1.1  Lainsäädäntö ja käytäntö

Lukiolain (629/1998) 3 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lukiolain 4 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. 

Lukiolain 7 §:ssä säädetään opetuksen laajuudesta ja sisällöstä. Pykälän 2 momentissa säädetään kaikille yhteisistä oppiaineista, joiden opetuksen laajuudesta säädetään tarkemmin lain 10 §:ssä tarkoitetussa tuntijaossa. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin 4 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa 2 momentin säännöksistä. Lupapäätöksissä opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja suorittaville opiskelijoille luvan poiketa kulloinkin voimassa olevasta valtioneuvoston asetuksella määritetystä tuntijaosta. Käytännössä on vakiintunut tapa antaa määräyksiä, joiden mukaan erityisen koulutustehtävän luvan mukaan opiskelijat, jotka suorittavat vähintään kaksitoista kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään kahdeksan kurssia asetuksella säädetyistä pakollisten kurssien määrästä. Opiskelijan on lupapäätösten mukaan tällöinkin tullut suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Lupakäytännössä on pääsääntöisesti myös edellytetty, että erityisen koulutustehtävän mukaisten opintojen tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja. Tuntijakoasetuksen (955/2002) kumoutumisen seurauksena siihen perustuneet erityiset koulutustehtävän määräykset raukesivat 1.8.2016 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jatkanut erityisen koulutustehtävän lupien voimassaoloa 31.7.2017 saakka. 

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskemisesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 24 §:ssä (myöhemmin rahoituslaki). Pykälän 1 momentissa säädetään todellisten kustannusten pohjalta suoritettavasta yksikköhintojen laskennasta. Pykälän 2 momentin mukaan kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi lisäksi koulutuksen järjestäjälle määrätyn erityisen koulutustehtävän perusteella tai muusta erityisestä syystä korottaa yksikköhintaa 24 §:n 2 momentin mukaan. Pykälän 7 momentin mukaan yksikköhinta on 58 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta, jos opiskelija on aloittanut opintonsa 18 vuotta täytettyään. Yliopistojen harjoittelukoulut ja valtion koulut eivät saa rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella. 

Erityisen koulutustehtävän rahoitus on osa lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Korotusten osuus vähentää vastaavalla määrällä muiden lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhintaa ja valtionosuutta, sillä rahoituslain 23 §:n 2 momentin mukaan lukion yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä. 

Erityiseen koulutustehtävään myönnettävän korotuksen määrä vaihtelee järjestäjittäin. Osalle koulutuksen järjestäjistä lukiolain 4 §:ssä tarkoitetuissa luvissa määrätään erityisen koulutustehtävän perusteella tehtävän yksikköhinnan korotuksen määrästä. Osalla vastaavaa korotuksen suuruutta koskevaa määräystä ei ole ja koulutuksen järjestämisluvassa määrätään vain korotukseen oikeutettujen opiskelijoiden määrästä, korotuksen määräytyessä vuosittain ministeriön rahoituslain nojalla tekemän lukiokoulutuksen yksikköhintapäätöksen mukaisesti. Noin puolelle erityisen koulutustehtävän saaneista yksikköhintaa ei koroteta lainkaan. Lukion erityisen koulutustehtävän juuret ovat 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Kaustisen lukiolle, Savonlinnan taidelukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle. Kun lukion lukusuunnitelmia yhtenäistettiin, valtioneuvosto määräsi näille neljälle lukiolle vuonna 1981 erityisen tehtävän taideaineisiin. Valtioneuvosto myönsi uusia lupia vuosina 1985, 1987, 1988 ja 1990. Toimivalta asiasta päättämiseen siirtyi 1990-luvulla ministeriölle. Vuosina 1991—1994 uusia lupia myönnettiin vuosittain. Erityisen tehtävän myöntämisen yhteydessä annettiin asianomaisille lukioille oikeus poiketa valtioneuvoston tuntijakopäätöksestä, korotettiin luvan saaneiden valtionavustusta ja myönnettiin tarvittavia poikkeuksia opiskelijaksi ottoa koskeneista säännöksistä. 

Opetusministeriö myönsi runsaasti uusia erityisen tehtävän lupia vuoteen 1998 saakka. Lisärahoitusta ei kuitenkaan pääsääntöisesti enää myönnetty vuoden 1997 jälkeen, lukuun ottamatta International Baccalaureate-tutkintoa koskevia lupia. Opetuslainsäädännön muutoksen yhteydessä ministeriö myös myönsi joukon uusia erityistehtävän lupia vuoden 1999 alusta. Näillä koulutuksen järjestäjillä oli siihen saakka ollut oma erityislainsäädäntönsä ja sen antamat oikeudet kuten esimerkiksi Steiner-kouluilla, eräillä kielikouluilla ja yliopistojen harjoittelukouluilla. Harjoittelukoulujen erityisissä koulutustehtävissä ei poikettu tuntijakoasetuksesta. 

Erityisen koulutustehtävän luvan saaneita koulutuksen järjestäjiä on 39 ja luvan mukaisesti toimivia oppilaitoksia noin 70 eli lähes 20 prosenttia kaikista nuorille koulutusta tarjoavista lukioista. Lisäksi normaalikouluilla on opettajan koulutukseen liittyvä erityinen koulutustehtävä, mutta siinä ei poiketa valtioneuvoston lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskevasta valtioneuvoston asetuksesta (tuntijakoasetus). 

Yli puoleen erityisistä koulutustehtävistä sisältyy yksikköhinnan korotus. Erityisen koulutustehtävän kokonaisrahoitus vuositasolla on ollut yli 11 miljoonaa euroa. 

Alla on esitetty taulukko lukiokoulutuksen järjestäjistä, joilla on koulutuksen järjestämisluvassa määrätty erityinen koulutustehtävä. Listassa ei kuitenkaan ole yliopistojen harjoittelukouluja eikä valtion kouluja, sillä niihin ei sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakia. Taulukosta ilmenee tieto, minkä painotuksen erityinen koulutustehtävä sisältää ja onko lukiokoulutuksen yksikköhintaa korotettu kyseisen erityisen koulutustehtävän osalta. 

1.2  Nykytilan arviointi

Selvitysmiehet (Atso Taipale, Kyösti Värri) antoivat maaliskuussa 2015 ehdotuksensa erityisen koulutustehtävän asemasta (OKM 2015:9). Selvitysmiesten mukaan koulutuksen järjestäjien yhdenvertaisuutta heikentää lupien kertyminen vuosikymmenten aikana ilman yhtenäisiä kriteereitä sekä rahoituksen kohdentumisen sattumanvaraisuus. Koulutuksen järjestäjien saama lisärahoitus erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen on ollut riippuvainen lupapäätöksen ajankohdasta. Samaa erityistehtävää hoitavien koulutuksen järjestäjien välillä on myöntämiskäytännössä syntyneitä rahoituksellisia eroja, joita on vaikea perustella toimintaan tai toimintaympäristöön tai vastaaviin seikkoihin pohjautuvilla eroilla. Tietyille koulutuksen järjestäjille myönnetyt lisärahoitusprosentit ovat aikanaan perustuneet tuntikehysjärjestelmään, joka on jo vuosia sitten poistunut rahoituksen määräytymisperusteista. Järjestelmä ei ole enää ajan tasalla. Puutteet olisivat selvitysmiesten mukaan korjattavissa uusimalla luvat riittävän selkeästi määriteltyjä kriteerejä käyttäen ja laatimalla harkinnanvaraisen valtionavun jakamiseen yhtenäiset perusteet. 

Yksikköhinnan laskentasäännökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa osa yksityisistä oppilaitoksista saa hyödykseen erityisen koulutustehtävän mukaisen korotuksen, vaikka niillä ei itsellään ole erityisen koulutustehtävän mukaisia opiskelijoita. Tämä johtuu siitä, että rahoituslain 24 §:n perusteella yksityisen oppilaitoksen yksikköhinnan pohjana on sijaintikunnan yksikköhinta, mikäli sijaintikunta järjestää lukiokoulutusta. Lisäksi koulutuksen järjestäjän saama erityisen koulutustehtävän korotus vaikuttaa myös aikuisten lukiokoulutuksen mukaiseen yksikköhintaan, vaikka aikuislukioissa ei olisi lainkaan erityisen koulutustehtävän mukaisia opiskelijoita. Voimassa oleva lainsäädäntö johtaa sellaisen taloudellisen edun saamiseen, joka ei ole perusteltavissa toiminnan kannalta. Vuoden 2015 tasossa mainittujen korotusten yhteisvaikutus rahoitukseen on ollut noin 2,6 miljoonaa euroa. 

Erityisen koulutustehtävän tarkoituksenmukainen järjestäminen ja hakemuksista päättäminen edellyttävät, tarkentavia säännöksiä erityisen koulutustehtävän ja siihen sisällytettävän rahoituksen myöntämiselle mm. ministeriön toimivallan ja myöntämiskriteereiden osalta. Tarkempi sääntely lisäisi avoimuutta päätöksentekoon, takaisi entistä paremmin hakijoiden yhdenvertaisuuden, selkeyttäisi erityisten koulutustehtävien asemaa koulutusjärjestelmässä sekä antaisi ministeriölle tarkkarajaisemman toimivallan asiasta päättämiseen. 

Mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on keskeinen edellytys lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseksi. Poikkeaminen mahdollistaa opiskelijoiden keskittymisen erityisen koulutustehtävän mukaisiin opintoihin. Poikkeamismahdollisuuden voidaan arvioida kohtuullistavan erityistehtäväopiskelijoiden työmäärää, joka erityistehtäväopintojen vuoksi nousisi muutoin useassa tapauksessa hyvin suureksi. Poikkeamislupa mahdollistaa myös opintojen suorittamisen kolmessa vuodessa. Voidaan arvioida, että lainsäädännössä on edelleen perusteltua säilyttää mahdollisuus myöntää erityiseen tehtävään liittyvä lupa poiketa voimassa olevasta tuntijaosta. 

2.1  Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on säätää entistä täsmällisemmin erityisen koulutustehtävän myöntämisedellytyksistä sekä erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen myöntämisperusteista hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ja erityisen tehtävän perusteella myönnettävän rahoituksen tehostamiseksi, jotta opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää toistaiseksi voimassa olevat erityisen koulutustehtävän sisältävät järjestämisluvat 1 päivänä elokuuta 2018 lukien. 

2.2  Ehdotetut muutokset

Lukiolaki 

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lukiolain 3 §:n 2 momenttiin viittaus uuteen 4 a ja b §:ään. Muutos on luonteeltaan tekninen. 

Esityksessä ehdotetaan lukiolakiin säädettäväksi uusi 4 a §. Pykälässä säädettäisiin erityisestä koulutustehtävästä. Pykälän 1 momentin mukaan erityinen koulutustehtävä liittyisi yhden tai useamman oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen, minkä vuoksi opetuksessa olisi välttämätöntä voida poiketa voimassa olevasta lukion tuntijaosta ja lukion opetussuunnitelman perusteista. Tällaista voi olla esimerkiksi taito- ja taideaineisiin olennaisessa määrin painottuva opetus, jossa pyritään yhdistämään lukio-opintojen suorittamiseen urheilijana tai taiteilijana kehittymistä. Erityistä koulutustehtävää ei myönnettäisi yksittäisen urheilulajin tai instrumentin opetuksen tarpeen perusteella. Painotus voi lähtökohtaisesti koskea myös muita ainekokonaisuuksia, kuten matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita ja kieliä. Oppiainekokonaisuudet eivät kuitenkaan olisi sidottu voimassa olevan lain ja tuntijaon mukaisiin aineisiin ja ainekokonaisuuksiin, vaan painotus voisi kohdistua myös ainerajat ylittäviin kokonaisuuksiin, kuten ilmaisutaitoon, mikäli opetuksen järjestäminen edellyttää poikkeamista voimassa olevista tuntijakoa ja oppiaineita koskevista säädöksistä ja määräyksistä. Erityisen koulutustehtävän mukaisesti painotetut opinnot muodostuisivat pääsääntöisesti muista kuin tuntijakoasetuksessa säädetyistä valtakunnallisista kursseista. Matematiikan, luonnontieteiden ja kielien osalta tehtävän mukaisiin opintoihin voisi osittain sisältyä myös valtakunnallisia kursseja. Erityinen koulutustehtävä voi liittyä myös ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavaan tutkintoon tähtäävän koulutuksen järjestämiseen. Ylioppilastutkintoa tasoltaan vastaavista tutkinnoista säädetään laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005), jonka 17 §:n mukaan International Baccalaureate -tutkinnon ja Reifeprüfung-tutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin lukiolain 18 §:ssä ja tässä laissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta koulutuksen järjestäjän hakemuksesta sisällyttää erityiseen koulutustehtävään velvoite erityisen koulutustehtävän mukaisen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Tämä velvoittaisi koulutuksen järjestäjää kehittämään oman toimintansa lisäksi myös luvassa määrätyn opetuspainotuksen valtakunnallista opetusta. Tähän voidaan katsoa kuuluvan muun muassa erityisen koulutustehtävän mukaisia toimintamallien ja koulutuksen järjestämisvalmiuksien kehittäminen sekä velvoite kehittää ja edistää lukiokoulutuksen järjestäjien ja muiden erityisen koulutustehtävän alaan kuuluvien toimijoiden yhteistyömalleja. Kehittämistehtävän tulisi vaikuttaa lukiokoulutuksen lisäksi perusopetuksen kehittämiseen ja vahvistaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. 

Pykälän 2 momentin mukaan erityinen koulutustehtävä tarkoittaisi nimenomaisesti lupaa poiketa lukiolain 7 ja 10 pykälistä opetuksen sisältöä sekä tuntijako koskevien säännösten osalta. Muu oppiaineiden tai ainekokonaisuuksien painottaminen ei olisi lukiolaissa tarkoitettu erityinen koulutustehtävä. Näin ollen esimerkiksi yliopistojen harjoittelukouluilla ei olisi jatkossa enää niissä annettavan opetusharjoittelun vuoksi laissa tarkoitettua erityistä koulutustehtävää. Koulussa järjestettävä yliopistossa annettavaan opettajankoulutukseen liittyvä opetusharjoittelu ja opettajankoulutuksen kehittäminen olisi vastaisuudessa muu lukiolaissa tarkoitettu lupaehto. Yliopistoille voidaan edelleen myöntää myös lupa järjestää laissa tarkoitettua erityisen koulutustehtävän mukaista opetusta, esimerkiksi IB-tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta, mikäli koulutukselle on osoittaa laissa säädetty tarve ja muut edellytykset ja sen järjestäminen edellyttää poikkeamista edellä mainituista pykälistä. Säännöksen nojalla ei voida myöntää lupaa poiketa pelkästään opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvistä määräyksistä, vaan poikkeamisen tulee aina liittyä tarpeeseen poiketa kaikille yhteiseksi säädetyistä oppiaineista tai lukion tuntijaosta. Voimassa olevan lukion tuntijakoasetuksen 12 §:ssä - erityisen koulutustehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän antamaa koulutusta koskeva erityissäännös - rajataan tuntijakopoikkeama koskemaan vain asetuksen 8 tai 9 §:iä eli nuorille tarkoitettua lukion tuntijakoa. Tämän esityksen tarkoituksena ei ole laajentaa erityisen koulutustehtävän tuntijakopoikkeamaa koskemaan aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen tuntijakoa. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin edellytyksistä myöntää erityinen koulutustehtävä. Momentin mukaan myöntäminen edellyttää yleisten 4 §:n 1 momentissa säädettyjen lukiokoulutuksen luvan myöntämisedellytysten lisäksi erityistä tarvetta järjestää koulutusta, jossa poiketaan voimassa olevista opetuksen sisällöstä sekä tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. 

Erityisellä koulutustarpeella tarkoitetaan valtakunnallisesti ilmenevää osaamis- ja sivistystarvetta järjestää koulutusta, jossa voidaan poiketa voimassa olevista tuntijakoa koskevista säädöksistä ja määräyksistä. Koulutus voi samalla vastata myös alueellisiin koulutuksen erityistarpeisiin. Valtakunnallisesta sivistystarpeesta johtuen koulutusta tulee olla riittävän kattavasti saatavilla. Edelleen on tarkoitus huolehtia siitä, että myös ruotsinkielistä erityisen tehtävän lukiokoulutusta on tarjolla. Tarve voi olla opiskelijalähtöistä, jolloin erityisharrastuneille tai -erityislahjakkaille tarjotaan entistä paremmat mahdollisuudet kehittää osaamistaan, tietojaan ja taitojaan ja sovittaa yhteen lukio-opintojen ja erityisharrastuneisuuden vaateet. Parhaimmillaan opintojen yhteensovittaminen mahdollistaa opiskelijalle kaksoisuran perusteiden luomisen. Samalla voi esiintyä yleistä valtakunnallista sivistyksellistä tarvetta edistää ja turvata tietyn erityisosaamisen kehittymistä, kuten esimerkiksi kansallisen kielivarannon vahvistaminen. Tarvetta erityisen koulutustehtävän mukaiselle koulutukselle voi ilmentää kyseisen koulutuksen kysyntä, esimerkiksi merkittävä ensisijaisten hakijoiden määrä ja laaja opiskelijaksi hakeutumisalue, hakijoiden harrastuneisuuden, lahjakkuuden ja tavoitteellisuuden aste sekä erityisen koulutustehtävän luonteesta johtuva tarve merkittävään kyseisen koulutuksen ajalliseen lisäresursointiin ja entistä yksilöllisimpiin ja joustavampiin opintopolkuihin lukio-opetuksessa. Erityisen koulutustehtävän tarvetta ei osoita esimerkiksi yksittäisen urheilulajin tai yksittäisen instrumentin harrastajien tahtotila vaan tarpeen tulee pääsääntöisesti ilmetä laaja-alaisemmin kyseisen opetuspainotuksen tarpeena. 

Ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan erityisestä koulutustehtävästä huolehtimisen näkökulmasta. Ammatillisia edellytyksiä ilmentää esimerkiksi opettajien määrä ja koulutus, henkilöstön kehittäminen sekä mahdollisen muun erityisen tehtävän suorittamiseksi tarpeellisen henkilökunnan riittävyys. Tilojen ja välineiden tulee olla riittävät ja soveltuvat erityisen koulutustehtävän suorittamisen kannalta. Erityisen koulutustehtävän tulee olla vahvasti huomioitu opetussuunnitelmassa, muissa suunnitelmissa, kehittämisstrategioissa sekä toimintakulttuurissa. Erityisen tehtävän saavalla koulutuksen järjestäjällä tulee olla valmiudet ja toimintarakenteet yhteistyöhön esimerkiksi korkeakoulujen ja järjestöjen sekä vastaavien toimijoiden kanssa. Taloudellisten edellytysten osalta edellytetään kykyä huolehtia tehtävästä pidemmällä aikavälillä. Tämän arvioimiseen vaikuttavat esimerkiksi koulutuksen järjestäjän vakavaraisuus, mutta myös erityisen koulutustehtävän arvioidut kustannukset sekä koulutuksen järjestäjän halu ja valmius allokoida siihen resursseja. Myös toiminnan vaikuttavuuden voidaan katsoa kuvastavan ammatillisia edellytyksiä. Vaikuttavuuden osalta voidaan, erityisten tehtävien erot huomioon ottaen, arvioida esimerkiksi erityisen tehtävän mukaan opiskelevien opiskeluaikaista menestymistä erilaisissa kilpailuissa ja vertailuissa, lukio-opintojen läpäisyä ja opintomenestystä sekä hakeutumista ja pääsyä tehtävän alaan liittyviin opintoihin ja ammatteihin. 

Valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisen lähtökohta on kyseisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve, ja että toimijalla on edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksensa kehittäjänä. Sen myöntäminen edellyttää erityiselle koulutustehtävällä säädettyjen edellytysten täyttymistä, mitä ilmentävät lähtökohtaisesti samat seikat, kuin mitä edellä erityisen koulutustehtävän perusteluissa on esitetty. Lisäksi valtakunnallisen kehittämistehtävän saajalta voidaan myös edellyttää laaja-alaista ja monipuolista erityisen koulutustehtävän mukaista opetustarjontaa. Yhteistyöverkostojen laajuus ja kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus muiden koulutuksen järjestäjien kannalta painottuvat kehittämistehtävän myöntämisen edellytyksissä. Lukiokoulutuksen kehittämisen olisi oltava sisäänrakennettu osa koulutuksen järjestäjän toimintaa. 

Ammatilliset ja taloudelliset edellytykset täyttävälle hakijalle ei kuitenkaan synny oikeutta saada erityisen koulutustehtävän lupaa, vaikka alueellinen ja valtakunnallinen tarve olisi osoitettavissa, vaan kyseessä on aina luvan myöntäjän koulutuspoliittinen kokonaisharkinta. 

Pykälän 4 momentin mukaan erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän myöntämisen edellytyksistä sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän sisällöstä voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 

Esityksessä ehdotetaan lukiolakiin säädettäväksi uusi 4 b §. Pykälässä säädettäisiin erityisen koulutustehtävän ja siihen mahdollisesti sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän peruuttamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan erityisen koulutustehtävän tai siihen liittyvän kehittämistehtävän edellytysten täyttyminen tulee selvittää säännöllisesti. Edellytysten täyttyminen selvitetään aina lukion tuntijakoasetuksen muuttuessa, jolloin lupa poiketa uudesta tuntijaosta tulee uudelleen haettavaksi ja erityisen tehtävän lupaehdot sekä mahdollinen valtakunnallinen kehittämistehtävä tulevat uudelleen arvioitaviksi. Selvityksiä voidaan tehdä myös muulloin. Selvityksiä tehtäessä opetus- ja kulttuuriministeriö voi hyödyntää esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tai muiden toimijoiden osaamista. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltuudesta peruuttaa koulutuksen järjestäjän saama erityinen koulutustehtävä. Ministeriö voi myös peruuttaa valtakunnallisen kehittämistehtävän, vaikka erityinen tehtävä muilta osin säilyisikin voimassa. Peruuttaminen edellyttää merkittävää tarpeen vähenemistä tai heikentyneitä edellytyksiä huolehtia erityisestä koulutustehtävästä tai kehittämistehtävästä. Tarpeen vähenemistä voi osoittaa esimerkiksi koulutukseen hakeutuvien määrän merkittävä väheneminen, kehittämistehtävän yhteistyötahojen ja kohderyhmien huomattava pieneneminen tai erityisen koulutustehtävän painotuksen muuttuminen siten, että opetus olisi toteutettavissa ilman poikkeamista voimassa olevasta tuntijaosta. Edellytyksien selvittämisen osalta merkityksellisiä tekijöitä voivat esimerkiksi kehittämistehtävän osalta olla vaikuttavuuden väheneminen ja erityisen koulutustehtävän järjestämiseen tai kehittämisvelvoitteen hoitamiseen osoitettujen resurssien vähentäminen. Koulutuksen järjestäjää tulee hallintolain mukaisesti kuulla ennen päätöksen tekemistä. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukiolain 7 §:n 2 momenttia siten, että säännös, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä voi 4 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa kyseisen momentin sisällöstä poistettaisiin. Asiasta säädettäisiin esitetykseen sisältyvässä uudessa 4 a §:ssä. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki 

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 5 §:ään uusi 1 a kohta, jossa säädettäisiin lukion erityisen koulutustehtävän lisän laskentaperusteesta. Uuden 1 a kohdan mukaan koulutuksen järjestäjän osuus valtakunnallisesta erityisen koulutustehtävän lisärahoituksesta olisi koulutuksen järjestäjän laskennallisten suoritteiden suhteellinen osuus kaikkien koulutuksen järjestäjien laskennallisista suoritteista. Suoritteista säädettäisiin uudessa 24 a §:ssä. 

Lain 6 § muutettaisiin siten, että kunnan valtionosuutta koskevaan pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus uuteen 5 §:n 1 a kohtaan ja 2 momentissa säädettäisiin, että lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitus lasketaan mukaan kunnan valtionosuutta ja valtionosuuden perustetta laskettaessa. Lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitus otetaan muuta valtionosuusrahoitusta vastaavasti huomioon myös kunnan omarahoitusosuutta 8 §:n nojalla laskettaessa. 

Lain 7 §:n 1 momentti muutettaisiin siten, että lain sanamuoto mahdollistaa lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen ottamisen huomioon kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen valtionosuuden perustetta vastaavan euromäärän laskemisessa jarahoituksessa. Lisärahoituksen ottaminen huomioon kuntayhtymän ja yksityisen järjestämän lukiokoulutuksen valtionosuuden perustetta vastaavan euromäärän laskemisessa merkitsee lisärahoituksen huomioon ottamista myös kunnan omarahoitusosuutta 8 §:n perusteella laskettaessa. 

Lain 24 §:n 1 momentti muutettaisiin siten, että lukion yksikköhintoja laskettaessa erityisen koulutustehtävän rahoitukseen varattaisiin yksikköhintalaskennasta erillinen määräraha tekemällä laskennallinen 1,57 prosentin suuruinen vähennys lukion yksikköhintojen laskemiseksi tarkoitettuun kustannuspohjaan. 

Pykälän 2 momentista poistettaisiin säännös, jonka mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi korottaa lukion yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella. Erityisen koulutustehtävän lisärahoituksesta säädettäisiin uudessa 24 a §:ssä. Momenttia muutettaisiin selvyyden vuoksi vielä siten, että siihen jäävä mahdollisuus korottaa yksikköhintaa erityisestä syystä ei mahdollistaisi yksikköhinnan korottamista koulutuksen järjestäjälle myönnetyn 24 a §:ssä tarkoitetun erityisen koulutustehtävän vuoksi. 

Pykälän 7 momentti muutettaisiin siten, että pykälän 2 momenttia vastaavasti siitä poistettaisiin mahdollisuus korottaa koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella. 

Pykälään lisättäisiin uusi 11 momentti, jonka mukaan sellaisten lukiokoulutuksen järjestäjien, jotka eivät enää hyötyisi sijaintikuntansa erityisen koulutustehtävän vuoksi tehtävän yksikköhinnan korotuksesta tai rahoitus muusta lainmuutokseen liittyvästä syystä merkittävästi laskisi, yksikköhintaa voitaisiin järjestelmämuutoksen vaikutusten tasoittamiseksi lain ensimmäisenä voimassaolovuotena ministeriön päätöksellä korottaa. Merkittävänä ja korvattavana osuutena voitaisiin pitää 3 prosentin ylittävää laskua lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksessa. Opiskelijamäärien muutoksesta johtuvaa laskua ei otettaisi huomioon. 

Lakiin lisättäisiin uusi 24 a §. Pykälässä säädettäisiin lukiolain 4 a §:ssä tarkoitetun erityisen koulutustehtävän sekä siihen mahdollisesti liittyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella myönnettävästä lisärahoituksesta. 

Pykälän 1 momentin mukaan lisärahoitusta myönnettäisiin 24 §:n 1 momentissa säädetty euromäärä muutettuna varainhoitovuoden kustannustasoon, joka 5 §:n 1 a kohdan mukaisesti jaettaisiin koulutuksen järjestäjille laskennallisten suoritteiden suhteellisten osuuksien mukaan. Lisärahoitusta ei kaksinkertaisen kompensaation vuoksi kuitenkaan maksettaisi sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on voimassa olevien säädösten mukaan oikeus ja joka tosiasiallisesti myös perii lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettuja maksuja. Vakiintuneen käytännön mukaan kyseisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaa ei ole erityisen koulutustehtävän nojalla korotettu. Koulutuksen järjestäjä voi päästä lisärahoituksen piiriin luopumalla opiskelijamaksujen perimisestä. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin erityisen koulutustehtävän suoritteista. Momentin mukaan koulutuksen järjestäjän suoritteet saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien ja erityiselle koulutustehtävälle säädettyjen painokertoimien tulot. Mikäli koulutuksen järjestäjällä on useita erityisiä koulutustehtäviä, suoritteita painotetaan koulutustehtäväkohtaisesti ja näin saadut painotetut suoritteet lasketaan yhteen. Rahoitusta laskettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon pykälän 3 momentti, jossa rajoitetaan lisärahoituksen laskemisesta oikeuttavien opiskelijoiden enimmäismäärää. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi koulutuksen järjestäjäkohtaisesti vielä erikseen korottaa painokertoimia sellaisen koulutuksen järjestäjän osalta, jonka erityiseen koulutustehtävään sisältyy valtakunnallinen kehittämistehtävä. Näin voidaan perustellusta syystä ministeriön kokonaisharkinnan pohjalta taata valtakunnallisesta kehittämistehtävästä huolehtivalle koulutuksen järjestäjälle muita erityisen koulutustehtävän saaneita korkeampi rahoitus. Momentissa säädettäisiin lisäksi, että erityisen koulutustehtävän mukaisen toiminnan käynnistyessä rahoitukseen oikeutetut suoritteet laskettaisiin arvioidun opiskelijamäärän mukaan käynnistymisvuonna ja kahtena sitä seuraavana vuonna, mikä mahdollistaa arvioon perustuvan rahoituksen myöntämisen jokaiselta ensimmäistä kertaa alkavalta erityisen koulutustehtävän mukaan opiskelevalta vuosiluokalta. Syyslukukaudella aloittavien ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrää painotetaan kertoimella 5/12. Sanamuoto kattaa myös tilanteet, joissa erityinen koulutustehtävä laajenee kattamaan uusia opetuksellisia painotuksia, esimerkiksi jos erityinen tehtävä laajenee kattamaan musiikkipainotteisen opetuksen lisäksi kuvataidepainotteisen opetuksen. Toteutuneen ja arvioidun opiskelijamäärän erotus otetaan huomioon kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden suoritteita laskettaessa. Käynnistymiseksi ei lueta tilannetta, jossa pelkästään koulutuksen järjestämislupa on uusittu, vaan myös toiminnan tulee olla uutta. 

Esityksen mukaan jatkossa koulutuksen järjestäjän erityisen koulutustehtävän lisärahoitus laskettaisiin seuraavasti: 

koulutuksen järjestäjän painotettu erityisen tehtävän opiskelijamäärä jaetaan kaikkien koulutuksen järjestäjien painotettujen erityisen tehtävän opiskelijamäärien summalla ja kerrotaan lisärahoitukseen vuosittain varatulla euromäärällä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ministeriölle toimivalta määrätä lukiokoulutuksen järjestämisluvassa koulutuksen järjestäjän lisärahoituksen laskennassa huomioon otettavien erityisen koulutustehtävän opiskelijoiden enimmäismäärästä. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin asetuksen antamisvaltuuksista. Momentin mukaan 2 momentissa tarkoitetuista painokertoimista olisi säädettävä valtioneuvoston asetuksella. Kertoimista säädettäessä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi oppiaineen tai opintokokonaisuuden painottamiseen liittyvät keskimääräistä suuremmat koulutuksen järjestämiskustannukset sekä koulutuspoliittinen tarve turvata kyseisen erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen toimintaedellytykset. 

Painokertoimien korottamisen perusteista valtakunnallisen kehittämistehtävän osalta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävän korottamisen osalta hakijakohtaista harkintavaltaa, toisin kuin valtioneuvoston asetuksessa säädettävien erityisen koulutustehtävän painokertoimien osalta. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kehittämistehtävän laajuus ja vaikuttavuus, kehittämistehtävään suunnatut ammatilliset ja taloudelliset voimavarat ja kehittämistehtävän kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys sekä muita kehittämisen kannalta merkityksellisiä seikkoja. 

Lain 32 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuus yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvon-lisäverottomista kustannuksista otettaisiin huomioon myös 24 a §:ssä tarkoitettua yksikköhinnasta riippumatonta erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta määrättäessä. 

Lain 50 §:n 2 momentti muutettaisiin siten, että 24 a §:ssä tarkoitettua rahoitusta ei tarkistettaisi varainhoitovuoden keskimääräisten opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä, vaan rahoitus määräytyisi koko varainhoitovuodeksi 24 a §:n 2 momentin mukaisesti varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien perusteella. Mainittu rahoitus muodostuu suhteellisena osuutena kaikkien rahoitukseen oikeutettujen koulutuksen järjestäjän suoritteista. Rahoituksen perusteena olevien suoritteiden määrän tarkistaminen yhden koulutuksen järjestäjän osalta vähentäisi tai korottaisi kaikkien rahoituksen saajien osuutta kesken varainhoitovuoden. Tämä aiheuttaisi merkittävää hallinnollista lisätyötä sekä vähentäisi rahoituksen ennakoitavuutta, mikä ei ole perusteltua. 

2.3  Vaihtoehtoiset keinot

Valmistelussa on selvitetty myös vaihtoehtoisia tapoja säädellä erityisen koulutustehtävän mukaista koulutusta. Selvitysmiehet Taipale ja Värri ovat 13.3.2015 julkaistussa selvityksessään ehdottaneet, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että koulutuksen järjestäjillä olisi ilman erillistä lupamenettelyä mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Samalla selvitysmiehet ehdottivat erityisten kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden määräaikaisen verkoston perustamista. Ehdotuksen mukaan osalle koulutuksen järjestäjistä myönnettäisiin hakemuksesta erityinen määräaikainen koulutus- ja kehittämistehtävä (taide-, urheilu-, kieli- ja tiedepainotukset). Tavoitteena olisi luoda valtakunnallisten innovaatiokeskusten verkosto, johon kuuluvat lukiot toimivat osana opettajankoulutusjärjestelmää (perus- ja täydennyskoulutus) ja koordinoivat lukioiden alakohtaisia kehittämisverkostoja. Lisäksi selvitysmiehet ehdottivat, että erityisen koulutustehtävän saaneille tai kehittämisverkostoon nimetyille koulutuksen järjestäjille rahoitus olisi suoriteperusteista (erityisen kehittämis- ja koulutustehtävän mukaisissa opinnoissa vuosittain valmistuneet). 

Lukion tuntijaon viimeisessä 2016 voimaan tulleessa uudistuksessa painotettiin kuitenkin lukion kaikille yhteisten opintojen tärkeyttä osana lukion yleissivistävää tehtävää. Näin ollen tähän esitykseen ei sisälly laajaa kaikille koulutuksen järjestäjille avointa poikkeamismahdollisuutta. Lisäksi tässä esityksessä on päädytty turvaamaan korkeampi rahoitus myös muille erityisen koulutustehtävän lukioille, kuin vain niille, joille myönnetään valtakunnallinen kehittämisvelvoite. Suoriteperusteiseen rahoitusmalliin lukiokoulutuksessa liittyy tarkemmin selvitettäviä asioita. Asiaa tulee harkita laajemmin koko lukiokoulutuksen osalta ja ottaa valmistelussa huomioon sähköisten rekisterien ja tiedonkeruuta koskevien kehittämishankkeiden eteneminen. 

3.1  Taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset opiskelijoille 

Esityksellä ei ole opiskelijoihin kohdistuvia suoria taloudellisia vaikutuksia. Lupakäytännöllä voidaan nykyistä lainsäädäntöä vastaavasti vaikuttaa erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuuteen, jolla puolestaan on vaikutuksia opiskelijoiden matka- ja majoituskustannuksiin. 

Taloudelliset vaikutukset koulutuksen järjestäjille 

Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus pysyy kokonaisuutena ennallaan, mutta se jakautuu jonkin verran eri tavoin eri koulutuksen järjestäjille. Tähän asti erityisen koulutustehtävän korotus on sisältynyt keskimääräiseen yksikköhintaan, joka perustuu toteutuneisiin lukiokoulutuksen valtakunnallisiin kustannuksiin. Jatkossa yksikköhintojen kustannuspohjasta tehtäisiin laskennallinen 1,57 prosentin suuruinen vähennys, joka varattaisiin erityisen koulutustehtävän lisärahoitukseen muutettuna kyseisen varainhoitovuoden kustannustasoon. Yksityisen opetuksen järjestäjät saisivat arvonlisäverokorotuksen myös erityisestä koulutustehtävästä. Pykälässä säädetty 1,57 prosentin osuus vastaa vuoden 2015 kustannuksista noin 11,2 miljoonaa euroa eli nykyistä erityisen koulutustehtävän rahoitustasoa. Vaikka muutoksessa keskimääräinen yksikköhinta laskee, vastaavasti järjestäjäkohtaisessa yksikköhintalaskennassa käytettävä tasauskerroin nousee. Tämän takia suurimmalla osalla koulutuksen järjestäjistä yksikköhintarahoitus säilyisi ennallaan. Myöskään erityisen tehtävän saaneiden ja muiden koulutuksen järjestäjien rahoituksen suhde ei esityksen vuoksi muutu. 

Vaikka erityisen koulutustehtävän rahoitustaso säilyy nykyisellä tasolla, koulutuksen järjestäjäkohtainen rahoitus muuttuu. Muutoksen euromääräisiä vaikutuksia ei voida arvioida koulutuksen järjestäjittäin, koska erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen määrää voidaan arvioida vasta uusien järjestämislupien myöntämisen yhteydessä. Muutosten suuruuteen vaikuttavat erityisen koulutustehtävän ja siihen liittyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän sisältyminen lupaan sekä yhtenäistettävät erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen määräytymisperusteet. 

Lisäksi yksityiset lukiokoulutuksen järjestäjät eivät jatkossa hyödy sijaintikuntansa erityisen koulutustehtävän korotuksesta. Esitetty muutos vaikuttaa 27 yksityisen koulutuksen järjestäjän rahoitukseen, joiden rahoituksen arvioidaan lain muutoksen vuoksi laskevan järjestäjästä riippuen 0,54—6,60 prosenttia. Vähennys vastaa vuoden 2015 opiskelijamäärän mukaan laskettuna yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Muutoksen johdosta kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien yksikköhinnat tulevat korottumaan vastaavalla euromäärällä. Tarkoitettujen yksityisten koulutuksen järjestäjien tulee sopeuttaa menonsa alenevaan yksikköhintaan. Lukiolain muutos on tarkoitus vahvistaa yli vuosi ennen rahoitusmuutoksen voimaan tuloa. Lisäksi vuoden 2019 osalta opetus- ja kulttuuriministeriö voi korottaa yksikköhintaa muutosten vaikutusten tasoittamiseksi esitetyn 24 §:n 11 momentin nojalla. 

Kokonaisuutena esitettyjen muutosten taloudelliset vaikutukset arvioidaan suotuisiksi koulutuksen järjestäjille. Erityisen koulutustehtävän rahoitus olisi jatkossa ylläpitäjäneutraalia ja kohtelisi kunnallisia ja yksityisiä koulutuksen järjestäjiä yhdenvertaisesti. Lisäksi toimintaan perustumaton hyöty poistuisi, kun kuntien yksikköhintaan ei enää sisältyisi erityisen koulutustehtävän korotusta. 

Seuraavissa taulukoissa on esimerkkilaskelmin havainnollistettu erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen jakautumista. Esimerkkilaskelmissa on oletettu, että erityisen tehtävän valtakunnalliseen kehittämistehtävään kohdistettaisiin noin 2 miljoonaa euroa, jolloin tätä euromäärää ei ole huomioitu alla olevissa laskelmissa. Erityisen koulutustehtävän lisärahoitus perustuu koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteelliseen osuuteen kaikkien koulutuksen järjestäjien yhteenlasketuista suoritteista. Näin ollen opiskelijakohtaisen lisärahoituksen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi luvissa määritelty lisärahoituksen laskennassa huomioon otettava opiskelijoiden enimmäismäärä on. Esimerkissä A erityisen koulutustehtävän luvissa rahoitukseen oikeutettavia opiskelijoita on 8800, ja esimerkissä B 6000. 

Esimerkkitaulukoiden rahoituksen summan ero johtuu pyöristyksistä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti vuoden 2016 lopussa erityisen koulutustehtävien luvan omaaville koulutuksen järjestäjille kyselyn erityisen tehtävän opiskelijamääristä ja kustannuksista. Esimerkeissä A ja B käytetyt kertoimet on muodostettu kyselyn kautta saatujen kustannustietojen pohjalta. 

Valtion oppilaitoksienmäärärahatasosta päätetään vuosittain valtion talousarviossa momentin 29.10.01 (Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot) yhteydessä , koska valtion oppilaitokset eivät ole rahoituslain piirissä. 

Tiedonkeruu tarkentuu jonkin verran aiemmasta johtuen siitä, että painotettujen suoritteiden laskenta edellyttää opiskelijamäärätietoja vuosittain 20.9 opetuspainotuskohtaisesti. Tästä ei arvioida olevan merkittäviä lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille. 

Esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia kunnan rahoitusosuuteen. 

Esityksellä ei arvioida olevan erityisiä yritysvaikutuksia. 

Taloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen ja kansantalouteen 

Erityiseen koulutustehtävään sisältyvällä valtakunnallisella kehittämistehtävällä voi olla positiivisia välillisiä vaikutuksia kansantalouteen, mikäli koulutuksen laatu nousee. Muutoin esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia julkiseen talouteen ja kansantalouteen, koska erityinen koulutustehtävä on tälläkin hetkellä osa lukiokoulutusta. 

3.2  Yhteiskunnalliset vaikutukset ja lapsivaikutukset

Voidaan arvioida, että mahdollisuus myöntää valtakunnallinen kehittämistehtävä ja siihen liittyvä rahoitus, lisää koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja auttaa myös muiden kuin erityisen koulutustehtävän saaneiden lukiokoulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. 

Lapsen oikeuksien sopimusta valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan sopimusvaltion velvollisuutena on tarkastella kaikkea kansallista lainsäädäntöä ja siihen liittyviä hallinnollisia ohjeita sen varmistamiseksi, että yleissopimusta noudatetaan täysimääräisesti. Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja muussa toiminnassa. Opiskelijoiden oikeudesta suorittaa voimassa olevan lainsäädännön nojalla aloittamansa erityisen koulutustehtävän mukaiset opinnot ja opetuksen järjestäjän oikeudesta saada tehtävän hoitamiseksi asianmukainen rahoitus säädetään lakiesitysten voimaantulo- ja siirtymäsäännöksissä. Esityksellä ei arvioida olevan erityisiä lapsivaikutuksia. 

3.3  Vaikutukset koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan

Erityistä koulutustehtävää hakevat koulutuksen järjestäjät olisivat joutuneet tuntijakoasetuksen muutoksen vuoksi hakemaan koulutuksen järjestämislupiinsa erityistä koulutustehtävää tästä lainmuutoksesta huolimatta. Tarkentuneista lupaehdoista ei arvioida aiheutuvan hakijoille lisätyötä. Arviot erityisen koulutustehtävän rahoituksen muutoksista on esitetty kohdassa 3.1. Esitetty velvollisuus säännönmukaisesti selvittää erityisen koulutustehtävän edellytysten täyttymistä on uusi velvollisuus lupaviranomaiselle. Koulutuksen järjestäjien näkökulmasta kyseessä ei voida katsoa olevan uusi velvollisuus, vaikka heidän voidaan edellyttääkin myötävaikuttavan selvityksen suorittamiseen. Voimassa olevan lukiolain 16 §:n 2 momentin nojalla koulutuksen järjestäjillä on jo nykyisin muun muassa velvollisuus osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin ja rahoituslain perusteella velvollisuus toimittaa valtionapuviranomaiselle sen tarvitsemat tiedot. 

3.4  Tasa-arvovaikutukset

Lukiokoulutukseen vuosittain valituista on enemmistö tyttöjä. Valtakunnallisesti ja alueellisesti monipuolisen opetustarjonnan turvaaminen kannustaa molempia sukupuolia hakeutumaan lukio-opintoihin. Etenkin poikien suosimien liikunnan, matematiikan ja luonnontieteiden erityisten koulutustehtävien voidaan arvioida lisäävän poikien halukkuutta lukio-opintoihin.