1.1
Tausta
Investointisuojasopimusten tarkoituksena on sijoitusten edistäminen ja tehtyjen sijoitusten suojaaminen. Sopimuspuolet muun muassa myöntävät alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen kohtelun sekä täysimääräisen ja jatkuvan suojan. Sopimuksessa tarkoitettuja sijoituksia ei voi pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin syrjimättömyyden pohjalta ja yleisen edun sitä edellyttäessä, asianmukaista korvausta vastaan. Mahdollisten riitaisuuksien varalta sopimuksessa on määräykset tuomioistuinmenettelystä ja kansainvälisestä välimiesmenettelystä.
Sopimuspuolten ollessa EU-jäsenvaltioita kyse on EU:n sisällä pitkälti EU:n perusvapauksien käyttämisestä. Näin ollen sijoituksia suojataan EU-oikeuden kautta ja jäsenvaltioiden tulee varmistaa tuomioistuintensa antama unionin oikeuden mukainen tehokas oikeussuoja.
Suomella on ollut investointisuojasopimukset seuraavien EU-maiden kanssa: Bulgaria (SopS 49 ja 50/1999), Kroatia (SopS 91 ja 92/2002), Latvia (SopS 4 ja 5/1993), Liettua (SopS 118 ja119/1992), Puola (SopS 27 ja 28/1998), Romania (SopS 120 ja 121/1992), Slovakia (SopS 72 ja 73/1991 ja 37/1996), Slovenia (SopS 36 ja 37/2000), Tshekin tasavalta (SopS 72 ja 73/1991 ja 34/1994), Unkari (SopS 19 ja 20/1989) ja Viro (SopS 103 ja 104/1992).
Euroopan Unionin tuomioistuin antoi niin kutsutun Achmea-tuomion (C-284/16) 6 maaliskuuta 2018. Kyseessä oli Saksan liittovaltion ylimmän tuomioistuimen tekemä ennakkoratkaisupyyntö, jossa ratkaistavana oli kysymys siitä, onko Alankomaiden ja Slovakian välillä sovellettavaan, ennen toisen sopimusvaltion unioniin liittymistä tehtyyn kahdenväliseen investointisuojasopimukseen sisältyvä välityslauseke Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) vastainen, kun otetaan huomioon, että välityslauseketta sovellettaisiin vasta unioniin liittymisen jälkeen. Tuomioistuimen mukaan SEUT 267 ja SEUT 344 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä Alankomaiden ja Slovakian välillä tehtyyn investointisuojasopimukseen sisältyvän välityslausekkeen kaltaiselle määräykselle, jonka mukaan jommankumman jäsenvaltion sijoittaja voi toiseen jäsenvaltioon tehtyjä investointeja koskevan riidan yhteydessä käynnistää viimeksi mainittua jäsenvaltiota vastaan menettelyn välimiesoikeudessa, jonka toimivalta tämän jäsenvaltion on hyväksyttävä.
Tuomion seurauksena EU-jäsenvaltiot antoivat 15.1 ja 16.1.2019 julistukset EU-tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanosta ja investointisuojasta EU:ssa, ja vahvistivat aikomuksensa päättää jäsenvaltioiden keskinäiset kahdenväliset investointisuojasopimukset. Julistusten osalta toimitettiin eduskuntaan E-kirje (E 68/2018 vp) ja jatkokirje (EJ 34/2018 vp).
Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden välisten investointisuojasopimusten päättäminen pyrittiin tekemään yhteisellä jäsenvaltioiden välisellä sopimuksella, mutta yhteisymmärrykseen kaikkien jäsenvaltioiden kesken ei päästy. Julistusten mahdollistaessa myös kahdenvälisistä irtisanomisista sopimisen, valtioneuvosto katsoi, että Suomen tulisi sopia sopimusten päättämisestä kahdenvälisesti.
Sopimusten päättäminen sovittiin tehtäväksi kunkin sopimusosapuolen kanssa noottien vaihdolla tehtävällä sopimuksella. Noottienvaihdon sisällöstä sovittiin sopimusosapuolten välillä. Sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Sopimusten katsotaan kuitenkin sisällöltään kuuluvan edellä selostetuista syistä EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Koska sopimukset kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, niiden irtisanomisesta sopimisesta päätti valtioneuvosto PL 93 §:n 2 momentin perusteella. Eduskunnan kanta sopimusten päättämiseen on hankittu PL 96 §:n mukaisella U-kirjelmällä U 3/2020 vp. Eduskunta yhtyi valtioneuvoston U-kirjelmässä esittämään kantaan. Valtioneuvosto myönsi noottienvaihtovaltuudet 11.6.2020, 23.7.2020 ja 6.5.2021 sovittujen noottienvaihtojen osalta.
Suomi on päättänyt kaikki EU-maiden kanssa voimassaolleet kahdenväliset sijoitussuojasopimuksensa kunkin sopimusosapuolen kanssa noottien vaihdolla tehdyllä sopimuksella. Samalla sovittiin päättyväksi myös ne sopimusmääräykset, jotka jatkaisivat sopimusmääräysten voimassaoloa suhteessa jo tehtyihin investointeihin tietyn määräajan sopimusten irtisanomisen jälkeen. Valtioneuvosto on noottienvaihdoilla tehtyjen sopimusten voimaansaattamisasetuksilla kumonnut asetukset sijoitussuojasopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta Bulgaria: Valtioneuvoston asetus 46/2022, SäädK 474/2022, voimaantulo 3.7.2022Kroatia: Valtioneuvoston asetus 77/2021, SäädK 1066/2021, voimaantulo 12.12.2021Latvia: Valtioneuvoston asetus 64/2021, SäädK 841/2021, voimaantulo 8.10.2021Liettua: Valtioneuvoston asetus 58/2021, SäädK 775/2021, voimaantulo 26.8.2021Puola: Valtioneuvoston asetus 45/2022, SäädK 473/2022, voimaantulo 11.8.2022Slovenia: Valtioneuvoston asetus 66/2021, SäädK 871/2021, voimaantulo 22.10.2021Tshekin tasavalta: Valtioneuvoston asetus 34/2022, SäädK 364/2022, voimaantulo 1.6.2022Unkari: Valtioneuvoston asetus 29/2021, SäädK 334/2021, voimaantulo 22.4.2021Viro: Valtioneuvoston asetus 61/2021, SäädK 823/2021, voimaantulo 18.9.2021. Romanian Romania: Valtioneuvoston asetus 93/2020, SäädK 706/2020, voimaantulo 1.11.2020 ja Slovakian Slovakia: Valtioneuvoston asetus 98/2020, SäädK 755/2020, voimaantulo 1.12.2020 osalta asetukset sijoitussuojasopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta kumoutuu tällä lailla.
Eduskunnalle annetaan nyt esitys laiksi, jolla kumottaisiin päätettyjen sijoitussuojasopimusten voimaansaattamislait 464/1999 (Laki Bulgarian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 852/2002 (Laki Kroatian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 61/1993 (Laki Latvian kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojelusta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 1378/1992 (Laki Liettuan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojelusta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 158/1998 (Laki Puolan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 1380/1992 (Laki Romanian kanssa tehdyn sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 484/2000 (Laki Slovenian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 1238/1991 (Laki Tshekin ja Slovakian liittotasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä), 392/1989 (Laki Unkarin kanssa tehdyn sijoitusten suojelua koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä) ja 1011/1992 (Laki Viron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojelusta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä) kumoamisesta.