2
Nykytila ja sen arviointi
Perustuslaki
Perustuslain 80 §:ää koskevassa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on asetettu täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset, jotka laissa säädetyn asetuksenantovaltuuden tulee täyttää.
Voimassa olevassa lainsäädännössä on kuitenkin edelleen runsaasti säännöksiä, joilla niiden sanamuodon mukaan valtuutetaan antamaan asetuksella
tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta
ja jotka eivät täytä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksia. Tällaisia valtuussäännöksiä on perustuslakivaliokunnan mukaan tulkittava supistavasti, ja niiden nojalla voidaan antaa lähinnä lain voimaan tullessa välttämättömiä säännöksiä viranomaistoiminnan ohjaamisesta. Näin ollen niiden käyttöala jää varsin suppeaksi. (Ks. esim. PeVL 7/2005 vp, s. 10, PeVL 29/2004 vp, s. 3/II, PeVL 40/2002 vp, s. 7/I.)
Tällaisen niin kutsutun yleisvaltuuden perusteella ei nykyisin voida yleensä antaa asetuksia tai muuttaa jo voimassa olevia asetuksia. Jotta asetuksen antaminen ja muuttaminen olisivat mahdollisia, on laissa oltava täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset täyttävät valtuussäännökset.
Nykytila on johtanut siihen, että asetuksia ei aina ole pystytty tarpeen vaatiessa muuttamaan, koska riittävä valtuus niiden muuttamiseksi on puuttunut. Tällöin lakiin on täytynyt lisätä riittävät asetuksenantovaltuudet ennen kuin asetuksen muuttaminen on ollut mahdollista.
Kaikkien lainsäädännössä olevien yleisvaltuuksien nojalla ei ole annettu asetuksia. Ei myöskään ole odotettavissa, että niiden nojalla vastaisuudessa annettaisiin asetuksia. Tällaiset valtuussäännökset ovat lainsäädännössä turhia, mutta eivät suoranaisesti haitallisia. Sen sijaan, jos yleisvaltuuden nojalla on annettu asetuksia, tulee asetuksen muuttaminen tai sen korvaaminen uudella todennäköisesti jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, jolloin laissa on oltava täsmälliset ja tarkkarajaiset valtuussäännökset. Voimassa olevassa lainsäädännössä on myös lakeja, joissa yleisvaltuuden lisäksi on tällaiset riittävästi yksilöidyt valtuudet. Toisinaan laissa on kuitenkin pelkästään yleisvaltuus.
7
Säännöskohtaiset perustelut
7.1
Saamen kielilaki
10 §.Saamen kielen käyttäminen viranomaisen työkielenä
. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan tarkempia säännöksiä saamen kielen käyttämisestä viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtuussäännöksellä katettaisiin saamen kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (108/2004) 3 §.
22 a §
.
Toimituskirjan antaminen ja käännöksen oikeaksi todistaminen.
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin, että tässä laissa tarkoitetun toimituskirjan käännös olisi todistettava oikeaksi. Lisäksi säädettäisiin, että tarkempia säännöksiä toimituskirjan antamisesta ja käännöksen oikeaksi todistamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Valtuussäännöksellä katettaisiin saamen kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (108/2004) 1 ja 2 §.
33 §. Tarkemmat säännökset
. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Valtuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus saamen kielilain täytäntöönpanosta (108/2004), joka on säädetty myös 29 §:n 1 momentin nojalla. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
7.2
Kielilaki
37 §.Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta.
Pykälän mukaan valtioneuvosto antaa vaalikausittain eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kertomuksen antamisesta ja sen sisällöstä. Valtuus kattaisi jatkossa kielilain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (433/2004) 2 luvun, joka koskee kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta.
41 §. Tarkemmat säännökset.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Valtuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta (433/2004). Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
7.3
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
23 §.Tarkemmat säännökset
. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.4
Laki ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista
11 §.Asetuksenantovaltuus.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia. Lain nojalla annetun ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun valtioneuvoston asetuksen (259/2000) säännökset perustuvat lain muissa pykälissä oleviin asetuksenantovaltuuksiin.
7.5
Laki Suomen säädöskokoelmasta
19 §.Asetuksenantovaltuus.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.6
Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta
8 §.Tarkemmat säännökset.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.7
Laki oikeusrekisterikeskuksesta
6 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset.
Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Pykälän 1 momentin mukaan tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan järjestämisestä annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Momentin nojalla ei ole annettu asetuksia. Momentista ehdotetaan poistettavaksi sen alkuosan yleisvaltuus siten, että tarkempia säännöksiä Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan järjestämisestä voitaisiin jatkossakin antaa valtioneuvoston asetuksella.
7.8
Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta
7 §.Asetuksenantovaltuus.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.9
Laki keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä Suomen ja ulkomaan viranomaisen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa
9 §.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.10
Laki liiketoimintakiellosta
21 §.Rekisteri.
Pykälän 1 momentti sisältää asetuksenantovaltuuden, jonka mukaan tuomioistuimen ilmoituksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus on lisätty lakiin muutoslailla 1107/2006. Liiketoimintakieltorekisteristä annettua asetusta (121/1998) on muutettu 21 §:n 1 momentin valtuuden mukaiseksi muutosasetuksella 1109/2006. 21 §:n 1 momenttia ehdotetaan edelleen tarkennettavaksi, jotta valtuus kattaisi liiketoimintakieltorekisteristä annetun asetuksen 1 §:n ja 4 §:n säännökset. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tuomioistuimen ilmoituksen lisäksi myös rekisteriin merkittävistä tiedoista.
22 §.Asetuksenantovaltuus.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän nojalla on annettu asetus liiketoimintakieltorekisteristä (121/1998). Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
7.11
Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista
29 §.Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä
. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Momentti sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.12
Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
22 §
.
Tarkemmat säännökset.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.13
Oikeusapulaki
29 §.Tarkemmat säännökset
. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Valtuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus oikeusavusta (388/2002), joka on annettu myös lain 3 § 2 momentin, 10 § 1 momentin ja 12 §:n nojalla. Pykälän valtuus esitetään nyt muutettavaksi täsmälliseksi ja tarkkarajaiseksi muotoon, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä myönnettävän oikeusavun rajaamisesta oikeusapupäätöksessä määrättyihin toimenpiteisiin ja määrättyyn tuntimäärään sekä oikeusapua koskevan päätöksen toimittamisesta tai päätöksestä ilmoittamisesta asiaa käsittelevälle viranomaiselle, pääasian lainvoimaisen ratkaisun jälkeen myönnetyn vakuutusedun huomioon ottamisesta, pyydetyn oikeusavun taloudellisia edellytyksiä koskevan selvityksen antamisesta ja selvityksen käyttötarkoituksesta sekä taloudellisia edellytyksiä koskevan selvityksen, oikeusapuhakemuksen, oikeusavun myöntämistä koskevan päätöksen ja ratkaisupyynnön laatimisesta. Asetuksenantovaltuus kattaisi oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 21–27 §:t. Oikeusavusta annettu valtioneuvoston asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka pykälää muutetaan.
7.14
Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista
4 §.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.15
Ulosottokaari
1 luvun 7 §.Ulosottomiehet.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan ulosottomiehelle annettavasta virkamerkistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ulosottomiehen virkamerkistä ei ole tällä hetkellä täsmällisiä ja tarkkarajaisia asetuksenantovaltuuksia lain tasolla. Ulosottomiehen virkamerkistä säädetään ulosottotoimen hallinnosta annetun asetuksen (285/2020) 8 §:ssä. Asetus on annettu ulosottokaaren sekä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 3 ja 4 momentin nojalla.
12 luvun 1 §.Tarkemmat säännökset
. Pykälä sisältää asetuksenantovaltuuden. Pykälässä säädetään, että tarkemmat säännökset ulosottotoimen hallinnon järjestämisestä sekä muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sen loppuosan yleisvaltuus siten, että pykälän alkuosa jäisi voimaan, jolloin ulosottotoimen hallinnon järjestämisestä voitaisiin jatkossakin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Ulosottokaaren muutettavien pykälien nojalla annetuista voimassa olevista asetuksista kaksi säädettäisiin jäämään voimaan, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
7.16
Laki ulosottomaksuista
8 §.Tarkemmat säännökset
. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Pykälässä säädetään, että tarkempia säännöksiä ulosottomaksuista sekä lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Valtuuden nojalla on annettu ulosottomaksuista annettu asetus (35/1995), joka on annettu myös lain 4 ja 5 §:n nojalla. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sen loppuosan yleisvaltuus siten, että pykälän alkuosa jäisi voimaan, jolloin tarkempia säännöksiä ulosottomaksuista voitaisiin jatkossakin antaa valtioneuvoston asetuksella. Ulosottomaksuista annettu asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka sen pohjana osittain oleva yleisvaltuus kumottaisiin.
7.17
Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta
13 §.Asetuksenantovaltuus.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.18
Laki maakaaren voimaanpanosta
20 §. Tarkemmat säännökset
. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Valtuuden nojalla on annettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus (960/1996), joka on annettu myös annettu maakaaren (540/1995) sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/1987) 17 ja 22 §:n nojalla. Laki 353/1987 on kumottu kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetulla lailla 584/2009, jonka 3 §:n mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus jää voimaan. Maakaaressa on voimassa olevat täsmälliset ja tarkkarajaiset valtuudet, joiden nojalla lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettua asetusta on mahdollista muuttaa jatkossa. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
7.19
Laki arvo-osuustileistä
43 §.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla ei ole annettu asetuksia.
7.20
Löytötavaralaki
20 §.Valtiolle siirtyminen
. Pykälää ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan valtiolle siirtyneen löytötavaran käsittelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus kattaisi lain 32 §:n nojalla annetun löytötavara-asetuksen (1079/1988) 11 §:n.
21 a §. Luvan myöntämisen edellytykset.
Pykälään ehdotetaan lisättävän uusi 2 momentti, jonka mukaan löytötavaratoimiston pitämistä koskevassa hakemuksessa annettavista tiedoista ja löytötavaratoimiston pitämisluvan myöntämistä koskevan ilmoituksen tekemisestä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus kattaisi voimassa olevan löytötavara-asetuksen 12–13 §:t.
25 b §. Luvan peruuttaminen
. Pykälään ehdotetaan lisättävän uusi 2 momentti, jonka mukaan löytötavaran luovuttamisesta 1 momentissa tarkoitetun luvan peruuttamisen yhteydessä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksenantovaltuus kattaisi voimassa olevan löytötavara-asetuksen 15 §:n.
32 §.Asetuksenantovaltuudet.
Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Valtuuden nojalla on annettu löytötavara-asetus (1079/1988). Pykälän valtuus esitetään nyt muutettavaksi täsmälliseksi ja tarkkarajaiseksi muotoon, jonka mukaan löytötavaran omistajalle tehtävästä ilmoituksesta, löytäjälle annettavasta kuitista, vastaanotetuista löytötavaroista ja lain 4 §:n 3 momentissa ja 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuista luvista pidettävistä luetteloista, laitoslöytöjen kirjaamisesta sekä tullattavasta löytötavarasta tulliviranomaiselle tehtävästä ilmoituksesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi monikkomuotoon. Asetuksenantovaltuudet kattaisivat löytötavara-asetuksen 2–6 ja 9 §:t. Löytötavara-asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumottaisiin.
7.21
Haastemieslaki
6 a §. Virkamerkki.
Pykälä olisi uusi. Pykälässä säädettäisiin haastemiehen virkamerkistä. Nykyisen haastemiesasetuksen 2 §:n mukaan haastemiehille annetaan oikeusministeriön vahvistama virkamerkki. Oikeusministeriö on mainitun säännöksen nojalla antamallaan päätöksellä vahvistanut tuomioistuinten haastemiesten virkamerkin mallin. Virkamerkin vahvistamisesta ei kuitenkaan ole perussäännöstä laissa. Jatkossa toimivalta virkamerkin vahvistamiseen perustuisi ehdotettuun pykälään. Toimivalta kuuluisi Tuomioistuinvirastolle.
7 §.Asetuksenantovaltuudet.
Pykälä sisältää yleisen asetuksenantovaltuuden. Asetuksenantovaltuus ehdotetaan muutettavaksi täsmälliseksi ja tarkkarajaiseksi, ja pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi monikkomuotoon. Nykyisen valtuutussäännöksen nojalla on annettu haastemiesasetus (506/1986), jossa on annettu tarkempia säännöksiä tiedoksiantotoiminnan suorittamisesta ja valvonnasta. Haastemiesasetus sisältää myös oikeusministeriölle ja sisäasiainministeriölle annetun valtuutuksen tarkempien määräysten antamisesta (6 §). Tämän valtuutuksen nojalla oikeusministeriö on antanut ohjeen tiedoksiantomatkojen matkakustannusten korvauksista ja päättänyt haastemiesten virkamerkin vahvistamisesta. Sisäasiainministeriön toimivalta antaa asetuksessa tarkoitettuja määräyksiä on siirtynyt poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta annettuun lakiin 497/2009 sisältyneen siirtymäsäännöksen nojalla Poliisihallitukselle, jota asetuksessa oleva valtuutus ei nykyisellään koske. Oikeusministeriölle kuuluneita tehtäviä on puolestaan siirretty tuomioistuinlain muuttamisesta annetulla lailla 209/2019 Tuomioistuinvirastolle, jota asetuksessa oleva valtuutus ei nykyisellään koske. Keskusviranomaisella on ilman erillistä valtuutustakin toimivalta antaa tarpeelliseksi katsomiaan ohjeita, ellei tätä estä esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus.
Ehdotetussa pykälässä asetuksenantovaltuus osoitettaisiin valtioneuvostolle, jolla olisi toimivalta säätää tiedoksiantotehtävien suorittamisesta sekä tiedoksiantotoiminnan johtamisesta ja valvonnasta. Voimassa oleva haastemiesasetus säädettäisiin pysymään voimassa sen 2 §:ää lukuun ottamatta, joka kumoutuisi. Virkamerkistä säädettäisiin jatkossa lain uudessa 6 a §:ssä.
7.22
Autokiinnityslaki
23 §.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän mukaan tarkempia määräyksiä lain täytäntöönpanosta antaa oikeusministeriö. Valtuuden nojalla on annettu oikeusministeriön päätös autokiinnityslain täytäntöönpanosta (355/1973). Kyseisellä päätöksellä ei ole käytännön merkitystä, ja se kumoutuisi pykälän kumoutuessa.
7.23
Maanvuokralaki
89 §.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän nojalla on annettu yksi asetus (tontinvuokra-asetus (449/1966)), joka on sittemmin kumottu lailla (584/2009). Kumoamista perusteltiin hallituksen esityksessä sillä, että maanvuokralakiin tehtyjen muutosten johdosta tontinvuokra-asetusta ei enää tarvittu (HE 30/2009 vp, s. 31-32). Voimassa ei siten enää ole asetuksia, jotka olisi annettu maanvuokralain 89 §:n nojalla, mikä osaltaan perustelee valtuussäännöksen kumoamista.
7.24
Laki lapsiasiavaltuutetusta
5 §Toimisto
. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan esittelijöinä toimivien virkamiesten ja muun henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Valtuussäännöksellä katettaisiin lapsiasiavaltuutetusta annetun valtioneuvoston asetuksen (274/2005) 3 §.
7 §.Tarkemmat säännökset.
Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän nojalla on annettu valtioneuvoston asetus lapsiasiavaltuutetusta (274/2005). Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
8
Lakia alemman asteinen sääntely
8.1
Saamen kielilaki
Kumottavaksi esitettävän 33 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus saamen kielilain täytäntöönpanosta (108/2004), joka on säädetty myös 29 §:n 1 momentin nojalla. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
8.2
Kielilaki
Kumottavaksi esitettävän 41 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus kielilain täytäntöönpanosta. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa.
8.3
Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
Kumottavaksi esitettävän 23 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.4
Laki ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista
Kumottavaksi esitettävän 11 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia. Lain nojalla annetun ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun valtioneuvoston asetuksen (259/2000) säännökset perustuvat lain muissa pykälissä oleviin asetuksenantovaltuuksiin.
8.5
Laki Suomen säädöskokoelmasta
Kumottavaksi esitettävän 19 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.6
Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta
Kumottavaksi esitettävän 8 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.7
Laki oikeusrekisterikeskuksesta
Muutettavaksi esitettävän 6 §:n 1 momentin perusteella ei ole annettu asetuksia. Momentin muutoksen myötä tarkempia säännöksiä Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan järjestämisestä voitaisiin jatkossakin antaa tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
8.8
Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta
Kumottavaksi esitettävän 7 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.9
Laki keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä Suomen ja ulkomaan viranomaisen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa eräissä tapauksissa
Kumottavaksi esitettävän 9 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.10
Laki liiketoimintakiellosta
Kumottavaksi esitettävän 22 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu asetus liiketoimintakieltorekisteristä (121/1998). Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka yleisvaltuus kumotaan.
8.11
Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista
Kumottavaksi esitettävän 29 §:n 2 momentin sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.12
Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta
Kumottavaksi esitettävän 22 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia. Lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (1324/2007), mutta sen valtuus ei ole perustunut kumottavaan yleisvaltuuteen. Yleisvaltuuden kumoamisen jälkeen verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain nojalla annettu asetus jää voimaan laissa olevien täsmällisten ja tarkkarajaisten asetuksenantovaltuuksien nojalla.
8.13
Oikeusapulaki
Muutettavaksi esitettävän 29 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus oikeusavusta (388/2002), joka on annettu myös lain 3 §:n 2 momentin, 10 §:n 1 momentin ja 12 §:n nojalla. Asetus oikeusavusta säädettäisiin pysymään voimassa.
8.14
Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista
Kumottavaksi esitettävän 4 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.15
Ulosottokaari
Ulosottokaaren muutettavien pykälien nojalla on annettu kaksi voimassa olevaa asetusta, jotka säädettäisiin pysymään voimassa. Voimaan jäisivät seuraavat asetukset: ulosottomenettelystä annettu valtioneuvoston asetus (1322/2007) ja ulosottotoimen hallinnosta annettu valtioneuvoston asetus (285/2020).
8.16
Laki ulosottomaksuista
Muutettavaksi esitettävän 8 §:n nojalla on annettu ulosottomaksuista annettu asetus (35/1995), joka on annettu myös lain 4 ja 5 §:n nojalla. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sen loppuosan yleisvaltuus siten, että pykälän alkuosa jäisi voimaan, jolloin tarkempia säännöksiä ulosottomaksuista voitaisiin jatkossakin antaa valtioneuvoston asetuksella. Ulosottomaksuista annettu asetus säädettäisiin pysymään voimassa.
8.17
Laki toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta
Kumottavaksi esitettävän 13 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.18
Laki maakaaren voimaanpanosta
Kumottavaksi esitettävän 20 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus (960/1996), joka on annettu myös annettu maakaaren (540/1995) sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/1987) 17 ja 22 §:n nojalla. Laki 353/1987 on kumottu kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetulla lailla 584/2009, jonka 3 §:n mukaan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettu asetus jää voimaan. Maakaaressa on voimassa olevat täsmälliset ja tarkkarajaiset valtuudet, joiden nojalla lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annettua asetusta voidaan tarvittaessa muuttaa jatkossa. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa, vaikka maakaaren voimaanpanosta annetun lain yleisvaltuus kumotaan.
8.19
Laki arvo-osuustileistä
Kumottavaksi esitettävän 43 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole annettu asetuksia.
8.20
Löytötavaralaki
Kumottavaksi esitettävän 32 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu löytötavara-asetus (1079/1988). Löytötavara-asetus säädettäisiin pysymään voimassa.
8.21
Haastemieslaki
Muutettavaksi esitettävän 7 §:n nojalla on annettu haastemiesasetus (506/1986), joka on annettu myös lain 6 §:n 2 momentin nojalla. Asetus säädettäisiin pysymään voimassa sen 2 §:ää lukuun ottamatta. Virkamerkkiä koskeva asetuksen 2 § kumoutuisi ja korvattaisiin lakiin lisättävällä uudella 6 a §:llä.
8.22
Autokiinnityslaki
Kumottavaksi esitettävän 23 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu oikeusministeriön päätös autokiinnityslain täytäntöönpanosta (355/1973). Kyseisellä päätöksellä ei ole käytännön merkitystä, ja se kumoutuisi pykälän kumoutuessa.
8.23
Maanvuokralaki
Kumottavaksi esitettävän 89 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla ei ole voimassa asetuksia.
8.24
Laki lapsiasiavaltuutetusta
Kumottavaksi esitettävän 7 §:n sisältämän yleisen asetuksenantovaltuuden nojalla on annettu valtioneuvoston asetus lapsiasiavaltuutetusta (274/2005). Asetus säädettäisiin pysymään voimassa. Lapsiasiavaltuutetusta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 § koskee työjärjestystä. Työjärjestyksen voi vahvistaa ilman nimenomaista säännöstäkin, eli pykälä on luonteeltaan informatiivinen. Lakiin ei tarvitse lisätä kyseistä säännöstä varten erillistä valtuutta.
12
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Perustuslain 80 §:ssä säädetään asetuksen antamisesta laissa säädetyn valtuuden nojalla. Perustuslakivaliokunta on lausuntokäytännössään edellyttänyt, että valtuus on täsmällinen ja tarkkarajainen (esim. PeVL 38/2013 vp, s. 3–4, PeVL 10/2014 vp, s. 5–6, PeVL 11/2014 vp, s. 3, PeVL 7/2005 vp, s. 10, PeVL 29/2004 vp, s. 3/II, PeVL 40/2002 vp, s. 7/I).
Esitys vahvistaisi lainsäädännön perustuslainmukaisuutta, koska esityksellä saatettaisiin valtuussääntely perustuslain 80 §:n ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön vaatimukset vastaavaksi.
Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.