2.1
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät
2.1.1
Yleistä
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara on ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluva valtion virasto, joka vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Aran pääasiallinen tehtävä on asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyvien avustusten, tukien ja takausten myöntäminen.
Viraston juuret ovat sodan jälkeisessä Arava-järjestelmässä, joka otettiin käyttöön 1940-luvun lopulla Karjalasta tulleiden henkilöiden asuttamiseksi. Vuonna 1966 Aravan tehtävät siirtyivät uudelle keskusvirastolle, Asuntohallitukselle. Asunto-olojen kehittämisrahasto perustettiin asunto-olojen kehittämistoimenpiteiden rahoittamista varten valtion talousarvion ulkopuoliseksi rahastoksi vuoden 1990 alusta voimaan tulleella lailla. Kun Asuntohallitus lakkautettiin vuoden 1993 lopussa, rahaston yhteyteen perustettiin virasto, jolle annettiin asumisen tuen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Sekä alkuperäisen rahaston että viraston yhteiseksi nimeksi tuli Valtion asuntorahasto. Vuoden 2008 alussa perustettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka jatkoi Valtion asuntorahasto -nimisen viraston tehtäviä.
Arasta säädetään laissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (71/2007). Lain 1 §:n mukaan asunto-olojen kehittämistä varten on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Saman pykälän mukaan keskuksen tehtävänä on 1) huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta; 2) ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtio-konttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta; 3) hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä tehdä niihin liittyviä selvityksiä ja 4) hoitaa rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyviä valvonta- ja tietopalvelutehtäviä. Lain 2 §:ssä säädetään keskuksen hallinnollisesta asemasta, ja pykälän mukaan keskuksen ohjaus ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle. Lain 3 §:n mukaan keskuksella on johtokunta, jona toimii valtion asuntorahastosta annetussa laissa (1144/1989) tarkoitettu johtokunta. Lain 4 §:n mukaan keskus voi periä palveluistaan ja muista suoritteistaan maksuja siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Lain 5 §:ssä säädetään, että keskuksen henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista sekä asioiden ratkaisemisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja että keskuksen sisäisestä johtamisesta ja muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista määrätään työjärjestyksessä.
Aran toiminnasta säädetään myös valtioneuvoston asetuksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (285/2007). Asetuksessa säädetään lakia täydentävästi keskuksen tehtävistä. Sen lisäksi, mitä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa säädetään Aran tehtävistä, Aran tehtävänä on asetuksen 1 §:n mukaan 1) kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista; 2) edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa; 3) tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista; sekä 4) edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Lisäksi asetuksessa säädetään johtokunnan tehtävistä (2 §), ylijohtajasta ja johtajasta ja näiden kelpoisuusvaatimuksista (3 § ja 5 §), päätösvallasta (4 §), virkojen täyttämisestä (6 §) ja puhevallan käyttämisestä (7 §).
Virasto vastaa itsenäisesti sen tehtäviä tukevien toimintojen järjestämisestä. Tilivirastona se vastaa sisäisestä laskennasta ja toimintamäärärahojen seurannasta sekä henkilöstöhallinnosta, henkilöstön kehittämisestä, koulutuksesta sekä asiakirjahallintoon, matkustukseen ja toimitiloihin liittyvistä asioista. Virasto on myös hoitanut myöntämiensä avustusten maksatukseen liittyvät tehtävät sekä huolehtinut niiden seurannasta ja takaisinperinnöistä. Asiointia ja tehtävien toimeenpanoa varten virastolla on käytössä useita erillisiä tietojärjestelmiä, joiden ylläpidosta ja kehittämisestä se vastaa. Erityisesti digitaalista asiakaspalvelua on kehitetty viime vuosina ja siihen liittyviä välineitä ja toimintatapoja otettu käyttöön. Viestinnän kehittämiseen liittyen on painotettu asiakaspalvelua ja asiakkaiden ohjeistuksiin liittyvää viestintää.
2.1.2
Tuen myöntäminen asuntorakentamiseen, perusparantamiseen ja hankintaan
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen keskeinen tehtävä on hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä. Ara myöntää valtion tukea vuokra-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen asuntorakantamisen korkotuki- ja takauslakien mukaisesti. Näitä ovat laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001, jäljempänä pitkä korkotukilaki) ja laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016, jäljempänä lyhyt korkotukilaki), laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta (856/2008) ja laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta (941/2014). Lisäksi Ara myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia. Korkotukilaina-, takauslaina- ja avustushakemuksia käsitellään Arassa Rahoitus -yksikössä. Lisäksi Asumisen kehittäminen ja tietopalvelut -yksikkö vastaa suunnitelmiin ja kustannuksiin liittyvästä ohjauksesta, niistä annettavista lausunnoista sekä tonttihintoihin liittyvistä päätöksistä.
Pitkän korkotukilain 10 a § mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun siitä, minkä suuruisen tontin hankkimisesta aiheutuvan kohtuullisen kustannuksen se hyväksyy osaksi kohteen hyväksyttyjä rakentamiskustannuksia. Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa kiireellisenä. Vuonna 2023 annettiin 80 tontteihin liittyvää ennakkoratkaisua. Ara määrittää tonttihintojen kohtuullisuuden yhdessä rakennuskohteen alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Suurimmille kaupunkiseuduille on yhteistyössä kuntien kanssa määritetty alueittaiset tonttien enimmäishinnat.
Korkotuki- ja takauslainan myöntämisen hakuprosessi jakautuu neljään vaiheeseen: 1) ehdollinen varaus 2) suunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen 3) korkotukilainapäätös 4) tarkistuspäätös. Tukihakemukset täytetään ja käsitellään sähköisesti Aran verkkoasioinnissa, jonka kautta myös hankkeen sijaintikunta antaa lausuntonsa. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä.
Ehdollisessa varausvaiheessa Ara arvioi hanketta tarpeen, alueen asuntomarkkinoiden ja hakijan lainanhoitokyvyn näkökulmasta sekä selvittää alustavasti hankkeen kustannus- ja vuokratasoa. Erityisryhmähankkeista tehdään tarvearviointi hyvinvointialueiden lausuntojen pohjalta. Tavoitteena on, että hakija saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedon siitä, kannattaako hankkeen suunnittelua jatkaa.
Ehdollisen varauspäätöksen jälkeen hakija saa asiantuntijaohjausta, jotta suunnitteluratkaisuilla saavutettaisiin kohtuuhintaisia asuntoja. Erityisryhmähankkeiden osalta ohjauksessa keskitytään kohteen esteettömyyteen ja soveltuvuuteen kyseiselle asukasryhmälle.
Ennen korkotukilainapäätöstä Ara hyväksyy hankkeen suunnitelmat ja kustannukset. Rakennushankkeiden suunnittelua arvioidaan korkotukilaeissa, käyttösuunnitelmassa ja tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti. Ara arvioi muun muassa hankkeen laatua, elinkaarikustannuksia, tontti-, rakennus- ja asumiskustannuksia sekä urakan toteuttamistapaa. Hankkeen suunnitelmista ja niihin perustuvista kustannuksista laaditaan pääsääntöisesti sisäinen lausunto rahoituskäsittelyn tueksi. Rakennuttamiseen ja hankkeiden suunnitteluun liittyen on julkaistu oppaita ja tarvittaessa annetaan ohjausta osana hankkeiden käsittelyä. Erityisryhmähankkeiden osalta selvitetään kohteen soveltuvuutta kohderyhmälle ja arvioidaan hankkeelle myönnettävän investointiavustuksen määrää. Avustuksen määrään vaikuttavat muun muassa kohteen asukasryhmä, tuen tarve, varusteratkaisut, kohteeseen kustannusten perusteella muodostuva vuokra ja käytettävissä oleva investointiavustusvaltuus.
Lainapäätöksellä vahvistetaan kohteen rahoituksen määrä ja omarahoituksen osuus, laina- ja vakuusehdot sekä lyhytaikaisen korkotuen hankkeiden osalta sitova alkuvuokra. Korkotukilaina on kilpailutettava. Korkotukilainapäätöstä varten tarvitaan kilpailun voittaneelta rahoituslaitokselta lainasitoumus. Rahoitusprosessin viimeisessä vaiheessa Ara tarkistaa, että kohde on valmistunut ja tuki on kohdennettu oikein. Tarkistuspäätöksellä Ara vahvistaa valmistuneen kohteen toteutuneet kustannukset ja rahoituksen.
Osana korkotukilainaprosessia Ara arvioi lainanhakijan vakavaraisuutta. Hakijan on oltava riittävän vakavarainen ja täytettävä yhteiskunnalliset ja muut maksuvelvoitteensa. Vakavaraisuutta arvioidaan tilinpäätöstietojen ja Araan toimittavien vuositietoilmoitusten perusteella sekä hyödyntäen kaupallisia luottokelpoisuusluokitteluja. Lisäksi Ara tekee tiivistä yhteistyötä Valtiokonttorin kanssa valtion tukeman asunto- ja lainakannan riskienhallintaan liittyen.
Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin vuonna 2023 korkotukilainapäätöksiä 253 kappaletta ja korkotukilainoja hyväksyttiin 1 934 milj. euroa. Vuonna 2022 tehtiin korkotukilainapäätöksiä 166 kappaletta ja korkotukilainoja hyväksyttiin 1 194 milj. euroa.
Vuonna 2023 Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin yhteensä 1 603 korkotukilainoihin liittyvää päätöstä ja 55 investointiavustuspäätöstä. Vuonna 2022 korkotukilainoihin liittyviä päätöksiä tehtiin 1 199 ja investointiavustuspäätöksiä 44. Korkotukipäätökset sisältävät ehdolliset lainavaraus-, suunnitelmien ja kustannusten hyväksyminen-, laina-, tarkistus-, oikaisu- ja hylkäyspäätökset. Vuosina 2022 ja 2023 Aran Rahoitus-yksikössä tehtiin investointiavustuspäätösten lisäksi merkittävä määrä käynnistysavustus-, energia-avustus-, avustus ikääntyneille- ja infra-avustuspäätöksiä.
Uusien uudistuotanto- ja perusparannushankkeiden lisäksi Aran toimivaltaan kuuluvat lyhytaikaisen korkotuen ja takauslainojen lainaehtojen muutospäätökset. Muutospäätösten määrä on lisääntynyt vuoden 2024 aikana, kun lyhytaikaisen korkotuen hankkeiden määrä on lisääntynyt ja ensimmäisistä päätöksistä on kulunut kahdeksan vuotta.
Uudistuotantohankkeiden toteutus suunnittelusta valmiiseen taloon kestää yleensä vähintään kaksi vuotta, erityisryhmäkohteiden osalta monesti merkittävästi kauemmin. Yksi hanke on Aran rahoitusprosessissa mukana eri vaiheissa yhteensä noin kaksi vuotta. Käsittelyajat yhden päätöksen osalta vaihtelevat yhdestä viikosta kuukausiin. Usein toimijat tarvitsevat ohjausta hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja hakemusten täyttämiseen, jotta hanke on hyväksymiskelpoinen ja tarvittava tieto päätöksentekoon on saatavilla. Yhteistyötä eri viranomaisten, sijaintikunnan ja hyvinvointialueen välillä saatetaan myös tarvita merkittävässä määrin hankkeen edistämiseksi.
2.1.3
Ohjaus ja valvonta
Tuen myöntämisen lisäksi Aralle kuuluu valtion tukemiin asuntoihin liittyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten valvonta. Ara ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ara-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä ja yhteishallintoa sekä ohjaa asuntojen asukasvalintaa. Aralle kuuluu valtion tukemien asumisoikeusasuntojen asukasvalinnan, asukashallinnon ja käyttövastikkeiden valvonta. Ara ylläpitää asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisteriä. Ara vahvistaa ara-asuntoja omistavien yhteisöjen hyväksyttävän tuoton tuloutuksen. Ara käsittelee yleishyödylliseksi nimeämistä ja sen peruuttamista koskevat hakemukset sekä käsittelee Aran valvonnan kohteena olevasta toiminnasta tehdyt kantelut. Ara käsittelee lisäksi rajoitusten alaisten asuntojen luovutushakemukset sekä rajoituksista vapauttamista, purkulupia ja purkuavustuksia koskevat hakemukset.
Aran vuosittaisessa valvontasuunnitelmassa määritetään ohjaus- ja valvontatoimenpiteiden painopistealueet. Valvontatoimenpiteillä ja tarkastuksilla pyritään varmistamaan julkisten varojen käytön lainmukaisuus ja ehkäisemään väärinkäytösriskejä.
Ara tekee tarvittaessa ohjaus- ja tarkastuskäyntejä ara-yhteisöjen luo joko paikan päällä tai etäyhteyksin. Tarkastuksia tehdään myös asiakirjojen perusteella. Ara myös ylläpitää ara-asuntojen hallintaan liittyviä ohjeita erillisellä ohjesivustolla. Vuonna 2023 Ara teki 47 ohjaustapaamista tai tarkastusta ara-yhteisöihin sekä 11 erityistä valtionavustusten tarkastusta. Vuonna 2023 Aran edustajat pitivät ohjauksesta ja valvonnasta yhteensä 28 puheenvuoroa koulutuksissa tai seminaareissa.
2.1.4
Vuokrien, käyttövastikkeiden ja tuoton tuloutuksen valvonta
Ara valvoo ara-vuokra-asuntojen vuokrien ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden omakustannusperiaatteen sekä siihen liittyvien muiden säännösten, kuten kilpailuttamis- ja tiedonantovelvoitteiden toteutumista. Omakustannusperiaatteen valvonnassa hyödynnetään olennaisena osana kiinteistöjen omistajien vuosittain laatimia jälkilaskelmia. Aran yleishyödylliseksi nimeämä yhteisö saa tulouttaa omistajalleen enintään omistajan yhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton. Ara vahvistaa vuosittain yhteisöjen tuoton laskentaperusteen ja hyväksyttävän tuoton suuruuden.
Aran tehtävänä on lisäksi valvoa, että yhtiöt noudattavat lyhytaikaista korkotukilakia koskevia säännöksiä tuoton tuloutuksesta ja vuokranmäärityksestä. Ara vahvistaa vuosittain kunkin yhtiön hyväksyttävän tuoton määrän ja tarkistaa vuokrien kohtuullisuuden yhtiöiden vahvistamien laskelmien ja yhtiöiden raportoimien tilinpäätöstietojen perusteella.
2.1.5
Ara verkkoasiointipalvelut ja järjestysnumerorekisteri
Ara ylläpitää ja kehittää Aran verkkoasiointipalvelua eli tietojärjestelmää, jossa ara-yhteisöt voivat hakea korkotukilainaa tai asioida ja toimittaa raportointitietoja ohjaukseen ja valvontaan liittyen. Palvelu toimii myös asuntokantarekisterinä.
Aralla on tietojärjestelmä asiakkaiden yhteydenottojen hallintaa varten. Järjestelmän kautta on tehty syyskuusta 2023 elokuuhun 2024 yhteensä 4 212 yhteydenottoa. Yhteydenottoja hoidetaan lisäksi myös sähköpostitse. Asumisoikeusasuntojen järjestysnumerorekisterin puhelinpalvelussa on vastattu 764 puheluun. Ara ylläpitää järjestysnumerorekisteriä, josta voi hankkia asumisoikeusasunnon hakemiseen tarvittavan järjestysnumeron. Rekisteristä on haettu 53 000 asumisoikeuden järjestysnumeroa. Järjestys-numerorekisteriä käytetään myös asumisoikeuslain mukaiseen valvontaan.
2.1.6
Yleishyödyllisten yhteisöjen valvonta
Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä laina, jonka saajana on Aran yleishyödylliseksi nimeämä ja yleishyödyllisyysedellytykset täyttävä yhteisö. Ara käsittelee yhteisöjen hakemuksen yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisestä ja nimeämisen peruuttamisesta. Nimeämistä tai sen peruuttamista koskevia hakemuksia käsitellään noin 10–15 kappaletta vuosittain. Aran yleishyödylliseksi nimeämiä yhteisöjä on noin 525 ja lisäksi on useita satoja kuntataustaisia vuokrataloyhteisöjä sekä konsernien tytäryhtiötä. Aran valvonnan kohteena on yhteensä lähes 2000 rajoitusten alaista asuntokantaa omistavaa yhteisöä.
Yleishyödylliseksi nimettyjen yhteisöjen on raportoitava vuosittain toimintaa ja taloutta koskevat vuositiedot Aran verkkoasiointipalvelussa. Vuositietojen perusteella verkkoasiointipalvelu muodostaa yhteisöä koskevat talouden tunnusluvut, tilinpäätösluokan sekä vakavaraisuusluokan, jota hyödynnetään valtion riskienhallinnassa.
Yleishyödylliseksi nimettyjen yhteisöjen tulee etukäteen ilmoittaa Aralle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta yleishyödyllisyysedellytysten täyttymiseen. Tätä ilmoitusta kutsutaan yleishyödyllisyysilmoitukseksi. Vuonna 2023 Ara käsitteli yhdeksän yleishyödyllisyysilmoitusta. Lisäksi Ara antaa yhteisöille tarvittaessa kehotuksia, käskyjä tai kieltopäätöksiä.
2.1.7
Asukasvalinnat ja asukasdemokratia
Aran tehtäviin kuuluu arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintojen yleinen ohjaus. Ohjauksen tavoitteena on, että omistajat soveltavat säännöksissä ilmoitettuja asukasvalintakriteereitä mahdollisimman yhdenmukaisesti ja että valtion tukemat asunnot kohdentuvat säännösten mukaisesti niitä eniten tarvitseville henkilöille. Vuokra-asuntojen asukasvalintoja valvovat asuntojen sijaintikunnat ja hyvinvointialueet. Ara valvoo asumisoikeusasuntojen asukasvalintaa. Ara valvoo myös valtion tukemien erityisryhmien investointiavustusta saaneiden kohteiden käyttöä valtionapuviranomaisena. Vuonna 2023 asukasvalinnan koulutuksiin ja infoihin osallistui yli 400 henkilöä.
Vuodesta 2024 alkaen Aran on valvonut yhteishallinnon eli asukasdemokratian toteuttamista. Ara saa runsaasti yhteydenottoja asukasdemokratiasta valtakunnallisesti laajalta asiakasjoukolta.
2.1.8
Asuntokantaa koskevien hakemusten käsittely
Ara käsittelee rajoitusten alaisten ara-kohteiden luovutushakemukset ja vahvistaa aravalainalla tai pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitetun rajoitusten alaisen ara-kohteelle enimmäisluovutuskorvauksen tai asukkaan lunastushinnan. Vuonna 2023 tehtiin yhteensä 44 luovutuspäätöstä ja päätökset koskivat yhteensä 652 asuntoa, joka on alle puolet edellisten vuosien keskiarvosta.
Ara voi hakemuksesta myöntää osaksi tai kokonaan vapautuksen ara-vuokra-asuntoja koskevista rajoituksista, jos se edistää alueen asuntomarkkinoiden toimivuutta tai ehkäisee asuntojen vajaakäyttöä ja tästä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä, taikka muusta erityisestä syystä. Vuonna 2023 käsiteltiin yhteensä 152 käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista koskevaa hakemusta. Asuntoja vapautettiin rajoituksista kaikkiaan 2287.
Ara voi hakemuksesta myöntää luvan ara-asuntojen purkamiseen. Vuonna 2023 käsiteltiin yhteensä 32 purkuavustushakemusta. Ara voi myöntää avustusta ara-talon purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen enintään 70 % purkukustannuksista. Avustusvaltuus on ollut viime vuosina viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2023 purkuavustusta myönnettiin yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa.
Ara voi hakemuksesta myöntää ara-vuokra-asunnoille ja asumisoikeusasunnoille luvan tilapäiseen käyttötarkoituksen muutokseen, jolloin asuntoa voidaan käyttää muuhun kuin asuinkäyttöön, esimerkiksi asukkaiden kerhotiloiksi tai päiväkotitiloiksi. Vuonna 2023 Arassa tehtiin 32 päätöstä, jotka koskivat käyttötarkoituksen muutosta muuhun kuin asuintarkoitukseen. Aralta voi hakea myös käyttäjäryhmän tai käyttötarkoituksen muutosta investointiavustusta saaneisiin kohteisiin.
Valvovana viranomaisena Ara vastaanottaa ja käsittelee hallintokanteluja toiminnasta, jotka kuuluvat sen valvontatehtäviin. Arassa käsiteltiin vuoden 2023 aikana kymmenen hallintokantelua. Määrän odotetaan kasvavan vuonna 2024, sillä Aran valvontatehtävä on laajentunut asumisoikeusasioissa ja yhteishallintolain valvonnassa.
2.1.9
Energiatodistusten valvonta ja energiatodistusrekisterin ylläpitäminen
Ara vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Aran tehtävistä liittyen energiatodistuksiin säädetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) ja energiatodistusrekisteristä laissa rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015).
Rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 18 §:n mukaan Ara valvoo lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Sama lainkohdan mukaan kunakin vuonna laadituista energiatodistuksista tarkastetaan määräosa, ja tarkastus kohdistetaan todistuksen lähtötietojen, energiamäärien määrittämisen sekä säästösuositusten oikeellisuuteen. Tarkastettuja energiatodistuksia oli vuonna 2023 yhteensä 508 kappaletta. Lisäksi Ara valvoo energiatodistuksen käyttöä muun muassa rakennusten kaupankäyntiin liittyen. Käytön valvonnassa annettiin 281 kehotusta laatia energiatodistus, 90 varoitusta ja 9 uhkasakkoa. Valvontaprosessit ovat monivaiheisia, sillä ne voivat sisältää tietopyyntöjä, kehotuksia ja varoituksia.
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 1 §:n mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus pitää vastuullisena rekisterinpitäjänä rakennusten energiatodistustietojärjestelmää. Tietojärjestelmää pidetään 1) rakennuksen energiatodistuksesta annetussa laissa tarkoitettujen energiatodistusten laatimista varten 2) energiatodistusten laatimisen valvomiseksi 3) todistusten ja niissä olevien tietojen käytön valvomiseksi 4) todistusten laatijoiden valvomiseksi ja 5) tietopalvelutehtäviä varten. Virallisen pätevyyden suorittaneiden laatijoiden on rekisteröidyttävä Aran Energiatodistusrekisteriin ja allekirjoitettava laatimansa todistukset rekisterissä sähköisesti. Energiatodistusrekisterissä on 279 000 todistusta ja 1 236 energiatodistusten laatijaa (9/2024). Ara vastaa rekisterin palveluiden toiminnasta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Rekisterin ylläpito ja kehittäminen rahoitetaan energiatodistuksen rekisteröimisestä kerätyillä maksuilla. Virasto budjetoi ja kerää maksut rekisteröinnistä.
Energiatodistusrekisteriin liittyy rajapintapalveluja, joiden kautta muun muassa rahoituslaitokset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada rekisterin tietoja käyttöönsä. Ara vastaa niihin liittyvistä tietolupapäätöksistä ja sopimuksista. Lisäksi energiatodistuksista laaditaan vuosiraportti ja toimitetaan tietoja erillisiin tietopyyntöihin liittyen.
2.1.10
Korjausavustukset
Ara vastaa korjausavustusten myöntämisestä asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisesti. Korjausavustusta myönnetään ensinnäkin iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen. Tämän lisäksi korjausavustuksia myönnetään myös yhteisöille jälkiasennushissin rakentamiseen olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteen poistamisen avustusta. Korjausavustuslaissa säädetään myös kuntotutkimuksen ja perusparannuksen suunnittelun avustuksesta.
Korjausavustuksiin myönnetty määräraha on ollut vuosina 2017–2023 ollut 24–28 miljoonaa. Päätöksiä on tehty noin 2 000 kappaletta vuodessa. Vuodelle 2024 avustukselle myönnetty määräraha on ollut 9,55 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 7,55 miljoonaa euroa. Avustukselle myönnetty määräraha on vuosina 2024 ja 2025 kohdennettu iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaukseen, jälkiasennushissien rakentamiseen sekä liikkumisesteen poistamiseen.
Hakemuksia iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustukseen, jälkiasennushissien rakentamiseen ja esteettömyysavustuksiin tulee vuodessa noin 550 kappaletta, joista 350 iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, 25 jälkiasennushissien rakentamiseen ja 175 esteettömyysavustuksiin. Syyskuuhun 2024 mennessä Arassa on tehty korjausavustuksiin 560 päätöstä vuoden aikana. Päätökset tekee apulaisjohtaja esittelystä.
Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Korjausten avustettavuutta arvioidaan tarkoituksenmukaisuuden perusteella korjausavustuslain mukaisesti. Lisäksi iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustuksessa on tarveharkinta hakijaruokakunnan tulojen ja varallisuuden perusteella.
Lisäksi Ara vastaa kuntien kiinteistöille öljylämmityksestä luopumiseen myönnettävien avustusten toimeenpanon tehtävistä. Avustuspäätöksiä öljylämmityksestä luopumiseen tehtiin vuonna 2023 yhteensä 48 kappaletta.
2.1.11
Kehittäminen ja asunnottomuustyö
Ara myöntää asuntorahastosta osoitettua kehittämisrahoitusta asumisen ja rakentamisen kehittämistoimintaan ympäristöministeriön vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Kehittämisen painopisteet on määritelty ympäristöministeriön kanssa ja niillä on tuettu viraston toiminnan tavoitteita. Kehittämisrahoituksen määrä on ollut vuosittain 700 000 euroa ja sillä on rahoitettu vuosittain noin 20 hanketta. Käyttösuunnitelmassa hyväksytyt hankekokonaisuudet ovat olleet 1. Kestävä ara-rakennus 2. Erityisryhmien asuminen 3. Kuntien asumisen suunnittelu ja ennakointi 4. Tietopalvelut, digitalisaatio ja viestintä. Kehittämishankkeissa virasto on tehnyt laajasti yhteistyötä kuntien, ARA-rakennuttajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa. Ara on vastannut hankkeiden hallinnoinnista ja virasto on ohjannut hankkeiden toteutumista. Hankkeiden tuloksia on julkaistu viraston muun muassa ylläpitämässä verkkopalvelussa.
Vuoden 2023 alusta on ollut voimassa Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027. Lakiin perustuen kunnat ovat hakeneet Aralta avustusta asumisneuvonnan ja siihen liittyvän talousneuvonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Lain tarkoituksena on mahdollistaa asumisneuvontapalvelu kaikkien kuntalaisten saataville asumismuodosta riippumatta, eli myös yksityisissä vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuville. Tavoitteena on vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentäminen sekä asumisen jatkumisen turvaaminen.
Vuonna 2023 asumisneuvonnan laajentamiseen tehtiin 31 avustuspäätöstä. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lakiin kirjattu Aran ja kunnan välinen sopimusneuvottelu. Kunta vastaa palvelun järjestämisestä, mutta palvelua voivat tuottaa kunnan alueella muutkin toimijat.
Avustuksen myöntämisen lisäksi Ara toimii asumisneuvonnan valtakunnallisena kehittäjänä. Ara on luonut asumisneuvojille oman verkoston ja edistää asumisneuvonnan valtakunnallista ja paikallista verkostotyötä. Ara järjestää koulutuksia asumisneuvonnan kentälle, kouluttaa uusia asumisneuvojia sekä kerää ja jakaa materiaaleja asumisneuvontaan liittyen.
Ara on toiminut aktiivisesti asunnottomuustyön kansainvälisissä verkostoissa. Ara on muun muassa Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSAn ja Housing First Europe Hubin jäsen. Ara kuuluu myös Nordic Homelessness Allianceen, joka kehittää pohjoismaista asunnottomuustyötä yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa.
2.1.12
Tietopalvelut
Virasto toimii tiedontuottajana ara-rakentamiseen, ara-asuntokantaan, ara-asuntomarkkinoihin sekä asunnottomuuteen liittyen. Niihin liittyviä selvityksiä ja raportteja julkaistaan vuosittain noin viisi kappaletta. Ara julkaisee verkkosivuillaan reaaliaikaiset tiedot ara-tuotannon ajankohtaisesta tilanteesta ja kohdekohtaiset tiedot hyväksymiensä hankkeiden rakentamisen hinnoista.
Ara kerää vuosittain tavallisia ara-vuokra-asuntoja omistavilta yhteisöiltä (noin 350) asuntomarkkinatiedot. Tiedot yhdistetään vuokra- ja väestötietoihin, analysoidaan ja julkaistaan Aran asunto-markkinakatsauksessa. Katsaus sisältää kuntakohtaista tietoa ara-asuntojen kysynnästä ja tarjonnasta. Jokaiselle kunnalla muodostetaan markkinatilannetta kuvaava ara-indeksi, jota käytetään Aran rahoituspäätöksien tukena arvioitaessa uusien ara-vuokra-asuntojen tarvetta. Asumisoikeusasuntojen asuntomarkkinakatsaus julkaistaan kerran vuodessa. Tiedot saadaan Aran järjestysnumerorekisteristä asumisoikeusyhteisöille. Katsaus sisältää tietoja aso-asuntojen markkinatilanteesta, käyttövastikkeista sekä kuntien markkinatilannetta mittaavan aso-indeksin. Ara vastaa asunnottomuustilaston käytännön toteuttamisesta, siihen liittyvästä kehittämisestä ja tietopalveluista. Ara-asuntokantaan liittyvät vuositiedot julkaistaan kerran vuodessa Aran verkkosivuilla. Tarkemmat ara-asunto- ja väestötiedot ovat saatavilla Syken ylläpitämästä Liiteri tietopalvelusta.
Ara vastaa Asuntojen hintatiedot -verkkopalvelusta, joka sisältää tietoja toteutuneista asuntokaupoista kohteittain, vapaarahoitteisten ja ara-asuntojen keskivuokria kunnittain ja postinumeroittain, tietoja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeista kohteittain. Aran tehtäviin kuuluu aineistoon, sopimuksiin, palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät. Asuntojen hintatiedot palveluun on vuoden 2024 aikana tehty 35 000–40 000 hakua kuukaudessa.
Virasto vastaa myöntämiensä valtion tukien viranmaisraportoinnista verohallinnolle, työ- ja elinkeinoministeriön yritystukirekisteriin, Valtiokonttorin valtionavustusjärjestelmään ja ympäristöministeriölle. Toiminnasta kokonaisuudessaan raportoidaan viraston tilinpäätöksessä. Ara vastaa myös Valtion asuntorahaston tilinpäätöksestä.
Ara vastaa tietopalveluihin liittyvistä tietojärjestelmistä, rekistereistä, niiden tietosisällöistä ja on toteuttanut niihin liittyvät raportoinnin ratkaisut. Raportointi on toteutettu erillään itse toiminnan järjestelmistä.
Ara käsittelee vuosittain noin 250 tietopyyntöä, jotka koskevat Ara-tuotantoa, ara-asuntokantaa, asuntomarkkinatilannetta tai asunnottomuutta. Tietopyyntöjä tulee vuosittain muun muassa ministeriöstä ja eduskunnasta, Valtiokonttorilta, Tilastokeskuksesta, hyvinvointialueilta, ara- ja aso-yhteisöiltä, tutkimuslaitoksilta, rakennusliikkeiltä ja medialta. Tilastollisten tietopyyntöjen lisäksi Ara vastaa noin 50:een Asuntojen hintatiedot -palvelua koskevaan tietopyyntöön.