistä.
Johtokunnassa tulisi olla riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan sekä muiden johtokunnan tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen asiantuntemus. Näitä muita tehtäviä olisivat esim. päättäminen avustuksen myöntämisestä tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeille, kun kyse on avustusmäärältään merkittävästä hankkeesta, VYR:n päätöksiä koskevien oikaisuvaatimusten ratkaiseminen ja vastineen antaminen VYR:n päätöksiä koskevissa valitusasioissa. Asiantuntemusta arvioitaisiin kollektiivisesti, eikä jokaiselta johtokunnan jäseneltä olisi tarpeen vaatia näihin tehtäviin liittyvää erityistä asiantuntemusta.
Varautumisrahaston sijoitustoimintaa koskeviin uusiin säännöksiin liittyen johtokunnassa tulisi myös olla riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus. Sijoitustoimintaan liittyvät tehtävät ja niihin kuuluva johtokunnan jäsenten vastuu edellyttävät, että johtokunnalla on kokonaisuutena arvioiden riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus. Riittävän asiantuntemuksen varmistaminen jo johtokunnan jäseniä valittaessa on tärkeää paitsi toimivan sijoitustoiminnan ohjaamisen myös johtokunnan jäsenten oikeusturvan kannalta. Säännöksen mukaan ei kuitenkaan edellytettäisi, että kaikilla johtokunnan jäsenillä olisi tällainen asiantuntemus, vaan asiantuntemusta arvioitaisiin kollektiivisesti. Vaatimus olisi vastaava kuin valtion eläkerahastosta annetun lain (1297/2006) 3 §:n 1 momentissa edellytetään valtion eläkerahaston hallitukselta. Asiantuntemusta arvioitaisiin koulutuksen ja kokemuksen perusteella. Finanssivalvonta olisi velvollinen antamaan johtokuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksen riittävyydestä lausunnon työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä.
Pykälän 2 momentissa nykyistä sääntelyä täydennettäisiin siten, että työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä olisi tarvittaessa vapauttaa johtokunnan jäsen tehtävästään sekä vahvistaa johtokunnan esityksestä VYR:n työjärjestys. Säännös olisi vastaava kuin valtion eläkerahastosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa säädetään.
Pykälän 3 momentissa johtokunnan päätösvaltaisuutta koskevaa säännöstä muutettaisiin ottaen huomioon johtokunnan jäsenmäärän kasvu.
Pykälän 4 momentissa olisi rikosoikeudellista virkavastuuta ja vahingonkorvausvastuuta koskeva viittaussäännös. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevien säännösten tai vahingonkorvauslain nojalla johtokunnan jäsenillä ei voida katsoa olevan vastuuta salkun arvon alenemisesta markkinoiden kehityksen johdosta, jos johtokunta on huolellisesti edistänyt VYR:n etua ja noudattanut, mitä tässä laissa ja muualla säädetään muun muassa sijoitussuunnitelmasta, sijoitussalkun arvon muutosten seurannasta, varainhoitopalvelujen ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen kilpailuttamisesta sekä VYR:n toiminnan valvonnasta. Riskinotto on osa sijoitustoimintaa, ja sen avulla sijoittamisessa odotettu ja keskimäärin toteutunut tuotto ylittäisi riskittömän koron. Riskinoton takia on kuitenkin myös aina mahdollista, että riskit realisoituvat ja sijoitusten arvo laskee – ainakin lyhyellä aikavälillä.
Pykälän 5 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
38 b §.Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtaja ja muu henkilökunta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin VYR:n toimitusjohtajasta, tämän sijaisesta, esittelijöistä ja muusta henkilöstöstä. Toimitusjohtaja, tämän sijainen ja esittelijät olisivat työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä, jotka ministeriö määräisi osaksi tai kokonaan hoitamaan VYR:n tehtäviä. Lisäksi muun valtion viraston palveluksessa oleva virkamies voisi työskennellä VYR:n tehtävissä, mutta tällöin kyse olisi lähinnä avustavista tehtävistä. VYR korvaisi ministeriölle toimitusjohtajan ja muun henkilöstön palkkakulut. Työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestyksessä tarkennettaisiin tarvittavalla tavalla vastuiden ja velvollisuuksien erillisyys, kun VYR:n tehtäviä hoitamaan määrätty ministeriön virkamies hoitaa myös osaksi ministeriön tehtäviä. Samoin työjärjestyksessä tarkennettaisiin tarvittavalla tavalla tehtävään määräämisen yksityiskohdat, esimerkiksi määräaikaisuus.
VYR:n toimitusjohtajan tehtäviä on hoitanut osa-aikaisesti ja oman toimensa ohella työ- ja elinkeinoministeriön virkamies. Myös VYR:n muu henkilökunta on oman toimensa ohella hoitanut VYR:n tehtäviä. Nykyisin toimitusjohtajaa ja muuta henkilökuntaa koskevat säännökset ovat Valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 7 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa. Lisäksi YEL 53 e §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö tekee rahastolle esityksen 53 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen varojen jakamisesta hankkeiden rahoittamiseen, mikä on tarkoittanut, että ministeriön virkamiehet valmistelevat VYR:n avustuksiin liittyvät päätökset. Valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 2 momentin mukaan VYR:n talousarvioon sisältyviin talousarvio-osiin on liitettävä selvitys siitä, missä määrin VYR:n tehtäviä on tarkoitus suorittaa virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin toimitusjohtajan tehtävistä ja 3 momentissa ratkaisuvallasta. Asiasta säädettäisiin lakitasolla, kun nykyisin vastaavat säännökset ovat Valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1 ja 2 momentissa ja 8 §:n 1 momentissa. Pykälän 1 momentin mukaan toimitusjohtajan sijaiseen sovellettaisiin, mitä laissa säädetään toimitusjohtajasta.
Johtokunnan toiminnan painottuminen strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon sekä varautumisrahaston sijoitustoiminnan monipuolistamisen seurauksena toimitusjohtajalle tulisi uusia tehtäviä. Johtokunnalta siirtyisivät muun muassa nykyisin asetuksen 4 §:n 1 ja 5 kohdassa sekä YEL 7 a lukuun liittyvät asetuksen 4 §:n 10 ja osaksi 11 kohdassa säädetyt tehtävät. Lisäksi toimitusjohtajan tulisi 2 momentin mukaan seurata johtokunnan antaman ohjauksen mukaisesti sijoitussalkun tuottoa ja kehittymistä suhteessa tuottotavoitteisiin ja vertailuindekseihin, allokaatiorajoissa pysymistä sekä raportoida niistä johtokunnalle. Näihin tehtäviin liittyen olisi mahdollista ostaa toimitusjohtajan työn tueksi seuranta- ja raportointipalveluja varainhoitajilta ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja tuottavilta tahoilta, ja päätösvalta asiassa olisi johtokunnalla 52 §:n mukaisesti. Toimitusjohtajan uutena tehtävänä olisi päättää jätehuoltovelvollisten suojaosuutta varten kerättävien maksujen määristä sekä valvoa, että jätehuoltovelvolliset luovuttavat vakuuksia 52 c §:ssä mainituissa tilanteissa. Toimitusjohtaja valmisteli edelleen johtokunnan päätöksiä, muun muassa jätehuoltovelvollisten takaisinlainausta koskevat päätökset.
Pykälän 3 momentin mukaan toimitusjohtaja ratkaisisi VYR:ssä ratkaistavat asiat, jollei päätösvalta kuulu johtokunnalle. Toimitusjohtaja päättäisi siten muun muassa 7 a luvussa tarkoitettujen avustusten myöntämisestä, jos tuen määrä on enintään 200 000 euroa, ja päättäisi myönnettyjen avustusten maksamisesta myös siltä osin kuin niiden myöntämisestä on päättänyt johtokunta. Lisäksi toimitusjohtajan päätösvaltaa rajattaisiin vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiön toimitusjohtajan osalta säädetään osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 17 §:ssä. Toimitusjohtaja tekisi päätökset esittelystä, ja esittelijöinä toimisivat työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet, jotka ministeriö olisi 1 momentin mukaisesti määrännyt hoitamaan kyseistä VYR:n tehtävää.
Pykälän 4 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
38 c §.Sisäpiiri-ilmoitus. Varautumisrahaston sijoitustoimintaan ehdotettuihin muutoksiin liittyen lakiin ehdotetaan uutta pykälää, jossa säädettäisiin VYR:n sisäpiiriläisen velvollisuudesta tehdä osakkeiden ja rahoitusvälineiden omistusta koskeva ilmoitus. Pykälä vastaisi sisällöltään sijoitusrahastolain (213/2019) 3 luvun 6 ja 7 §:ää ja valtion eläkerahastosta annetun lain 4 d ja 4 e §:ää. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin VYR:n sisäpiiriläisen velvollisuudesta ilmoittaa 2 momentissa tarkoitetut tiedot 38 d §:n mukaiseen VYR:n sisäpiirirekisteriin (sisäpiiri-ilmoitus).
Lisäksi pykälän 1 momentissa säädettäisiin, keitä pidettäisiin sisäpiiriläisenä. Johtokunta todennäköisesti ei sijoitustoiminnan uudistamista koskevan muutoksen tultua voimaan päättäisi suorien sijoitusten tekemisestä yhtiöiden osakkeisiin, vaan sijoitukset olisivat ainakin aluksi pääsääntöisesti rahastosijoituksia. Johtokunta voisi kuitenkin tarvittaessa päättää yksittäisistä sijoituksista, ja sijoitustoiminta voi tulevaisuudessa kehittyä myös enemmän tähän suuntaan. Johtokunnalla ja samoin toimitusjohtajalla on lisäksi takaisinlainauksen takia sisäpiirintietoa jätehuoltovelvollisista. VYR:ssä on muuta henkilökuntaa toimitusjohtajan lisäksi tällä hetkellä hyvin vähän, eikä näillä nykyisin ole sellaista asemaa tai tehtäviä, että heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa varautumisrahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai muutoin saada haltuunsa sisäpiirintietoa. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa kuitenkin varauduttaisiin siihen, että VYR:n organisaatio kehittyy.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sisäpiiri-ilmoituksessa mainittavista tiedoista ja 4 momentissa rajauksista 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin. Pykälän 3 momentissa tarkennettaisiin sisäpiiri-ilmoitukseen sisällytettäviä tietoja koskevaa vaatimusta.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin ilmoitusvelvollisuuden ajankohdasta. Sisäpiiri-ilmoitus olisi tehtävä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sisäpiiriläinen on nimitetty tai määrätty 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään. Ilmoitus olisi tehtävä siitä riippumatta, omistaako henkilö pykälässä mainittuja osakkeita ja rahoitusvälineitä vai ei. Lisäksi sisäpiiriläisen olisi tehtävässä ollessaan myös velvollinen tekemään sisäpiiri-ilmoituksia.
Pykälän 6 momentin mukaan erillistä sisäpiiri-ilmoitusta ei kuitenkaan vaadittaisi siltä osin kuin ilmoitusvelvollisuus kohdistuu sellaisiin 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin tai rahoitusvälineisiin, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, ja VYR on järjestänyt menettelyn tietojen saamiseksi arvo-osuusjärjestelmästä.
Pykälän 7 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
38 d §.Sisäpiirirekisteri. Pykälä liittyy 38 c §:ssä säädettyyn sisäpiiri-ilmoitukseen. Pykälässä on otettu huomioon, että tietosuoja-asetuksessa säädetään jo kattavasti rekisterinpitäjän velvollisuuksista, ja myös rekisteröidyn itsensä oikeus saada jäljennös sisäpiirirekisterin tiedoista määräytyy tietosuojasääntelyn nojalla. Pykälä vastaisi sisällöltään sijoitusrahastolain 3 luvun 9 §:ää, joka on tarkistettu tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen, ja osin myös valtion eläkerahastosta annetun lain 4 f §:ää.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin VYR:n velvollisuudeksi pitää sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä (sisäpiirirekisteri). Tietosuojasääntelyn edellyttämällä tavalla täsmennettäisiin henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, joka olisi markkinoiden väärinkäytön estäminen. Sisäpiirirekisteristä olisi käytävä ilmi muun muassa 38 c §:n 2 momentissa tarkoitetut VYR:n sisäpiiriläisen omistamat osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tietojen säilytysajasta ja luovuttamisesta. Pääsääntönä olisi rekisteritietojen julkisuus. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan olisi julkisia.
Pykälän 3 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
41 §.Jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus. Varautumisrahaston sijoitustoimintaan ehdotettujen muutosten seurauksena rahaston sijoitusten arvot olisivat osin nykyistä muuttuvampia ja jätehuoltovelvollisen rahasto-osuuden arvo voisi kalenterivuoden aikana alentua verrattuna kalenterivuoden rahastotavoitteeseen. Pykälää täydennettäisiin VYR:n varojen arvostamista koskevalla sääntelyllä. Ehdotetut muutokset olisivat keskeisiä etenkin 42, 51 ja 52 c §:n soveltamisen kannalta.
Pykälän 1 momenttia täydennettäisiin viittaamalla uuteen 4 momenttiin, jossa säädetään varojen arvostamisesta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin VYR:n varojen arvostamisesta. Sääntely sovitettaisiin yhteen valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) kanssa. Mainitun lain 21 a §:n mukaan talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston maksuliikkeeseen, kirjanpitoon ja sen yhteydessä järjestettävään muuhun seurantaan, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja laskentatoimeen sekä palkanlaskentaan ja matkakustannusten korvausten tarkastamiseen sovelletaan, mitä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Pykälän 4 momentin mukaan VYR:iin sovellettaisiin valtion talousarviosta annettua lakia, mutta rahaston varat arvostettaisiin kirjanpidossa ja sen yhteydessä järjestettävässä muussa seurannassa, tilinpäätöksessä ja laskentatoimessa pykälän 1–4 kohdan mukaisesti. Lainat jätehuoltovelvollisille tai näiden omistajille arvostettaisiin nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Euromääräiset rahavarat arvostettaisiin myös nimellisarvoon ja muut kuin euromääräiset rahavarat Euroopan Keskuspankin julkaisemaan valuuttakurssiin. Julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla olevat osakkeet ja muut rahoitusinstrumentit sekä Suomen valtion velkasitoumukset ja muut joukkovelkakirjalainat ja muut velallisen sitoumuksesta annetut arvopaperit sekä sijoitusrahasto-osuudet arvostettaisiin markkina-arvoon. Osakkeiden ja muiden rahastoinstrumenttien sekä Suomen valtion velkasitoumusten ja muiden joukkovelkakirjojen ja muiden velallisten sitoumusten arvostaminen tapahtuisi käytännössä viimeisimmän saatavilla olevan päivän päätösarvon mukaiseen noteeraukseen. Sijoitusrahasto-osuuksien arvostamiseen olisi käytettävissä viimeisin rahastoyhtiön laskema ja julkaisema rahasto-osuuden arvo. Muu kuin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu varallisuus arvostettaisiin nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon.
Pykälän 5 momentissa olisi asetuksenantovaltuus.
42 §.Ydinjätehuoltomaksut ja ylijäämä. Pykälän 2 momentin muutos liittyy 52 c §:n 1 momentissa tarkemmin säädettyyn suojaosuuteen, jonka tarkoitus on suojata sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä. Ehdotuksen mukaan ylijäämä siirrettäisiin ensisijaisesti kerryttämään suojaosuutta. Ylijäämä palautettaisiin jätehuoltovelvolliselle ainoastaan siltä osin kuin se ylittäisi suojaosuuteen tarvittavan määrän.
43 §.Vastuumäärän ja rahastotavoitteen vahvistaminen. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että vastuumääriä ja rahastotavoitteita koskevat päätökset tehtäisiin 1 kohdan mukaisesti lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein, kun nykyisin päätökset tehdään vuosittain. Ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisen kannalta voidaan pitää riittävänä hieman harvennettua päätössykliä. Vastuumääriin ja rahastotavoitteisiin vaikuttavat jätehuoltovelvollisen toimenpiteet ja muut seikat on mahdollista pääsääntöisesti arvioida sääntelyn tavoitteen kannalta riittävällä tarkkuudella kolmen vuoden välein. Ks. VYR-raportti 3.3 jakso, erityisesti taulukko 9.
Pykälän 2 momentin 1 kohdan sääntely sovitettaisiin yhteen jätehuoltokaavion täydentämistä koskevien määräaikojen kanssa. YEA 88 §:n 2 momentin mukaan jätehuoltovelvollisen on täydennettävä hyväksyttyä jätehuoltokaaviota ja siihen liittyviä laskelmia joka kolmas vuosi kesäkuun loppuun mennessä YEL 43 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen vastuumäärien ja rahastotavoitteiden vahvistamiseksi. Jätehuoltokaavioita täydennettäisiin YEA 88 §:n 2 momentin mukaan seuraavan kerran vuonna 2022 ja sen jälkeen vuonna 2025. Vastaavasti 43 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla tehtävät päätökset tehtäisiin kolmen vuoden välein ja ensimmäisen kerran vuonna 2022.
Pykälän 2 momentin 2 kohdassa otettaisiin huomioon, että jätehuoltovelvollisen toiminnan alkuvaiheessa ja samoin toiminnan päättyessä saattaa edelleen olla tarpeen seurata kehitystä tarkemmin vuositasolla. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi näissä tilanteissa tai muusta perustellusta syystä edelleen tehdä päätökset vuosittain vastaavalla tavalla kuin nykyisin 43 §:n 2 momentin mukaan.
45 §.Vakuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa kauppa- ja teollisuusministeriö korjattaisiin työ- ja elinkeinoministeriöksi. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa korjattaisiin viittaus voimassa olevaan vakuutusyhtiölakiin (521/2008).
51 §. Valtion ydinjätehuoltorahaston voitto ja tappio. Pykälän muutos liittyy 52 c §:n 1 momentissa tarkemmin säädettyyn suojaosuuteen, jonka tarkoitus on suojata sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä. Ehdotuksen mukaan kalenterivuoden voitolla hyvitettäisiin rahasto-osuuksia vain siltä osin kuin voitto ylittää suojaosuuteen tarvittavan määrän. Voitto siirrettäisiin ensisijaisesti kerryttämään suojaosuutta. Lisäksi pykälään lisättäisiin VYR:lle mahdollisuus kuitata mahdollinen hyvitettävä määrä siten, että se vähennettäisiin saman jätehuoltovelvollisen 42 §:n 1 momentin mukaan maksettavaksi tulevasta ydinjätehuoltomaksusta.
52–52 d §. VYR:n varautumisrahaston lainaus- ja muuta sijoitustoimintaa koskeva sääntely uudistettaisiin, ja sijoitustoiminta muuttuisi osaksi nykyistä aktiivisemmaksi sijoittamiseksi osake- ja korkoriskikohteisiin. Sijoitustoiminnan johtamisesta säädettäisiin 52 §:ssä, lainaustoiminnasta 52 a §:ssä, muusta sijoitustoiminnasta 52 b §:ssä, sijoitustoimintaan liittyvästä riskienhallinnasta 52 c §:ssä ja sijoitustoiminnan valvonnasta 52 d §:ssä.
52 §.Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoiminnan johtaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin VYR:n johtokunnan varautumisrahaston varojen sijoitustoiminnan johtamiseen ja järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Tehtävät olisivat uusia lukuun ottamatta jätehuoltovelvollisille tai näiden osakkaille myönnettäviin lainoihin liittyviä päätöksiä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sijoitustoimintaan liittyen omistajaohjauksen periaatteista ja 3 momentissa johtokunnan sijoitustoiminnan tukena olevasta sijoitusneuvottelukunnasta.
Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan johtokunta päättäisi edelleen lainojen myöntämisestä jätehuoltovelvollisille tai näiden osakkaille ja niiden irtisanomisesta, tarvittaessa vakuuksien muuttamisesta rahaksi sekä lainoja koskevista yksityiskohtaisista ehdoista. Johtokunnan olisi otettava huomioon valtioneuvoston asetuksella annetut mahdolliset tarkemmat säännökset lainojen ehdoista.
Pykälän 1 momentin muut kohdat liittyvät varautumisrahaston varojen sijoittamiseen 52 b §:n mukaisesti, ja tämä osuus voi olla 20–80 prosenttia rahaston varoista.
Pykälän 1 momentin 2–4 kohdan mukaan johtokunnan tehtävinä olisi muun muassa päättää sijoituskohteiden hajauttamista ja valintaa koskevista linjauksista, sallituista sijoitusinstrumenteista ja niihin sovellettavista limiiteistä, sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin sekä niiden tuottotavoitteista ja tuottotavoitteiden määräytymisperusteista, sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista. Johtokunnan tulisi muun muassa päättää, mitä instrumentteja (esim. korko, osake, johdannaiset, optiot, kiinteistöt) sallitaan varautumisrahaston sijoitussalkussa ja mitä ei sallita, miten valuuttariskiin suhtaudutaan, mikä on salkun pitkän aikavälin sijoitussuunnitelma ja kuinka usein sitä tarkistetaan. Johtokunta myös päättäisi tai tarkistaisi vuosittain allokaatiot (vaihteluvälit) pääinstrumenttien (esim. korko, osake, käteinen) ja maantieteellisten alueiden suhteen (Suomi, muu Eurooppa, Amerikka, kehittyvät markkinat) sekä vertailuindeksit ja mittarit (tuotolle ja riskille).
Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan johtokunta päättäisi vuosittain sijoitussuunnitelmasta. Johtokunnan ei olisi tarpeen laatia sijoitussuunnitelmaa yksityiskohtaisesti itse, vaan se voisi esim. perustua varainhoitajilta kilpailuttamalla saatuun, johtokunnan 2–4 kohdan nojalla tekemiin päätöksiin perustuvaan ehdotukseen. Sijoitussuunnitelmassa olisi erityisesti otettava huomioon, että kyse on ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista varten perustetusta varautumisrahastosta, sekä mitä 52 a–52 c §:ssä säädetään ja työ- ja elinkeinoministeriön 38 §:n 2 momentin nojalla antamat määräykset esim. erilaisten sijoituskohteiden allokaatiorajoista ja tuottotavoitteesta.
Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan johtokunta päättäisi varainhoitopalveluja ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja valittaessa noudatettavista periaatteista. Tarvittavat palvelut hankittaisiin tarjouskilpailun perusteella. Varainhoitajilta ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen tuottajilta tulisi edellyttää tarvittavan ammattitaidon, toimintaedellytysten ja vakavaraisuuden lisäksi riittävää sisäistä valvontaa ja riittäviä riskinhallintajärjestelmiä.
Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan johtokunta päättäisi varainhoitajista, joiden tehtävänä olisi hoitaa varautumisrahaston varojen sijoitustoimintaa ja tehdä niihin liittyvät yksittäisiä sijoituksia koskevat päätökset sen mukaan kuin johtokunta on varainhoitajan kanssa tarkemmin sopinut mainitun kohdan nojalla ja ottaen huomioon sijoitussuunnitelmassa tekemänsä linjaukset. Lisäksi johtokunta päättäisi sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen hankkimisesta ja näitä palveluja tuottavien tahojen kanssa tehtävistä sopimuksista. Tällaiset asiantuntijapalvelut voivat olla tarpeen muun muassa eri varainhoitajien tuottamien salkkuraporttien koostamiseksi ja rahasto-osuuksien arvon muutosten seuraamiseksi etenkin liittyen 52 c §:n 2 ja 3 momentin mukaisiin toimenpiderajoihin.
Pykälän 1 momentin 8 kohdan mukaan johtokunnan tulisi tarvittaessa päättää täydentävän suojaosuuden käyttöönotosta ja samoin siihen luovutettujen vakuuksien palauttamisesta, kun niitä ei enää tarvita. Käyttöönotosta päättäessään johtokunta myös määräisi kunkin jätehuoltovelvollisen täydentävän suojaosuuden määrän. Tehtävä liittyy 52 c §:ään, jossa säädettäisiin sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaamisesta. Johtokunnan tulisi säännöllisesti seurata sijoitussalkun arvon kehitystä ja allokaatiorajoissa pysymistä, tilannetta finanssimarkkinoilla ja huolehtia siitä, että toimitusjohtaja ja varainhoitajat seuraavat muutoksia tarkemmin ja toimittavat johtokunnalle sijoitussuunnitelmassa ja tarkemmin varainhoitosopimuksessa määritellyt raportit. VYR:iin ei olisi tarkoitus perustaa omaa sijoitusorganisaatiota, mutta tarvittaessa myös tällainen vaihtoehto olisi mahdollinen. Ainakin sijoitustoiminnan alkuvaiheessa ulkopuoliset varainhoitajat olisivat keskeisessä asemassa.
Pykälän 1 momentin 9 kohdan mukaan johtokunnan tulisi hyväksyä kirjalliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista. Säännös vastaisi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 b §:ää. Kirjallisissa toimintaperiaatteissa johtokunnan tulisi dokumentoida ja suunnitella ne kohtuulliset toimenpiteet, jotka on toteutettava VYR:ssä mahdollisesti esiintyvien esimerkiksi johtokunnan jäsenen, sijoitusneuvottelukunnan jäsenen tai toimitusjohtajan ja VYR:n välisten eturistiriitatilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Johtokunnan tulisi määritellä menettelytavat esimerkiksi sellaisten henkilökohtaisten liiketoimien estämiseksi, joihin saattaisi liittyä mahdollinen eturistiriita tai sisäpiirintiedon väärinkäytön mahdollisuus. Eturistiriitatilanteiden hallitsemiseksi asetettava velvollisuus olisi yhdenmukainen hallintolain (434/2003) esteellisyyssäännösten tarkoituksen kanssa ja sillä pyrittäisiin edesauttamaan myös esteellisyystilanteiden havaitsemista ja ratkaisemista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin johtokunnan tehtäväksi hyväksyä periaatteet siitä, miten varautumisrahaston omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään sellaisten kohdeyhteisöjen osalta, joiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Euroopan talousalueella (omistajaohjauksen periaatteet). Vastaava säännös on esim. valtion eläkerahastosta annetun lain 3 a §:ssä.
Pykälän 3 momentin mukaan VYR:ssä olisi neuvoa-antava asiantuntijaelin, sijoitusneuvottelukunta. Sijoitusneuvottelukunnalla ei olisi päätösvaltaa, eikä se hoitaisi julkisia hallintotehtäviä. Sen tehtävänä olisi valmistella neuvoa-antavasti johtokunnalle varautumisrahaston sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavia periaatteita sekä tehdä suosituksia sijoitustoiminnan kehittämisestä, sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin, varainhoitopalveluista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluista. Sijoitusneuvottelukunta voisi muun muassa laatia suosituksia varainhoitajien riskienhallinnalle, esim. riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä niihin liittyvistä seuranta- ja valvontajärjestelmistä. Sijoitusneuvottelukunta valmistelisi myös suosituksia sijoitusten allokaatiorajoista ja riskienhallinnan rajoista.
Sijoitusneuvottelukunnan toimikausi olisi kolme vuotta, ja tarkoitus on, että se nimitettäisiin vastaavaksi ajaksi kuin VYR:n johtokunta. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittäisi sijoitusneuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä. Neuvottelukunnan jäsenistä yhden tulisi edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä ja yhden valtiovarainministeriötä sekä enintään kolmen jätehuoltovelvollisia. Tarkoituksena on, että aluksi edustettuina olisivat FPH ja TVO. Myöhemmin myös FV olisi edustettuna, kun se on kerryttänyt varautumisrahastoon varoja maksuillaan. Jäseneksi voitaisiin nimittää vain sellaisia henkilöitä, joilla on hyvä sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemus. Asiantuntemusta arvioitaisiin koulutuksen ja kokemuksen perusteella, ja Finanssivalvonnan olisi annettava neuvottelukuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksesta työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä lausunto. Työ- ja elinkeinoministeriö määräisi jäsenten palkkiot.
52 a §.Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen lainaaminen. Pykälä vastaisi nykyisen 52 §:n 1–4 ja 6 momenttia, mutta jätehuoltovelvollisten ja valtion lainausoikeutta rajoitettaisiin ja valtion lainoituksen osalta siirryttäisiin tekemään sijoituksia Suomen valtion velkasitoumuksiin.
Pykälän 1 momentin mukaan jätehuoltovelvollisella, jonka osalta työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut rahastotavoitteen kolmeksi vuodeksi 43 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan, olisi oikeus saada lainaa VYR:stä turvaavia vakuuksia vastaan. Laina-aika olisi kolme vuotta, kun nykyisin lainat myönnetään vuodeksi. VYR päättäisi kolmen vuoden välein lainojen myöntämisestä, mikä osaltaan lisäisi edellytyksiä sijoitustoiminnan pitkäjänteisempään suunnitteluun. Sama vaikutus arvioidaan olevan ehdotetulla uudella ilmoitusvelvollisuudella, jonka mukaan jätehuoltovelvollisen tulisi ilmoittaa lainausoikeuden käyttämisestä myös osakkeenomistajiensa puolesta viimeistään VYR:n ilmoittamana määräpäivänä.
Jätehuoltovelvollisen lainausoikeutta supistettaisiin. Jätehuoltovelvollisella varautumisrahastosta lainassa oleva määrä saisi olla enintään 60 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä asianomaiselle jätehuoltovelvolliselle 43 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vahvistetusta rahastotavoitteesta jätehuoltovelvollisen osuus rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta kalenterivuoden aikana arvion mukaan aiheutuvat kustannukset. Seuraavalle kolmelle vuodelle vahvistettavat rahastotavoitteet poikkeavat yleensä määrältään toisistaan, jolloin laskelmassa olisi käytettävä määrältään pienintä rahastotavoitetta. Enimmäislainaosuus on nykyisin 75 prosenttia, ja se lasketaan saman jätehuoltovelvollisen viimeksi vahvistetusta rahasto-osuudesta. Takaisinlainattavaa osuutta supistamalla varmistetaan, että varautumisrahaston varoja on käytettävissä 52 b §:n mukaiseen sijoitustoimintaan. Lisäksi sääntely on sovitettu yhteen 43 §:n 2 momentin kanssa.
YEL 48 §:n 2 momentissa säädetään tilanteesta, jossa jätehuoltovelvollisen 44 §:n nojalla valtiolle luovuttamia vakuuksista muutetaan rahaksi, ja vakuuden antaneen pankin tai vakuutusyhtiön oikeudesta saada lainaa. Tiedossa ei ole, että säännöstä olisi sovellettu. Pykälän 1 momentissa otettaisiin kuitenkin huomioon tällaisen tilanteen mahdollisuus. Jos varautumisrahaston varoja olisi lainattu 48 §:n 2 momentin nojalla, vähenisi jätehuoltovelvollisen lainausoikeus vastaavalla määrällä ja olisi siten alle 60 prosenttia.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajien oikeudesta käyttää jätehuoltovelvollisen sijaan 1 momentin mukaista lainausoikeutta. Menettely on vastaava kuin nykyisin 52 §:n 1 momentissa säädetään.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valtion oikeudesta ottaa varautumisrahastosta lainaa tai siirtää varoja valtiovarastoon. Tältä osin tilanne olisi periaatteessa sama kuin nykyisin 52 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, mutta osuutta, joka valtiolla on oikeus saada lainaksi, pienennettäisiin vastaavasti kuin jätehuoltovelvollisten lainausoptiota. Vähintään 20 prosenttia varautumisrahaston varallisuudesta olisi sijoitettava Suomen valtion velkasitoumuksiin. Kyseinen rahaston varallisuuden määrä saataisiin laskemalla yhteen jätehuoltovelvollisten 1 momentin mukaisessa laskelmassa käytetyt rahastotavoitteet ja lisäksi, jos joidenkin jätehuoltovelvollisten osalta rahastotavoite olisi vahvistettu 43 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti ainoastaan seuraavalle vuodelle, myös nämä rahastotavoitteet sekä vähentämällä tästä summasta arvio kustannuksista, joka rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta kalenterivuoden aikana arvioidaan aiheutuvan. Nämä kustannukset ovat olleet alle 200 000 euroa vuodessa, mutta jatkossa niiden arvioidaan kasvavan etenkin varainhoitoon liittyvien kustannusten takia. Vähimmäisosuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen tulisi varmistaa kalenterivuosittain 1 päivän huhtikuuta tilanteen mukaan. Lähtökohtana lainaustoiminnassa on nykyisin lain 52 §:n 4 momentin mukaan ollut se periaate, että jätehuoltovelvollisten ja valtion lainoihin sovelletaan samoja ehtoja. Valtion on kuitenkin mahdollista saada pääomamarkkinoilta lainaa paremmilla ehdoilla kuin 4 momentin mukaan jätehuoltovelvollisten takaisinlainaukseen sovelletaan. Sen vuoksi nykyinen sääntely korvattaisiin ehdotetulla uudella järjestelyllä. Edelleen säilytettäisiin myös mahdollisuus siirtää valtion talousarviossa vastaava määrä varautumisrahaston varoista valtiovarastoon.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vastaavalla tavalla kuin nykyisin jätehuoltovelvollisille tai näiden osakkeenomistajille myönnettävän lainan korosta ja korkomarginaalista. Tarkemmin lainan korosta ja korkomarginaalista säädetään Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Laina-aika pidentyisi 1 momentin mukaan nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Lähtökohtaisesti pidempi laina-aika lisää luottoriskiä, ja tämä olisi otettava huomioon korossa tai korkomarginaalissa, joista säädetään tarkemmin mainitussa asetuksessa.
Pykälän 5 momentissa olisi asetuksenantovaltuus, joka nykyisin on lain 52 §:n 6 momentissa ja 82 §:n 5 kohdassa.
52 b §.Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen muu sijoitustoiminta. Pykälä on uusi, ja siinä säädettäisiin VYR:n muusta sijoitustoiminnasta kuin 52 a §:n mukaisesta lainaustoiminnasta.
Pykälän 1 momentin mukaan VYR:n olisi sijoitettava vähintään 20 prosenttia varautumisrahaston varallisuudesta muutoin kuin 52 a §:n mukaisesti. Jos jätehuoltovelvolliset tai niiden osakkeenomistajat eivät kokonaisuudessaan käytä 52 a §:n mukaista lainausoikeuttaan, olisi käyttämättä jäävä osa mahdollista kohdentaa korko- ja osakeriskisijoituksiin, jos esim. markkinatilanteeseen liittyvät epävarmuudet eivät edellyttäisi sijoittamista turvaavasti Suomen valtion velkasitoumuksiin. Rahaston varallisuuden laskemiseen sovellettaisiin, mitä siitä 52 a §:n 3 momentissa säädetään. Vastaavasti kuin 52 a §:n 3 momentissa säädetään, myös 52 b §:n 1 momentissa säädetyn vähimmäisosuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen tulisi varmistaa kalenterivuosittain 1 päivän huhtikuuta tilanteen mukaan.
Pykälän 1 momentin mukaisessa sijoitustoiminnassa VYR:n olisi huolehdittava sijoitusten turvaavuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitusten turvaavuudessa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että varautumisrahaston maksuvalmius on sen toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu. Kalenterivuosittain maksuvalmiuden kannalta on lähinnä tarpeen ottaa huomioon, onko jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoite pienempi kuin edellisen vuoden viimeisen päivän rahasto-osuus. Tällöin ylijäämä olisi ehdotetun 42 §:n 2 momentin mukaan palautettava jätehuoltovelvolliselle siltä osin kuin sitä ei siirretä 52 c §:n 1 momentin mukaiseen suojaosuuteen.
Pääosin varautumisrahaston varoihin ei käytännössä liity välitöntä maksuvalmiuden tarvetta, koska merkittävä osa jätehuoltovelvollisen rahasto-osuudesta voidaan vapauttaa vasta loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen. Tämän hetken arvion mukaan toiminnassa oleviin Loviisan ja Olkiluodon laitosyksiköihin ja käynnistystä odottavaan Olkiluodon laitosyksikköön (Olkiluoto 3) liittyvät rahastotavoitteet alkaisivat merkittävästi alentua 2070-luvun puolivälin jälkeen ja suunnitteilla olevaan Hanhikiven laitosyksikköön liittyvä rahastotavoite vastaavasti 2090-luvulla. VTT:n tutkimusreaktori on jo käytöstäpoistovaiheessa, joten siihen liittyvä rahastotavoite alkaa alentua, mutta kokonaisuudessaan tähän reaktoriin liittyvät vastuumärät ovat marginaalisia varautumisrahaston varojen kannalta.
Tilanteessa, jossa ydinenergian tuotanto loppuisi äkillisesti ennen Loviisan ja Olkiluodon laitosten käytöstäpoiston suunniteltua ajankohtaa, jätehuoltotoimenpiteet olisi suoritettu ja jätehuoltovelvollisten (FPH ja TVO) varautumisrahastossa oleva vastuumäärä olisi arvion mukaan kokonaisuudessaan vapautettu 2060-luvun jälkeen, kun rakenteilla oleva Posiva Oy:n loppusijoituslaitos olisi suljettu. Käytetty ydinpolttoaine olisi tällöin ensin välivarastossa, ja sen loppusijoitus alkaisi 2030-luvulla. Ks. VYR-raportti 2.3.1 jakso, erityisesti kuvio 7, jossa kuvattuna asia Olkiluoto 1- ja 2-laitosyksiköiden osalta.
Pykälän 2 momentin mukaan varautumisrahaston varoja ei saisi sijoittaa sellaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin, osuuksiin, velkasitoumuksiin tai vastaaviin välineisiin, joiden toimialaan kuuluu ydinenergian käyttöä. Tämä ei estäisi varautumisrahaston varojen sijoittamista sijoitusrahastolain 13 luvussa tarkoitettuihin sijoitusrahastoihin tai vastaaviin yhteissijoittamisen välineisiin, joissa sijoitusten osuus edellä tarkoitettujen yritysten välineisiin on vähäinen. Koska varautumisrahaston tarkoituksena on varautua ydinjätehuollon kustannuksiin, sen sijoitustoiminnassa ei tulisi ottaa päällekkäistä riskiä sellaisiin yrityksiin liittyvien sijoitusten kanssa, joiden toimialaan kuuluu ydinenergian tuotanto tai muu ydinenergian käyttö.
52 c §.Suojaaminen sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä. Pykälä on uusi ja liittyy kiinteästi ehdotettuun 52 b §:ään. VYR:n varautumisrahaston varojen sijoitustoiminnan laajentaminen nykyistä riskipitoisempiin osake- ja korkokohteisiin edellyttäisi, että sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaamiseksi otettaisiin käyttöön uusia mekanismeja. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on riittävällä tasolla myös tilanteissa, joissa sijoitustoiminnan riskit toteutuvat. Ks. VYR-raportti 3.2.3 jakso, erityisesti kuvio 14 ja 17 sekä taulukot 7 ja 8.
Pykälän 1 momentissa säädetty suojaosuus on tarkoitettu ennakoivaksi suojaukseksi sijoitustoimintaan liittyvien mahdollisten tappioriskien sekä markkinahintojen tason ja muutosten varalta. Jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoitteeseen lisättäisiin kolmen prosentin suojaosuus, jonka määrän toimitusjohtaja vahvistaisi 38 b §:n 3 momentin nojalla. Tarkoitus on, että suojaosuus katetaan ensisijaisesti 42 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä ja 51 §:ssä tarkoitetulla voitolla. Lisäksi jätehuoltovelvollisen olisi luovutettava VYR:lle tarvittava määrä vakuuksia maaliskuun loppuun mennessä. Maaliskuun viimeisenä päivänä jätehuoltovelvollisen vakuuksien yhteismäärän olisi vastattava määrättyä suojaosuutta siltä osin kuin siirretty ylijäämä ja voitto eivät kata sitä. Jos varautumisrahasto tuottaisi tulevina vuosina voittoa siten, että se riittäisi kattamaan suojaosuuden, jätehuoltovelvollisten ei enää olisi erikseen toimitettava vakuuksia. Lisäksi olisi mahdollista, että jonain vuonna kalenterivuoden suojaosuus olisi pienempi kuin edellisen vuoden suojaosuus. Suojaosuuteen luovutetut vakuudet olisi palautettava siltä osin kuin ne eivät enää ole tarpeen. Palauttaminen olisi tehtävä viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.
Pykälän 2 momentin mukaan VYR:n olisi seurattava riittävän tehokkaasti rahaston varojen arvon kehitystä, jotta VYR voi tarvittaessa ryhtyä toimiin varautumisrahaston varojen riittävyyden varmistamiseksi. Jätehuoltovelvollisen 41 §:n mukaisesti laskettu rahasto-osuus saisi kalenterivuoden aikana alentua enintään viisi prosenttia verrattuna kalenterivuoden rahastotavoitteeseen. Jos aleneminen olisi jonain ajankohtana kalenterivuoden aikana tätä suurempi, jätehuoltovelvollisen olisi kuukauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan luovutettava VYR:lle vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä ja voitto yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaisivat kalenterivuoden rahastotavoitetta. Päivitettyä tietoa sijoitusten markkina-arvoista ei usein ole saatavissa markkinoiden ollessa suljettuna eli viikonloppuina, kirkollisina juhlapäivinä tai päivinä, jotka Suomessa ovat yleisesti palkallisia vapaapäiviä. Arkipäivisin maanantaista perjantaihin julkistetaan kattavasti esimerkiksi valuuttakurssit ja pörssien päivän päätösnoteeraukset. VYR:ssä olisi järjestettävä rahaston varojen arvon kehityksen seuraaminen ottaen huomioon myös esimerkiksi sijoitussalkun koostumus.
Pykälän 3 momentti täydentäisi 2 momenttia. VYR:n olisi seurattava rahaston varojen arvon kehittymistä ja jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksien arvon muuttumista myös kvartaaleittain ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin varautumisrahaston varojen riittävyyden varmistamiseksi. Jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus saisi 41 §:n mukaisesti laskettuna olla maaliskuun, kesäkuun, syykuun ja joulukuun lopussa enintään kolme prosenttia alempi kuin kalenterivuoden rahastotavoite. Jos arvon aleneminen olisi tätä suurempi, jätehuoltovelvollisen olisi kuukauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan luovutettava VYR:lle vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä ja voitto yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaisivat kalenterivuoden rahastotavoitetta korotettuna suojaosuudella. Poiketen 2 momentista tällöin kerättäisiin vakuuksia myös siltä osin, että suojaosuus olisi katettu. Tämä antaisi enemmän liikkumavaraa sijoitustoiminnan mahdollisten riskien varalta.
Sijoitusmarkkinoiden historiallinen kehitys, 1 momentin mukainen jätehuoltovelvollisilta etukäteen kerättävä suojaosuus ja 4 momentin mukainen täydentävä suojaosuus sekä 38 §:n 2 momentin mukaisesti mahdollisuus työ- ja elinkeinoministeriön sijoitustoimintaa koskevalla määräyksellä ennalta rajata sijoitustoiminnan riskejä mm. asettamalla allokaatiorajoja osake- ja korkoriskikohteisiin sijoittamiselle huomioon ottaen arvioidaan, että 2 ja 3 momentin mukaiset toimenpiderajat olisivat riittävät. Asian arvioinnin kannalta merkitystä on myös sillä, että sijoitustoiminnasta 20–80 prosenttia olisi vakaissa sijoituskohteissa (takaisinlainaus jätehuoltovelvollisille ja valtion velkasitoumukset). Sen vuoksi jätehuoltovelvollisen rahasto-osuuden arvon mahdollinen alentuminen arvioidaan pääsääntöisesti jäävän 2 momentin (alentuminen enintään viisi prosenttia) ja 3 momentin (alentuminen enintään kolme prosenttia) toimenpiderajojen alle. Ks. VYR-raportti 3.2.3 jakso, erityisesti kuvio 15 ja 16.
Pykälän 4 momentissa varauduttaisiin poikkeuksellisiin markkinatilanteisiin. VYR:n johtokunnan olisi seurattava sijoitustoimintaan liittyvien riskien kehitystä. Markkinoilla tilanne saattaa yllättäen muuttua. Samoin varautumisrahaston sijoitussalkkuun saattaa kasautua ennakoimattomia riskejä. Momentin mukaan VYR voisi vaatia jätehuoltovelvollisilta täydentävää suojaosuutta, jos sijoitustoimintaan liittyen todetaan yllättäviä ja ennakoimattomia tappioriskejä taikka sellaista markkinahintoihin liittyvää poikkeuksellista vaihtelua tai epävarmuutta, joka on lisännyt tai voi lisätä hintojen vaihtelua. Täydentävää suojaosuutta varten jätehuoltovelvollisten olisi luovutettava VYR:lle vakuuksia kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Vakuuksien yhteismäärän tulisi vastata kahta prosenttia jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahasto-osuudesta. VYR:n olisi palautettava täydentävään suojaosuuteen luovutetut vakuudet jätehuoltovelvolliselle, kun niihin ei enää ole tarvetta. Täydentävän suojaosuuden käyttöönotosta ja siihen luovutettujen vakuuksien palauttamisesta päättäisi johtokunta 52 §:n 1 momentin 8 kohdan nojalla.
Pykälän 1–4 momentissa tarkoitettuihin vakuuksiin sovellettaisiin vastaavasti, mitä 45 §:ssä säädetään vakuuksille asetetuista ehdoista.
Pykälän 5 momentin mukaan VYR vahvistaisi jätehuoltovelvollisella kulloinkin varautumisrahastossa olevan suojaosuuden ja täydentävän suojaosuuden. Suojaosuuden ja täydentävän suojaosuuden laskemiseen sovellettaisiin, mitä 41 §:ssä säädetään rahasto-osuuden laskemisesta.
Pykälän 6 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden.
52 d §.Sijoitustoimintaan liittyvä valvonta. VYR:n yleinen valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Lisäksi Finanssivalvonta olisi pykälän 1 momentin mukaan valvontaviranomainen siltä osin kuin kyse on sijoitustoimintaan liittyvien 52 ja 52 a–52 c §:n noudattamisen valvonnasta. Sisäpiirisääntely liittyy asiallisesti sijoitustoimintaan, joten on perusteltua, että Finanssivalvonnan valvonta kattaisi myös 38 c §:n sisäpiiri-ilmoitusta ja 38 d §:n sisäpiirirekisteriä koskevien säännösten noudattamisen valvonnan. Finanssivalvonta olisi velvollinen ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista työ- ja elinkeinoministeriölle, jonka tulisi ottaa havainnot huomioon ohjauksessaan. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa Finanssivalvonnan ja työ- ja elinkeinoministeriön välistä tehtävänjakoa, mutta järjestely edellyttäisi Finanssivalvonnan ja ministeriön keskinäistä yhteydenpitoa sen varmistamiseksi, että valvontaan ei jää aukkoja ja molemmilla tahoilla on riittävä kokonaiskuva tilanteesta.
Pykälän 1 momentissa olisi myös informatiivinen viittaus Finanssivalvonnasta annettuun lakiin, jossa säädetään muun muassa Finanssivalvonnan tiedonsaantioikeudesta ja tarkastusoikeudesta. Esitykseen sisältyy ehdotus Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Finanssivalvonnan määräystenantovallasta.
Pykälän 3 momentissa olisi informatiivinen viittaus Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Esitykseen sisältyy ehdotus mainitun lain muuttamisesta siten, että siinä säädettäisiin myös VYR:ä koskevasta valvontamaksusta.
7 a luku. Asiantuntemuksen varmistaminen
YEL 7 a luvun mukaista ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon asiantuntemuksen varmistamiseen liittyvää sääntelyä uudistettaisiin siten, että kaksi erillistä avustusjärjestelmää ja tutkimusohjelmaa yhdistettäisiin. Tämän seurauksena olisi myös säädösteknisistä syistä tarpeen uudistaa lain 53 a–53 e §.
53 a §.Tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittaminen. Pykälässä säädettäisiin nykyisin osin 53 a §:n 1 momentissa, 53 b §:n 1 momentissa, 53 d §:n 2 momentissa ja 53 e §:n 2 momentissa säädetyistä asioista. Samalla pykälän otsikko muutettaisiin. Ydinenergian käytön turvallisuus ja ydinjätehuolto liittyvät kiinteästi toisiinsa, eikä ole enää tarkoituksenmukaista pitää näihin liittyviä avustusjärjestelmiä toisistaan erillään. Avustusjärjestelmien yhdistäminen vahvistaisi nykyistä kokonaisvaltaisemman turvallisuusajattelun (kokonaisturvallisuusajattelun) huomioon ottamista avustuksia myönnettäessä. Ydinlaitosten ja niihin liittyvän jätehuollon kokonaisturvallisuus kattaa ydinenergian tuotannon koko elinkaaren ydinpolttoaineen valmistuksesta ja sen käytöstä ydinreaktorissa jätehuollon erilaisiin vaiheisiin loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen asti. Avustusjärjestelmässä olisi kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti tarpeen tunnistaa ydinlaitoksiin ja jätehuoltoon liittyvät ydinturvallisuuden, turvajärjestelyjen sekä ydinpolttoaineisiin ja muihin ydinmateriaaleihin liittyvän valvonnan kehittämistarpeet.
Pykälän mukaan VYR voisi myöntää avustusta sellaista tutkimustoimintaa varten, jonka tavoitteena on edistää ydinlaitosten turvallista käyttöä ja ydinjätehuollon ratkaisujen kehittymistä sekä varmistaa, että viranomaisten, ydinlaitosten haltijoiden ja jätehuoltovelvollisten saatavilla on näihin liittyen riittävästi ja kattavasti asiantuntemusta ja muuta osaamista. Lisäksi VYR voisi myöntää avustusta tällaista tutkimustoimintaa edistävää tutkimusinfrastruktuuria varten ja mainittuja tavoitteita edistävää koulutustoimintaa varten. Nykyisestä poiketen säännöksessä tunnistettaisiin myös ydinlaitosten haltijoiden ja jätehuoltovelvollisten tarve saada ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimustietoa käyttöönsä.
Avustuksen kohteet olisivat edelleen ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvä soveltava tutkimustoiminta ja tätä tukeva tutkimusinfrastruktuuri sekä tohtorikoulutus ja täydennys- ja muu koulutustoiminta korkea-asteen koulutuksessa, joka jatkossa ei olisi rajoittunut vain ydinjätehuoltoon liittyvään koulutustoimintaan. Korkea-asteen koulutusta annetaan ammattikorkeakouluissa, jotka tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta, ja yliopistoissa, joissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus.
53 b §.Ydinlaitoksen haltijalta ja jätehuoltovelvolliselta kerättävät maksut. Pykälässä säädettäisiin sekä ydinlaitoksen haltijalta että jätehuoltovelvolliselta kerättävien maksujen perusteita. Nykyisin ydinlaitosten haltijoilta kerättävien maksujen perusteista säädetään lain 53 a §:ssä ja jätehuoltovelvollisilta kerättävien maksujen perusteista lain 53 b §:ssä. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaavasti.
Pykälän 1 momentin mukaan maksuvelvolliset ydinlaitoksen haltijat olisivat lähtökohtaisesti vastaavat kuin nykyisin 53 a §:n 1 momentin mukaan ja maksuvelvollisuuden määräytymisestä säädettäisiin vastaavalla tavalla kuin nykyisin 53 a §:n 4 momentin mukaan. Maksuvelvollisuutta ei enää olisi, kun ydinlaitos on käytöstäpoistovaiheessa ja sitä koskee lainvoimainen lupa käytöstä poistamiseen. Säännökset ydinlaitoksen käytöstä poistamiseen ja siihen vaadittavaan lupaan tulivat voimaan vuoden 2018 alusta.
Pykälän 2 momentin mukaan maksun määrä olisi 1 kohdan mukaan vuosina 2023–2025 (maksukausi 1) vastaava kuin nykyisin 53 a §:n 2 momentin mukaan. Momentin 2 kohdassa säädettäisiin maksun määrästä vuosina 2026–2032 (maksukausi 2), jolloin maksun määräytymisen perusteita uudistettaisiin ottaen huomioon myös avustusten kohdentamiseen esitetyt muutokset.
Maksukaudella 2 maksun määrä laskettaisiin edelleen osittain lämpötehon megawattimäärän perusteella vastaavalla tavalla kuin nykyisin 53 a §:n 2 momentin mukaan, ja lämpötehon megawattimäärän kerroin olisi 285 euroa. Samalla maksun määräytymisen perusteita uudistettaisiin siten, että maksu määräytyisi jatkossa lisäksi siten, että siihen sisältyisi kaikille maksuvelvollisille toiminnanharjoittajille samansuuruinen perusosa 320 000 euroa. Tutkimusohjelman tarpeet ja siitä saatavat hyödyt eivät ole suoraan verrannollisia ydinlaitoksen haltijan laitosyksiköiden lämpötehon megawattimäärään, vaan ne jakautuvat osittain tasaisemmin. Tästä syystä maksukaudella 2 maksu koostuisi kiinteästä perusosasta ja lämpötehon megawattien perusteella laskettavasta muuttuvasta osasta. Tutkimusohjelmaa varten kerättävien maksujen kokonaismäärä alenisi vuodesta 2026, kun vuonna 2018 käyttöön otettuun VTT:n Ydinturvallisuustaloon liittyvästä investoinnista ei enää aiheudu välittömiä avustustarpeita eikä vastaaviin investointeihin ole tarkoitus enää jatkossa myöntää avustusta. Maksukautta 2 koskevia maksuja asetettaessa lähtökohtana on ollut vuoden 2015 maksuperuste ottaen huomioon indeksikorotus ja tulevan tutkimusohjelmakauden rahoitustarpeet. Lisäksi maksuja asetettaessa on otettu huomioon, että maksujen määräytymisen perusteet pysyisivät samoina vuoteen 2032.
Pykälän 3 momentin mukaan maksuvelvolliset jätehuoltovelvolliset olisivat vastaavat kuin nykyisin 53 b §:n 1 momentin mukaan. Maksut määräytyisivät vastaavasti kuin nykyisin 53 b §:n 2 momentin mukaan edellisen vuoden vahvistetun vastuumäärän perusteella, esim. vuoden 2023 maksu määräytyisi vuoden 2022 vastuumäärän perusteella. Prosenttiperusteinen kerroin maksukaudella 1 (vuosina 2023–2025) ei muuttuisi ja olisi edelleen 0,10 prosenttia. Maksukaudella 2 (vuosina 2026–2032) kerroin laskisi 0,09 prosenttiin. Kerrointa alennettaisiin, koska VTT:n Ydinturvallisuustalon laboratorion toimitilakustannusten rahoittaminen päättyy vuonna 2025.
Pykälän 4 momentin mukaan käyttämättä jääneet varat olisi palautettava maksuvelvollisille näiden maksamien maksujen suhteessa, kun asianomainen maksukausi on päättynyt eli maksukauden 1 osalta vuonna 2026 ja maksukauden 2 osalta vuonna 2033. Varat voivat jäädä käyttämättä sen vuoksi, että avustuksia ei myönnetä käytettävissä olevien varojen puitteissa. Osin vastaava säännös on nykyisin 53 e §:n 4 momentissa. Varoja voi jäädä käyttämättä myös sen vuoksi, että myönnetty avustus jätetään osittain tai kokonaan maksamatta tai avustus on jouduttu perimään takaisin, ja näitä varoja ei ole käytetty uudestaan maksukauden aikana. Maksukauden aikana käytettävissä olevia varoja olisi mahdollista kohdentaa hieman nykyistä joustavammin eri vuosille.
53 c §.Erillisvarallisuus. Pykälässä säädettäisiin nykyiseen tapaan erillisvarallisuutta kartuttavista ja sitä vähentävistä eristä. Koska tarkoituksena on 53 a §:n mukaisesti yhdistää ydinturvallisuuden ja ydinjätehuollon avustusjärjestelmät, yhdistettäisiin nykyiset kaksi erillisvarallisuutta yhdeksi erillisvarallisuudeksi. Pykälän otsikko olisi vastaavasti yksikkömuodossa.
Pykälän 1 momentin mukaan 53 b §:n mukaisesti kerätyt maksut muodostaisivat erillisvarallisuuden, joka olisi pidettävä erillään VYR:n muista varoista. Vastaava erillisvarallisuutta koskeva säännös on nykyisin 53 a §:n 3 momentissa ja 53 b §:n 3 momentissa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin erillisvarallisuutta vähentävistä eristä. Säännös olisi vastaava kuin nykyinen 53 c §:n 1 momentin säännös, mutta sanamuotoja on hieman muokattu.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin erillisvarallisuutta kartuttavista eristä. Säännös olisi vastaava kuin nykyinen 53 c §:n 2 momentin säännös ja osin 3 momentin säännös, mutta sanamuotoja on hieman muokattu.
53 d §.Avustusten myöntäminen ja maksaminen. Pykälässä säädettäisiin avustusten myöntämisestä tutkimushankkeisiin, tutkimusinfrastruktuuriin ja koulutukseen sekä myönnettyjen avustusten maksamisesta. Pykälän otsikko ja sisältö olisi tarpeen muotoilla uudestaan pykälään ja 53 a–53 c §:ään ehdotettujen muutosten seurauksena.
Pykälän 1 momentin mukaan VYR voi kunakin vuonna myöntää avustuksia enintään käytettävissä olevan erillisvarallisuuden mukaan siltä osin kuin sitä ei ole sidottu jo tehdyillä avustuspäätöksillä eikä siihen sisälly VYR:lle syntyneitä saatavia. Vastaava säännös on nykyisin 53 c §:n 3 momentissa ja 53 d §:n 1 momentin johdantokappaleessa.
Pykälän 2 momentin mukaan VYR päättäisi hakemusten perusteella avustusten myöntämisestä siten, että avustettavat hankkeet ovat korkeatasoisia ja edistävät kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisella tavalla 53 a §:ssä säädettyjä tavoitteita. Etusija annettaisiin hankkeille, joiden arvioidaan tuottavan laaja-alaisesti hyödynnettävää tutkimustietoa. Tällaisten hankkeiden tulokset olisivat myös käytännössä pääosin julkaistavissa, mikä osaltaan edistäisi ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyvän osaamisen pysymistä kansainvälisesti korkealla tasolla.
Tarkoitus olisi pyrkiä suuntaamaan avustuksia ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon ottaen huomioon 53 b §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti kertyvien maksujen suhde. Lisäksi tarkoitus olisi pyrkiä suuntaamaan avustuksia myös sellaiseen tutkimukseen, tutkimusinfrastruktuuriin ja koulutustoimintaan, joka liittyy sekä ydinturvallisuuteen että ydinjätehuoltoon. Kyse on harkinnanvaraisesta avustuksesta, ja VYR:lle tulisi jättää riittävän laaja harkintavalta kohdistaa avustukset korkeatasoisiin 53 a §:n mukaisia tavoitteita tarkoituksenmukaisella tavalla edistäviin hankkeisiin. Painopisteet voivat vaihdella eri vuosina.
Avustusten myöntämistä koskevan valmistelun tueksi työ- ja elinkeinoministeriö laatisi yhteistyössä sidosryhmien kanssa monivuotisen tutkimusohjelman ottaen huomioon 53 a §:ssä säädetyt tavoitteet. Vastaava menettely on käytössä jo nykyisin. Tarvittaessa tutkimusohjelmaa tarkistettaisiin, esimerkiksi ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta voi ilmetä uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista ottaa ennalta huomioon ja joihin liittyen tutkimusohjelman painopistettä saattaa olla tarpeen muokata.
Avustushakemus toimitettaisiin nykyiseen tapaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Avustusten myöntämistä koskeva päätösvalta olisi 38 a §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan VYR:ssä johtokunnalla, jos hankkeelle myönnetään tukea enemmän kuin 200 000 euroa, ja muutoin 38 b §:n 3 momentin mukaan toimitusjohtajalla. Avustusten myöntämistä koskevat päätökset valmistelisivat ja esittelisivät VYR:n palvelukseen 38 b §:n mukaisesti nimitetyt työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet. Nykyisin päätökset esitellään 53 e §:n nojalla hallinnollisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Avustusten myöntämistä koskevassa päätöksessä tulisi olla tarvittavat lisäehdot, esim. velvollisuus julkaista tutkimus, jollei tähän ole joltain osin estettä laissa säädetyn salassapitovelvoitteen takia, sekä viranomaisen, ydinlaitosten haltijoiden ja jätehuoltovelvollisten oikeudesta hyödyntää tutkimuksen tuloksia ottaen huomioon EU:n valtiontukisääntely ja erityisesti T&K&I-tiedonanto. Lisäksi tutkimusorganisaatiot voivat tehdä tarvittavia tarkentavia sopimuksia ydinlaitosten haltijoiden ja jätehuoltovelvollisten kanssa muun muassa tutkimushankkeiden tuloksena syntyvien immateriaalioikeuksien käyttöoikeuksiin liittyen. Käytännössä avustuspäätökset tehtäisiin kerran vuodessa ja enintään sen mukaan kuin erillisvarallisuutta on käytettävissä. Olennaista on, että tutkimusohjelmakauden aikana varmistetaan tutkimusohjelman tavoitteiden täyttyminen, mutta painopisteet voivat vuositasolla vaihdella.
Pykälän 2 momentin lopussa olisi lisäksi vastaava rajoitus kuin nykyisin on pykälän 2 momentin lopussa. Avustusta ei voitaisi jatkossakaan myöntää sellaisille hankkeille, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinenergian käytön valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin avustuksen maksamisesta. Avustus maksettaisiin hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden, maksettujen kustannusten perusteella. Maksatusta koskeva hakemus toimitettaisiin nykyiseen tapaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Maksatusta koskevat päätökset valmistelisivat ja esittelisivät VYR:n palvelukseen 38 b §:n mukaisesti nimitetyt työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet. Päätösvalta asiassa oli 38 b §:n 3 momentin mukaan toimitusjohtajalla.
53 e §.Avustuksiin liittyvä täydentävä sääntely. Pykälässä selvennettäisiin YEL:n säännösten suhdetta valtionavustuslakiin. Pykälän otsikko olisi nykyistä yleisemmässä muodossa.
Pykälän 1 momentissa olisi informatiivinen viittaus valtionavustuslakiin. Valtionavustuslain mukaan valtionavustuksella tarkoitetaan tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi. Valtionavustuslakia sovelletaan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varoista myönnettävään valtionavustukseen. Jos muussa laissa on valtionavustuslaista poikkeavia säännöksiä, niitä noudatetaan valtionavustuslain sijasta. YEL 7 a luvussa on hyvin vähän täydentävää sääntelyä suhteessa valtionavustuslakiin. Avustusten myöntämistä koskevaa sääntelyä olisi 53 a ja 53 d §:ssä. YEL 7 a luvun mukaiseen avustukseen sovellettaisiin siten lisäksi, mitä valtionavustuslaissa säädetään mm. sen hakemisesta, myöntämisestä, käytöstä ja sen valvonnasta sekä palauttamisesta ja takaisinperinnästä.
Pykälän 2 momentissa tarkennettaisiin VYR:n ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen toimivallanjako valtionavustuslaissa säädettyjen valtionapuviranomaisen tehtävien osalta. Valtionavustuslain 4 §:n 1 kohdan mukaan valtionapuviranomaisella tarkoitetaan sitä viranomaista, jonka tehtäviin kyseistä valtionavustusta koskevat asiat lainsäädännön nojalla kuuluvat. VYR tekisi valtionavustuslaissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat valtionavustuksen myöntämistä, maksatusta ja takaisinperintää, sekä hoitaisi valtioapuviranomaisen päätösten muutoksenhakuun liittyvät asiat. Muilta osin työ- ja elinkeinoministeriö hoitaisi valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädetyt tehtävät. VYR:n johtokunnan ja toimitusjohtajan toimivallan jaosta rahaston vastuulle kuuluvien, valtionavustuslain soveltamisalaan kuuluvien tehtävien osalta säädettäisiin 38 a §:n 1 momentissa ja 38 b §:n 3 momentissa.
75 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1–4 ja 6 momentti ovat sellaisia kuin ne ovat hallituksen esityksessä laeiksi ydinenergialain, turvallisuusselvityslain 21 §:n ja kaivoslain muuttamisesta (HE 8/2020 vp). Ehdotukset pykälän 5 ja 7 momentin muuttamisesta on laadittu ottaen lähtökohdaksi mainitun esityksen 75 §:n 5 ja 7 momentti.
Pykälän 5 momenttia täydennettäisiin. VYR:n päätökseen, joka koskee 53 b §:ssä tarkoitetun maksun perimistä ydinlaitosluvan haltijalta tai jätehuoltovelvolliselta, saisi vaatia oikaisua. Lisäksi momentissa säädettäisiin edelleen valtionavustuslain soveltamisesta VYR:n 53 d §:n nojalla tekemään päätökseen.
Pykälän 7 momenttia muutettaisiin ottaen huomioon 7 ja 7 a luvun säännöksiin ehdotetut muutokset.
82 §.Asetuksenantovaltuus. Pykälän 5 kohta kumottaisiin, koska VYR:n lainaustoimintaa koskevasta asetuksenantovaltuudesta säädettäisiin kokonaisuudessaan 52 a §:n 5 momentissa.