1.1  Tausta

Maatalouden kirjanpidon tietoverkko (FADN) on ainutlaatuinen, yli 80 000 maatilalta vuosittain saatavien mikrotaloudellisten ja kirjanpitotietojen lähde. Komissio ilmoitti Pellolta pöytään -strategiassa (COM(2020) 381 final) aikomuksestaan muuttaa FADN (Farm Accountancy Data Network) maatilojen kestävyyttä koskevaksi tietoverkoksi (Farm Sustainability Data Network, FSDN). Euroopan komissio antoi 22.6.2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 muuttamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkon muuntamisesta maatilojen kestävyyden tietoverkoksi (COM(2022) 296 final). 

Esityksen valmisteluun on johtanut tarve antaa neuvoston asetusta (EY) 1217/2009 täydentävää sääntelyä. Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009) maatalouden kestävyyden tietoverkon perustamisesta (jäljempänä FSDN-asetus) tuli voimaan marraskuussa 2023. FSDN-asetuksen nojalla annettavat alemman asteiset säädökset tulivat voimaan 2024 aikana. 

FADN-järjestelmään osallistuminen on ollut jäsenvaltioiden maatalousyrittäjille vapaaehtoista, mikä on nähty edellytyksenä laadukkaan aineiston tuottamiselle. Vapaaehtoisuus on pääperiaate, myös uudessa FSDN-järjestelmässä, vaikka kerättävä tietoaineisto kasvaakin. Kasvavan tietoaineiston keräämisen lisärasitteen hillitsemiseksi on tarkoituksenmukaista etsiä keinoja, joilla jo olemassa olevia viranomaistietoja ja FSDN-tilan niin halutessa, myös yksityisten toimijoiden hallussa olevia tietoja voitaisiin suoraan hyödyntää. Kerättävän tiedon saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota, kun Euroopan unionin lähtökohdista asetetut vaatimukset kasvavat. 

FADN-järjestelmä on perinteisesti käsittänyt erityisesti tilojen taloudelliseen toimintaan liittyvät kirjanpitotiedot, mutta myös tuotannon tehokkuuteen liittyviä muuttujia kuten lannoitteiden käytön tietoja sekä tuottavuuden kehittymiseen liittyviä työmäärien seurantaa sekä yrittäjien että työntekijöiden tekemänä. Ympäristölliset tiedot laajenevat siksi, että aineisto kuvaisi monipuolisemmin yritysten toiminnan luonnetta, vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia. Samoin maatalousyritysten sosiaalisen ulottuvuuden eli käytännössä työntekijöihin ja työn tekemiseen liittyvien muuttujien lisäämisen tarkoitus on parantaa tietojen kattavuutta sekä vaikutusten arviointiin liittyvää analyysiä. 

Esityksen valmisteluun on lisäksi johtanut tarve päivittää Luonnonvarakeskusta koskevaa sääntelyä vastaamaan paremmin Luonnonvarakeskuksen tarpeita ja nykyistä toimintaa. 

1.2  Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Esitys on valmisteltu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. 

Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla osoitteessa mmm.fi/hankkeet tunnuksella MMM007:00/2024. 

2.1  Maatilojen kestävyyden tietoverkko

Luonnonvarakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2014) 1 §:ssä säädetään tarkemmin Luonnonvarakeskuksen tehtävistä. Pykälän 3 momentissa säädetään, että Luonnonvarakeskus toimii verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 7 artiklassa tarkoitettuna yhdyselimenä. 

FADN-järjestelmässä on kerätty tilojen maatalouden taloudelliseen toimintaan liittyvät kirjanpitotiedot sekä tuotantoprosessiin liittyviä tietoja, kuten sato- ja viljelytiedot, tuotantoeläinten määrät sekä mm. yrittäjien työpanoksen ja palkkatyön laajuuteen liittyviä tietoja. Maatalouden kestävyyden tietoverkossa, aineistokeräys laajenee merkittävästi, ympäristöön ja sosiaalisiin aiheisiin liittyviin tietoihin.  

FSDN-asetus edellyttää, että kansallisilla yhdyselimillä on oikeus päästä asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa lueteltuihin tietolähteisiin ja käyttää niitä maksutta. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että yhdyselimillä on oikeus päästä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietolähteisiin ja käyttää niitä. Jäsenvaltiot voivat perustaa tätä varten tarvittavat yhteistyömekanismit, joilla helpotetaan kyseisten tietolähteiden tosiasiallista saatavuutta ja käyttöä. Pääsy- ja käyttöoikeus on myönnettävä myös siinä tapauksessa, että yhdyselin antaa tehtäviään puolestaan suoritettaviksi oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille. 

Luonnonvarakeskus ei ole solminut sopimuksia yksittäisten yrittäjien kanssa. FADN-aineisto on kerätty yrittäjistä, jotka ovat liittyneet kannattavuuskirjanpitoon. Kannattavuuskirjanpitoon liittyminen on yrittäjille täysin vapaaehtoista ja siitä on mahdollista myös erota ilman seuraamuksia. FSDN-aineisto on tarkoitus kerätä vastaavalla tavalla yrittäjiltä, jotka liittyvät kannattavuuskirjanpitoon. Liittymisen yhteydessä yrittäjiltä kerätään suostumus heidän tietojensa käsittelyyn. 

2.2  Luonnonvarakeskuksen organisaatio ja johtokunta

Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 3 §:ssä säädetyllä tavalla Luonnonvarakeskuksen organisaatio muodostuu valtakunnallisista tulosvastuullisista yksiköistä sekä koko keskuksen toimialan kattavista toiminnoista. Lisäksi keskuksessa on tilastotehtävien hoitamista varten muiden tehtävien hoitamisesta organisatorisesti erillinen ja riippumaton tulosvastuullinen yksikkö. Luonnonvarakeskuksen organisaatiosta ei ole välttämätöntä säätää nykyisellä tarkkuudella. Joustavampi organisaation rakennetta koskeva sääntely mahdollistaisi organisaation kehittämisen tulevaisuudessa ilman lainsäädäntömuutoksia. Tilastotehtävien hoitamista koskevaa sääntelyä ei ole tarpeen muuttaa. Pykälän 3 momentissa säädetään Luonnonvarakeskuksen johtokunnasta. Voimassa olevan sääntelyn mukaan valtioneuvosto asettaa johtokunnan tukemaan Luonnonvarakeskuksen toiminnan strategista johtamista. Tarkemmat säännökset johtokunnasta on annettu valtioneuvoston asetuksessa Luonnonvarakeskuksesta (715/2014). Käytännössä johtokunta ei ole osoittautunut parhaaksi mahdolliseksi ratkaisuksi Luonnonvarakeskuksen toiminnan strategisen johtamisen tukemiseksi. Nykytilanteessa johtokunnan ja pääjohtajan vastuissa ja rooleissa on tullut ilmi epäselvyyksiä, joita olisi tarpeellista selkeyttää. Johtokunnalle kuuluu nykyisin joitain yhtiön hallituksen tyyppisiä vastuita, mutta se ei ole kuitenkaan yhtiön hallituksen toimivaltaa omaava toimielin. Johtokunnalla ei esimerkiksi ole oikeutta nimittää tai erottaa pääjohtajaa. Myös maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa Luonnonvarakeskusta eikä johtokunta. Johtokunta on poikkeuksellinen valinta tukemaan viranomaisen johtoa. Neuvottelukunta taas on laajasti muissa viranomaisissa käytössä olevat toimielinmalli, joka selkeyttäisi Luonnonvarakeskuksen nykyistä tilannetta. Lisäksi voimassa olevan pykälän 3 momentissa säädetään neuvottelukuntien asettamisesta. Neuvottelukunnilla tarkoitetaan voimassa olevassa sääntelyssä esimerkiksi tutkimushankkeita varten perustettavista neuvottelukunnista tai muista lähtökohtaisesti väliaikaisesti ja hankekohtaisesti perustettavista neuvottelukunnista. Tällaisista esimerkiksi tutkimushankkeita varten perustettavista neuvottelukunnista ei ole välttämätöntä säätää laissa. 

2.3  Ratkaisuvalta

Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 5 §:ssä säädetään muun muassa pääjohtajalle kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä. Voimassa olevan sääntelyn mukaan pääjohtajalle kuuluvaa ratkaisuvaltaa voidaan työjärjestyksellä siirtää muulle virkamiehelle. Voimassa oleva sääntely ei käytännössä toimi, koska Luonnonvarakeskuksessa on myös työsuhteessa olevaa henkilöstöä. 

2.4  Riistatalouden ja metsästyksen tilastointi

Lakia ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sovelletaan Luonnonvarakeskuksen toimintaan tilastolaissa (280/2004) tarkoitettuna tilastoviranomaisena. Voimassa olevasta lainsäädännöstä puuttuu riistaa ja metsästystä koskeva tilastointitehtävä. Tosiasiassa Luonnonvarakeskus julkaisee nykyisinkin tilastoja riistasta ja metsästyksestä, vaikka niitä koskevat säännökset puuttuvat ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetusta laista. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Ehdotuksen mukaan Luonnonvarakeskus toimisi FSDN-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna yhdyselimenä. Lain 2 §:n lisättäisiin myös säännökset Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeuksista sen toimiessa yhdyselimenä. 

Esityksen mukaan laissa ei enää säädettäisi Luonnonvarakeskuksen organisaation rakenteesta lukuun ottamatta tilastotehtävien hoitamista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan poistettavaksi Luonnonvarakeskuksen johtokuntaa koskevat säännökset. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista riistaa ja metsästystä koskeva Luonnonvarakeskuksen tilastointitehtävä. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

7.1  Laki Luonnonvarakeskuksesta

2 §.Tehtävät. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain 2 §:n 2 momenttia. Uuteen 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että Luonnonvarakeskus toimii FSDN-asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuna yhdyselimenä. Tehtävästä on aiemmin säädetty Luonnonvarakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa, mutta FSDN-asetuksen edellyttäessä laajempia tiedonsaantioikeuksia on perusteltua lisätä viittaus tehtävään myös Luonnonvarakeskuksesta annettuun lakiin. 

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lain 2 §:ään uusi 3 momentti, jonka mukaan kansallisena yhdyselimenä toimiessaan Luonnonvarakeskuksella on salassapitosäännösten estämättä ja maksutta oikeus saada Ruokavirastolta, Tilastokeskukselta, Luonnonvarakeskukselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta, maa- ja metsätalousministeriöltä sekä Maanmittauslaitokselta niiden hallussa olevat FSDN-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot ja luovuttaa ne edelleen salassapitosäännösten estämättä Euroopan komissiolle. 

Uusi momentti on tarpeen sen varmistamiseksi, että Luonnonvarakeskuksella on pääsy kaikkiin FSDN-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa mainittuihin tietoihin salassapitosääntöjen estämättä ja maksutta. Tiedonsaantioikeus siis lähtökohtaisesti murtaa salassapidon. Tiedonsaantioikeus perustuu FSDN-asetuksen 4 artiklan 3 kohtaan, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdyselimillä on oikeus päästä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietolähteisiin ja käyttää niitä. Maksuttomuus perustuu FSDN-asetuksen 4 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan yhdyselimillä on oikeus päästä seuraaviin tietolähteisiin ja käyttää niitä maksutta. 

Tiedonsaantioikeus kohdistuisi seuraaviin viranomaisiin: Ruokavirasto, Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, maa- ja metsätalousministeriö sekä Maanmittauslaitos. Luonnonvarakeskus tulee mainita tiedonsaantioikeuksia koskevassa listauksessa, koska tiedonsaantioikeus koskisi myös tilastoviranomaisen hallussa olevaa tilastotietoa. Tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan riippumatta siitä, mitä viranomaisten velvollisuudesta luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muulla lailla säädetään, tilastoviranomaisen tilastotarkoituksiin saamia tietoja voidaan luovuttaa ulkopuolisille vain tässä laissa tai muussa erityisesti valtion tilastotointa koskevassa laissa säädetyin perustein taikka sen nimenomaisella suostumuksella, jota tiedot koskevat. Luonnonvarakeskuksella olisi oikeus saada haltuunsa tilastotietoa sen nimenomaisella suostumuksella, jota tiedot koskevat. Suostumus kerätään tiloilta kannattavuuskirjanpitoon liittymisen yhteydessä. 

Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin toimivaltaisen viranomaisen eli Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeudesta suhteessa yksityiseen yhteisöön. Momentin mukaan, mikäli 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ei olisi viranomaisten saatavilla Luonnonvarakeskuksella olisi oikeus pyytää kirjanpitotilan tietoja yksityiseltä yhteisöltä. Uuden 4 momentin mukaan, jos 3 momentissa tarkoitettuja tietoja ei ole kansallisilla viranomaisilla, Luonnonvarakeskus voi pyytää FSDN-asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kirjanpitotilan tällaisia tietoja niitä hallussaan pitävältä muulta yksityiseltä yhteisöltä kuin kirjanpitotilalta. Luonnonvarakeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada mainitussa momentissa tarkoitetut tiedot muulta yksityiseltä yhteisöltä kuin kirjanpitotilalta, jos kirjanpitotilan tiedot ovat kyseisen yhteisön hallussa. Luonnonvarakeskuksella on oikeus luovuttaa tiedot edelleen salassapitosäännösten estämättä Euroopan komissiolle. Tarkoituksena on pitää suoraan kirjanpitotiloihin kohdistuvaa vastausrasitusta mahdollisimman kevyenä. Yksityiseltä yhteisöltä kerättäviä tietoja voitaisiin kerätä esimerkiksi neuvonta-, kotieläinten jalostus-, terveys ja hoitopalveluita tarjoavilta yhteisöilta. Luonnonvarakeskuksen tiedonsaantioikeus yksityiseltä yhteisöltä olisi aina toissijainen suhteessa viranomaisilta saataviin tietoihin ja tulisi sovellettavaksi vain siinä tilanteessa, jossa viranomaisilla ei olisi FSDN-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, mutta kirjanpitotilojen tiedot olisi kerätty yksityisen yhteisön toimesta. Luonnonvarakeskus voisi luovuttaa tiedot edelleen Euroopan komissiolle. 

FSDN -aineiston kannalta välttämättömiä kirjanpitotilojen tietoja keräävät tällä hetkellä seuraavat yksityiset yhteisöt: ProAgria eli Pro Agria Keskusten Liitto ry ja alueelliset ProAgria-keskukset: ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens förbund (SLF), ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria Länsi-Suomi, ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Pohjois-Suomi, ProAgria Nylands, Svenska Lantbrukssällskan (NSL), ProAgria Keski-Suomi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, ProAgria Keski-Pohjanmaa, ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), ProAgria Etelä-Savo, ProAgria Finska Hushållningssällskapet (FHS). Tiedonsaantioikeudet koskisivat myös seuraavia yhdistyksiä: Kauppapuutarhaliitto ry, Suomen Mehiläishoitajain Liitto – SML ry, Puutarhaliitto ry, Eläinten terveys ETT ry sekä seuraavia osakeyhtiöitä: Mtech Digital Solutions Oy, Suonentieto Oy, Softsalo Oy, Envitecpolis Oy ja Nikitec Oy sekä seuraavaa osuuskuntaa: Faba osk. Edelle tehtyä listausta ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi ja se perustuu esityksen antohetken tietoihin niistä yksityisistä yhteisöistä, jotka keräävät FSDN-aineiston kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavilla kansallisilta viranomaisilta. 

Maatilojen kestävyyden tietoverkon perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 soveltamissäännöistä ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/220 kumoamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2024/2746, liitteissä VII (7 artiklassa tarkoitettu suoraan tilan toimintaan liittyvä muu ansiotoiminta) ja VIII (10 artiklassa tarkoitetut maatilailmoituksen muuttujien, muodon ja rakenteen sekä toimitustiheyden määrittely) määritellään tarkemmin mitä muuttujia Luonnonvarakeskuksen tulee toimittaa komissiolle. Kaikkia liitteissä lueteltuja muuttujia ei ole kaikkien tilojen osalta saatavilla viranomaisrekistereistä. Jokainen jäsenmaa on kuitenkin velvollinen toimittamaan samat muuttujat komissiolle riippumatta siitä, ovatko muuttujien tiedot viranomaisilla. Esimerkiksi Pro Agrialta on saatavissa kasvi- ja lohkokohtaiset viljelysuunnitelmat, joita maatalousyrittäjät tekevät Pro Agrian tietojärjestelmiin. Pro Agrian tietojärjestelmistä saadaan FSDN-muuttuja ”kasvinsuojeluaineiden käyttö”. Kotieläintilojen FSDN-muuttuja ”mikrobilääkkeiden käyttö” on saatavissa Naseva-rekisteristä, jota hallinnoi Eläinten terveys ETT ry. Tiedonsaantioikeus on tarpeen sen varmistamiseksi, että Luonnonvarakeskuksella on pääsy kaikkiin FSDN-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa mainittuihin tietoihin. 

FSDN-asetuksen ollessa sellaisenaan sovellettavaa oikeutta on välttämätöntä, että tietoja saadaan myös yksityisiltä toimijoilta FSDN-asetuksen 7 artiklan 1 tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi. Kuten edellä on todettu, FSDN-aineisto kootaan yrittäjistä, jotka ovat liittyneet kannattavuuskirjanpitoon. Kannattavuuskirjanpitoon liittyminen on yrittäjille täysin vapaaehtoista ja siitä on mahdollista myös erota ilman seuraamuksia. Liittymisen yhteydessä yrittäjiltä kerätään suostumus heidän tietojensa käsittelyyn. Yksityisiä yhteisöjä koskevat tiedonsaantioikeudet koskisivat lopulta siis hyvin pientä määrää yksityisiä toimijoita ja vain sellaisia FSDN-asetuksen mukaisia tietoja, joita ei olisi saatavilla viranomaislähteistä. Lisäksi Luonnonvarakeskuksella olisi aina suostumus heidän tietojensa käsittelyyn. 

Yhteisö olisi velvollinen luovuttamaan tiedot salassapitosäännösten estämättä. FSDN-aineiston perustuessa vapaaehtoisuuteen olisi Luonnonvarakeskuksella kuitenkin aina kirjanpitotilan lupa muun yksityisen yhteisön kuin kirjanpitotilan hallussa olevien tietojen saamiseen ja käsittelyyn. FSDN-asetuksen perusteella kerättävien tietojen laajuus huomioon ottaen ei ole mahdollista selostaa tyhjentävästi, mitkä salassa pidettävät tiedot voisivat olla 4 momentissa tarkoitettuja tietoja. Yksityiseltä yhteisöltä kerättävät tiedot saattavat sisältää esimerkiksi liikesalaisuuksia ja olla tällä perusteella salassa pidettäviä. 

FSDN-asetuksen mukaista tiedonsaantioikeutta rajoittaa se, että tietojen tulee olla välttämättömiä FSDN-asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi. Yksityiseltä yhteisöltä kerättäviä tietoja rajoittaisi lisäksi se, että tietoja ei voitaisi pyytää, jos samat tiedot ovat saatavissa viranomaisilta. Tietojen käyttöä rajoittaa lisäksi FSDN-asetuksen 16 artikla, jonka 1 kohdan mukaan asetuksen täytäntöönpanon aikana saatuja yksittäisiä tietoja käytetään vain kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen. Jäsenvaltiot tai komissio eivät saa missään tapauksessa käyttää tällaisia yksittäisiä tietoja muihin tarkoituksiin, etenkään asetuksen (EU) 2021/2116 mukaiseen valvontaan tai verotustarkoituksiin. Luonnonvarakeskus ei siis saisi käyttää FSDN-asetuksen nojalla saamiaan yksittäisiä tietoja muuhun kuin asetuksessa säädettyihin tarkoituksiin. 

FSDN-tiedot sisältävät henkilötietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tunnistettavissa olevana pidetään luonnollista henkilöä, joka voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa erityisesti tunnistetietojen, kuten nimen, henkilötunnuksen, sijaintitiedon, verkkotunnistetietojen taikka yhden tai useamman hänelle tunnusomaisen fyysisen, fysiologisen, geneettisen, psyykkisen, taloudellisen, kulttuurillisen tai sosiaalisen tekijän perusteella. Luonnonvarakeskus olisi rekisterinpitäjä maatilailmoituksiin sisältyvien henkilötietojen käsittelyä varten. 

Henkilötietojen käsittelystä säädetään yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja sitä täsmentävässä ja täydentävässä kansallisessa tietosuojalaissa (1050/2018). Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään tietojen käsittelyn oikeusperusteista. FSDN-aineiston perustuessa laintasoiseen velvoitteeseen, Luonnonvarakeskuksella on aina 6 artiklan 1 kohdan c kohdan mukainen käsittelyperuste. 

Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa säädetään erityisistä henkilötiedoista. Mainitun kohdan mukaan sellaisten henkilötietojen käsittely, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys sekä geneettisten tietojen käsittely, biometristen tietojen käsittely henkilön yksiselitteistä tunnistamista varten tai terveyttä koskevien tietojen taikka luonnollisen henkilön seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevien tietojen käsittely on kiellettyä. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja saa käsitellä, kun kieltoon on säädetty poikkeus yleisessä tietosuoja-asetuksessa tai erikseen unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä. 

FSDN-aineistoon ei nykymuodossa sisälly tietoja, joita voitaisiin pitää erityisinä henkilötietoina. FSDN-asetuksen valmisteluvaiheessa komissio ehdotti, että aineistoon sisällytettäisiin työntekijöiden järjestäytymisaste eli ammattiliiton jäsenyys, mutta tämän tiedon keräämisestä luovuttiin valmistelun aikana. 

3 §.Luonnonvarakeskuksen organisaatio ja johtaminen. Pykälästä poistettaisiin pykälän 1 momentin ensimmäinen lause. Pykälän ensimmäisessä momenttiin jäisi pelkästään voimassa oleva tilastotehtävien organisoimista koskeva säännös. Muutoksen tarkoituksena olisi Luonnonvarakeskuksen organisaatiorakennetta koskevan sääntelyn joustavoittaminen. Organisaation rakennetta koskevan sääntelyn vähentäminen lakitasolla mahdollistaisi mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävien organisaatiomuutosten järjestämisen helpommaksi. 

Pykälän 2 momenttia ei muutettaisi. 

Pykälän 3 momentti kumottaisiin. Nykyisen Luonnonvarakeskuksen johtokunnan tilalle on tulevaisuudessa tarkoitus perustaa neuvottelukunta, josta säädettäisiin Luonnonvarakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. 

5 §.Ratkaisuvalta. Pykälään tehtäisiin pääjohtajan ratkaisuvallan siirtämistä koskeva muutos. Pykälässä säädettäisiin, että pääjohtaja ratkaisee Luonnonvarakeskukselle kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä. Pääjohtajalle kuuluvaa ratkaisuvaltaa voidaan työjärjestyksellä siirtää muulle Luonnonvarakeskukseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle. Pääjohtajan ratkaisuvaltaa, joka liittyy Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtäviin, voidaan kuitenkin siirtää vain muulle virkamiehelle. Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka työjärjestyksen nojalla muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Luonnonvarakeskuksessa on sekä virkasuhteessa, että työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Muutos mahdollistaisi pääjohtajalle kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisen myös muulle kuin virkasuhteessa olevalle henkilölle työjärjestyksellä, jos ratkaisuvalta ei liity Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtäviin. Muutos ei siten mahdollistaisi julkisten hallintotehtävien siirtämistä työsuhteiselle henkilölle. Esimerkiksi sopimusten allekirjoittamiseen liittyvä ratkaisuvalta kuuluu pääjohtajalle. Siten eräiden sopimusten allekirjoittamista koskevaa ratkaisuvaltaa voitaisiin siirtää työjärjestyksellä pääjohtajalta työsuhteiselle henkilölle, jos sopimuksen allekirjoittaminen ei liity Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtäviin. Tällaisia sopimuksia voisivat olla esimerkiksi työsopimukset. Lisäksi sopimuksia, joiden allekirjoittamiseen käytettävä ratkaisuvalta ei liity Luonnonvarakeskuksen viranomaistehtäviin, eikä siten sisältäisi julkisten hallintotehtävien siirtämistä työsuhteiselle, voisivat olla esimerkiksi eräät tutkimusyhteistyöhön liittyvät ja asiakasrahoitteisten hankkeiden toteuttamiseen liittyvät sopimukset. 

8 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin poistamalla johtokunnan asettamista, tehtäviä ja ratkaisuvaltaa koskeva valtioneuvoston asetuksenantovaltuus. Ensimmäinen momentti pysyisi muilta osin ennallaan. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tarkempia säännöksiä Luonnonvarakeskuksen johtamisesta, tehtävistä sekä asioiden ratkaisemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös keskuksen henkilöstöstä ja arvonimistä. 

7.2  Laki ruoka- ja luonnonvaratilastoista

2 §.Ruoka- ja luonnonvaratilastot. Pykälään lisättäisiin uusi 5 kohta, jossa säädettäisiin, että Luonnonvarakeskus tuottaa ja julkaisee tilastot, jotka koskevat riistataloutta ja metsästystä. Pykälän 4 kohtaa muutettaisiin vain lisäämällä puolipiste pisteen tilalle, jotta pykälään voidaan lisätä uusi 5 kohta. Metsästystä ja riistataloutta koskevien tilastojen tuottaminen ja julkaiseminen on jo osa Luonnonvarakeskuksen nykyistä toimintaa. 

10.1  Tietojenvaihtoa ja henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely

Esitys on merkityksellinen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja 1. lakiehdotusta on tarkasteltava perustuslain 10 §:n näkökulmasta. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Perusoikeutena turvatun yksityiselämän suojan on katsottu rajoittavan lainsäätäjän liikkumavaraa henkilötietojen suojasta säädettäessä (PeVL 2/2018 vp). Esityksen mukaan Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 2 §:ään lisättäisiin Luonnonvarakeskuksen FSDN-asetuksen mukaiset tehtävät Luonnonvarakeskukselle ja säädettäisiin tehtävää koskevista tiedonsaantioikeuksista. 

FSDN-asetus sisältää artikloita, jotka edellyttävät kansallisia viranomaisia toimittamaan tietoja Euroopan komissiolle. Vaikka kyse on sellaisenaan sovellettavasta asetuksesta, esitetään täydentävän kansallisen sääntelyn antamista kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission välisen tietojenvaihdon toimivuuden varmistamiseksi. Käsiteltävänä olevassa esityksessä esitetään Luonnonvarakeskuksen toimimista kansallisena yhdyselimenä. Yhdyselimenä toimimisen mahdollistamiseksi Luonnonvarakeskukselle esitetään säädettäväksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta kansallisilta viranomaisilta tietoja sekä toimittaa ne edelleen Euroopan komissiolle. 

FSDN-tiedot sisältäisivät henkilötietoja, mutta eivät yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklassa säädetään tietojen käsittelyn oikeusperusteesta. Mainitun artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on lainmukaista, jos se on tarpeen rekisterinpitäjälle kuuluvan lakisääteisen velvoitteen hoitamiseksi. Artiklan 3 kohdan mukaan käsittelyn oikeusperusteesta on säädettävä joko unionin tai kansallisessa lainsäädännössä. Tiedonsaantioikeuksien perustuessa aitoon vapaaehtoisuuteen ja suoraan sovellettavaan unionin oikeuteen, joka rajaa kerättävän tiedon käyttöä, voidaan ehdotettua sääntelyä pitää yleisen edun mukaisena ja oikeasuhtaisena. Esityksen vaikutuksia henkilötietojen suojaan on kuvattu tarkemmin edellä luvussa 4.2.3. Esityksen 1. lakiehdotuksen tiedonsaantioikeuksia koskevassa 2 §:ssä annettaisiin kansallista erityissääntelyä yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan nojalla. 

Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan yleisen tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely, jota tulkitaan ja sovelletaan EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen oikeuksien mukaisesti, muodostaa yleensä riittävän säännöspohjan myös perustuslain 10 §:ssä turvatun yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Näin ollen erityislainsäädäntöön ei ole yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla enää valtiosääntöoikeudellisista syistä välttämätöntä sisällyttää kattavaa ja yksityiskohtaista sääntelyä henkilötietojen käsittelystä. Lähtökohtana on, että henkilötietojen suojaa koskeva sääntely nojautuu mahdollisimman pitkälti yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyyn ja että kansallista liikkumavaraa käytetään vain siltä osin, kuin se on sallittua ja toisaalta välttämätöntä henkilötietojen suojan toteuttamiseksi (PeVL 14/2018 vp. ja PeVL 2/2018 vp.). 

Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Lausunnossaan PeVL 12/2019 vp perustuslakivaliokunta on arvioinut EU:n yhteistyöasetukseen perustuvaa kuluttajaviranomaisen valvontatoimivaltuuteen liittyvää tiedonsaantioikeutta perustuslain 10 §:ssä turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunta piti selvänä, että EU:n sekundäärioikeuden etusijan vuoksi yhteistyöasetuksessa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien asianmukaista soveltamista on pidettävä perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaan sääntelyyn liittyvässä vakiintuneessa käytännössä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. Koska säädetyn oli tarkoitus kattaa asetusta laajemmin tiedonsaantioikeuksia myös yksinomaan kansallisen harkinnan perusteella, valiokunnan mielestä tiedonsaantioikeutta koskevaa sääntelyä oli, yhteistyöasetuksen mahdollistamissa puitteissa, täsmennettävä erikseen luetteloimalla ne yksityiselämän suojan ytimeen kuuluvat arkaluonteiset tiedot, joita tiedonsaantioikeuden oli tarkoitus kattaa. Vaihtoehtoisesti tiedonsaantioikeus oli sanonnallisesti sidottava säännöksessä välttämättömään asetuksessa säädetyn tiedonsaantioikeuden soveltamisen tai säännöksessä erikseen ja täsmällisesti määritellyn muun tarkoituksen kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä arvioitavassa sääntelykontekstissa ensisijaisesti oli kuitenkin syytä pyrkiä arkaluonteisten tietojen osalta mahdollisimman täsmälliseen ja tarkkarajaiseen luettelointiin. 

Perustuslakivaliokunnan mukaan asetuksessa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien asianmukaista soveltamista on pidettävä perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaan sääntelyyn liittyvässä vakiintuneessa käytännössä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. Esityksen 1. lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentissa ehdotetut tiedonsaantioikeudet sidotaan sanonnallisesti myös välttämättömään. Esityksessä ehdotetuilla kansallisena yhteysviranomaisena toimimista ja tietojenvaihtoa koskevissa säännöksissä on kysymys asetuksen määräyksiin perustuvan tietojenvaihdon toimivuuden varmistamisesta. Ehdotetuilla säännöksillä ei esitetä säädettäväksi asetuksen edellyttämää laajemmasta tietojensaannista ja säännöksissä viitataan nimenomaisesti tiedonsaantia koskeviin asetuksen artikloihin. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että FSDN-asetuksessa on myös erilliset tietojen käyttörajoitukset, joilla varmistetaan se, ettei Luonnonvarakeskus voi käyttää sille FSDN-asetuksen artikloiden nojalla toimitettuja tietoja muuhun kuin asetuksen mukaiseen tarkoitukseen. 

Perustuslakivaliokunta on arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta ”tarpeellisiin tietoihin”, jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavalla luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus ”tietojen välttämättömyydestä” jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s 2–3). Mikäli ehdotetut säännökset tietojen luovutuksesta ovat kohdistuneet myös arkaluonteisiin tietoihin, on tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä ollut sääntelyn täsmentäminen selostetun perustuslakivaliokunnan viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä koskevan käytännön mukaiseksi (PeVL 38/2016 vp, s.3). Valiokunta ei toisaalta ole pitänyt hyvin väljiä ja yksilöimättömiä tietojensaantioikeuksia perustuslain kannalta mahdollisina edes silloin, kun ne on sidottu välttämättömyyskriteeriin (ks. esim. PeVL 71/2014 vp, s. 3/I, PeVL 62/2010 vp, s. 4/I ja PeVL 59/2010 vp, s. 4/I. Tiedonsaantioikeus tulisi siis säännöksessä joko sitoa oikeuden kohteena olevien tietojen välttämättömyyteen tehtävien suorittamisen kannalta tai sitä tulisi täsmentää luetteloimalla tietoja, joihin se kohdistuu, jollei voimaansaatettavasta EU-säädöksestä aiheudu tälle estettä (PeVL 13/2023 vp, kappale 15). 

Ehdotuksessa esitettyä tiedonsaantioikeutta ei ole mahdollista täsmentää luetteloimalla niitä tietoja, joihin se kohdistuu kansallisessa lainsäädännössä, koska tiedot on jo lueteltu tyhjentävästi FSDN-asetuksessa. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sääntelyn ulottuminen lähtökohtaisesti kaikkiin viranomaisiin ja muihin julkisoikeudellisiin yhteisöihin laajentaa tiedonsaantioikeuden välttämättömyyskriteeristä huolimatta ongelmallisen laajaksi (PeVL 96/2022 vp). Ehdotuksessa on tästä syystä yksilöity ne kansalliset viranomaiset, joilta Luonnonvarakeskuksella on oikeus pyytää tietoja. 

10.2  Säätämisjärjestyksen arviointi

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.