1.1
Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä
1 §.Lain tarkoitus. Pykälään lisättäisiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti myös julkishallinnon asiakastietojen yhteiskäytön edistäminen. Pykälää tarkennettaisiin koskemaan valtionhallinnon yrityspalvelujen lisäksi myös muita julkisesti rahoitettuja yrityspalveluja. Yrityspalvelujen yhteensovittamisen ja valvonnan tehostaminen ovat myös voimassa olevan lain tarkoituksena.
2 §.Lain soveltamisala. Ehdotettavan 1 momentin mukaan laissa säädettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, siihen kuuluvista yrityspalvelujen asiakastietovarannosta ja asiakkuudenhallintajärjestelmästä sekä asiakastietojen ja henkilötietojen käsittelystä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmässä. Koska tietojenkäsittelyn teknistä toteutustapaa on tarkoitus muuttaa, 1 momenttiin on tarpeen selvyyden vuoksi lisätä maininnat asiakastietovarannosta ja asiakkuudenhallintajärjestelmästä, jotka olisivat osa yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmää. Asiakastieto, asiakastietovaranto ja asiakkuudenhallintajärjestelmä olisivat uusia käsitteitä verrattuna voimassa olevaan lakiin. Asiakastieto määriteltäisiin 3 §:n 3 kohdassa. Asiakastietovarannosta ja asiakkuudenhallintajärjestelmästä säädettäisiin 4 §:n 2 momentissa.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi voimassa olevan lain 2 §:n 2 momenttia vastaavasti viittaukset viranomaisten toiminnan julkisuutta ja henkilötietoja koskeviin yleislakeihin. Julkisuuslain soveltamista ei ole tarkoitus ulottaa Finpro Oy:n kaikkiin asiakastietoihin ja niiden käsittelyyn, vaan niihin asiakastietoihin, jotka ovat ehdotettavan lain soveltamisalan piirissä. Lisäksi momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 ja 6 §:ään.
Uuteen 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 28 §:ään.
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 kohdan mukaan yrityksellä tarkoitettaisiin voimassa olevasta laista poiketen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään rekisteröidyn yrityksen tai yhteisön lisäksi myös vastaavaa ulkomaista yritystä tai yhteisöä, jota ei kuitenkaan ole rekisteröitävä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Tämä lisäys on tarpeen, jotta määritelmä kattaisi esimeriksi asiakkaat, jotka ovat suomalaisten yhtiöiden ulkomaisia tytäryhtiöitä. Erityisesti ulkoasiainministeriöllä ja edustustoilla on asiakkaita, joilla ei ole Y-tunnusta.
Pykälän 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yrityspalvelulla tarkoitettaisiin valtion, kunnan, valtion erityisrahoitusyhtiön, Finpro Oy:n ja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 2 §:n 13 kohdassa tarkoitetun välittävän toimielimen tarjoamaa, myöntämää taikka niiden varoista maksettavaa tukea, rahoitusta, kehittämis- ja neuvontapalvelua sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua julkista työvoima- ja yrityspalvelua. Yrityspalvelun määritelmä olisi laajempi kuin voimassa olevassa laissa kattaen välittävien toimielinten ja Finpro Oy:n yrityspalvelut sekä myös sellaiset palvelut, joita niitä hoitava taho on vasta tarjonnut. Määritelmän piiriin kuuluisivat myös ulkoasiainministeriön ja ulkomaan edustustojen kaupaneste- ja arvovaltapalvelut. Yrityspalvelun määritelmän on tarkoitus kattaa mahdollisimman laajasti kaikki julkisesti rahoitetut yrityspalvelut, joita kohdassa tarkoitetut organisaatiot tuottavat.
Yrityspalvelun määritelmä kattaisi yritystukien lisäksi laajemmin myös muut yrityksille myönnettävät tuet ja rahoituksen. Tuella tarkoitettaisiin taloudelliseen toimintaan myönnettävää avustusta ja korkotukea sekä sellaista lainaa, takausta, takuuta, oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotukea ja muuta järjestelyä, johon sisältyy taloudellista etua vastaavasti kuin laissa taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016). Määritelmässä mainittaisiin erikseen rahoitus, jotta määritelmä kattaisi myös Finnvera Oyj:n yrityspalvelut.
Kohtaa 2 tarkennettaisiin siten, että työvoimapalvelun sijasta yrityspalvelu kattaisi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun julkisen työvoima- ja yrityspalvelun.
Kohtaan 3 ehdotetaan otettavaksi uusi asiakastiedon määritelmä. Asiakastiedolla tarkoitettaisiin 7 §:ssä tarkoitettuja tietoja. Ehdotetussa 7 §:ssä tarkoitetut tietoryhmät muodostavat asiakastietojärjestelmän tietosisällön, joka pääasiallisesti vastaa voimassa olevan lain mukaisen asiakastietojärjestelmän tietosisältöä.
4 §.Asiakastietojärjestelmä. Pykälän 1 momenttia tarkennettaisiin verrattuna voimassa olevan lain 4 §:n 1 momenttiin. Tietojärjestelmän käyttäjäjoukon sekä käyttötarkoituksen laajentuessa yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmä määriteltäisiin työ- ja elinkeinoministeriön tietojärjestelmäksi, johon yrityspalveluja tarjoavat viranomaiset, valtion erityisrahoitusyhtiö, Finpro Oy ja alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 2 §:n 13 kohdassa tarkoitetut välittävät toimielimet tallettavat asiakastietoja yhteistä käyttöä varten. Lisäksi muut viranomaiset voisivat tallettaa asiakastietojärjestelmään julkisia asiakastietoja sekä käsitellä niitä.
Asiakastieto määriteltäisiin 3 §:n 3 kohdassa. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuusta asiakastietojärjestelmän teknisenä ylläpitäjänä säädettäisiin 6 §:ssä.
Ehdotettava uusi 2 momentti koskisi asiakastietovarantoa ja asiakkuudenhallintajärjestelmää. Asiakastietojen kokoamista ja hyödyntämistä varten olisivat asiakastietojärjestelmän osana valtakunnallinen yrityspalvelujen asiakastietovaranto ja asiakkuudenhallintajärjestelmä, joilla yhdistetty asiakastietosisältö välitettäisiin tietoturvallisesti teknisellä käyttöyhteydellä asiakastietojärjestelmän käyttäjille.
Asiakastietovaranto olisi asiakastietojärjestelmän osa, ja jokainen tietovarannon käyttäjä toimisi rekisterinpitäjänä oman asiakastietovarannossa säilytetyn tietosisältönsä osalta. Rekisterinpitäjien vastuista säädettäisiin 6 §:ssä.
Uuden teknisen toteutustavan mukaisesti asiakastietoja ei enää välitettäisi kyselyjärjestelmän kautta yksittäisten kyselyjen perusteella, vaan asiakastietoja koottaisiin yhteiseen tietovarantoon, jossa ne olisivat yhteisen asiakastiedon käyttäjien saatavissa ja käsiteltävissä tietoturvallisesti teknisen käyttöyhteyden avulla.
5 §.Asiakastietojärjestelmän käyttötarkoitus. Uutena asiakastietojärjestelmän käyttötarkoituksena pykälän 1 momentissa mainittaisiin asiakastietojen yhteiskäytön edistäminen julkishallinnossa. Voimassa olevan lain mukainen yritystukien valvonnan tehostaminen korvattaisiin laajemmin tukien valvonnan tehostamisella. Muut käyttötarkoitukset vastaisivat voimassa olevaa lakia.
Pykälän 2 momentti on uusi, ja sen mukaan asiakastietojärjestelmästä voisi tuottaa koulutuksen, tutkimuksen, tilastoinnin, suunnittelun, seurannan ja ohjauksen edellyttämiä tietoaineistoja. Käyttötarkoituksen täsmentäminen tältä osin on tarpeen, jotta tietojärjestelmää voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti erityisesti yrityspalvelujen kehittämisessä ja raportoinnissa. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta tieteellistä tutkimusta, tilastointia taikka viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten säädetään julkisuuslain 28 §:ssä, jonka mukaan viranomainen voi antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan näitä tarkoituksia varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
Pykälän uuteen 3 momenttiin on siirretty nykyisen 5 §:n toista virkettä vastaava säännös. Momentin mukaan asiakastietojärjestelmän kautta saatavia 7 §:n 2 momentin 5 kohdassa sekä 3 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja saisi käyttää myös turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitetun yritysturvallisuusselvityksen laadinnassa.
6 §.Asiakastietojärjestelmän tekninen ylläpitäjä ja rekisterinpitäjät. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin nykyisestä laista poiketen asiakastietojärjestelmän teknisestä ylläpitäjästä ja rekisterinpitäjistä sekä niiden vastuista. Nykyisen 6 §:n säännökset asiakastietojärjestelmän kautta saatavissa olevista tiedoista ehdotetaan siirrettäviksi osittain muutettuina 7 §:ään.
Pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi teknisenä ylläpitäjänä asiakastietojärjestelmän yleisestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöyhteydestä tietojen tallettamista, yhdistämistä, luovuttamista ja muuta käsittelyä varten. Tekninen ylläpitäjä vastaisi tietojärjestelmän käytettävyydestä sekä siihen sisältyvien tietojen eheydestä, suojaamisesta ja säilyttämisestä. Teknisellä ylläpitäjällä ei olisi oikeutta määrätä tietojärjestelmässä säilytettävistä tiedoista eikä luovuttaa niitä, ellei laissa toisin säädetä. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi hankkia ylläpitoon liittyviä teknisiä palveluita myös muulta taholta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei olisi asiakastietojärjestelmän rekisterinpitäjän asemaa ja valtuuksia. Ehdotetun 1 momentin perusteella julkisuuslain mukaiset tietopyynnöt asiakastietojärjestelmän sisältämiin tietoihin olisi osoitettava sille julkisuuslaissa tarkoitetulle viranomaiselle, joka kyseiset tiedot on tallettanut.
Käytettävyydellä, suojaamisella ja eheydellä olisi sama sisältö kuin julkisuuslain hyvää tiedonhallintatapaa koskevassa 18 §:ssä. Viranomaisen tulee kyseisen pykälän mukaan hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä ja tässä tarkoituksessa erityisesti noudattaa pykälässä tarkemmin säädettyjä velvoitteita.
Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtisi ehdotetun 1 momentin nojalla myös asiakastietojärjestelmän kehittämisestä, kuten voimassa olevan lain mukaan. Asiakastietojärjestelmän kehittämiseen kuuluu myös huolehtiminen tietojärjestelmän tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä, kuten sellaisten menettelytapojen käyttämisestä tiedonvaihdossa, jotka turvaavat tietojen eheyden eli niiden suojan laitonta muuttamista vastaan.
Pykälän 2 momentin mukaan asiakastietojärjestelmään tietoja tallettavat 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut tahot toimisivat talletetun tiedon rekisterinpitäjinä. Asiakastietojärjestelmään tietoja tallettanut taho vastaisi tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta.
Kukin asiakastietoja käsittelevä taho vastaisi asiakastietojen käsittelyn mukaan lukien niiden luovuttamisen lainmukaisuudesta. Tietoja tallettanut taho olisi siten velvollinen huolehtimaan siitä, että sen tallettamat tiedot vastaavat sen tekemiä ratkaisuja ja sen omiin rekistereihin tekemiä merkintöjä, tietojärjestelmään on tehty tarpeelliset merkinnät tietojen oikeaksi välittämiseksi sekä merkinnät on tehty teknisen ylläpitäjän asettamien teknisten vaatimusten mukaisesti.
Tietojärjestelmän käyttäjät säilyttäisivät asiakastietojärjestelmään kuuluvassa asiakastietovarannossa kopiota osasta vastuullaan olevan oman asiakasrekisterinsä tietosisällöstä. Asiakastietovaranto ei siten muodostaisi sen käyttäjien omista asiakasrekistereistä loogisesti erillistä asiakasrekisteriä, eikä koko palveluun talletettavan tietokokonaisuuden osalta rekisterinpitäjän tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista antaa keskitetysti työ- ja elinkeinoministeriölle tai muulle viranomaiselle. Silloin kun asiakastietovarannon käyttäjä käsittelee toiminnassaan tietovarantoon talletettuja omien asiakkaidensa tietoja, kyse olisi näiden asiakastietojen käsittelystä sen omassa toiminnassa. Se, että tietoja tallettanut tietojärjestelmän käyttäjä vastaisi tekemiensä merkintöjen oikeellisuudesta, on tavanomainen vastuunjako silloin, kun viranomaisen tietolähteenä on toinen viranomainen.
Henkilötietolain 5 §:n mukaan rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja sama velvollisuus on sillä, joka itsenäisenä elinkeinon- tai toiminnanharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun. Tietojärjestelmän teknisenä ylläpitäjänä työ- ja elinkeinoministeriön on huolehdittava siitä, että järjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti sellainen, että rekisterinpitäjän velvollisuudet voidaan täyttää. Tämä edellyttää myös sitä, että rekisterinpitäjille tuotetaan asiakastietojärjestelmästä näkymä niistä tiedoista, joista rekisterinpitäjä vastaa.
Rekisterinpitäjälle kuuluisivat kaikki ne muut tehtävät, jotka johtuvat henkilötietolaissa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvoitteista. Näihin kuuluvat niiden omien rekistereiden osalta yleinen huolenpito tietojenkäsittelyn lainmukaisuudesta ja tietojen laadusta ja tähän liittyvä rekisteritoiminnan ohjaus ja neuvonta. Rekisterinpitäjät vastaavat rekisteriensä tietojen luovuttamistehtävistä, tietojen poistamisesta ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuteen liittyvistä tehtävistä. Rekisterinpitäjien vastuulle kuuluu myös henkilötietolain 24 §:ssä säädetty informointivelvollisuus.
Jos ilmenisi, että tietovarannon tietosisällössä on virhe, pykälän perusteella tiedon korjausvaatimus tulisi osoittaa rekisterinpitäjälle eli sille laissa tarkoitetulle taholle, jonka tiedoista on kyse. Jos ilmenisi, että virhe johtuu asiakastietovarannon teknisestä virheestä, tekninen ylläpitäjä vastaisi järjestelmävirheen korjauksesta.
Tietojen suojaamista koskevan henkilötietolain 32 §:n ja hyvää tiedonhallintatapaa koskevan julkisuuslain 18 §:n nojalla asiakastietojärjestelmän käytön valvomiseksi on rekisteröitävä asiakastietojärjestelmän käyttöoikeustietoja ja lokitietoja, joita käytetään tietojen käsittelyn hallintaa, seurantaa, valvontaa ja suojausta varten, tietojärjestelmän tietojen käytön määrän ja laajuuden seurantaan ja tietojärjestelmän toimivuuden varmistamista ja parantamista sekä tietojen käyttöä koskevien ongelmien selvittämistä varten. Näistä tiedoista muodostuvat asiakastietojärjestelmän tietojen käyttöoikeuksien hallintaa varten pidettävä käyttöoikeusrekisteri sekä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävä lokirekisteri, johon talletetaan tietoja järjestelmän tietoja käsitelleistä muiden viranomaisten järjestelmistä ja henkilöistä sekä esimerkiksi tietojen luovutuksesta käsittelytapahtumien perusteella. Käyttöoikeus- ja lokirekisterien pito osana tietojärjestelmää on välttämätöntä tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi asiakastietojärjestelmän teknisen ylläpitäjän on luotava tietoturvan edellyttämät lokit teknisen ylläpidon yhteydessä tapahtuvasta tietojen käsittelystä. Koska henkilötietolain ja julkisuuslain edellä mainitut säännökset velvoittavat käyttöoikeustietojen ja lokitietojen rekisteröimiseen, ehdotetussa laissa ei ole tarpeen säätää käyttöoikeus- ja lokirekistereistä erikseen.
7 §.Asiakastietojärjestelmään talletettavat tiedot. Pykälä vastaisi eräin täydennyksin ja täsmennyksin voimassa olevan lain 6 §:ssä lueteltuja tietoja.
Asiakastietojärjestelmän sisältämät tiedot ovat jaettavissa kolmeen luokkaan, joihin kohdistuu erilaisia sääntelytarpeita. Asiakastietojärjestelmään talletettaisiin ja siinä käsiteltäisiin ensinnäkin julkisiksi luokiteltavia yrityksiä koskevia tietoja, joiden käsittely ei edellytä erityistä sääntelyä. Toiseksi asiakastietojärjestelmään on tarkoitus tallettaa salassa pidettäviä yrityksiä koskevia tietoja, jotka vastaavat osittain voimassa olevan lain niin sanottuja laajoja tietoja (6 §:n 2 momentti) eräin täydennyksin ja täsmennyksin. Näiden tietojen salassapito perustuu liike- ja ammattisalaisuuteen sekä valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain salassapitosäännökseen. Kolmanneksi asiakastietojärjestelmässä käsiteltäisiin henkilötietolain mukaisia henkilötietoja, joiden luovuttamista rajoittavat julkisuuslain ja henkilötietolain säännökset. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mu-kaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.
Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tietosisältö on osoittautunut tarpeelliseksi käytännössä, joten on perusteltua, että tietojen vaihto olisi edelleen mahdollista vähintään samassa laajuudessa kuin voimassa olevan lain nojalla.
Pykälän tarkoituksena on antaa kokonaiskuva asiakastietojärjestelmän tietosisällöstä. Tämän vuoksi pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että asiakastietojärjestelmään voitaisiin tallettaa julkisia yrityksiin liittyviä tietoja. Julkisten tietojen luovuttaminen asiakastietojärjestelmän kautta ei edellytä sääntelyä henkilötietoja lukuun ottamatta.
Pykälän 2 momentin mukaan myös tiettyjä muita tarkemmin määriteltyjä tietoja voitaisiin tallettaa asiakastietojärjestelmään. Ehdotetussa momentissa tarkoitetut tiedot voivat olla salassa pidettäviä tai epäsuorasti ilmaista salassa pidettävän seikan, joten niiden osalta edellytetään täsmällisempää sääntelyä. Ehdotetussa 2 momentissa tarkoitettuja tietoja voitaisiin luovuttaa 10 §:n 1 momentin nojalla erikseen nimetyille tahoille salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä. Ehdotetulla lailla säädettäisiin siten poikkeuksia siihen, mitä muissa laeissa on tietojen luovuttamisesta säädetty.
Ehdotetun 2 momentin 1 kohta on sama kuin voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentin 2 kohta.
Momentin 2 kohta on uusi. Kohdassa tarkoitetut tiedot yrityksen vireillä olevista lupa-asioista sekä myönnetyistä luvista ovat pääosin julkisia, mutta tiedot voivat olla myös salassa pidettäviä. Myös voimassa olevan lain mukaan näitä tietoja on voitu välittää niiden ollessa julkisia tai tarpeen päätettäessä yritystuen myöntämisestä ja maksamisesta tai käytön valvonnassa.
Momentin 3 kohta vastaa voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentin 1 kohtaa, mutta sitä on sanamuodoltaan tarkistettu koskemaan vain valtion erityisrahoitusyhtiön asiakkaana ollutta yritystä, koska sen asiakkuutta koskeva tieto on salassa pidettävä. Sanamuotoa on täsmennetty siten, että se kattaisi sekä voimassa olevat että päättyneet asiakkuudet. Tieto muiden toimijoiden asiakkaana olemisesta on yleensä julkinen, joten tietoa muista asiakkuuksista ei ehdoteta mainittavaksi erikseen. Finpron Invest in Finland -toiminnon tiedot asiakkuudesta voivat myös olla luottamuksellisia. Momentin 4 kohta on sama kuin voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentin 3 kohta. Kohdassa tarkoitettuja arvioita olisivat esimerkiksi Finnvera Oyj:n laatimat yritysanalyysit.
Momentin 5 kohta vastaa osittain voimassa olevan lain 6 §:n 1 momentin 4 kohtaa.
Momentin 6 kohta on uusi, ja sen mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään voidaan tallettaa tiedot yrityksen liiketoiminnan kehittämistä koskevista suunnitelmista.
Momentin 7 kohta vastaa osittain voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentin 4 kohtaa, mutta sanamuotoa on muutettu siten, että yritystukien sijasta kohdassa mainitaan laajemmin tuet. Kohdassa tarkoitetut yritystä koskevat muut tiedot, jotka ovat tarpeen yrityspalvelujen toteuttamiseksi, voivat olla esimerkiksi yrityspalveluja tuottavien toimijoiden keskinäiseen yhteydenpitoon liittyviä asiakkuutta koskevia tietoja, kuten palvelujen yhteensovittamisen ja tuottamisen suunnitteluun, työnjakoon ja käytännön toteutukseen liittyviä tietoja. Esimerkkinä voidaan mainita tieto toisen organisaation hyväksymästä ja hylkäämästä tuki- tai lupahakemuksesta. Kohta ei käytännössä merkittävästi laajentaisi asiakastietojärjestelmän tietosisältöä.
Uutta voimassa olevaan lakiin verrattuna olisi, että ehdotetussa momentissa tarkoitettuja tietoja voitaisiin tallettaa asiakastietojärjestelmään, kun voimassa olevan lain mukaan niitä on voitu välittää sen kautta kyselyjärjestelmän avulla.
Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi asiakastietojärjestelmään talletettavista henkilötiedoista. Momentin 1 kohta vastaa asiallisesti voimassa olevan lain 6 §:n 1 momentin 2 kohtaa, mutta sitä on sanamuodoltaan tarkennettu.
Momentin 2 kohta vastaa asiallisesti voimassa olevan lain 6 §:n 2 momentin 1 kohtaa, mutta myös sitä on sanamuodoltaan tarkistettu.
Momentin 3 kohta vastaa osittain voimassa olevan lain 6 §:n 1 momentin 4 kohtaa. Kohtaan on lisätty liiketoimintakieltorekisteriin merkityt tiedot.
Momentin 1—3 kohdassa tarkoitetut tiedot on liiketoimintakieltorekisteriin merkittyjä tietoja lukuun ottamatta voitu välittää voimassa olevankin lain nojalla. Näiltä osin sääntelyä siten vain täsmennettäisiin. Liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaan Oikeusrekisterikeskus pitää yleiseen käyttöön tarkoitettua rekisteriä liiketoimintakiellon julkisuuden toteuttamiseksi sekä kiellon noudattamiseksi ja valvomiseksi.
Momentin 4 kohta on uusi. Kohdan mukaan asiakastietojärjestelmään voidaan tallettaa tiedot luonnollisen henkilön saamasta yritystoiminnan aloittamiseen liittyvästä neuvonnasta tai muusta palvelusta sekä tunnistetiedot henkilöstä, jolle palvelua on annettu. Kohdassa tarkoitetut tiedot on tarpeen lisätä lakiin, jotta yritystoiminnan aloittamista edeltävä palveluketju saataisiin kokonaisuudessaan lain piiriin.
Pykälän 4 momentissa määriteltäisiin tunnistetiedot. Säännöksen mukaan niitä olisivat nimi, henkilötunnus, äidinkieli, kansalaisuus, kotimaa, kotipaikka, lähiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kyse olisi täsmentävästä säännöksestä voimassa olevaan lakiin verrattuna.
Lain tarkoituksena ei ole velvoittaa asiakastietojärjestelmän käyttäjiä tietojen vaihtoon, vaan asiakastietojärjestelmän käyttäjät harkitsevat itse, mitä tietoja ne luovuttavat asiakastietojärjestelmässä ja millaisia käyttörajoituksia ne tiedoille asettavat sekä vastaavat tietojen luovuttamisen lainmukaisuuden arvioinnista. Asiakastietojärjestelmään talletetut salassa pidettävät asiakastiedot eivät siten ole kaikkien asiakastietojärjestelmän käyttäjien saatavilla. Viime kädessä asiakastietojen käyttöä rajoittaa aina tarpeellisuusvaatimus. Kaikkien asiakastietojärjestelmään talletettavien ja siinä luovutettavien tietojen tulisi olla tarpeellisia käyttötarkoituksen kannalta. Tietojärjestelmän teknisen ylläpitäjän vastuulla olisi huolehtia siitä, että tietoja tallettavat tahot voivat määritellä tietojen salassapidon, luokitella tiedot ja määritellä tahot, joille tieto voidaan luovuttaa.
8 §.Tietojen laadusta huolehtiminen. Pykälä vastaa voimassa olevan lain 7 §:ää. Rekisterinpitäjien ja teknisen ylläpitäjän vastuita on kuvattu ehdotetussa 6 pykälässä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Asiakastietojärjestelmään tietoja tallettavat tahot vastaavat niiden oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta.
9 §.Tietojen poistaminen. Pykälässä säädettäisiin tietojen poistamisesta yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä. Pykälän 1 momentti vastaa asiallisesti voimassa olevan 8 §:n 1 momentin ensimmäistä ja toista virkettä, joskin sen sanamuotoa on tarkistettu. Nykyisestä 8 §:stä poiketen momentissa säädettäisiin pelkästään luonnollisten henkilöiden tietojen poistamisesta. Rekisterinpitäjien vastuita on kuvattu ehdotetun 6 pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tietojen poistaminen kuuluu asianomaisen rekisterinpitäjän velvollisuuksiin. Tietojärjestelmän teknisenä ylläpitäjänä työ- ja elinkeinoministeriön on huolehdittava siitä, että järjestelmä on teknisesti ja toiminnallisesti sellainen, että rekisterinpitäjän velvollisuudet voidaan täyttää.
Ehdotettu 2 momentin säännös on uusi. Sen mukaan teknisellä ylläpitäjällä olisi oikeus poistaa asiakastietoja, jos ne ovat vanhentuneita tai jos poistaminen on tarpeen asiakastietojärjestelmän teknisen toimivuuden varmistamiseksi. Poisto-oikeus ei edellyttäisi rekisterinpitäjän pyyntöä, mutta poistamisesta olisi ilmoitettava rekisterinpitäjälle.
10 §.Asiakastietojärjestelmän tietojen luovuttaminen. Pykälä vastaa eräin tarkistuksin voimassa olevan lain 10 §:ää. Pykälän tarkoituksena olisi mahdollistaa yrityspalveluja tuottavien viranomaisten ja muiden 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tahojen asiakasrekistereiden sisältämän salassa pidettäviä tai henkilötietoja sisältävän yhdistetyn ja edelleen rikastetun tiedon edelleenjakaminen toisten niitä tarvitsevien tahojen käyttöön. Julkisuuslain 26 ja 29 § edellyttävät, että salassa pidettävän tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty.
Julkisten tietojen edelleen jakamisesta ei ole tarvetta säätää muutoin kuin henkilötietojen osalta. Yritysten julkisia tietoja voidaan luovuttaa ilman eri säännöstä.
Pykälän 1 momentin mukaan 7 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja saisi salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä luovuttaa työ- ja elinkeinoministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, ulkoasiainministeriölle ja ulkomaan edustukseen kuuluville edustustoille, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, työ- ja elinkeinotoimistolle, Innovaatiorahoituskeskus Tekesille, valtion erityisrahoitusyhtiölle, Maaseutuvirastolle ja Finpro Oy:lle yrityspalvelujen toteuttamista varten sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 2 §:n 13 kohdassa tarkoitetuille välittäville toimielimille rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 28 §:n mukaisesti. Momentti vastaa asiasisällöltään voimassa olevan lain 10 §:n 1 momenttia, mutta tahoihin, joille tiedot voidaan luovuttaa, on lisätty ulkoasiainministeriö ja ulkomaan edustukseen kuuluvat edustustot, välittävät toimielimet sekä Finpro Oy.
Pykälän 1 momentin säännökset eivät antaisi oikeutta vapaaseen tietojen esille hakemiseen. Tietojen esille hakemisen ja käytön on oltava tarpeen yrityspalvelujen toteuttamista varten.
Pykälän 2 momentissa, joka vastaa osin voimassa olevan lain 10 §:n 2 momenttia, ehdotetaan, että 7 §:n 2 momentin 5 kohdassa sekä 3 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja luottotietorekisteriin, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin sekä ulosottorekisteriin talletettuja tietoja yrityksestä ja sen vastuuhenkilöistä sekä vastuuhenkilöistä liiketoimintakieltorekisteriin merkittyjä tietoja saisi salassapitosäännösten ja muiden tietojen käyttöä koskevien säännösten estämättä luovuttaa lisäksi turvallisuusselvityslain mukaisia tehtäviä varten toimivaltaisille viran-omaisille.
Pykälän 3 momentissa todettaisiin, että tietoja saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietoja saa luovuttaa myös muulla tavalla kuin teknisen käyttöyhteyden avulla. Ehdotetun lain säännöksiä sovellettaisiin myös sellaisten asiakastietojen, joita ei talleteta fyysiseen tietojärjestelmään, vaihtoon.
11 §.Viittaus rikoslakiin. Pykälä on sama kuin voimassa olevan lain 15 §.
12 §.Voimaantulo. Pykälän 1 momentissa on säännös lain voimaantuloajankohdasta ja 2 momentissa yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain kumoamisesta.