4.2.1  Vaikutusten arvioinnin perusteista

Vaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää väliaikaisen lain säätämisen yhteydessä tehtyjä arvioita. Vaikutusten arviointi on kuvattu kattavasti Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 216/2022 vp) jaksossa 4.2 Pääasialliset vaikutukset. Lisäksi arvioita on muun muassa perimistuloksen osalta tarkistettu eduskuntakäsittelyn aikana oikeusministeriön lakivaliokunnalle toimittamassa vastineessa. 

Tässä esityksessä tarkennetaan väliaikaisen lain säätämisen yhteydessä tehtyjä arvioita käytettävissä olevien ulosoton vuoden 2023 tilastotietojen perusteella. Tilastotietoja tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että Ulosottolaitoksen tuloksellisuuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain suojaosuuden korottaminen. Esimerkiksi toteutuvaan perimistulokseen vaikuttavat muun muassa ulosottoperintään saapuvien asioiden kappalemäärä, perittävien saatavien euromäärä sekä velallisten kulloinenkin maksukyky. Vaikutusta on myös sillä, kuinka tehokkaasti Ulosottolaitos pystyy kulloinkin toimimaan. Arvio vaikutuksesta perimistulokseen on tässä esityksessä siten laskennallinen. 

Tulojen ulosmittaukseen liittyviä uudistusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on selvitetty aikaisemmin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa, jonka tuloksista julkaistiin 26.5.2021 tutkimusraportti Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta (jatkossa TEAS-selvitys). Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään joiltakin osin TEAS-selvityksessä tehtyjä arvioita. 

Väliaikaisella lailla säädetyn suojaosuuden korottamisen toteutuvia vaikutuksia selvitetään tarkemmalla tasolla oikeusministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimivan Datahuoneen välisenä yhteistyönä vuoden 2023 aikana. Selvitystyö on vielä kesken, eikä selvityksen tulokset ole siten hyödynnettävissä tätä esitystä valmisteltaessa. 

4.2.2  Vaikutus perimistulokseen

Väliaikaista lakia säädettäessä suojaosuuden korotuksen arvioitiin pienentävän perimistulosta laskennallisesti yhteensä noin 80 miljoonaa euroa.  

Tilastotietojen mukaan Ulosottolaitoksen perimistulos oli vuoden 2023 heinäkuun lopussa noin 671 miljoonaa euroa, kun se oli edellisvuonna vastaavana ajankohtana noin 689 miljoonaa euroa. Perimistulos on siten pienentynyt vuonna 2023 ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana yhteensä noin 18 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Sanottu tilastotieto ei kerro, missä määrin pienempi perimistulos on seurausta nimenomaan suojaosuuden korottamisesta eikä sitä, paljonko perimistulos olisi vuonna 2023, jos suojaosuutta ei olisi korotettu. Näiden seikkojen arvioimiseksi perimistulosta kuvaavia tilastoja ja vuoden 2023 merkittävimpiä muita tapahtumia on syytä tarkastella tarkemmin. 

Pienempään perimistulokseen vaikuttaa osaltaan toukokuun alusta 2023 voimaan tullut ulosottokaaren muutos, jossa tulojen ulosmittauksessa velalliselle annettavien vapaakuukausien määrää lisättiin. Vapaakuukausimuutosta säädettäessä arvioitiin, että vapaakuukausien lisääminen pienentäisi perimistulosta laskennallisesti 16,9 miljoonaa euroa vuodessa. Huhtikuun lopussa ennen vapaakuukausiuudistuksen voimaantuloa perimistulos oli noin 7 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Alkuvuoden tilastotietojen perusteella voitaisiin siten arvioida, että suojaosuuden korotus pienentää perimistulosta noin 1,75 miljoonaa euroa kuukaudessa (7 miljoonaa euroa / 4 kk). Sanottu arvio ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että perimistulos olisi mahdollisesti kasvanut vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna ilman suojaosuuden korotusta.  

Mahdollisen kasvun arvioimiseksi on syytä tarkastella Ulosottolaitoksen perimistuloksen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Seuraavassa taulukossa kuvataan Ulosottolaitoksen perimistuloksen määrää ja muutosta vuosina 2013–2022. 

Taulukon perusteella voidaan todeta, että perimistulos on noussut vuosittain lukuun ottamatta vuosia 2016 ja 2017. Perimistuloksen kasvu on ollut edeltävän kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa. Ulosottolaitoksessa toteutettiin mittava rakenneuudistus vuoden 2020 lopussa, minkä jälkeen vuotuinen kasvu on ollut noin 4–5 prosenttia. Ulosottolaitos on jatkanut rakenneuudistuksen jälkeisinä vuosina tietojärjestelmiensä ja työmenetelmiensä määrätietoista kehittämistä, minkä vuoksi voidaan olettaa, että ilman merkittäviä lainsäädäntömuutoksia perimistuloksen kasvu olisi jatkunut myös vuonna 2023. Myös yleinen palkkatason nousu on omiaan kasvattamaan palkan ulosmittauksista kertyvää perimistulosta. Edellisvuosiin nähden maltillinen kolmen prosentin kasvu merkitsisi noin 38 miljoonaa euroa korkeampaa perimistulosta kuin vuonna 2022. Jos kasvu olisi viisi prosenttia, perimistulos olisi noin 63 miljoonaa euroa vuoden 2022 perimistulosta korkeampi. Vuoden 2023 heinäkuun tilastotietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kasvu jää saavuttamatta, ja isolta osin se johtunee nimenomaan suojaosuuden korottamisesta. 

Vaikutuksia arvioitaessa huomiota voidaan kiinnittää ulosottoasioiden ja -velallisten määrän kehitykseen vuoden 2023 aikana, koska myös näillä tekijöillä voi olla vaikutusta perimistuloksen määrään. Ulosottoasioita on tullut elokuun 2023 loppuun mennessä vireille 9,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Velallisia sen sijaan on tullut vireille 15,8 prosenttia edellisvuotta enemmän kuitenkin siten, että eri velallisten määrä on kasvanut ainoastaan 0,4 prosenttia. Ulosottoasioita on käsitelty elokuun loppuun 2023 mennessä 4,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ulosoton tilastotiedot viittaavat siihen, että ulosottoasioiden kiertonopeus on kasvanut vuoden 2023 aikana, eli ulosottoasioita on käsitelty aikaisempaa nopeammin ja velkojat ovat laittaneet saataviaan nopeammin uudelleen ulosottoperintään. Viitteitä on myös siitä, että saatavien passiivirekisteröinnin määrä on mahdollisesti kasvanut, mikä puolestaan on voinut vaikuttaa ulosottoasioiden vireilletulojen määrän pienenemiseen. Kokonaisuutena tarkastellen vaikuttaa siltä, ettei asia- ja velallismäärissä ole tapahtunut vuoden 2023 aikana sellaisia muutoksia, joiden voitaisiin todeta olennaisesti vaikuttaneen perimistuloksen määrään. Pidemmän aikavälin historiatietojen perusteella on myös todettavissa, ettei asia- ja velallismäärien sekä perimistuloksen välillä ole selkeää korrelaatiota. Perimistuloksen kasvu on ollut kymmenen vuoden ajanjaksolla suhteellisen vakaata, vaikka erityisesti asiamäärissä on ollut vuosittaista vaihtelua. 

Yhteenvetona edellä sanotusta voidaan todeta, että väliaikaista lakia säädettäessä tehty arvio suojaosuuden korottamisen vaikutuksesta perimistulokseen lienee oikeansuuntainen, vaikkakin mahdollisesti hieman yläkanttiin. Lainsäädäntömuutosten myötä perimistulos ei kasvane vuonna 2023 muutoin luultavimmin odotettavissa ollutta noin 40–60 miljoonaa euroa. Isolta osin vaikutus johtunee suojaosuuden korottamisesta. Lisäksi tilastotietojen valossa voidaan arvioida, että vuoden 2023 perimistulos mahdollisesti laskisi suojaosuuden korottamisen vuoksi edellisvuoteen verrattuna noin 20 miljoonaa euroa (n. 1,75 miljoonaa euroa kuukaudessa). Edellä sanotun perusteella arvioidaan, että suojaosuuden tasokorotuksen voimassaolon jatkaminen pienentäisi perimistulosta vuosittain enintään noin 70 miljoonaa euroa. 

4.2.3  Vaikutukset velallisten ja velkojien asemaan

Ehdotettu suojaosuuden tasokorotus pienentäisi palkasta ulosmitattavaa määrää niillä velallisilla, joiden nettotulot ovat enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä (tulorajaulosmittauksen piirissä olevat velalliset) sekä osalla niistä velallisista, joiden nettotulot ovat yli neljä kertaa suojaosuuden määrä (ankarimman laskentasäännön piirissä olevat velalliset). Ulosmittaus säilyisi näillä velallisilla vastaavalla tavalla pysyvästi matalammalla tasolla kuin väliaikaisen lain voimassaoloaikana vuonna 2023. Suojaosuuden tasokorotuksella ei sen sijaan ole vaikutusta niihin velallisiin, joiden nettotulot ovat suojaosuuden korottamisen jälkeenkin yli kaksi kertaa suojaosuuden määrä ja enintään neljä kertaa suojaosuuden määrä. Näiden velallisten nettotuloista ulosmitataan yksi kolmasosa, eikä suojaosuuden määrällä ole siten vaikutusta heidän ulosottopidätyksensä laskentaan. 

Suojaosuuden korottaminen siirtää osan niistä velallisista, joilta aikaisemmin on ulosmitattu yksi kolmasosa, tulorajaulosmittauksen eli lievimmän laskentasäännön piiriin. Väliaikaisen lain eduskuntakäsittelyn aikana oikeusministeriö arvioi, että tällaisia velallisia olisi noin 8 000. Suojaosuuden korottaminen auttaa siis tällä tavalla myös keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvista ulosmittausvelallisista kaikista pienituloisimpia. Muilta osin keskituloisten velallisten tarpeet saada huojennusta ulosmittaukseen voidaan ottaa huomioon myöntämällä heille tapauskohtaisten perusteiden nojalla vapaakuukausia ja rajoittamalla ulosmittauksen määrää. 

Väliaikaisen lain eduskuntakäsittelyn aikana oikeusministeriö on arvioinut lakivaliokunnalle, että suojaosuuden korottamisen jälkeen keskimmäiseen tuloluokkaan eli yhden kolmasosan ulosmittauksen piiriin kuuluisi noin 20 prosenttia ulosmittausvelallisista ja että suojaosuuden korotus ei vaikuttaisi noin 17 prosenttiin ulosmittausvelallisista. Lievimmän tulorajaulosmittauksen piiriin on arvioitu kuuluvan suojaosuuden korottamisen jälkeen noin 79 prosenttia ulosmittausvelallisista ja ankarimman laskentasäännön piiriin vain noin yksi prosentti ulosmittausvelallisista. Velallisia, jotka siirtyvät suojaosuuden korottamisen myötä ankarimman laskentasäännön piiristä yhden kolmasosan ulosmittaukseen, on arvioitu olevan noin 2 000. Tätä esitystä valmisteltaessa ei käytettävissä ole vielä tarkempaa tietoa vaikutusten kohdentumisesta eri tulotason velallisiin, joten esityksessä nojaudutaan aiemmin tehtyihin arvioihin. 

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmin kuukausittainen ulosmittauksen määrä eri nettotulojen määrillä ja vaihtoehtoisilla suojaosuuden tasoilla. Taulukko kuvaa ulosmittauksen määrää velallisella, jolla ei ole elatuksen varassa olevia henkilöitä. Taulukon 1. sarakkeessa esitetään vertailun vuoksi ulosmittauksen määrä vuonna 2022, jolloin väliaikainen suojaosuuden korotus ei ollut vielä voimassa. Taulukon 2. sarakkeessa kuvataan ulosmittauksen määrä, jos suojaosuuden tasokorotusta ei jatketa ja suojaosuuteen tehdään ainoastaan normaali indeksitarkistus vuonna 2024. Indeksitarkistuksen määrä on arvioitu siten, että indeksipistelukuna on käytetty kesäkuun 2023 elinkustannusindeksin perusteella laskettua pistelukua 1906. Tällöin suojaosuuden määrä vuonna 2024 olisi 792,30 euroa kuukaudessa. Taulukon 3. sarakkeessa esitetään ehdotetussa laissa säädetyn suojaosuuden perusteella laskettu ulosmittauksen määrä, joka vastaa siis ulosmittauksen määrää väliaikaisen lain voimassaoloaikana eli vuonna 2023. Taulukon 4. sarakkeessa kuvataan ulosmittauksen määrä vuonna 2024, jos suojaosuuden tasokorotusta jatketaan ehdotetulla tavalla ja suojaosuuden määrään tehdään indeksitarkistus. Suojaosuuden määräksi on tässä vaihtoehdossa arvioitu 974,10 euroa kuukaudessa käyttäen indeksitarkistuksen pistelukuna edellä sanottua pistelukua 1906. Viimeisessä 5. sarakkeessa verrataan sarakkeita 2 ja 4 eli esitetään, kuinka paljon ulosmittauksen määrä muuttuu, jos suojaosuuteen tehdään tasokorotus ja indeksitarkistus verrattuna vaihtoehtoon, jossa suojaosuuteen tehdään ainoastaan indeksitarkistus. Taulukon 5. sarake kuvaa siten ehdotetun lain arvioitua kuukausittaista vaikutusta esitetyillä esimerkkitulotasoilla.  

Kaikki taulukossa olevat luvut ovat euromääriä. Tummennetut vaakaviivat kuvaavat kohtaa, jossa ulosmittauksen laskentasääntö on muuttunut (tulorajaulosmittaus, yhden kolmasosan ulosmittaus ja progressiivinen ulosmittausasteikko). 

Niiden velallisten, joiden tuloista ulosmitattava määrä pienenisi tasokorotuksen myötä, käyttöön jäisi kuukausittain enemmän varoja verrattuna tilanteeseen, jossa tasokorotuksen voimassaoloa ei jatkettaisi. Käyttöön jäävät varat mahdollistaisivat näille velallisille paremmat edellytykset selviytyä elinkustannuksistaan. Suojaosuuden korottaminen pidentää ulosottovelkojen maksuaikaa, ja maksuajan pidentyminen useimmiten tarkoittaa myös korkokustannusten kasvamista. Jos tuloista ulosmitattava määrä jää suojaosuuden korotuksen jälkeen vähäiseksi ja velallisella on muuta ulosmittauskelpoista omaisuutta, voi tulojen ulosmittauksen vähäinen kertymä johtaa myös siihen, että velallisen omaisuutta ulosmitataan ja myydään ulosottovelkojen suorittamiseksi. Velallisten kannalta tarkasteltuna suojaosuuden säilyttäminen korkealla tasolla johtaa siis yhtäältä velallisen käyttöön jäävän rahamäärän lisääntymiseen ja toisaalta ulosmittausajan pitenemiseen ja useimmiten korkokustannusten kasvamiseen sekä joissakin tapauksissa muun omaisuuden ulosmittaukseen ja myyntiin. 

Ulosottolaitoksen tilastotiedot vuodelta 2023 tukevat edellä sanottuja arvioita. Palkan ulosmittauksesta kertyneiden suoritusten euromäärä oli vuoden 2023 kesäkuun lopussa 7,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi, ja palkan ulosmittauksen kohteena olevien velallisten määrä 0,5 prosenttia pienempi. Muita kuin toistuvaistulon ulosmittauksia tehtiin kesäkuun loppuun mennessä 17,2 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Pankkitilien ja käteisvarojen ulosmittauksesta kertyi varoja kesäkuun loppuun mennessä jopa 51,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tilastotiedot vahvistavat käsitystä siitä, että suojaosuuden korotus pienentää palkan ulosmittauksesta kertyvien suoritusten määrää, mikä johtaa muiden ulosmittausten määrän lisääntymiseen. Ainakin pankkitilivarojen ulosomittausten määrän kasvuun voi kuitenkin vaikuttaa myös se, että toiminta on tehostunut vuoden 2023 aikana tietojärjestelmäkehitystyön ansiosta. 

Ehdotettu lainmuutos lisäisi niiden velallisten lukumäärää, jotka jäävät jatkossa kokonaan ulosmittauksen ulkopuolelle. Jos velallisen nettotulot ovat alle suojaosuuden, eikä hänellä ole muuta ulosmittauskelpoista omaisuutta, velallinen todetaan ulosottomenettelyssä varattomaksi. Jos velkoja on pyytänyt normaalia suppeampaa ulosottomenettelyä ulosottokaaren 3 luvun 105 §:n mukaisesti, maksukyvyttömälle velalliselle todetaan suppean ulosoton este. Todetuista varattomuusesteistä ja suppean ulosoton esteistä annetaan tieto luottotietotoiminnan harjoittajalle luottotietorekisteriin kirjaamista varten. Luottotietorekisteristä ilmenevät maksuhäiriötiedot puolestaan voivat vaikeuttaa esimerkiksi uuden luoton tai luottokortin saamista, uuden vakuutuksen ottamista, osamaksusopimuksen tekemistä, uuden puhelin- ja nettiliittymän avaamista tai uuden vuokra-asunnon saamista. 

TEAS-selvityksessä simuloitiin uudistus, jossa suojaosuus olisi korotettu vuoden 2020 takuueläkkeen tasolle eli 834,52 euroon. Simuloinnin perusteella arvioitiin, että uudistus lisäisi ulosmittauksen ulkopuolelle jäävien ulosotossa olevien henkilöiden määrää noin 8 000 henkilöllä nykytilaan verrattuna. Nyt ehdotettavalla lailla suojaosuus säädettäisiin simuloitua mallia korkeammalle tasolle, joten ulosmittauksen ulkopuolelle jäävien henkilöiden määrä olisi mahdollisesti hieman edellä sanottua suurempi. 

Vuoden 2023 tilastotietojen perusteella voidaan todeta, että ulosotosta aiheutuvien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut merkittävästi väliaikaisen lain voimassaoloaikana. Varattomuusesteitä ja suppean ulosoton esteitä todettiin kesäkuun 2023 loppuun mennessä yhteensä 79 000 kappaletta enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana, mikä tarkoittaa 23,4 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Lukuja arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, että yhdelle velalliselle voidaan todeta useita esteitä eli esteiden kappalemäärästä ja sen kasvusta ei voida päätellä, kuinka monille velallisille esteitä on todettu. Tilastotiedot vahvistavat kuitenkin käsitystä siitä, että suojaosuuden korottaminen lisää selvästi maksuhäiriömerkintöjen määrää.  

Maksuhäiriömerkinnän vaikutus yksittäiselle velalliselle riippuu muun muassa siitä, onko kyseessä henkilön ensimmäinen maksuhäiriömerkintä vai onko henkilö jo aikaisemmin menettänyt luottotietonsa. Vaikutus on suurin silloin, kun aikaisempia maksuhäiriömerkintöjä ei vielä ole. Tämän vaikuttavuuden arvioimiseksi ulosottorekisterin estetietoja on tarkasteltu tarkemmin. Tarkastelun pohjalta voidaan todeta, että henkilöitä, joille on kirjattu varattomuuseste tai suppean perinnän este vuoden 2023 aikana, mutta ei edeltävien vuosien 2021 ja 2022 aikana, on aineistossa 39 735 (tarkastelu tehty 3.9.2023 saakka). Vastaavasti velallisia, joille on todettu varattomuuseste tai suppean perinnän este 3.9.2022 mennessä, mutta ei edeltävien vuosien 2020 ja 2021 aikana, on 33 122 eli noin 6 600 velallista vähemmän kuin vuonna 2023. Määrän kasvu liittynee isolta osin suojaosuuden korottamiseen ja kuvannee sitä velallisjoukkoa, joka on jäänyt suojaosuuden korotuksen myötä ulosmittauksen ulkopuolelle. Määrä on myös linjassa edellä sanotun, TEAS-selvityksessä tehdyn arvion kanssa.  

Maksuhäiriömerkintöjen vaikutusta arvioitaessa on vielä syytä huomata, että edellä sanotussa tarkastelussa on voitu ottaa huomioon vain varattomuusesteistä ja suppean perinnän esteistä aiheutuvat maksuhäiriömerkinnät. Luottotietorekisteriin talletetaan tietoja maksujen laiminlyönneistä myös muun muassa velkojien sekä tuomioistuinten ilmoitusten perusteella. Silloin, kun ulosottoperinnän kohteena on riidaton yksityisoikeudellinen saatava, tuomioistuimen antamasta tuomiosta on jo aiheutunut velalliselle maksuhäiriömerkintä. Ulosotosta aiheutuvan maksuhäiriömerkinnän vaikutus voidaan tällöin arvioida vähäisemmäksi. Vireille tulleista ulosottoasioista noin 33 prosentilla on yksityisoikeudellisia saatavia, joten merkityksellisellä osalla velallisista voidaan arvioida olevan maksuhäiriömerkintä jo ennen ulosottoasioiden vireilletuloa.  

Velkojien kannalta esitys tarkoittaisi sitä, että osa velkojista saa suorituksen saatavilleen nykyistä hitaammassa aikataulussa. TEAS-selvityksessä simuloitu suojaosuuden korottaminen pidentäisi selvityksessä tehdyn laskelman mukaan velan maksuaikaa mediaanille 2,4 kuukaudella. On kuitenkin huomattava, ettei TEAS-selvityksessä tehdyissä laskelmissa huomioitu kasvavan viivästyskoron vaikutusta ulosmittausaikaan ja että simuloidussa mallissa suojaosuuden määrä oli selvästi nyt ehdotettua pienempi. TEAS-selvityksen perusteella voitaneen kuitenkin arvioida maksuajan pidentymisen olevan mediaanille enintään joitakin kuukausia. 

Velan maksuajan pidentyminen ei kaikissa tapauksissa tarkoita velkojalle lopullista menetystä, vaan velan maksun siirtymistä myöhempään ajankohtaan. Niissä tapauksissa, joissa velka tai sitä koskeva ulosottoperuste ehtii vanhentua ennen kuin velka tulee kokonaan maksetuksi, suojaosuuden korottaminen merkitsee myös kokonaisuutena pienempää ulosmittauskertymää saatavalle. Ulosottoperusteen vanhentumisaika on pääsäännön mukaan 15 vuotta ja velan lopullinen vanhentumisaika 20 vuotta. Näihin yksityisoikeudellisia velkoja koskeviin määräaikoihin suhteutettuna pidennystä maksuaikaan voidaan pitää velkojien kannalta kohtuullisena. Julkisoikeudellisten saatavien, kuten verojen, kunnallisten maksujen ja sakkojen, vanhentumisaika on viisi vuotta. Näiden saatavien osalta on todennäköisempää, että maksunsaannin lykkääntyminen suojaosuuden korottamisen vuoksi johtaa siihen, ettei saatavaa ehditä periä kokonaan ennen sen vanhentumista. 

Maksuajan pidentymisen arvioimiseksi voidaan vielä tarkastella ulosottoasioiden keskimääräisen käsittelyajan kehittymistä vuonna 2023. Kesäkuun lopussa keskimääräinen käsittelyaika oli 9,4 kuukautta, mikä tarkoittaa puoli kuukautta pidempää käsittelyaikaa kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana (8,9 kuukautta). Keskimääräisen käsittelyajan perusteella ei voida arvioida suoraan keskimääräistä maksuaikaa. Käsittelyaikaan vaikuttavat monet muutkin tekijät suojaosuuden korottamisen lisäksi. Suojaosuuden korottaminenkin yhtäältä pidentää joidenkin ulosottoasioiden maksuaikoja ja toisaalta lyhentää sellaisten asioiden käsittelyaikoja, joissa velallinen todetaan kohonneen suojaosuuden seurauksena varattomaksi. Koska käsittelyaika on kuitenkin pysynyt vuonna 2023 suhteellisen lähellä aikaisempaa tasoa, voidaan arvioida, että suojaosuuden korottamisen vaikutus velkojien maksunsaantiaikoihin on melko maltillinen.  

Arvioitaessa uudistuksen vaikutusta velkojiin on vielä lopuksi syytä kiinnittää huomiota siihen, että ulosottovelkojina on hyvin monenlaisia tahoja. Kaupallisten toimijoiden ja julkisoikeudellisten velkojien lisäksi täytäntöönpanoa hakevat muun muassa yksityishenkilöt saadakseen suorituksen sopimukseen perustuvalle tai rikos- tai vahingonkorvausperusteiselle saatavalleen. Suojaosuutta ja ulosmittauksen määrää koskeva sääntely on sama riippumatta siitä, minkälaista velkaa ulosotossa peritään tai onko velkojana esimerkiksi toinen luonnollinen henkilö. Ainoan poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat elatusapuvelat, joita koskien ulosottokaaressa on velallista kohtaan ankarampaa sääntelyä. Esimerkiksi ulosottokaaren 4 luvun 54 §:n 1 momentin mukaan velallisen tuloista saadaan ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä, jos perittävänä on sellainen lapselle maksettava elatusapu tai siihen rinnastettava vahingonkorvaus, joka erääntyy jatkuvasti (juokseva elatusapu). Näin voidaan menetellä, jos suurempi ulosmittaus on tarpeen palkan maksukautta vastaavan elatusapumäärän suorittamiseksi. Jos juoksevan elatusavun lisäksi perinnässä on aiemmin erääntynyttä elatusapua tai muita saatavia, säännönmukainen ulosmittauksen määrä saadaan ylittää enintään palkan maksukautta vastaavan elatusavun määrällä. Velalliselle on kuitenkin aina jätettävä vähintään kolmasosa palkasta eikä suojaosuutta saa ulosmitata. Näin ollen ehdotettu suojaosuuden korotus voi pienentää myös elatusapuveloista tehtävän ulosmittauksen määrää, vaikka sovellettaisiin ulosottokaaren 4 luvun 54 §:n mukaista velallisen kannalta ankarampaa ulosmittaussääntöä.  

Ulosottorekisterin tietojen perusteella on tehty tarkempaa tarkastelua elatusapuveloille ja vahingonkorvausveloille tilitetyistä suorituksista ja suorituksia tehneistä velallisista. Käytettävissä on ollut ulosottorekisterin tiedot huhtikuuhun 2023 saakka. 

Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että palkan ulosmittauksesta elatusapuveloille kertynyt perimistulos oli vuonna 2023 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana 4,7 prosenttia (noin 550 000 euroa) pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2022. Vuositasolla arvioitu perimistuloksen pieneneminen voisi siten olla noin 1,65 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 elatusapuvelkojen osuus koko perimistuloksesta oli noin 51 miljoonaa euroa. 

Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkan ulosmittauksesta elatusapuveloille kertynyt kuukausittainen perimistulos tammikuusta 2019 lukien. Kuvaajasta havaitaan, että suojaosuuden nosto on pienentänyt palkan ulosmittauksesta kertyvää perimistulosta, mutta pidemmällä aikavälillä tarkastellen muutos ei ole erityisen jyrkkä. 

Myös elatusapuvelkaa palkan ulosmittauksella maksaneiden velallisten määrä on laskenut alkuvuonna 2023, mikä kertoo siitä, että osa elatusapuasioiden velallisista on jäänyt suojaosuuden korotuksen seurauksena ulosmittauksen ulkopuolelle. Tältä osin vaikutus on suurempi kuin edellä kuvattu vaikutus perimistulokseen. Alkuvuonna 2023 elatusapuvelkoja suoritti palkan ulosmittauksella keskimäärin noin 7200 henkilöä kuukaudessa, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2022 määrä oli noin 7800 henkilöä kuukaudessa. Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkan ulosmittauksella elatusapuvelkoja suorittaneiden henkilöiden kuukausittainen määrä tammikuusta 2019 lukien. 

Vahingonkorvausasioille kertyi palkan ulosmittauksesta vuoden 2023 alussa 7,2 prosenttia vähemmän (360 000 euroa) kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2022. Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkan ulosmittauksesta vahingonkorvausasioille kertynyt kuukausittainen perimistulos tammikuusta 2019 lukien. 

Myös vahingonkorvausasioille suorituksia tehneiden velallisten määrä on laskenut suojaosuuden korottamisen jälkeen. Alkuvuonna 2023 vahingonkorvausvelkoja suoritti palkan ulosmittauksella keskimäärin noin 2900 henkilöä kuukaudessa, kun vastaavana ajanjaksona vuonna 2022 määrä oli noin 3 300 henkilöä kuukaudessa. Seuraavassa kuvaajassa esitetään palkan ulosmittauksella vahingonkorvausasioita suorittaneiden henkilöiden kuukausittainen määrä tammikuusta 2019 lukien. 

Kussakin yksittäistapauksessa suojaosuuden korotuksen vaikutus velkojan ja velallisen kannalta riippuu velallisen tulojen suuruudesta. Vaikutusta kuukausittaisen ulosmittauskertymän määrään eri tulotasoilla on kuvattu aiemmin esitetyssä taulukossa. 

4.2.4  Työllisyysvaikutukset

TEAS-selvityksessä arvioitiin suojaosuuden nostamisen työllisyysvaikutuksia. Vaikka nyt ehdotettava suojaosuuden korotus on simuloitua mallia suurempi, voidaan työllisyysvaikutuksia koskevaa arviota pitää merkityksellisenä myös ehdotetun uudistuksen kannalta. Selvityksen mukaan simuloidun suojaosuuden korotuksen työllisyysvaikutus voisi olla noin 300–700 henkilöä, mutta uudistuksesta seuraava ulosmittausajan pidentyminen suunnilleen kumoaisi positiivisen välittömän vaikutuksen. Selvityksen johtopäätös on, että suojaosuuden noston työllisyysvaikutus olisi ainoastaan hetkellinen ja pieni. TEAS-selvityksen johtopäätöksen perusteella voidaan todeta, että suojaosuuden tasokorotuksella ei arvioida olevan merkityksellistä vaikutusta työllisyyteen.  

4.2.5  Vaikutukset luottomarkkinoihin

Suojaosuuden korottamisella voi olla vaikutusta luottojen myöntämiseen. Luotonantajien mahdollisuudet saada tarvittaessa ulosottotoimin sopimuksen mukainen suoritus velalliselta heikkenevät suojaosuuden ollessa korkeampi. Luottoriskin kasvaminen voi johtaa luottojen myöntämisen ja vakuusvaatimusten kiristymiseen sekä luottojen hinnan nousemiseen. Sanottu vaikutus voi kohdistua myös muihin kuin ulosottovelallisiin. Todennäköisimmin vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin henkilöihin, joiden tuloista ei suojaosuuden korottamisen jälkeen voitaisi enää tehdä ulosmittausta tai joiden tuloista tehtävän ulosmittauksen määrä jäisi hyvin pieneksi.  

4.2.6  Vaikutukset julkiseen talouteen ja viranomaisten toimintaan