1
Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
1 artikla. Tarkoitus ja soveltamisala. Artiklassa määritellään sopimuksen tarkoitukseksi varmistaa sellaisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen, jota vaihdetaan tai tuotetaan osapuolten välisessä yhteistyössä. Sopimusta ei sovelleta sellaisiin osapuolten välillä vaihdettaviin tietoihin, joita ei ole turvallisuusluokiteltu. Esimerkiksi poliisin tutkinta- ja tiedustelutietoihin ei Suomessa pääosin tehdä turvallisuusluokitusmerkintää.
2 artikla. Määritelmät. Artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisen kannalta keskeiset käsitteet seuraavasti:
Artiklan a) kohdassa on turvallisuusluokitellun tiedon määritelmä. Sopimus koskee missä tahansa muodossa olevaa, minkä tahansa luonteista ja millä tavalla tahansa välitettävää tietoa, asiakirjaa tai aineistoa, jonka osapuoli luovuttaa toiselle osapuolelle ja joka on turvallisuusluokiteltu ja johon on tehty luokitusmerkintä kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti. Edelleen turvallisuusluokitellulla tiedolla tarkoitetaan tietoa, asiakirjaa tai aineistoa, joka on tuotettu tällaisen turvallisuusluokitellun tiedon pohjalta ja johon on tehty asianmukainen luokitusmerkintä. Kohta on sopusoinnussa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 2 §:n 2 kohdan erityissuojattavan tietoaineiston määritelmän kanssa.
Artiklan b) kohdan mukaan turvallisuusluokiteltu sopimus tarkoittaa sopimusta tai alihankintasopimusta, johon sisältyy tai liittyy turvallisuusluokiteltua tietoa. Kohta on sopusoinnussa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 2 §:n 3 kohdan kanssa.
Artiklan c) kohdan mukaan hankeosapuolella tarkoitetaan oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jolla on oikeudellinen kelpoisuus tehdä turvallisuusluokiteltuja sopimuksia kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti. Sopimuksessa käsite ”oikeushenkilöt” (legal entities) viittaa sekä julkisiin että yksityisoikeudellisiin toimijoihin.
Artiklan d) kohdan mukaan luovuttavalla osapuolella tarkoitetaan sitä osapuolta, joka luovuttaa turvallisuusluokitellun tiedon tai jonka alaisuudessa turvallisuusluokiteltu tieto tuotetaan.
Artiklan e) kohdan mukaisesti vastaanottajalla tarkoitetaan sitä osapuolta sekä sen lainkäyttövaltaan kuuluvaa julkis- tai yksityisoikeudellista oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jolle luovuttava osapuoli luovuttaa turvallisuusluokitellun tiedon.
Artiklan f) kohdan mukaisesti toimivaltainen turvallisuusviranomainen tarkoittaa kansallista turvallisuusviranomaista, määrättyä turvallisuusviranomaista tai muuta toimivaltaista elintä, joka on osapuolten kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti valtuutettu vastaamaan sopimuksen täytäntöönpanosta.
Artiklan g) kohdan mukaan tietoturvaloukkaus tarkoittaa kansallisten säädösten ja määräysten vastaista tekoa tai laiminlyöntiä, joka saattaa johtaa turvallisuusluokitellun tiedon menettämiseen tai vaarantumiseen.
Artiklan h) kohdan mukaan turvallisuusselvitys tarkoittaa kansallisten säädösten ja määräysten mukaiseen tutkintamenettelyyn perustuvaa myönteistä arviota siitä, voidaanko oikeushenkilölle (yritysturvallisuusselvitys) tai luonnolliselle henkilölle (henkilöturvallisuusselvitys) sallia pääsy tiettyyn turvallisuusluokkaan kuuluvaan turvallisuusluokiteltuun tietoon ja tämän tiedon käsittely.
Artiklan i) kohdan mukaan kolmas osapuoli tarkoittaa sellaista valtiota, mukaan lukien sen lainkäyttövaltaan kuuluvat oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, tai kansainvälistä organisaatiota, joka ei ole sopimuksen osapuoli.
3 artikla. Toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset. Artiklan 1 kohdassa on nimetty kummankin osapuolen kansalliset turvallisuusviranomaiset (National Security Authority, NSA), jotka vastaavat sopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta. Suomessa kansallisena turvallisuusviranomaisena toimii kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 4 §:n perusteella ulkoasiainministeriö, jossa tehtävää hoitaa Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA). Unkarissa kansalliseksi turvallisuusviranomaiseksi on nimetty Nemzeti Biztonsági Felügyelet (NBF)/National Security Authority NSA.
Artiklan 2 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi mahdolliset muut toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset(Competent Security Authorities, CSA), jotka vastaavat sopimuksen täytäntöönpanosta eri osin. Suomessa määrättyjä turvallisuusviranomaisia (Designated Security Authority, DSA) ovat kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 4 §:n mukaisesti puolustusministeriö, pääesikunta, Suojelupoliisi ja Viestintävirasto.
Artiklan 3 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi mahdolliset myöhemmät toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten muutokset.
4 artikla. Turvallisuusluokitukset.
Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen mukaisesti luovutettavaan turvallisuusluokiteltuun tietoon merkitään asianmukainen turvallisuusluokka osapuolten kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 2 kohdassa määritellään, miten Suomen ja Unkarin turvallisuusluokituksen tasot vastaavat toisiaan. Korkein, ankarimpia tietoturvallisuustoimenpiteitä vaativa luokka on "ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG" ("Szigorúan titkos!"). Suomessa tähän luokkaan luetaan kuuluviksi tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Toiseksi korkein turvallisuusluokka on "SALAINEN/HEMLIG" ("Titkos!"). Tähän kuuluvat Suomessa tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Kolmanneksi korkein turvallisuusluokka on "LUOTTAMUKSELLINEN/KONFIDENTIELL" ("Bizalmas!") jolla tarkoitetaan Suomessa tietoja, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, kansainvälisille suhteille tai muille yleisille eduille. Neljänteen turvallisuusluokkaan "KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG" ("Korlátozott terjesztésű!") kuuluvat tiedot, joiden luvaton ilmitulo voi aiheuttaa haittaa yleisille eduille tai heikentää viranomaisen toimintaedellytyksiä.
Suomen kansainvälisiä suhteita suojaavat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta, maanpuolustusta momentin 10 kohta ja turvallisuutta momentin 5, 8 ja 9 kohta. Muita julkisuuslaissa tarkoitettuja yleisiä etuja voivat olla esimerkiksi valtionjohdon ja valtiovieraiden sekä tietojärjestelmien turvallisuusjärjestelyjen suojaaminen (24 § 1 mom. 7 kohta) sekä kansantalouden toimivuus (24 § 1 mom. 11 ja 12 kohta). Julkisuuslain 25 §:ssä on yleiset säännökset salassapito- ja luokitusmerkinnän tekemisestä viranomaisen asiakirjaan. Lain 25 §:n 3 momentin mukaan asiakirjaan voidaan tehdä merkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia asiakirjaa käsiteltäessä noudatetaan. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa tarkoitettuihin asiakirjoihin on tehtävä turvallisuusluokituksesta merkintä siten kuin mainitussa laissa säädetään. Turvallisuusluokituksesta on tehtävä merkintä myös, jos valtioneuvoston antamalla asetuksella niin säädetään.
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 8 §:n mukaan erityissuojattavaan tietoaineistoon on siitä riippumatta, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai sen nojalla säädetään, tehtävä kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa määritelty luokitusmerkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia sen käsittelyssä on noudatettava. Turvallisuusluokitusmerkintää koskevat erityissäännökset sisältyvät tietoturvallisuusasetuksen 11 §:ään, ja merkintöjen vastaavuudesta kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden luokkien kanssa on säädetty asetuksen 12 §:ssä. Asetuksen 11 §:n 1 momentissa säädetään milloin salassa pidettävään asiakirjaan voidaan tehdä turvallisuusluokitusmerkintä. Asetuksen 11 §:n 3 momentin mukaan turvallisuusluokitusmerkintää ei saa käyttää muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, ellei merkinnän tekeminen ole tarpeen kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tai asiakirja muutoin liity kansainväliseen yhteistyöhön. Ruotsinkielisistä turvallisuusluokitusmerkinnöistä on erityissäännös asetuksen 11 §:n 4 momentissa.
Artiklan 3 kohdan mukaan vastaanottava osapuoli varmistaa, ettei turvallisuusluokituksia muuteta tai kumota muutoin kuin luovuttavan osapuolen kirjallisella luvalla.
5 artikla.Turvallisuusluokitellun tiedon suojaaminen. Artikla sisältää keskeiset vastavuoroista suojaamista koskevat velvoitteet.
Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset kansallisten säädöstensä ja määräystensä mukaiset toimet suojatakseen sopimuksessa tarkoitetun turvallisuusluokitellun tiedon. Osapuolet antavat saman kohdan mukaisesti tälle tiedolle samantasoisen suojan kuin omalle vastaavaan turvallisuusluokkaan kuuluvalle tiedolleen.
Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet eivät salli kolmansille osapuolille pääsyä turvallisuusluokiteltuun tietoon ilman luovuttavan osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta. Kohta velvoittaa osapuolet noudattamaan luovuttajan suostumuksen periaatetta.
Artiklan 3 kohdan mukaan pääsy turvallisuusluokiteltuun tietoon sallitaan ainoastaan henkilöille, joilla on tiedonsaantitarve, joista on tehty turvallisuusselvitys kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti ja joille on sallittu pääsy tällaiseen tietoon sekä selvitetty heidän vastuunsa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta.
Artiklan 4 kohdan mukaan henkilöturvallisuusselvitystä ei edellytetä turvallisuusluokkaan KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG tai “Korlátozott terjesztésű!” kuuluvaan turvallisuusluokiteltuun tietoon pääsemiseksi.
Artiklan 5 kohdan mukaan turvallisuusluokiteltua tietoa saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten se on luovutettu. Velvoitetta vastaava säännös on kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 6 §:n 2 momentissa.
Artiklan määräykset ovat sopusoinnussa Suomen voimassaolevan turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevan lainsäädännön kanssa.
6 artikla. Turvallisuusluokitellut sopimukset. Artikla sisältää määräykset 2 artiklan b) kohdassa tarkoitetun turvallisuusluokitellun sopimuksen tekemisestä jommankumman osapuolen alueella.
Artiklan 1 kohdan mukaan vastaanottavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen ilmoittaa pyynnöstä luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, onko ehdotetulle hankeosapuolelle, joka osallistuu turvallisuusluokiteltua sopimusta edeltäviin neuvotteluihin tai tällaisen sopimuksen täytäntöönpanoon, annettu vaadittua turvallisuusluokkaa vastaava asianmukainen todistus turvallisuusselvityksestä. Jollei hankeosapuolella ole tällaista todistusta, luovuttavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen voi pyytää vastaanottajan toimivaltaista turvallisuusviranomaista tekemään hankeosapuolta koskevan turvallisuusselvityksen.
Artiklan 2 kohdan mukaan avoimen tarjouskilpailun tapauksessa vastaanottavan osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen voi antaa luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle asianmukaiset todistukset turvallisuusselvityksistä ilman virallista pyyntöä.
Artiklan 3 kohdan mukaan yritysturvallisuusselvitystä ei edellytetä turvallisuusluokkaan KÄYTTÖ RAJOITETTU / BEGRÄNSAD TILLGÅNG tai “Korlátozott terjesztésű!” kuuluvaa turvallisuusluokiteltua sopimusta varten.
Artiklan 4 kohdan mukaan jotta turvallisuutta voidaan valvoa ja ohjata riittävästi, turvallisuusluokitellussa sopimuksessa on oltava asianmukaiset tämän sopimuksen liitteessä 1 tarkoitetut turvallisuusmääräykset, mukaan lukien turvallisuusluokitusohjeet. Kopio turvallisuusmääräyksistä toimitetaan sen osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, jonka lainkäyttöalueella turvallisuusluokiteltu sopimus pannaan täytäntöön.
Artiklan 5 kohdan mukaan osapuolten toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten edustajat voivat vierailla toistensa luona arvioimassa niiden toimien tehokkuutta, jotka hankeosapuoli on toteuttanut suojatakseen turvallisuusluokiteltuun sopimukseen liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon. Määräyksellä on yhteys myös turvallisuusyhteistyötä koskevaan sopimuksen 10 artiklan 2 kohtaan, jossa määrätään osapuolten turvallisuusviranomaisten vierailuista.
Turvallisuusluokiteltuja sopimuksia koskevat kansalliset säännökset sisältyvät kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 1 § 2 momenttiin (soveltaminen elinkeinonharjoittajaan), 2 §:n 2 kohtaan (erityissuojattava tietoaineisto), 2 §:n 3 kohtaan (turvallisuusluokiteltu sopimus), 6 §:ään (salassapitovelvollisuus ja tietojen käyttö), 7 §:ään (vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto), 10 §:ään (tiloihin liittyvät turvallisuusvaatimukset), 12 §:ään (yritysturvallisuusselvitystodistus, sen voimassaolo ja peruuttaminen), 14 §:ään (todistusta koskevien tietojen merkitseminen turvallisuusselvitysrekisteriin), 16 §:ään (tiedonantovelvollisuus) sekä 18 §:n 2 momenttiin (kansainvälisen toimielimen ja sopimusvaltion edustajien vierailut). Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:n 2 momentissa säädetään yrityksen velvollisuudesta sallia viranomaisen ja kansainvälisen toimielimen tai sopimusvaltion edustajan tutustuminen turvallisuusjärjestelyihinsä ja toimitiloihinsa, milloin se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi. Turvallisuusselvityslain 40 §:ssä säädetään yrityksen toimivaltaiselle viranomaiselle antamasta sitoumuksesta tietoturvallisuustason säilyttämiseksi sekä viranomaisen pääsemiseksi yrityksen tiloihin tietoturvallisuustason säilyttämisen valvomiseksi. Artiklan mukaiset sopimusvelvoitteet vastaavat kansallisen sääntelyn vaatimuksia.
7 artikla. Turvallisuusluokitellun tiedon välittäminen. Artikla sisältää määräykset siitä, miten osapuolet välittävät toisilleen turvallisuusluokiteltua tietoa ei-sähköisessä sekä sähköisessä muodossa.
Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet välittävät turvallisuusluokitellun tiedon toisilleen käyttäen suojattuja hallitusten välisiä kanavia tai muutoin siten kuin niiden toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset keskenään sopivat.
Artiklan 2 kohdan mukaan turvallisuusluokiteltua tietoa välitetään osapuolten välillä sähköisesti ainoastaan toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten keskenään sopimilla turvallisilla keinoilla.
Artiklan määräykset ovat sopusoinnussa tietoturvallisuusasetuksen asiakirjan välittämistä koskevan 18 §:n ja asiakirjan siirtämistä tietoverkossa koskevan 19 §:n kanssa.
8 artikla. Turvallisuusluokitellun tiedon kopiointi, kääntäminen ja hävittäminen.
Artiklan 1 kohdan mukaan kaikkiin turvallisuusluokitellun tiedon kopioihin, mukaan lukien otteet ja käännökset, tehdään asianmukaiset turvallisuusluokitusmerkinnät, ja ne suojataan kuten alkuperäinen turvallisuusluokiteltu tieto. Saman kohdan mukaan kopioita otetaan ja käännöksiä tehdään ainoastaan viralliseen tarkoitukseen tarvittava vähimmäismäärä.
Artiklan 2 kohdan mukaan kaikkiin käännöksiin tehdään asianmukainen käännöskielinen merkintä siitä, että käännökset sisältävät luovuttavan osapuolen turvallisuusluokiteltua tietoa.
Artiklan 3 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG tai “Szigorúan titkos!” tai vastaavaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkittyä tietoa saa kopioida tai kääntää ainoastaan luovuttavan osapuolen kirjallisella suostumuksella.
Artiklan 4 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan ERITTÄIN SALAINEN / YTTERST HEMLIG tai “Szigorúan titkos!” tai vastaavaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkittyä tietoa ei saa hävittää ilman luovuttavan osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta. Tieto palautetaan saman kohdan mukaan luovuttavalle osapuolelle sen jälkeen, kun osapuolet katsovat, ettei sitä enää tarvita.
Artiklan 5 kohdan mukaan turvallisuusluokkaan SALAINEN/HEMLIG tai “Titkos!” tai vastaavaan tai alempaan 4 artiklan mukaiseen turvallisuusluokkaan merkitty turvallisuusluokiteltu tieto hävitetään sen jälkeen, kun vastaanottaja katsoo, ettei sitä enää tarvita, vastaanottajan kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 6 kohdan mukaan jos kriisitilanne estää sopimuksen mukaisesti luovutetun turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisen, tieto tulee hävittää välittömästi. Vastaanottava osapuoli ilmoittaa turvallisuusluokitellun tiedon tämän kohdan mukaisesta hävittämisestä luovuttavan osapuolen toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle mahdollisimman pian.
Velvollisuudesta pitää huolta erityissuojattavan tietoaineiston suojaamisesta sen turvallisuusluokkaa vastaavalla tavalla sitä luotaessa, kopioitaessa, siirrettäessä, jaettaessa, säilytettäessä, hävitettäessä tai muutoin käsiteltäessä on säädetty kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 9 §:n 1 momentissa. Tarkemmat käsittelyä koskevat määräykset on Suomessa säädetty asetuksentasoisina. Julkisuuslain nojalla säädetyn tietoturvallisuusasetuksen 17 §:ssä säädetään asiakirjan kopioimisesta sekä 21 §:ssä säädetään asiakirjan arkistoimisesta ja hävittämisestä.
9 artikla.Vierailut.
Artiklan 1 kohdan mukaan vierailuihin, joihin liittyy pääsy turvallisuusluokkaan LUOTTAMUKSELLINEN/KONFIDENTIELL tai “Bizalmas!” tai sitä ylempään turvallisuusluokkaan kuuluvaan tietoon,, vaaditaan isäntäosapuolen toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen kirjallinen ennakkolupa. Saman kohdan 1 a) – c) alakohtien mukaan vierailijoille sallitaan pääsy tietoon ainoastaan, jos vieraat lähettävän osapuolen toimivaltainen turvallisuusviranomainen on antanut heille luvan pyydettyyn yhteen tai useampaan vierailuun sekä mikäli heille on annettu asianmukainen todistus henkilöturvallisuusselvityksestä sekä lisäksi mikäli heille on annettu lupa ottaa vastaan turvallisuusluokiteltua tietoa isäntäosapuolen kansallisten säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 2 kohdan mukaan vierailupyynnön esittävän osapuolen asianomainen toimivaltainen turvallisuusviranomainen ilmoittaa suunnitellusta vierailusta isäntäosapuolen asianomaiselle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle artiklan määräysten mukaisesti sekä varmistaa, että tämä turvallisuusviranomainen saa pyynnön vähintään 14 päivää ennen vierailun ajankohtaa. Kiireellisissä tapauksissa toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset voivat sopia lyhyemmästä ajasta. Vierailupyynnön on sisällettävä sopimuksen liitteessä 2 mainitut tiedot.
Artiklan 3 kohdan mukaan toistuvia vierailuja koskevat luvat ovat voimassa enintään 12 kuukautta.
10 artikla.Turvallisuusyhteistyö. Artiklassa on määräys kansallisten turvallisuusviranomaisten ja toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten välisestä turvallisuusyhteistyöstä.
Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen täytäntöön panemiseksi kansalliset turvallisuusviranomaiset antavat toisilleen tiedoksi asianomaiset turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevat kansalliset säädöksensä ja määräyksensä sekä niiden mahdolliset myöhemmät muutokset.
Artiklan 2 kohdan mukaan varmistaakseen läheisen yhteistyön sopimuksen täytäntöönpanossa toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset neuvottelevat keskenään sekä antavat pyynnöstä toisilleen tietoa turvallisuusluokitellun tiedon suojaamista koskevista kansallisista turvallisuusnormeistaan, menettelyistään ja käytännöistään. Tätä tarkoitusta varten toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset voivat kyseisen kohdan mukaan tehdä keskinäisiä vierailuja. Vierailujen toteuttamiseen liittyvät säännökset ovat kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä.
Artiklan 3 kohdan mukaan turvallisuusviranomaiset avustavat pyynnöstä toisiaan turvallisuusselvityksiin liittyvissä menettelyissä kansallisten säädösten ja määräystensä mukaisesti. Turvallisuusselvityslain 26 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan turvallisuusselvitystä laativa toimivaltainen viranomainen voi viran puolesta kansainvälisen sopimuksen tai säädöksen mukaisesti hankkia ulkomaan viranomaiselta turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa ja tietyin edellytyksin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavan selvityksen. Kohdan mukainen sopimusvelvoite vastaa kansallisen sääntelyn vaatimuksia.
Artiklan 4 kohdan mukaan kansalliset turvallisuusviranomaiset ilmoittavat viipymättä toisilleen asianomaisten turvallisuusselvityksistä annettujen todistusten muutoksista.
11 artikla.Tietoturvaloukkaus. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet ilmoittavat välittömästi toisilleen epäillystä tai todetusta turvallisuusluokiteltuun tietoon kohdistuneesta tietoturvaloukkauksesta.
Artiklan 2 kohdan mukaan se osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan asia kuuluu, tutkii tapahtuman viipymättä. Toinen osapuoli tekee tarvittaessa tutkintayhteistyötä.
Artiklan 3 kohdan mukaan se osapuoli, jonka lainkäyttövaltaan asia kuuluu, toteuttaa kansallisten säädöstensä ja määräystensä mukaisesti kaikki mahdolliset asianmukaiset toimet rajoittaakseen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietoturvaloukkausten seurauksia ja estääkseen tietoturvaloukkausten jatkumisen. Toiselle osapuolelle ilmoitetaan tutkinnan ja toteutettujen toimien tuloksista.
Artiklan velvoitteisiin liittyvät säännökset sisältyvät kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 19 §:ään.
12 artikla. Kustannukset. Artiklan mukaan kumpikin osapuoli vastaa omista kustannuksistaan, jotka sille aiheutuvat sen täyttäessä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.
13 artikla. Riitojen ratkaiseminen. Artiklan mukaan kaikki osapuolten väliset riidat sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan yksinomaan osapuolten välisillä neuvotteluilla.
14 artikla. Suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin. Artiklan mukaan sopimus ei vaikuta niihin velvoitteisiin, joita osapuolilla on muun kahden- tai monenvälisen valtiosopimuksen perusteella, mukaan lukien sopimukset turvallisuusluokitellun tiedon vaihdosta ja vastavuoroisesta suojaamisesta.
15 artikla. Loppumääräykset. Artiklassa on sopimuksen voimaantuloa, muuttamista, irtisanomista, irtisanomisesta johtuvia velvollisuuksia sekä sopimuksen tallettamista Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön kirjattavaksi YK:n peruskirjan 102 artiklan mukaisesti koskevat määräykset. Artiklan mukaan sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten keskinäisellä kirjallisella suostumuksella. Osapuoli voi irtisanoa artiklan mukaisesti sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle diplomaattiteitse kuuden (6) kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Jos sopimus irtisanotaan ko. artiklan nojalla, sopimuksen perusteella jo luovutettua ja sen perusteella syntyvää turvallisuusluokiteltua tietoa käsitellään sopimuksen määräysten mukaisesti niin kauan kuin se on tarpeen kyseisen tiedon suojaamiseksi.