7.1
7.1. Ydinenergialaki
3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 6 kohtaan ehdotetaan täsmennettäväksi turvajärjestelyjen määritelmää. Kohdasta ehdotetaan poistettavaksi viittaus lainvastaiseen toimintaan. Lainvastainen toiminta on sisällöllisesti täsmentymätön, koska siinä ei oteta kantaa siihen, minkälaisesta lainvastaisesta toiminnasta tai ylipäätään minkä lain vastaisesta toiminnasta on kyse. Toisaalta määritelmää voidaan samaan aikaan pitää myös liian suppeana sen suhteen, että turvajärjestelyjen toteuttamiseksi ja ydin- ja säteilyturvallisuuden varmistamiseksi on annettu luvanhaltijan sisäisiä toimintaohjeita, joiden rikkominen ei välttämättä ole varsinaisesti lainvastaista, mutta joita rikkomalla voidaan vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuutta.
Turvahenkilöiden toimivaltuudet ovat sidoksissa turvajärjestelyjen määritelmään, jolloin turvahenkilöt eivät voi tehokkaasti puuttua ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaan luvattomaan toimintaan. Tällaisella toiminnalla voi kuitenkin olla merkitystä ydinenergian käytön turvallisuuden kannalta ja myös siihen tulee pystyä kohdistamaan turvaamistoimenpiteitä. Esimerkiksi tiettyihin tiloihin luvanhaltija on voinut määritellä sisäänpääsyn ehdoksi sen, että tiloissa on vähintään kaksi henkilöä samaan aikaan. Tästä poikkeaminen voi vaarantaa ydinturvallisuutta, mutta ei sinänsä tee edellä mainitusta teosta lainvastaista. Turvajärjestelyillä ja turvahenkilöiden toiminnalla voidaan kuitenkin pienentää edellä mainittua riskiä ja siten varmistaa ydin- ja säteilyturvallisuus puuttumalla virheelliseen toimintaan oikea-aikaisesti.
Määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että turvajärjestelyillä tarkoitettaisiin kaikkia niitä tarvittavia turvaamistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen ydinenergian käytön turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta. Määritelmän ala olisi siten laajempi kattaen kaiken toiminnan, joka voi vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuutta. Ydinenergian käytöllä tarkoitetaan keskeisesti ydinlaitoksen rakentamista, käyttämistä sekä käytöstä poistamista sekä myös laajasti muuta tähän liittyvää toimintaa. Sillä tarkoitetaan myös kaivos- ja malminrikastustoimintaa, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen. Turvahenkilöiden käyttö on kuitenkin ehdotuksen 7 m §:n mukaan rajattu pois viimeksi mainitusta toiminnasta, vaikka turvajärjestelyjä edellytetäänkin.
Koska määritelmä laajenisi ja se osaltaan määrittäisi turvahenkilöiden toimivaltuuksia, on erityistä huomiota kiinnitetty turvahenkilöiden toimivaltuuksien rajaamiseen. Asiaa käsitellään tarkemmin 7 n §:n perusteluiden yhteydessä.
Määritelmän laajentaminen olisi myös yhdenmukaisempi ja tarkoituksenmukaisempi ydinenergialain 6 §:ssä esitetyn yleisen turvallisuutta koskevan velvoitteen kanssa, jonka mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista, eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Turvajärjestelyjen tulisi kattaa kaikki ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantava toiminta, eikä ainoastaan toimintaa, joka on lainvastaista.
Turvajärjestelyjen määritelmän alueelliseen ulottuvuuteen ei ehdoteta muutoksia.
6 a §.Suomessa syntyneiden ydinjätteiden ydinjätehuolto. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti ja voimassa olevan lain 3 momentti siirtyisi uudeksi 4 momentiksi sellaisenaan. Momentissa säädettäisiin ulkomaille vietävien ydinjätteestä otettavien tutkimusnäytteiden loppusijoittamisesta siinä tilanteessa, että tutkimusnäytettä ei palautettaisi takaisin Suomeen loppusijoitusta varten. Säännöksellä pannaan täytäntöön ydinjätedirektiivin 4 (4) artikla. Näytteen siirron aikana tulisi olla voimassa valtiosopimus maiden välillä loppusijoituslaitoksen käyttämisestä vastaanottavassa valtiossa. Valtio voisi olla EU:n jäsenvaltio tai kolmas valtio. Kolmansien valtioiden osalta tulee direktiivin mukaan varmistua tietyistä vastaanottavan valtion ydinjätehuollon menettelyiden turvallisuudesta. Varmistamiseen liittyvistä toimenpiteistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Momenttiin on lisätty tätä asiaa koskeva asetuksenantovaltuus. Sopimuksesta kolmansien maiden kanssa tulisi ilmoittaa Euroopan komissiolle direktiivin mukaisesti.
7 §.Turva- ja valmiusjärjestelyt ja muut niihin verrattavat järjestelyt. Pykälää muutettaisiin 3 §:n 1 momentin 6 kohtaan ehdotettujen muutosten vuoksi. Pykälässä säädettään tällä hetkellä siitä, että ydinenergian käytön edellytyksenä on, että turva- ja valmiusjärjestelyt sekä muut järjestelyt ydinvahinkojen rajoittamiseksi ja ydinenergian käytön turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta ovat riittävät. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että turva- ja valmiusjärjestelyjen ydinenergian käytön turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta on oltava riittävät.
Ydinenergian käytön edellytyksen vaatimukset määritelmällisesti laajenevat jonkin verran siinä mielessä, että nykyisin edellytyksenä on vain lainvastaista toimintaa varten varautuminen. Ehdotuksen mukaan jatkossa edellytyksenä olisi toiminnan turvaaminen kaikelta ydin- tai säteilytuvallisuutta vaarantavalta toiminnalta riippumatta siitä, onko toiminta varsinaisesti lainvastaista vai ei. Käytännössä muutoksesta ei aiheudu merkittävää muutosta oikeustilaan, koska jo nyt turvajärjestelyjen on täytynyt perustua ydinenergian käyttöön kohdistuviin uhkakuviin ja suojaustarpeiden analyyseihin ydinenergialain 7 l §:n mukaan. Tässä yhteydessä ei varsinaisesti tehdä eroa sille, onko toiminta suoranaisesti laitonta tai muutoin toimintaa vaarantavaa.
Edellä 3 §:n 1 momentin 6 kohdan perustelut koskevat osin myös 7 §:n perusteluja erityisesti niiltä osin kuin on kyse muusta kuin lainvastaiseen toimintaan varautumisesta.
7 g §.Käytöstä poistaminen. Lain 7 g §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskevan suunnitelman päivityksiä toimitettaisiin Säteilyturvakeskuksen sijasta työ- ja elinkeinoministeriölle silloin, kun kyse on käyttöluvan aikaisesta toiminnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää tietoja osana lain 7 luvussa tarkoitettua taloudellista varautumista koskevaa päätöksentekoa, minkä vuoksi käytöstäpoistosuunnitelmat on tarkoituksenmukaista toimittaa ministeriöön Säteilyturvakeskuksen sijaan. Säteilyturvakeskuksella ei ole käyttöluvan mukaisen toiminnan aikana erityistä tarvetta valvoa käytöstäpoistosuunnitelmia, mutta ydinenergia-asetuksen mukaan siltä on kuitenkin pyydettävä lausunto. Laki ja asetus ovat tältä osin tällä hetkellä ristiriitaisia.
Lainkohtaa on muutettu edellisen kerran ydinenergialain muuttamisesta annetulla lailla (905/2017), mutta jälkiarvioinnissa on edelleen havaittu muutostarpeita. Uutena asiana lainkohdassa olisi se, että käytöstäpoistoluvan mukaisen toiminnan aikana suunnitelma tulisi toimittaa Säteilyturvakeskukselle. Suunnitelma tulisi pitää ajan tasalla sitä mukaan, kun laitoksen käytöstä poistaminen etenee. Suunnitelman päivitykset tulisi toimittaa Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäviksi.
Pykälässä säädetään tällä hetkellä siitä, että suunnitelmat tulisi toimittaa arvioitavaksi. Arvioinnista käsitteenä ei kuitenkaan käy riittävän selvästi ilmi, että millaisia tosiasiallisia toimenpiteitä viranomaiselta edellytetään. Ehdotuksen mukaan suunnitelmien päivitykset tulisi toimittaa viranomaisten hyväksyttäviksi, jolloin on selvää, että suunnitelmista on tehtävä sen hyväksyntää koskeva hallintopäätös. Muutos vastaisi nykyistä käytäntöä, eikä vaikuta siten oikeustilaan merkittävästi. Asetuksessa on säädetty suunnitelman tarkemmat sisältövaatimukset.
7 i §.Henkilöstö. Pykälässä säädetään luvanhaltijan henkilöstöstä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti. Nykyisin turvallisuusselvityslain mukaisten turvallisuusselvitysten tekemisestä määrätään ydinenergian käytön turvajärjestelyistä annetussa Säteilyturvakeskuksen määräyksessä (STUK/Y/3/2016, 5 §). Perustuslain 80 §:n mukaisesti yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lain tasolla. Ehdotuksen mukaisesti velvoite turvallisuusselvityksen tekemisestä säädettäisiin ydinenergialaissa. Turvallisuusselvitys voitaisiin tehdä vain niissä tilanteissa, joissa se on turvallisuusselvityslain nojalla mahdollista. Ydinenergialaissa säädettäisiin siis siitä, kenelle ja missä tilanteissa turvallisuusselvitys on vähintään pakko tehdä. Turvallisuusselvityslaissa taas määritellään se, että kenelle turvallisuusselvitys on mahdollista tehdä.
Velvollisuus varmistua henkilön nuhteettomuudesta olisi ydinenergialain mukaisen luvan haltijalla ja hakijalla. Henkilö voi olla luvanhaltijaan joko suorassa palvelussuhteessa tai erillisessä toimeksiantosuhteessa.
Henkilön nuhteettomuus ja luotettavuus varmistettaisiin turvallisuusselvityslaissa tarkoitetulla turvallisuusselvityksellä tai turvallisuusselvitystodistuksella, jos henkilöstä on aiemmin tehty turvallisuusselvitys ja tiedot ovat saatavilla Suojelupoliisin ylläpitämästä turvallisuusselvitysrekisteristä. Turvallisuusselvitys tai todistus turvallisuusselvityksestä voitaisiin tehdä henkilöstä vain, jos se voidaan turvallisuusselvityslain mukaan tehdä.
Turvallisuusselvitykset olisi tehtävä ennen kuin henkilölle annetaan itsenäinen kulkuoikeus alueelle tai tietoon, jota voidaan käyttää ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantamiseen. Siten esimerkiksi kaikille alueella kulkeville henkilöille ei olisi pakko tehdä turvallisuusselvitystä, jos he kulkevat alueella saatettuina. Tietoon pääsyn osalta on katsottu, että turvallisuusselvitys tulisi tehdä sellaisista henkilöistä, joilla on pääsy sellaiseen tietoon, jota voidaan käyttää ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantamiseen. Rajaus on tiukempi turvallisuusselvityslain 21 §:ään nähden, jossa käytetään käsitettä turvallisuuteen vaikuttava tieto. Turvallisuuteen vaikuttavaa tietoa on kuitenkin saatavilla myös esimerkiksi julkisista lähteistä, joten rajaus on tarpeellinen sen suhteen, kenestä turvallisuusselvitys on pakko tehdä.
Luvanhaltijan olisi myös varmistettava, että käytettävien toimittajien ja alihankkijoiden henkilöstöstä on vastaavasti tehty turvallisuusselvitys. Varmistaminen voidaan tehdä esimerkiksi edellyttämällä sopimusneuvottelujen yhteydessä turvallisuusselvitysten tekemistä ja dokumentointia tai että luvanhaltija itse hakee alihankkijoiden henkilöstöstä turvallisuusselvityksen. Ydinalalla käytetään usein alihankkijoita ja toimittajia ja nämä työskentelevät ensisijaisesti luvanhaltijan kanssa erillisen sopimuksen perusteella. Lainkohdalla tarkoitettaisiin koko alihankintaketjua. Turvallisuusselvityksen hakemiseen oikeutetuista säädetään turvallisuusselvityslain 15 §:ssä.
7 l §.Turvajärjestelyt. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan siten, että se sisältäisi yksiselitteisen velvollisuuden luoda ja ylläpitää turvajärjestelyt riskeihin ja suojaustarpeisiin perustuen. Soveltamiskäytäntöön ei tulisi muutoksia.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin luvanhaltijan velvollisuudesta pitää yllä turvajärjestelyjä paikassa, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan. Muulla paikalla tarkoitetaan esimerkiksi uraanin talteenottolaitoksia. Kulkuvälineessä harjoitettavalla ydinenergian käytöllä tarkoitetaan ennen kaikkea ydinaineen tai ydinjätteen kuljetuksia, mutta kyseeseen voisi tulla esimerkiksi ydinenergialain 22 §:ssä tarkoitettu kulkuvälineessä oleva ydinlaitos, vaikka tällaisia laitoksia Suomessa ei toistaiseksi ole ollut. Tällä hetkellä ei ole erikseen säädetty turvajärjestelyjen alueellisesta ulottuvuudesta.
Kuljetusten osalta turvatoimista ja –velvoitteista säädetään lisäksi vaarallisten aineiden kuljettamisesta annetun lain (719/1994) 11 d §:ssä. Nyt ehdotetulla säännöksillä turvajärjestelyistä annetaan tätä sääntelyä täydentäviä säännöksiä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksia koskien. Vaarallisten aineiden kuljettamisesta annetun lain vaatimukset turvasuunnitelman laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä, kuljetusvälineen turvaamisesta asianmukaisilla varusteilla, kuljetusten suorittajan tunnistaminen sekä alueiden turvaamisen vaatimukset tilapäisessä säilytyksessä pätevät edelleen myös ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksiin.
Turvajärjestelyille ja niiden muuttamiselle tulee saada Säteilyturvakeskuksen hyväksyntä. Käytännössä tämä tapahtuu toimittamalla Säteilyturvakeskukselle asiakirjat turvajärjestelyistä tai esitykset niiden muuttamiseksi. Säteilyturvakeskus käsittelee toimitetut aineistot vahvistamismenettelyssä. Turvajärjestelyt on toteutettava hyväksyttyjen asiakirjojen mukaisesti. Turvajärjestelyjä käsitellään 7 o §:ssä tarkoitetussa turvaohjesäännössä, mutta myös muissa asiakirjoissa, esimerkiksi turvasuunnitelmassa ja vartio-ohjeissa. Turvajärjestelyjä koskevat asiakirjat ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella salassa pidettäviä.
Ydinlaitoksen elinkaaren eri vaiheissa edellytetään tiettyjä turvajärjestelytoimenpiteitä, joille luvanhakija tai luvanhaltija hakee Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän. Näiden toimenpiteiden hyväksyttävyys arvioidaan riskiperusteisesti ja ne muuttuvat myös vallitsevan uhkakuvan perusteella, jonka laatimisesta vastaa Suojelupoliisi. Suojelupoliisi päivittää uhkakuvaa säännöllisesti Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä. Suojelupoliisi ja muut turvallisuusviranomaiset tekevät edellä mainittujen lisäksi myös jatkuvaa uhkien arviointia. Edellä mainitun perusteella on perusteltua, että käyttöön hyväksyttyjen turvajärjestelyiden muuttamiselle on haettava myös hyväksyntä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin turvajärjestelyjen riittävyydestä. Niiden tulisi olla riittävät suhteessa ydinenergian käyttöön mahdollisesti kohdistuviin uhkiin ja suojaustarpeisiin. Riskienhallintaprosessiin liittyvä riskien ja suojaustarpeiden arvioiminen on jatkuvaa toimintaa. Tämän lisäksi turva-alan asiantuntijoiden yhteistyönä tarkkaillaan turvallisuusympäristön muutoksia ja tarvittaessa kehitetään turvajärjestelyjä niin, että ne mahdollisimman hyvin ovat ajantasaisten uhkakuvien ja suojaustarpeiden mukaiset. Suojelupoliisin johdolla turvallisuusviranomaiset (muun muassa keskusrikospoliisi, Poliisihallitus, puolustusvoimat ja Liikenne- ja viestintävirasto) tarkkailevat uhkaympäristöä ja laativat ydinenergian ja säteilyn käytön uhkakuvan. Tätä uhkakuvaa käytetään perusteena Säteilyturvakeskuksen laatimalle suunnitteluperusteuhkalle, jota luvanhaltijat käyttävät turvajärjestelyjen suunnittelun, mitoittamisen ja toteuttamisen perusteena.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin turvajärjestelyistä tiedottamisesta. Tiedottamisesta säädetään voimassa olevan lain 7 l §:n 5 momentissa. Turvajärjestelyistä tiedottaminen voitaisiin hoitaa esimerkiksi kylttejä asentamalla ja laitoksella työskenteleviä perehdyttämällä. Ydinlaitokselle työhön tulevan henkilön kannalta on asianmukaista, että hänelle kerrotaan käytössä olevista turvajärjestelyistä jo palvelukseen otettaessa. Kun turvajärjestelyjä muutetaan, tulee ydinlaitoksen henkilöstö informoida muutoksista hyvissä ajoin ennen niiden käyttöön ottamista ja että muutosten perusteita tarkastellaan tarvittaessa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Esitys ei muuta nykyistä käytäntöä, koska henkilöstön perehdyttämistä toteutetaan jo, ja rajoitusalueet on merkitty kyltein.
Ydinlaitoksella asioiville ulkopuolisille on sopivalla tavalla tiedotettava turvajärjestelyistä, mikä yleensä tapahtuu, silloin kun sovitaan laitokselle tulosta. Sisällöllisesti turvajärjestelyistä tiedottamisen vähimmäisvaatimukset ja olennaisin sisältö olisi siinä, että laitokselle tulija tietää turvajärjestelyjen olemassaolosta, häntä koskevista menettelyistä sekä tietää, mistä turvahenkilön tunnistaa.
Turvajärjestelyistä tiedottaminen ydinlaitoksen yhteydessä olevalla liikkumis- ja oleskelurajoitusalueella tapahtuisi alueen merkitsemisellä. Liikkumis- ja oleskelurajoitusalue tulee merkitä sisäministeriön liikkumis- ja oleskelurajoituksista annetun asetuksen (1104/2013) 5 §:n mukaisesti. Merkinnöistä tulee siten käydä ilmi alue, jota rajoitus koskee ja rikkomisesta säädetty rangaistusuhka. Merkinnät on oltava sekä suomeksi että ruotsiksi ja tarvittaessa muilla kielillä. Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan säädettäväksi määräyksenantovaltuutta merkitsemisessä ehdotuksen 7 q §:ssä.
Turvajärjestelyistä tiedottaminen muun ydinenergian käytön yhteydessä voidaan toteuttaa esimerkiksi asioinnin yhteydessä ja henkilökunnan koulutuksessa. Mikäli alueelle on määritelty liikkumis- ja oleskelukieltorajoitus kuten ydinlaitoksilla, tulisi alue merkitä selvästi.
Voimassa olevan 7 l §:n säännökset turvahenkilöiden tehtävistä, koulutusvaatimuksista, voimankäyttövälineistä siirrettäisiin omiin pykäliinsä.
7 m §.Turvahenkilöt. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Pykälässä säädettäisiin luvanhaltijan velvollisuudesta käyttää turvahenkilöitä ydinlaitoksen toiminnan turvaamiseksi ja tämän lisäksi ydinlaitoksen toimintaan liittyvän ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksen ja varastoinnin turvaamiseksi. Ydinlaitoksen toiminnan turvaamiseksi voitaisiin katsoa yleisesti laajasti erilaisia toimenpiteitä, joiden rikkominen voisi vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuutta. Fyysisen suojelun lisäksi esimerkiksi tietoaineistojen suojaaminen kuuluisi ydinlaitoksen toiminnan alaan. Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin turvahenkilön tehtävä, jota suorittaessaan hän voisi käyttää laissa säädettyjä toimivaltuuksia.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi niistä tilanteista, joissa turvahenkilöitä on käytettävä ja turvahenkilöiden käyttämisen ajallisesta ulottuvuudesta. Säännökset olisivat uusia. Nykyisessä lainsäädännössä ei ajallisesti määritellä sitä, milloin ydinlaitoksen katsotaan olevan ydinlaitos. Nykyisessä lainsäädännössä edellytetään, että ydinlaitoksella on oltava ja käytettävä turvahenkilöitä. Turvahenkilöiden ja luvanhaltijoiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että laissa säädetään, milloin turvahenkilöitä ajallisesti voidaan tai pitää käyttää ja milloin ydinenergialaissa säädetyt toimivaltuudet ovat käytettävissä.
Pykälässä säädettäisiin ajallisesti turvahenkilöiden käyttämisestä ydinlaitoksella siitä lähtien, kun rakentamislupa ydinlaitokselle on myönnetty. Vaikka säteilyvaikutusten kannalta tämä on aikainen ajankohta, koska rakentamispaikalla ei ole radioaktiivisia aineita, on ydinlaitoksen rakentamistyömaalla tarpeen suorittaa turvahenkilöiden toimesta valvontaa esimerkiksi rakenteiden ja järjestelmien suojaamiseksi ydinlaitoksen käyttöä mahdollisesti myöhemmin vahingoittavalta toiminnalta. Säädetty ajankohta mahdollistaisi ennaltaehkäisevien toimivaltuuksien käyttämisen, kuten turvallisuustarkastusten ja päihdetestien tekemisen ydinenergian käytön suojaamiseksi ja kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi.
Tarve turvahenkilöiden käyttöön loppuisi siinä vaiheessa, kun suojattava ydinaine sekä ydinjäte on viety ydinlaitokselta pois tai loppusijoitettu turvallisesti ydinlaitoksen alueelle. Turvajärjestelyjä itsessään edellytetään kuitenkin 1 momentin mukaisesti senkin jälkeen, kun ydinaineet ja ydinjäte on viety laitokselta pois tai loppusijoitettu laitosalueelle. Nämä turvajärjestelyt voidaan toteuttaa käyttäen esimerkiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaista vartiointia ilman ydinenergialaissa säädettyjä turvahenkilöiden erityisiä toimivaltuuksia.
Turvahenkilöitä tulisi käyttää myös ydinaineen tai ydinjätteen kuljetuksen yhteydessä ja kuljetukseen liittyvässä tilapäisessä varastoinnissa, joka liittyy ydinlaitoksen toimintaan. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät siten laitokset, joissa tapahtuu ydinenergian käyttöä, mutta jotka ei kuitenkaan ole ydinlaitoksia. Tällainen voi olla esimerkiksi uraanin talteenottolaitos ja siihen liittyvät kuljetukset. Näissä tilanteissa voitaisiin käyttää esimerkiksi vartijoita.
Turvahenkilöiden käytön ajallista ulottuvuutta koskevassa sääntelyssä ei otettaisi kantaa siihen, mistä lähtien ydinlaitosta on pidettävä ydinlaitoksena.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, että turvahenkilöiden käyttö muussa tilanteessa on kiellettyä. Ydinenergian käyttöön liittyvät turvahenkilöiden esimerkiksi vartijoita laajemmat toimivaltuudet ovat perusteltuja ydin- ja säteilyturvallisuuden takaamisen kannalta. Tämän vuoksi on perusteltua, että turvahenkilöitä voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun on olemassa riski ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantumisesta. Säännöksellä pyritään tarkkaan rajaamaan se, milloin turvahenkilöiden laajoja toimivaltuuksia voisi käyttää. Muissa kuin pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa turvajärjestelyt voidaan hoitaa esimerkiksi muilla yksityisillä turvallisuuspalveluilla vartijoiden toimesta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin turvahenkilön kelpoisuusvaatimuksista. Koulutusvaatimuksista määrätään tällä hetkellä Säteilyturvakeskuksen määräyksessä Y/3/2016 9 §:ssä. Momentin 1 kohdan mukaan turvahenkilönä voisi toimia vain henkilö, jolla on voimassa oleva hyväksyntä vartijaksi, josta säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa. Voimassa olevaan tilanteeseen nähden poistuisi mahdollisuus hyväksyä turvahenkilöksi muita kuin vartijaksi hyväksyttyjä henkilöitä, mikä merkitsee muutosta oikeustilaan.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin turvahenkilöltä vaadittavasta koulutuksesta voimakeinojen käytön oikeutuksen perusteisiin ja niiden noudattamiseen käytännön tilanteissa. Lisäksi turvahenkilöllä tulisi olla tarpeellinen koulutus voimankäyttövälineisiin.
Vartijan peruskoulutuksen sisällöstä määrätään tällä hetkellä Poliisihallituksen määräyksessä (POL-2017-579). Peruskoulutusta täydentävää koulutusta on tarjolla fyysiseen voimankäyttöön ja eri voimankäyttövälineisiin, kuten ampuma-aseisiin liittyen. Turvahenkilöiden tehtävänkuvasta ja toimipaikasta riippuen hänellä tulee olla tarpeellinen koulutus tehtävänsä hoitamiseksi. Koulutusvaatimusten tarkka sisältö ei ole yleistettävissä koskemaan kaikkia turvahenkilöitä, sillä esimerkiksi kaikilla turvahenkilöillä ei välttämättä ole tarvetta kantaa ampuma-asetta. Vartijan koulutukseen liittyvien voimankäyttövälineiden lisäksi turvahenkilöt voivat kantaa ja käyttää sellaisia välineitä, joita vartijoilla ei ole. Näitä koskevat koulutukset on tarpeen kuvata turvaohjesäännössä, jonka viranomainen hyväksyy.
Edellä esitetyn lisäksi turvahenkilöksi hyväksymisen ehtona 3 kohdan mukaan olisi se, että turvahenkilö on perehdytetty turvaamiskohteen erityisolosuhteisiin, kuten ydin- tai säteilyturvallisuuteen. Turvattavilla kohteilla tarkoitetaan laitosten lisäksi myös ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksia, joissa käytetään turvahenkilöitä. Käytännössä tämä tapahtuu muun muassa perehtymällä erityisiin vartio-ohjeisiin, jotka sisältävät esimerkiksi toimipaikkakohtaisia toimintaohjeita turvahenkilölle. Ydinlaitoksilla olevien erityisolosuhteiden vuoksi tällaista kohdekohtaista koulutusta ei ole mahdollista toteuttaa vartijan peruskoulutuksen yhteydessä. Tyypillisesti vartio-ohjeissa annetaan toimipaikkakohtaisia tarkentavia ohjeita työtehtävien hoitamiseksi ottaen huomioon positiokohtaiset riskit ja vaikutukset ydin- ja säteilyturvallisuudelle.
Momentin 4 kohdassa säädettäisiin siitä, että turvahenkilön tulee olla palvelussuhteessa luvanhaltijaan tai yksityiseen turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijaan. Käytännössä tällä hetkellä turvahenkilöitä on sekä luvanhaltijoiden omassa palveluksessa, että hankittu ostopalveluina, joten käytäntöihin ei ole tulossa muutosta ehdotuksen johdosta.
Säännöksellä on tarkoitus osittain ehkäistä sitä, että luvanhaltijoiden palvelukseen tulisi toimeksiantosuhteeseen turvahenkilöitä, jotka eivät ole elinkeinon harjoittamisen puolesta luvan alaisia. Vartioimisliiketoiminta on luvanvaraista yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla, mutta se ei suoraan kata turvahenkilöpalveluita. Asialla on merkitystä erityisesti vastuiden kannalta, jos toiminnassa syntyisi jotain ongelmia erityisesti turvallisuuden kannalta. Luvanhaltijaan ja yksityisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijaan kohdistuu erityinen valvonta ja velvollisuudet ydinenergialain ja yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain nojalla.
Vastuu kelpoisuusvaatimusten täyttymisen arvioinnista olisi luvanhaltijalla. Erillistä viranomaisen hyväksyntää turvahenkilöille ei ehdoteta sen vuoksi, että ehdotuksen 1 ja 2 kohdassa esitetyt vaatimukset edellyttävät jo poliisin hyväksynnän. Toisaalta kohdan 3 ja 4 vaatimusten täyttyminen ovat parhaiten luvanhaltijan arvioitavissa, koska esimerkiksi 3 kohdassa edellytettyä erityisosaamista voivat kouluttaa vain luvanhaltijat ja myös laitokset ovat erilaisia. Usein myös tieto erityisolosuhteista sisältyy luvanhaltijan salassa pidettäviin, kyseisen laitoksen yksityiskohtaisia turvajärjestelyjä koskeviin asiakirjoihin, minkä vuoksi luvanhaltija on paras arvioimaan vaatimuksen täyttymistä.
Turvahenkilöiden kelpoisuuteen liittyen Säteilyturvakeskuksella olisi yleisten valvontaoikeuksiensa nojalla oikeus valvoa tarvittaessa turvahenkilöiden kelpoisuusvaatimusten täyttymistä jälkikäteisesti. Lisäksi Säteilyturvakeskus tekee säännöllisesti turvajärjestelyihin liittyviä tarkastuksia laitospaikalla. Näissä tarkastuksissa arvioidaan luvanhaltijan turvajärjestelyjen toteuttamista ja että se vastaa Säteilyturvakeskukselle toimitettuja asiakirjoja ja lainsäädännön vaatimuksia. Tarkastuksissa arvioidaan myös turvahenkilöiden ja muun turvaorganisaation osaamista ja käytännön toimia. Tarkastustoimintaan kuuluu myös koulutuksen arvioiminen ja siihen liittyvän ohjeistuksen tarkastaminen.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin turvahenkilön asusta. Turvahenkilöllä on oikeus käyttää tehtäviensä suorittamiseksi tarvittaessa voimakeinoja, minkä vuoksi on tarpeen, että turvahenkilöt voidaan tunnistaa ulkoisin perustein muusta henkilöstöstä. Toimenpiteen kohteeksi joutunut henkilö tunnistaa turvahenkilön tämän käyttämästä asusta. Turvahenkilön asun ei saisi olla sekoitettavissa momentissa mainittuihin virkapukuihin tai merkkeihin ja teksteihin.
Säteilyturvakeskus voisi kieltää asun, siinä käytetyn merkin tai tekstin, jollei se olisi momentissa säädettyjen periaatteiden mukainen. Asusta voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä ehdotuksen 7 q §:n muutoksen nojalla ja määräystä annettaessa kuullaan myös muita viranomaisia, kuten Poliisihallitusta, asun lainmukaisuudesta.
Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on valvoa turvajärjestelyjä, minkä vuoksi myös turvahenkilön asuun liittyvät kysymykset ratkaisisi Säteilyturvakeskus. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen on mahdollista käyttää hallintopakkoa ydinenergialain 65 ja 66 §:n nojalla, mikäli luvanhaltija ei noudattaisi turvahenkilön asusta annettuja määräyksiä.
7 n §.Turvahenkilöiden tehtävissä noudatettavat periaatteet ja toimivaltuudet. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaan. Pykälässä säädettäisiin tyhjentävästi turvahenkilöiden toimivaltuuksista. Nykyisessä laissa turvahenkilöiden toimivaltuudet ovat jokseenkin hajallaan eri pykälissä. Varsinaisia toimivaltuuksia sisältäviä säännöksiä sisältyy voimassa olevan lain 7 m §:ään ja välillisesti 7 o §:ään, jossa säädetään siitä, missä tilanteissa turvahenkilöllä on oikeus käyttää voimakeinoja.
Turvahenkilöiden toimivaltuuksien selkeyttämiseksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tyhjentävästi kaikista niistä toimivaltuuksista, joita turvahenkilöllä tehtävänsä hoitamiseksi on. Erikseen ehdotetaan säädettäväksi siitä, missä tilanteissa voimakeinojen käyttö olisi sallittua ja mitä voimankäyttövälineitä olisi sallittua käyttää. Tarkempia säännöksiä tiettyjen toimivaltuuksien, kuten turvallisuustarkastusten ja päihdetestauksen käyttämisestä sekä miehittämättömien ilma-alusten kulkuun puuttumisesta annettaisiin lakiehdotuksen myöhemmissä säännöksissä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että turvaamistehtäviin sovelletaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 6 §:ssä säädettyjä yleisiä periaatteita, kuten siitä, että vartioimistehtävässä on toimittava oikein ja tasapuolisesti. Lisäksi sovellettaisiin 7 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa toimenpiteen peruste sen kohteena olevalle henkilölle tai tämän edustajalle. Säännöksen tavoitteena on yhdenmukaistaa tältä osin käytäntöjä yksityisellä turvallisuusalalla.
Toimivaltuuksia turvahenkilö voisi käyttää ydinlaitoksen sekä ydinlaitoksen toimintaan liittyvän ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksen ja varastoinnin turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta. Erilaisiin uhkatilanteiden mahdollisuuksiin olisi puututtava matalalla kynnyksellä kuitenkin noudattaen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 6 §:ssä säädettyjä yleisiä periaatteita.
Osa esitetyistä toimivaltuuksista on sellaisia, joita yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisella vartijalla ei ole. Näitä ovat esimerkiksi estää osallistuminen ydinaineen tai -jätteen kuljetukseen tai oikeus suorittaa päihdetestaus. Nämä toimivaltuudet ovat kuitenkin perusteltuja ydinenergian käytön turvaamiseksi. Edellä mainittujen syiden vuoksi yksityisten turvallisuuspalveluista annetun lain soveltaminen turvahenkilöiden toimivaltuuksien määrittelemiseksi ei ole yksin mahdollista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä turvahenkilöiden toimivaltuuksista, joihin lain 7 t §:n nojalla on tarpeen vaatiessa mahdollista käyttää voimakeinoja.
Käytännössä keskeisimpiä toimivaltuuksia ydinenergian käytön turvaamiseksi olisivat alueella luvattomasti liikkuvien pysäyttäminen ja muuhun alueella tapahtuvaan luvattomaan tai ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaan toimintaan puuttuminen, vaarallisten esineiden laitokselle viemisen havaitseminen ja estäminen sekä laitokselle päihtyneenä menemisen estäminen.
Momentin 1 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi pääsyn estämisestä ydinlaitokselle. Voimakeinojen käytöstä pääsyn estämiseksi säädetään voimassa olevan lain 7 o §:ssä. Aiempaan nähden pääsyn estämisestä toimivaltuutena säädettäisiin yleisesti. Pääsyn estämiseen olisi oikeus siten myös ilman voimakeinoja ja vain tilanteen niin vaatiessa voimakeinoja käyttäen.
Pääsyn estäminen koskisi sekä henkilöitä että ajoneuvoja. Aiemmin pääsyn estäminen on koskenut sanamuodon mukaisesti vain henkilöitä. Ajoneuvon pääsyn estäminen on välillisesti henkilön pääsyn estämistä, ellei kyse olisi miehittämättömästä ajoneuvosta, mutta tulkintaan mahdollisesti liittyvän epäselvyyden välttämiseksi säännöksestä on jätetty pois maininta henkilöstä. Siten käytännössä minkä tahansa objektin pääsyn estäminen olisi mahdollista, mikäli siitä voi aiheutua ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantumista.
Ydinlaitoksen alueella tarkoitetaan aluetta, jolla liikkumista ja oleskelua on rajoitettu sisäministeriön poliisilain nojalla antamalla asetuksella.
Momentin 2 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi toimivaltuus henkilön poistamiseksi alueelta. Voimakeinojen käytöstä henkilön paikalta poistamiseksi säädetään voimassa olevan lain 7 o §:ssä. Voimassa olevassa laissa ei kuitenkaan varsinaisesti säädetä yleisesti toimivaltuudesta poistaa henkilö paikalta, mitä nyt ehdotetaan säädettäväksi.
Uutena toimivaltuutena olisi momentin 3 kohdassa ehdotettu turvahenkilön oikeus estää henkilöä osallistumasta tai puuttumasta ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetukseen. Pykälän tarkoituksena on antaa turvahenkilöille riittävät toimivaltuudet myös kuljetuksiin liittyen, sillä kuljetuksissa voi olla kyse sellaisista ydinaineista, joihin kohdistuu ydinmateriaalivalvontaa ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Turvahenkilö voisi esimerkiksi päihtymystilasta tai turvallisuustarkastuksessa esiin nousseesta perustellusta syystä johtuen estää henkilön osallistumisen ydinaineen kuljetukseen.
Momentin 4 kohdan mukaan turvahenkilöllä olisi oikeus estää henkilöä pakenemasta. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos turvahenkilö havaitsee alueella luvattomasti liikkuvan henkilön, joka lähtee pakenemaan. Kyseessä voisi olla myös alueella luvallisesti liikkuva henkilö, jonka epäillään pitävän hallussaan esimerkiksi ydinainetta ja jonka pakenemisen estäminen ydinmateriaalivalvonnan perusteella on välttämätöntä. Kiinniottamisesta säädettäisiin seuraavassa 5 kohdassa.
Momentin 5 kohdan mukaan turvahenkilö voisi ottaa alueella henkilön kiinni liikkumis- ja oleskelurajoituksen rikkomista tai muuta turvallisuutta vaarantavaa toimintaa koskevan asian selvittämiseksi. Kiinni otettu olisi 7 t §:n 2 momentin mukaan luovutettava viipymättä poliisille.
Momentin 6 kohdan mukaan turvahenkilöllä olisi oikeus tarkastaa kiinni otettu henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat. Tarkastusoikeus on kiinniottotilanteessa tarvittava toimivaltuus sen vuoksi, että kiinni otetulla henkilöllä voi olla hallussaan sellaisia tavaroita, aineita tai teknologiaa, jolla voitaisiin vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuutta tai esimerkiksi henkilöstöä. Toimivaltuuden perusteella kiinni otettu henkilö voitaisiin siten tarkastaa esimerkiksi aseiden tai esimerkiksi radiotaajuuksia häiritsevien laitteiden varalta.
Momentin 7 kohdan mukaan henkilöltä voitaisiin ottaa pois ihmisen tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen tavanomaisen turvallisuustarkastuksen yhteydessä laitokselle mentäessä tai esimerkiksi kiinni otetun henkilön tarkastamisesta
Momentin 8 kohdassa säädettäisiin turvahenkilön oikeudesta poistaa este. Esteen poistamisella tarkoitetaan esimerkiksi kulkuväylälle asetetun ja liikkumisen estävän tai sitä vaikeuttavan esineen poistamista.
Ehdotetun momentin 9 kohdan mukainen miehittämättömän ilma-aluksen haltuunotto, käytön estäminen tai kulkuun puuttuminen olisivat uusia toimivaltuuksia turvahenkilöille. Asiasta säätäminen on katsottu tarpeelliseksi teknologian kehittymisen ja siitä syntyneiden uusien turvallisuusuhkien vuoksi. Miehittämättömistä ilma-aluksista säädettäisiin tarkemmin lain 7 v §:ssä. Tarkemmat säännöstä koskevat perustelut on esitetty tässä yhteydessä.
Ehdotetun pykälän 3 momentissa säädettäisiin lisäksi muista toimivaltuuksista, joiden käyttämiseksi ei ole missään tilanteessa tarpeen käyttää voimakeinoja. Momenttiin on otettu mukaan myös ne toimivaltuudet, joista säädetään tarkemmin myöhemmin laissa.
Uutena toimivaltuutena olisi 3 momentin 1 kohdassa turvahenkilön oikeus pitää koiraa mukanaan. Koiran käytön lisäämistä turvahenkilöiden toimivaltuuksiin on pidetty tarpeellisena turvallisuuden valvonnan keinoja täydentävänä toimivaltuutena. Koiran käyttäminen voi toimia jo pelkästään pelotteena tilanteissa, joissa tunkeutujia on useita. Huomattavaa on, että laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei määrittele koiraa voimankäyttövälineeksi toisin, kuin tässä esityksessä ehdotetaan.
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa säädetään vartijan oikeudesta käyttää koiraa mukanaan ja koiran tulee täyttää tietyt laissa säädetyt kriteerit soveltuakseen vartiointitarkoitukseen. Pelkästään vartiointiin tarkoitetulle koiralle asetetut vaatimukset ja koiran käytön edellytykset määriteltäisiin siten edellä mainitussa laissa. Käytännössä turvahenkilö käyttäisi tehtävissään koiraa ensisijaisesti vartioimistarkoitukseen, mutta muiden vaatimusten täyttyessä sitä voitaisiin käyttää myös voimankäyttövälineenä ja sen käyttöön tulee suhtautua samoin kuin muidenkin voimankäyttövälineiden kantamiseen. Sitä ei esimerkiksi saisi tarpeettomasti kuljettaa mukana.
Koiraa voitaisiin kohdan mukaan käyttää myös voimankäyttövälineenä, jos se olisi sitä ohjaavan turvahenkilön ohjauksessa hyväksytysti suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun vaatimukset täyttävän koulutuksen. Myös koiraa ohjaavalta turvahenkilöltä vaadittaisiin tarvittava koulutus. Poliisiammattikorkeakoulun poliisikoiralaitos on keskeinen toimija viranomaisten voimankäyttöön tarkoitettujen koirien kouluttamisessa. Eri viranomaisten, kuten poliisin, tullin ja rajavartioston, käyttämillä koirilla ei ole olemassa yhteneväistä koulutusjärjestelmää, minkä vuoksi on tarpeen rajata se, kenen viranomaisen vaatimukset täyttäviä koiria voitaisiin käyttää. Koulutusvaatimukset koskisivat myös kertauskoulutusvaatimuksia.
Turvahenkilöllä olisi momentin 2 kohdan nojalla oikeus edelleen tehdä laitoksen alueella turvallisuustarkastus tai päihdetestaus. Asiasta ehdotetaan säädettäväksi tarkemmin lain 7 s §:ssä, jonka yhteydessä ovat myös säännöstä koskeva yksityiskohtaisemmat perustelut.
Alueellisesti toimivaltuudet olisi rajoitettu voimalaitosalueelle sekä muulle ydinlaitoksen alueelle, jonne kulku on rajoitettu. Voimalaitosalueella luvaton oleskelu ja liikkuminen on kielletty poliisilain 9 luvun 8 §:n nojalla annettujen säännösten nojalla. Muusta ydinlaitoksen alueesta olisi kysymys esimerkiksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusreaktori FiR 1:n kohdalla. Turvahenkilö voisi tällaisessa tilanteessa käyttää toimivaltuuksiaan ydinlaitoksen rakennuksen niissä osissa, joissa turvajärjestelyistä tiedotetaan ja joihin ulkopuolisten pääsyä on rajoitettu. Edellä olevasta poiketen miehittämättömien ilma-alusten osalta toimivaltuudet olisi laitoksia ympäröiville alueille, joilla ilmailua on rajoitettu, koska liikkumis- ja oleskelurajoitusalue ei riittävästi huomioi ilmatilassa tapahtuvaa liikennöintiä.
Ydinlaitoksen toimintaan liittyvien ydinaineiden ja –jätteiden kuljetusten osalta toimivalta olisi rajattu kuljetukseen tai kuljetukseen liittyvään varastointiin välittömästi kohdistuviin uhkiin. Ydinlaitoksella tapahtuva ydinaineiden tai ydinjätteiden varastointi liittyy alueellisesti ydinlaitoksen määriteltyjen alueiden sisäpuolella tapahtuvaan toimintaan. Kuljetustilanteissa voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa esimerkiksi uhkakuvan muutoksen vuoksi ydinainetta tai ydinjätettä joudutaan varastoimaan lyhytaikaisesti esimerkiksi satama-alueella. Tällöin turvahenkilöillä olisi käytettävissä tämän varastoinnin valvonnan aikana laissa säädetyt toimivaltuudet.
Poliisin johtamisvastuusta tilanteissa, joissa turvahenkilöt käyttävät toimivaltuuksiaan, on tähän mennessä säädetty ydinenergia-asetuksessa. Havaittaessa ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaa toimintaa, tulisi tästä ilmoittaa välittömästi poliisille. Poliisin otettua johtovastuun, tapahtuu turvaaminen poliisin johtamana. Tämä yleinen periaate on katsottu tarpeelliseksi nostaa asetuksesta lain tasolle. On kuitenkin selvää, että turvahenkilöiden tehtävänä on turvata ydin- ja säteilyturvallisuutta toimivaltuuksiensa nojalla myös sen jälkeen kun poliisi ottaa asiassa johtovastuun. Kun poliisi on tapahtumapaikalla ja ottanut johtovastuun, uhkan torjumisesta ja voimakeinojen käytöstä päättää ja vastaa ensisijaisesti poliisi. Näissä tilanteissa turvahenkilö päättää ja käyttää itsenäisesti ydinenergialain mukaisia voimakeinoja vain siltä osin kuin se on uhkan torjumiseksi välttämätöntä. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa uhka esiintyy niin nopeasti, että poliisi ei ehdi antaa asiaan liittyvää voimankäyttöohjetta tai -määräystä.
7 o §.Turvaohjesääntö. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi kokonaisuudessaan. Turvaohjesääntöä koskevat säännökset ovat voimassa olevan lain 7 n §:ssä. Pykälä sisältäisi turvaohjesäännön vähimmäissisällön sekä sen hyväksymistä ja muuttamista koskevat menettelyt. Pykälä sisältää siirtymäsäännöksen.
Turvaohjesääntö on keskeinen osa turvajärjestelyjä ja sen sisällöstä on tarpeen säätää erikseen laissa sen varmistamiseksi, että turvaohjesäännössä käsitellään turvajärjestelyjen kannalta olennaiset ja tärkeät asiat, mutta ei määritellä sellaisia asioita, joista tulisi säätää laissa. Turvaohjesäännöstä säädettäisiin aiempaa yksityiskohtaisemmin, minkä on tarkoitus helpottaa ohjesääntöjen laatimista ja yhdenmukaistaa niiden sisältöjä.
Turvaohjesäännössä kuvattaisiin turvaorganisaation toimintaa eri tilanteissa, sisäisen hallinnollisen organisoinnin järjestämistä, turvajärjestelyihin käytettävät välineet ja esitetään turvaorganisaation toimenpiteet esimerkiksi perus-, korotetun- ja täysvalmiuden aikana. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus saada lainsäädäntö paremmin vastaamaan juuri näitä vaatimuksia.
Turvaohjesääntöön sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan salassapitoperustetta, koska turvaohjesäännön julkistaminen voisi vaarantaa ydinlaitoksen turvallisuuden, mikäli varautumisesta ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantavaan toimintaa vastaan ja esimerkiksi käytettävistä voimankäyttö- ja suojavälineistä kerrottaisiin julkisesti. Yksityiskohtaisten tietojen julkisuus paljastaisi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaa toimintaa suunnitteleville tahoille, mitä voimankäyttövälineitä turvahenkilöillä on käytössään ja auttaisi suunnittelemaan tekoa, joka voisi vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuuden.
Laissa säädettyjen koulutusvaatimusten mukaan turvahenkilöiltä edellytetään riittävää koulutusta ja perehtyneisyyttä turvattavan kohteen erityisolosuhteisiin, mikä käytännössä tarkoittaa laitoskohtaista erityiskoulutusta. Näitä asioita kuvattaisiin turvaohjesäännössä sen varmistamiseksi, että kaikki säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvät tarpeelliset asiat käyvät riittävällä tavalla ilmi ja ovat laitoksella työskentelevien tiedossa. Turvaohjesääntöä tarkemmat, turvahenkilöiden toimintaa koskevat operatiiviset ohjeet turvallisuutta vaarantavan toiminnan torjumiseksi eri tehtävissä kuvataan ydinlaitoksen vartio-ohjeissa. Tällainen on esimerkiksi toiminta ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetusten aikana ja eri asemapaikoilla toimivien turvahenkilöiden toiminta edellä mainituissa tilanteissa.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta laatia turvaohjesääntö ja pitää se ajan tasalla. Ajantasaisuutta olisi siten jatkuvasti arvioitava. Turvaohjesääntöön olisi tehtävä tarvittavat muutokset ilman aiheetonta viivytystä. Turvaohjesäännön olisi oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Myös turvaohjesäännön muuttaminen edellyttäisi Säteilyturvakeskuksen hyväksyntää.
Pykälän 2 momentissa lueteltaisiin turvaohjesäännössä esitettävät tiedot. Luettelo sisältää voimassa olevaan lakiin nähden samoja asioita, mutta yksityiskohtaisemmin eriteltynä.
Momentin 1 kohdassa säädettäisiin siitä, että turvaohjesäännössä olisi esitettävä tiedot riskienhallintaprosessista ja suojaustarpeiden tasosta. Sisältövaatimus on uusi. Riskienhallintaprosessi ja suojaustarpeiden arviointi on perusta turvajärjestelyjen ja toimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle, minkä vuoksi ne on tarpeen esittää myös turvaohjesäännössä. Arvioinnissa on otettava huomioon erilaiset uhkakuvat kuten fyysiset hyökkäykset tai esimerkiksi kyberhyökkäykset sekä näiden yhdistelmät.
Momentin 2 kohdan mukaan turvaohjesäännössä olisi kuvattava turvajärjestelyistä vastaavan organisaation johtaminen ja toimina järjestäminen. Vaatimus sisältyy myös voimassa olevaan lainsäädäntöön eli sääntely ei olisi uutta.
Turvaohjesäännössä ehdotetaan momentin 3 kohdan mukaan selvitettäväksi turvahenkilöiden tehtävät ja vastuut turvajärjestelyistä vastaavassa organisaatiossa sekä turvahenkilöiltä vaadittavasta koulutuksesta. Vaatimus olisi uusi. Sen perusteella tulisi selvittää turvahenkilöiden tehtävänkuvat ja vastuut sekä se, mitä lisäkoulutusta turvahenkilöiltä vaaditaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi voimankäyttövälineitä koskevat koulutukset. Koulutuksia koskevat vaatimukset liittyvät edellä ehdotettuihin turvahenkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin, mutta turvaohjesäännössä tulisi konkreettisesti esittää tiedot, mitä koulutusta missäkin tehtävässä vaadittaisiin.
Momentin 4 kohdassa ehdotetaan, että turvaohjesäännössä tulisi esittää tiedot turvallisuustarkastuksista ja päihdetestauksista. Perussäännökset turvallisuustarkastuksesta ja päihdetestaukset tulisivat lain 7 s §:stä, mutta turvaohjesäännössä tulisi esittää yksityiskohtaisemmat tiedot siitä, miten turvallisuustarkastus ja päihdetestaus käytännössä toteutettaisiin laitoksella. Tietoja esitettäisiin esimerkiksi siitä, millaisia laitteita tai välineitä turvallisuustarkastuksissa käytettäisiin.
Momentin 5 kohdassa ehdotetaan, että turvaohjesäännössä tulisi esittää tiedot siitä, miten ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetukset turvataan. Turvautumisessa tulisi huomioida erilaiset uhkakuvat kuten fyysiset hyökkäykset tai esimerkiksi kyberhyökkäykset sekä näiden yhdistelmät. Turvaohjesäännössä tulisi siten kuvata ne toimenpiteet, joilla turvataan kuljetusten turvallisuus. Näitä voivat olla esimerkiksi käytettävä varustus ja turvahenkilöiden määrä tai reitin suunnitteluun liittyvät periaatteet Lisäksi kuljetusten osalta turvaohjesäännössä on esitettävä, millä tavoin yhteistyö eri tahojen, kuten kuljetusliikkeen ja toimintaan liittyvien viranomaisten kanssa kuljetusten turvaamiseksi aiotaan toteuttaa.
Turvaohjesäännössä tulisi momentin 6 kohdan mukaan kuvata ne ohjeet, joita turvahenkilöille annetaan tehtäviensä hoitamiseksi. Ohjeistuksella tarkoitetaan laitos– ja positiokohtaista ohjeistusta, joka ei ole ulkopuolisten saatavilla. Näitä voivat olla esimerkiksi aiemmin esityksessä esiin nostetut vartio-ohjeet, joissa kuvataan tarkemmin turvahenkilöiden tehtäviä laitoksen eri paikoissa.
Ehdotuksen mukaan turvaohjesäännössä määriteltäisiin täsmällisesti, mitä valvontavälineitä, voimankäyttövälineitä tai muuta varustusta kyseinen luvanhaltija omassa toiminnassaan käyttää turvajärjestelyjen toteuttamiseksi. Lain 7 u §:ssä säädettäisiin yleisesti niistä voimankäyttövälineistä, jotka ylipäätään olisivat sallittuja ja turvaohjesäännössä määriteltäisiin tarkasti laitoksella käytettävät voimankäyttövälineet ja muut välineet. Tällaisia ovat esimerkiksi ampuma-aseissa käytettävät patruunat, joilla on suuri merkitys mahdollisiin vammavaikutuksiin. Siten myös käytettävät patruunat käsitellään hyväksymismenettelyssä.
Momentin 8 kohdassa ehdotetaan, että turvaohjesäännössä tulisi kuvata, miten luvanhaltija toteuttaa turvajärjestelyihin liittyviä harjoituksia ja voimankäyttövälineiden käyttötaidon harjoituksia. Turvajärjestelyjä koskevat harjoitukset voivat olla esimerkiksi viranomaisen kanssa yhteistyössä toteutettavia harjoituksia. Voimankäyttövälineiden käyttötaidon varmistamista koskevissa tiedoissa esitettäisiin tiedot esimerkiksi siitä, miten operatiivisissa tilanteissa eri voimankäyttövälineiden käyttötaito on varmistettu.
Momentin 9 kohdan vaatimus poliisin kanssa tehtävästä yhteistoiminnasta vastaisi voimassa olevan lain turvaohjesäännölle asetettuja sisältövaatimuksia, eikä se siten olisi uusi. Turvaohjesäännössä tulisi esittää tiedot siitä, milloin otetaan yhteys poliisiin ja miten johtovastuu käytännössä siirretään poliisiviranomaiselle heidän saavuttuaan paikalle ja miten olennaista tietoa poliisille välitetään uhkatilanteen aikana.
Momentin 10 kohdan mukaan turvaohjesäännössä esitettäisiin tiedot myös muista tarpeellisista järjestelyistä ydinenergian käytön turvaamiseksi. Turvaohjesääntöä koskevaa listaa ei voi esittää tyhjentävästi, koska muuttuvat uhkakuvat sekä muuttuva teknologia voivat vaikuttaa siihen, millaisia asioita turvaohjesäännössä on tarpeen käsitellä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin turvaohjesäännön hyväksymisen edellytyksistä. Turvahenkilöiden käytön ajallisesta ulottuvuudesta on ehdotettu säädettäväksi edellä 7 m §:ssä. Turvaohjesääntö tulisi sen vuoksi olla hyväksyttynä ensimmäisen kerran viimeistään rakentamisluvan myöntämisen ajankohtana, koska tuolloin alkaa myös velvollisuus turvahenkilöiden käyttöön ja toimintaa koskevat yksityiskohdat on ilmaistu turvaohjesäännössä.
Hyväksymisen edellytyksenä olisi 2 momentissa tarkoitettujen tietojen esittäminen riittävässä laajuudessa sekä turvajärjestelyjen oikeasuhtaisuus. Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä turvahenkilöitä tulee olla riittävästi suhteessa toiminnasta aiheutuviin riskeihin ja heidän tulee täyttää turvahenkilöille asetetut kelpoisuusvaatimukset. Säteilyturvakeskuksen olisi valvottava, että riskit ja suojaustarpeet on käsitelty asianmukaisesti ja että turvajärjestelyt ovat riittävät. Toisaalta Säteilyturvakeskuksen olisi puututtava tilanteisiin, joissa esimerkiksi voimakeinojen käytön ohjeistus ohjaisi voimakeinojen suhteettomaan tai muuten ongelmalliseen käyttöön. Tämän varmistamiseksi Säteilyturvakeskus pyytää pääsäännön mukaisesti turvaohjesäännöstä sisäministeriön ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan lausunnon ennen asiakirjan hyväksymistä käyttöön.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Säteilyturvakeskuksen oikeudesta edellyttää turvaohjesäännön muuttamista myös muusta syystä kuin 1 momentissa tarkoitetussa päivitystapauksessa. Turvaohjesääntöihin voi tulla muutostarpeita uhkakuvan, suunnitteluperusteuhkan, riskien arvioinnin tulosten ja suojaustarpeiden muuttuessa sekä johtuen viranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä varautumisen yhteensovittamisessa.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin Säteilyturvakeskuksen velvollisuudesta kuulla sisäministeriötä sekä ydinenergialain 56 §:n 3 momentissa tarkoitettua ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukuntaa turvaohjesäännön hyväksymistä koskevassa asiassa. Säteilyturvakeskus varaisi 5 momentin mukaan ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnalle ja sisäministeriölle tilaisuuden tulla kuulluksi. Vähäisten muutosten vuoksi kuulemismenettely ei kuitenkaan olisi tarpeen ja tämän Säteilyturvakeskus voisi arvioida.
Muutos yksinkertaistaisi turvaohjesäännön muuttamista vähäisten asioiden ollessa kyseessä. Esimerkiksi turvavalvontaan käytettävä teknologia kehittyy ja turvaohjesääntöä on tarpeen muuttaa aika ajoin sen vuoksi. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi listaus käytettävistä valvontavälineistä, kuten ajoneuvojen nopeusvalvontaan ja päihdetesteihin käytettävästä laitteistosta tai suojavarusteiden malli- ja merkkimuutoksista. Tällaisten muutosten hyväksyttäminen lausuntomenettelyjen kautta ei ole tarkoituksenmukaista, tarpeellista tai kustannustehokasta.
7 q §.Yleiset turvallisuusmääräykset. Säteilyturvakeskuksen määräyksenantovaltuutta ehdotetaan muutettavaksi 7 q §:n 22 kohdan osalta. Kohta koskee turvajärjestelyjä. Määräyksiä voisi ehdotuksen mukaan antaa jatkossa myös turvajärjestelyistä tiedottamisesta ja turvahenkilöiden asuissa käytettävistä merkeistä.
Tiedottamista koskevalla määräyksellä tarkoitetaan, että määräys voitaisiin antaa esimerkiksi siitä, millaisilla merkeillä tai kylteillä ydinlaitoksen alueelle saavuttaessa tulee tiedottaa laitosalueesta ja siellä olevista turvajärjestelyistä. Turvahenkilöiden asuista voitaisiin antaa määräyksiä sen suhteen, millaiset merkinnät turvahenkilöiden asuissa tulee olla, jotta turvahenkilöt tunnistetaan selvästi turvahenkilöiksi laitosalueella. Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden asun merkeistä on säädetty vastaavasti sisäministeriön asetuksella.
Turvahenkilöitä koskeva sääntely ehdotetaan nostettavaksi lain tasolle, minkä vuoksi asiasta ei olisi enää tarpeen antaa kyseisiä määräyksiä. Kohtaa ehdotetaan poistettavaksi määräyksenantovaltuudesta.
7 s §.Turvallisuustarkastus ja päihdetestaus. Ehdotetussa 7 s §:ssä säädettäisiin turvallisuustarkastuksesta ja päihdetestauksesta. Säännös vastaa pääasiassa nykyisen lain 7 m §:ää.
Ehdotetun pykälän 1 momentissa säädettäisiin turvahenkilön oikeudesta suorittaa turvallisuustarkastus. Säännöksessä täsmennettäisiin sitä, että oikeus turvallisuustarkastuksen tekemiseen olisi ainoastaan turvahenkilöllä. Voimassa olevan säännöksen mukaan turvallisuustarkastuksen saisi suorittaa turvaorganisaatioon kuuluva henkilö. Täsmentäminen on katsottu tarpeelliseksi toimivaltuuksien riittävän täsmällisen rajaamisen vuoksi.
Turvahenkilö voisi suorittaa turvallisuustarkastuksen henkilöille tai alueelle tulevalle tai siellä olevalle ajoneuvolle. Nykyiseen säännökseen ei ole sisältynyt mahdollisuutta ajoneuvon tarkastamiseen, joten toimivaltuus olisi uusi tältä osin. Toimivaltuuden lisäämistä voidaan pitää tarpeellisena sen vuoksi, että ajoneuvoissa voidaan kuljettaa alueelle sellaisia laitteita, esineitä tai aineita, joilla on mahdollista vaarantaa ydin- tai säteilyturvallisuutta. Tarkastuksia tehtävissä tulee kuitenkin noudattaa yksityisissä turvallisuuspalveluissa säädettyjä yleisiä periaatteita, kuten sitä, että toimenpiteiden on oltava välttämättömiä tehtävien suorittamiseksi eikä oikeuksiin saa puuttua enempää kuin tehtävien suorittamiseksi on välttämätöntä. Toimenpiteiden on oltava myös perusteltuja tehtävän tärkeyteen nähden.
Käytännössä ajoneuvojen tarkastamista voitaisiin tehdä sellaisissa tilanteissa, kun on syytä epäillä, että ajoneuvossa voisi olla esimerkiksi jotain sellaisia laitteita, joilla voitaisiin vaarantaa turvallisuutta alueella, tai perustuen satunnaisotantaan. Ajoneuvojen tarkastusta ei siten voitaisi tehdä kuitenkaan pääsääntönä ydinlaitoksen uloimmalla turvajärjestelyvyöhykkeellä kaikkiin ajoneuvoihin, koska niillä ei joka tapauksessa pystytä pääsemään esimerkiksi laitoksen sisätiloihin, joissa turvallisuudella on vielä ulkoalueisiin nähden erityistä merkitystä. Kaikkien ajoneuvojen tarkastaminen on tarpeen vasta laitosalueen rajalla esimerkiksi räjähteiden löytämiseksi. Ajoneuvoja voidaan yleisestikin viedä laitosalueen sisälle vain hyvin rajoitetusti ja vain erityisluvalla.
Momenttiin lisättäisiin mahdollisuus kuljetukseen osallistuvan henkilön turvallisuustarkastukseen. Käytännössä tarkastus ei välttämättä tapahtuisi laitosalueella vaan kyseeseen voisi tulla turvallisuustarkastuksen tekeminen myös muualla kuljetuksen yhteydessä.
Turvallisuustarkastukseen käytettävistä välineistä säädettäisiin pääosin vastaavalla tavalla kuin voimassa olevassa laissa. Tarkastukseen voitaisiin käyttää ensisijaisesti metallinilmaisinta tai muuta teknistä laitetta, mutta tarvittaessa tarkastus voitaisiin suorittaa myös muulla tavoin. Muut tarkastustavat voisivat tulla kyseeseen esimerkiksi kuljetusten ja ajoneuvotarkastusten yhteydessä sekä tilanteissa, joissa metallinilmaisimen hälytyksen perusteella on tarpeen tehdä tarkempi tarkastus.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin henkilön, esineiden ja aineiden luovuttamisesta poliisille. Säännös vastaa sisällöltään voimassa olevan lain säännöksiä, eikä siihen esitetä oikeustilaan vaikuttavia muutoksia, vaan muutokset ovat lakiteknisiä.
Päihdetestistä säädettäisiin 3 momentissa voimassa olevan lain 7 m §:n 2 momenttia vastaavasti. Toimivaltuudesta on tarpeen säätää, sillä on ilmeistä, että päihtyneen henkilön päästäminen laitosalueelle muodostaa riskin ydin-, säteily- tai työturvallisuuden kannalta. Momenttiin lisättäisiin mahdollisuus kuljetukseen osallistuvan henkilön päihdetestaukseen. Päihdetestaus suoritettaisiin pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 §:n mukaisesti vastaavalla tavalla kuin poliisin suorittaa kokeen nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi.
Momentista poistettaisiin viittaus yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin, sillä kyse ei ole turvahenkilöiden toimivaltuuksia koskevasta huumausaineiden käyttöä koskevasta todistuksesta vaan säännöksessä säädetään yleisesti työntekijän velvollisuudesta esittää huumausainetestiä koskeva todistus. Viittaus on informatiivinen, joten sen poistamisella ei ole vaikutusta työntekijän velvollisuuksiin esittää edellä mainittu todistus, jos sellaisen esittämiseen muutoin on velvollisuus.
Pykälän 4 momentin mukaan henkilö tulisi poistaa laitosalueelta tai hänen oikeutensa osallistua ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen tulisi estää, mikäli hän kieltäytyy turvallisuustarkastuksesta tai päihdetestauksesta tai on päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Muutoksena nykyiseen oikeustilaan on lisäys siitä, että turvahenkilöllä on oikeus estää henkilön osallistuminen kuljetukseen, mikäli tämä on esimerkiksi päihtynyt.
7 t §.Voimakeinojen käyttö ja tapahtumailmoitus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin turvahenkilöiden oikeudesta käyttää voimakeinoja. Voimakeinojen käyttäminen olisi sallittua ainoastaan niissä tilanteissa, kun henkilö pakenee kiinniottamista tai vastarintaa tekemällä estää edellä 7 n §:n 2 momentissa säädettyjä toimenpiteitä. Voimakeinoja saisi käyttää myös esteen poistamiseen ja kiinni otetun tarkastamiseen. Voimakeinojen käyttämistä ei saisi kuitenkaan käyttää esimerkiksi turvallisuustarkastuksissa tai päihdetestauksissa, joista ehdotetaan säädettäväksi 7 n §:n 3 momentissa. Tilanteissa, joissa henkilö kieltäytyy näistä toimenpiteistä, tulee seurauksena olla laitosalueelle pääsyn epääminen.
Momentti sisältää viittauksen rikoslain 4 luvun 6 §:ään, jossa säädetään voimakeinojen käytön liioittelusta. Säännöstä sovellettaisiin myös turvahenkilöiden voimankäyttötilanteisiin.
Turvahenkilön on turvaamistoimenpiteen yhteydessä ilmoitettava henkilöön kohdistuvan toimenpiteen peruste toimenpiteen kohteena olevalle tai tämän edustajalle siten kuin yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 7 §:ssä säädetään.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin henkilön, esineiden ja aineiden luovuttamisesta poliisille. Luovuttamisen olisi tapahduttava viipymättä kiinniottamisen jälkeen eli käytännössä henkilön kiinniottamisen yhteydessä olisi heti tehtävä ilmoitus poliisille, jolloin poliisin saapumisen jälkeen henkilö voitaisiin luovuttaa poliisille.
Kiinni otetun henkilön hallussa olevat esineet tai aineet olisi ehdotuksen mukaan viipymättä luovutettava poliisille. Esineet tai aineet voitaisiin myös palauttaa henkilölle, jollei sille lain mukaan olisi estettä. Esimerkiksi täysi-ikäiselle henkilölle voitaisiin palauttaa mukana olleet alkoholijuomat.
Turvahenkilön velvollisuudesta laatia tapahtumailmoitus säädettäisiin 3 momentissa. Laatimisvelvollisuuden ja tapahtumailmoituksen säilyttämisessä noudatettaisiin yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain säännöksiä. Ilmoitus tulisi laatia kiinniottotilanteista tai voimankäyttötilanteista.
Mikäli turvahenkilö joutuu tehtävässään käyttämään ampuma-asetta, tulee siitä tehdä viipymättä ilmoitus poliisille. Ampuma-aseen käyttäminen on määritelty erikseen ehdotuksen 7 u §:n 5 momentissa.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin turvahenkilön velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä vakavista, jo tehdyistä rikoksista poliisille. Pykälässä säädetään myös tilanteista, joissa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Vastaava velvollisuus on yksityistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitetuilla vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla.
7 u §.Voimankäyttövälineet ja ampuma-aseen käyttö. Voimankäyttövälineistä säädettäisiin pykälän 1 momentissa. Tällä hetkellä laissa on säädetty ainoastaan oikeudesta käyttää voimankäyttövälineitä, mutta sallituista voimankäyttövälineistä ei ole olemassa säännöksiä. Voimankäyttövälineet on määritelty tällä hetkellä täsmällisimmin luvanhaltijoiden turvaohjesäännöissä, jotka edellyttävät Säteilyturvakeskuksen vahvistamista.
Sallittuja voimankäyttövälineitä olisivat lainkohdassa tarkoitetut voimankäyttövälineet. Sallitut voimankäyttövälineet vastaavat yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa vartijalle määriteltyjä voimankäyttövälineitä. Lisäksi säädettäisiin koiran käyttämisestä voimankäyttövälineenä. Koiran tulisi olla hyväksytysti suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun asettamat koulutusvaatimukset voimankäytössä.
Kaikki momentissa mainitut voimankäyttövälineet eivät automaattisesti olisi luvanhaltijan turvahenkilöiden käytössä, vaan luvanhaltijan olisi määriteltävä käytettävät voimankäyttövälineet turva-ohjesäännössä 7 o §:n mukaisesti. Siten voimankäyttövälineiden suhteuttaminen tarpeisiin arvioitaisiin luvanhaltijan ehdotuksen perusteella ja hyväksyttäisiin Säteilyturvakeskuksen, sisäministeriön ja ydinalan turvajärjestelyjen neuvottelukunnan toimesta ennen, kun niitä voidaan ottaa käyttöön. Lisäksi turvahenkilöillä tulisi olla riittävä koulutus kyseisen voimankäyttövälineen käyttämiseksi, mikä koskee myös koiranohjaajana toimimista ja siihen liittyvää kertauskoulutusta.
Lisäksi voimankäyttövälineiksi voitaisiin hyväksyä muitakin voimankäyttövälineitä, jotka ovat vaikutukseltaan ampuma-asetta lievempiä. Tällainen voimankäyttöväline voisi olla esimerkiksi käsirautavyö, jolla kiinniotettua estetään karkaamasta, kunnes tämä on saatu luovutettua poliisille.
Käytettävät voimankäyttövälineet olisi mitoitettava riskien ja suojaustarpeiden mukaisesti. Ydinenergian käyttöön kohdistuvia uhkia arvioidaan säännöllisesti eri viranomaisten toimesta. Uhkakuvien muuttuessa on luvanhaltijan turvaorganisaation pystyttävä ottamaan tarvittaessa käyttöön sellaiset voimankäyttövälineet, joilla turvallisuusuhka voidaan torjua. Toimialan erityispiirteiden ja mahdollisten seurausten vuoksi käytettävät voimankäyttövälineet voivat poiketa muun yksityisen turva-alan välineistä. Tästä syystä asiasta on tarpeen säätää erikseen.
Voimankäyttövälineiden kantamiseen sovellettaisiin lähtökohtaisesti vastaavia säännöksiä, mitä on säädetty yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa vartijalle. Tästä olisi kuitenkin mahdollista poiketa tietyissä tilanteissa. Turvahenkilöt joutuvat käyttämään ydinlaitoksen eri tiloissa erilaisia ydin- ja säteilyturvallisuuteen liittyviä suoja-asuja, jolloin pääsäännön mukainen voimankäyttövälineiden kantamistapa ei ole aina mahdollinen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin turvahenkilön oikeudesta kantaa ampuma-asetta. Turvahenkilö saisi kantaa ampuma-asetta vain, mikäli se olisi tarpeen tehtävän suorittamisen kannalta. Tällä hetkellä ei ole säädetty siitä, milloin turvahenkilö saa kantaa ampuma-asetta. Olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi vallitsevaa uhkatasoa, joka edellyttää ampuma-aseen kantamista työtehtävissä.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa ampuma-asetta voitaisiin käyttää. Ampuma-aseen käyttämisestä ei ole säädetty ydinenergialaissa tällä hetkellä. Ampuma-aseen käyttö olisi viimesijainen keino voimakeinojen käytössä, mikäli mitään lievempää, tehokasta keinoa ei olisi käytettävissä.
Ampuma-asetta voitaisiin käyttää vain niissä tilanteissa, joissa henkilön toiminnasta seuraa vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka ydin- tai säteilyturvallisuudelle. Säännös poikkeaa hieman muista ampuma-aseen käyttämistä koskevista säännöksistä sen vuoksi, että siinä on huomioitu myös turvattavalle kohteelle aiheutuvat seuraukset. Yleisesti ottaen ampuma-aseen käyttö on säädetty hyväksyttäväksi vain tilanteessa, jossa kyseessä on tilanne, josta voi seurata välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle ja ampuma-aseen käyttö on perusteltua tällaisen toiminnan pysäyttämiseksi.
Ampuma-aseen käyttö ehdotetaan sallittavaksi myös tilanteessa, jossa turvahenkilö pitää todennäköisenä, että henkilön toiminnalla voi olla vakavat ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavat seuraukset. Ampuma-aseen käyttö on perusteltua perustaa todennäköisyyteen sen vuoksi, että vaaratilanteessa ei voida jäädä odottamaan varsinaisia seurauksia. Turvahenkilöltä edellytetään siten erityistä kykyä arvioida turvallisuutta vaarantavan henkilön toiminnan mahdolliset seuraukset.
Ampuma-asetta voitaisiin lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa turvahenkilön pääsy ydin- tai säteilyturvallisuudelle tärkeään tilaan estetään välillisesti käyttämällä aggressiivista koiraa esteenä.
Ampuma-asetta ei saisi käyttää väkijoukon hajottamiseksi esimerkiksi siinä tilanteessa, että laitoksen alueella järjestettäisiin mielenosoitus. Kuitenkin, jos ampuma-aseessa käytetään kaasupatruunoita tai muita vastaavia ampumatarvikkeita, joilla ei todennäköisesti aiheuteta henkilöille vakavaa vaaraa, voidaan ampuma-asetta käyttää tilanteessa, jos lievempiä keinoja ei ole käytettävissä ja ydin- tai säteilyturvallisuus, taikka henkilöturvallisuus sitä edellyttää. Tällaisia ampumatarvikkeita tulee käyttää niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.
Pykälän 6 momentissa annettaisiin täsmentävä säännös siitä, mitä tarkoitetaan ampuma-aseen käytöllä. Ampuma-aseen käyttämiseksi luettaisiin ampuma-aseen käytöstä varoittamista, ampuma-aseella uhkaamista ja laukauksen ampumista. Pelkkä ampuma-aseen esiin ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä. Edellä 7 t §:ssä säädettäisiin siitä, että ampuma-aseen käyttämisestä tulee tehdä ilmoitus poliisille. Käyttämisellä tarkoitetaan tässä momentissa tarkoitettuja tilanteita.
7 v §.Miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttuminen. Ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan turvahenkilöillä on ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta aiheutuvien mahdollisten säteilyvaikutusten vuoksi oltava toimivaltuus ja kyky puuttua miehittämättömien ilma-alusten lainvastaiseen käyttöön. Pykälässä säädettäisiin toimivaltuuksista, joita turvahenkilö voi käyttää edellä mainittujen laitteiden käyttöön ydin- ja säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Toimivaltuudet rajattaisiin alueellisesti koskemaan vain aluetta, jolla ilmailua on rajoitettu ilmailulain (864/2014) 11 §:n nojalla. Koska kyse ei ole yleisestä paikasta tai alueesta, mahdollisten voimakeinojen käytön vaikutukset ovat rajalliset. Sama koskee teknisen häirinnän vaikutuksia, eikä niiden arvioida vaikuttavan yhteiskuntaan ja ihmisten käyttämiin viestivälineisiin laajasti ja yleisesti, kun käytettävä tekninen laite on asianmukainen ja sitä käytetään oikein.
Pykälässä käytetään ainoastaan termiä miehittämätön ilma-alus, eikä sen lisäksi termiä lennokki, kuten muissa aiemmin vastaavia toimivaltuuksia säädettäessä. Kansallinen terminologia on muuttumassa voimaan tulleen Euroopan parlamentin ja neuvoston, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (2018/1139/EU) vuoksi. Muutosten myötä enää ei tehdä enää eroa harrastetoimintaan käytettävien alusten ja muun toiminnan välillä, mihin erottelu lennokkien ja miehittämättömien ilma-alusten käsitteiden välillä on perustunut. Ilmailulakia ollaan muuttamassa muun muassa terminologialtaan asetusta vastaavaksi.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin turvahenkilöiden oikeudesta ottaa miehittämätön ilma-alus haltuun tai puuttua sen kulkuun. Säännös koskisi tilanteita, joissa miehittämätön ilma-alus saapuisi oikeudetta voimalaitosta ympäröivälle alueelle, jossa ilmailua on rajoitettu ilmailulain (864/2014) 11 §:n nojalla. Tällä alueella sijaitsevat ydin- ja säteilyturvallisuuden kannalta merkittävät rakennukset ja laitteet, joiden vahingoittamisesta voisi aiheutua merkittäviä riskejä ja seurauksia yhteiskunnalle. Tukeutuminen esimerkiksi poliisiviranomaisen apuun laitteen haltuun ottamiseksi tai sen kulkuun puuttumiseksi ei ajallisesti ole yleensä mahdollista, koska tilanne voi olla nopeasti ohi. Luvanhaltija tarvitsee ydin- ja säteilyturvallisuuden varmistamiseksi esitetyt toimivaltuudet. Toimivaltuuksien käytön edellytyksenä olisi riittävä osaaminen ja koulutus tehtävään nähden, josta säädetään 2 momentissa.
Haltuun ottamisella tarkoitettaisiin miehittämättömän ilma-aluksen määräysvallan ottamista siten, että laitteen alkuperäinen käyttäjä ei sitä enää pystyisi hallitsemaan. Haltuun ottamisessa teknisesti olisi otettava huomioon myös ydinvoimalaitoksen turvallinen käyttö siten, että esimerkiksi laitteen signaalin tekninen häirintä ei vaarantaisi laitoksen tärkeitä järjestelmiä. Haltuun ottamisessa tai kulkuun puuttumisessa voitaisiin käyttää myös voimakeinoja.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin teknisen laitteen käyttämisestä kulun estämiseksi. Tähän mennessä oikeus käyttää teknistä laitetta miehittämättömän ilma-alukseen kulkuun puuttumiseksi tai radioliikenteen tarkkailemiseksi on säädetty vain viranomaiselle, kuten poliisille. Turvahenkilön laitteen käyttäminen on oltava ajallisesti lyhytaikaista ja sen on oltava oikeassa suhteessa tilanteeseen nähden. Teknistä laitetta saisi momentin mukaan käyttää vain siihen saakka ja siinä määrin, kun se on välttämättä tarpeen ydin- ja säteilyturvallisuuden turvaamiseksi.
Teknisen laitteen käyttämisestä ei momentin mukaan saa aiheutua väistä suurempaa haittaa radioviestinnälle tai yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Häirintä tulisi pyrkiä kohdistamaan vain niille taajuusalueille, joilla kohteena oleva miehittämätön ilma-alus toimii. Aiheutetun haitan vähäisyys ja oikeasuhteisuus tehtävän tärkeyteen tulisi arvioida erityisen tarkasti, jos häirintälaitteen käyttö voisi aiheuttaa häiriöitä turvallisuusradioviestinnälle. Käytettäessä laitetta sen lähetysteho tulisi rajoittaa siten, että se olisi oikeassa suhteessa suojeltavaan alueeseen. Kysymys voisi esimerkiksi olla laitteesta, jolla kyetään häiritsemään miehittämättömän ilma-aluksen ja sen ohjausjärjestelmän välistä yhteyttä tai ottamaan laitteen ohjaus haltuun. Kyseeseen ei kuitenkaan voisi tulla automaattisesti toimiva laite, sillä teknisen laitteen käyttämisessä tulee aina käyttää harkintaa toimenpiteen oikeasuhtaisuuden arvioimiseksi.
Ydinenergialain yleisistä periaatteista ja turvallisuusvaatimuksista johtuen teknisen laitteen käyttämisestä ei saa aiheutua vaaraa myöskään ydinvoimalaitoksen turvalliselle käyttämiselle. Tämä on huomioitava laitteiden hankinnan yhteydessä ja laitteiden ydin- tai säteilyturvallisuuteen liittyvä hyväksyntä tapahtuu viranomaisten toimesta turvaohjesäännön hyväksyntään liittyvän menettelyn kautta. Toimivaltuuden käyttämiselle on asetettu koulutusta koskeva vaatimus.
Jos tekninen laite on sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014) tarkoitettu radiolähetin, sen hallussapito ja käyttö edellyttävät lain 39 §:ssä säädettyä radiolupaa.
Pykälän 3 momentissa säädetään turvahenkilön oikeudesta käsitellä radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi tai sen havaitsemiseksi. Pykälän 2 momentissa tarkoitetun teknisen laitteen käyttäminen edellyttäisi tyypillisesti tällaisten tietojen käsittelemistä, koska miehittämättömien ilma-alusten havaitseminen silmämääräisesti tai valvontakameroilla ei tuota riittävän tarkkaa tietoa. Momentissa tarkoitettujen tietojen käsittely olisi mahdollista myös miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvän laitteen tai järjestelmän osan yksilöimiseksi ja sijainnin määrittämiseksi.
Radioviestinnällä, välitystiedoilla ja sijaintitiedoilla tarkoitettaisiin samaa kuin sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014), jonka 3 §:n 17, 18 ja 40 kohdissa nämä käsitteet on määritelty. Radioviestintä on viestintää radioaaltojen avulla. Välitystiedot puolestaan ovat oikeus- tai luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä olevaa tietoa, jota käsitellään viestin välittämiseksi sekä tietoa radioaseman tunnisteesta ja radiolähettimen käyttäjästä sekä tietoa radiolähetyksen alkamisajankohdasta, kestosta ja lähetyspaikasta. Sijaintitiedot taas ovat viestintäverkosta tai päätelaitteesta saatavaa tietoa, joka ilmaisee liittymän tai päätelaitteen maantieteellisen sijainnin ja jota käytetään muuhun kuin viestin välittämiseen.
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 136 §:n mukaan sähköiset viestit ja välitystiedot ovat luottamuksellisia. Pykälän 3 momentissa kuitenkin sallitaan sähköisten viestien ja välitystietojen käsittely myös silloin, jos laissa niin säädetään. Samoin mainitun lain 160 §:n 1 momentin mukaan sijaintitietoja, jotka voidaan yhdistää luonnolliseen henkilöön, saa käsitellä muun ohella silloin, jos laissa niin säädetään. Esimerkiksi ehdotetun kaltaisista toimivaltuuksia voidaan siten säätää erikseen muussa lainsäädännössä. Ehdotettu tietojen käsittely ei rajoittuisi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 136 §:n 5 ja 6 momenteissa tarkoitettuun radioviestinnän ja sen välitystietojen tilastolliseen käsittelyyn automaattisen tietojenkäsittelyn avulla.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja sen kauko-ohjauspaikan välinen radioviestintä on lähtökohtaisesti sellaista, ettei se sisällä tietoja, jotka olisivat yhdistettävissä luonnolliseen henkilöön. Yksinomaan radioviestinnän avulla voidaan ainoastaan selvittää kauko-ohjauspaikan sijainti, mutta ei sitä, kenelle kauko-ohjauslaite kuuluu tai kuka sitä käyttää. Kauko-ohjauslaitteen käyttäjän yksilöinti edellyttää lisäksi muuta aistinvaraista tai teknistä havainnointia, esimerkiksi poliisipartion lähettämistä kauko-ohjauspaikalle. Kysymys ei siten olisi sellaisesta luonnollisen henkilön yksilöinnistä, jossa pelkän viestinnän käsittelyn avulla saataisiin selville jonkun henkilöllisyys. Kuitenkin silloin, jos miehittämätöntä ilma-alusta ohjataan matkapuhelimen, tietokoneen tai muun luonnolliseen henkilöön yhdistettävän telepäätelaitteen avulla, radioviestinnän ja välitystietojen käsittely sisältää väistämättä tietoja, joilla henkilö on mahdollista yksilöidä.
Teknisellä laitteella hankitut tiedot olisi hävitettävä viipymättä toimenpiteen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä. Tietoja ei esimerkiksi hävitettäisi, jos asiassa todennäköisesti aloitettaisiin esitutkintalaissa (805/2011) tarkoitettu rikoksen esitutkinta. Aihetta säilyttää tietoja ei olisi enää tehtävän tultua suoritetuksi. Velvollisuus hävittää tiedot viipymättä olisi merkityksellinen viestin luottamuksellisuuden suojan rajoittamisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin haltuun otetun miehittämättömän ilma-aluksen luovuttamisesta poliisille. Ilma-alus tulisi luovuttaa poliisille viipymättä mahdollisimman nopeasti ja viimeistään tilanteen mentyä ohi.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin tehdyistä toimenpiteistä laadittavasta tapahtumailmoituksesta vastaavasti kuin muistakin voimakeinojen käyttöä koskevista tilanteista.
Pykälän 6 momentissa mukaan teknisen laitteen käyttämisestä tulisi ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle. Ilmoitus voisi olla joko ennakollinen tai jälkikäteinen. Liikenne- ja viestintävirasto on sähköisen viestinnän valvontaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa sähköisen viestinnän luottamuksellisuuteen, radiotaajuuksien häiriöttömyyteen ja radiolaitteiden vaatimustenmukaisuuteen liittyvien säännösten valvonta. Lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi Liikenne- ja viestintäviraston olisi syytä olla tietoinen viestintää mahdollisesti haittaavasta toiminnasta.
7 w §.Terveystarkastukset ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus. Pykälässä säädettäisiin ydinlaitoksen ydinturvallisuuteen keskeisesti vaikuttavien henkilöiden lääkärintarkastuksesta sekä lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeudesta sellaisessa tilanteessa, jossa hän epäilee henkilön terveydentilassa ydin- tai säteilyturvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Säännökset olisivat uusia. Vastaavanlaista sääntelyä sisältyy nykyisellään esimerkiksi ajokorttilakiin (386/2011), liikenteen palveluista annettuun lakiin (320/2017) ja ampuma-aselakiin (1/1998).
Luvanhaltijan olisi 1 momentin mukaan varmistuttava turvahenkilöiden ja ydinvoimalaitoksen ohjaajien terveydentilasta ja soveltuvuudesta tehtäväänsä lääkärintarkastuksella, joka toteutettaisiin vuosittain. Käytännössä säännös ei aiheuta merkittävästi muutoksia nykytilaan, sillä terveystarkastuksia järjestetään käytännössä vuosittain jo nyt. Terveystarkastuksia voitaisiin edellyttää tehtäväksi myös muutoin tarpeen mukaan, mikä tälläkin hetkellä on mahdollista myös työterveyshuoltolain (1383/2001) nojalla.
Ehdotetut säännökset terveystarkastuksista ja lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeudesta koskisivat kahta henkilöryhmää, ydinvoimalaitoksen ohjaajina ydinvoimalaitoksen valvomossa toimivia henkilöitä sekä turvahenkilöitä. Ydinvoimalaitoksen ohjaajilla tarkoitettaisiin käyttövuorojen vuoropäälliköitä, reaktoriohjaajia ja turbiiniohjaajia. Säteilyturvakeskus hyväksyy ohjaajat ydinenergialain 7 i §:n mukaisesti.
Edellä mainituilla henkilöryhmillä arvioidaan olevan erityinen merkitys ydinlaitoksen turvallisuuden varmistamiseksi ja sen vuoksi heidän terveydentilansa ja soveltuvuutensa työtehtäviin on tarpeen varmistaa säännöllisesti. Ohjaajat käyttävät suoraan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta varmistavia laitteita ja turvahenkilöillä on poikkeuksellisen laajat kulkuoikeudet sekä voimankäyttövälineiden kanto-oikeus tarkasti kontrolloidulla alueella. Momentti sisältäisi viittauksen työterveyshuoltolakiin työntekijän velvollisuudesta osallistua lääkärintarkatukseen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeudesta. Ilmoitusoikeudesta säädettäisiin koskemaan tilannetta, jossa henkilö kieltäytyy itse ilmoittamasta luvanhaltijalle lääkärin havaintoja tehtäväänsä soveltumattomuudesta, eikä tämä myöskään anna lupaa tietojensa luovuttamiseksi. Ilmoituksen tekemisestä on muissa yhteyksissä tähän mennessä säädetty vain viranomaiselle, kuten poliisille, mutta ehdotuksen mukaan ilmoitus voitaisiin tehdä myös luvanhaltijan vastuulliselle johtajalle ja turvajärjestelyistä vastaavalle henkilölle Säteilyturvakeskuksen ja poliisin lisäksi.
Säteilyturvakeskuksella on yleinen toimivalta velvoittaa luvanhaltijaa määräajassa tekemään toiminnassaan välttämättömät muutokset esimerkiksi turva- ja valmiusjärjestelyjen pitämiseksi asianmukaisina. Toimivaltuudesta säädetään ydinenergialain 64 §:ssä. Poliisi valvoo yksityistä turva-alaa, päättää ampuma-aseluvista ja arvioi henkilön kelpoisuuden vartijaksi.
Ilmoitusvelvollisuutta luvanhaltijalle ehdotetaan sen vuoksi, että olosuhteet huomioiden heillä on käytännön tilanteessa ainoa mahdollisuus reagoida riittävän nopeasti tilanteeseen, jos henkilöltä täytyisi välittömästi esimerkiksi evätä kulkuoikeudet laitoksen tiloihin uhkaavan käytöksen vuoksi. Laitosten työterveyspalvelut sijaitsevat laitosalueella, jolloin etäisyydet ovat lyhyet ja reaktioaika on siten myös lyhyt.
Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö voisi ilmoittaa luvanhaltijan vastuulliselle johtajalle, turvajärjestelyistä vastaavalle henkilölle ja Säteilyturvakeskukselle sekä poliisille, jos hän epäilee, että henkilö voi olla soveltumaton tehtäviinsä tai vaaraksi ydin- tai säteilyturvallisuudelle. Toteaminen voitaisiin tehdä henkilön tapaamisen tai hänelle tehdyn tutkimuksen perusteella. Ilmoitus voisi tapahtua muussakin, kuin 1 momentissa tarkoitetun lääkärintarkastuksen yhteydessä.
Ilmoituksen tekeminen saattaisi tulla kysymykseen esimerkiksi tutkittavan heikon näkökyvyn tai kuulon vuoksi, vakavien neurologisten sairauksien ja psyykkisten häiriöiden kohdalla sekä päihteisiin liittyvissä riippuvuus- ja väärinkäyttötilanteissa. Eräisiin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin liittyy kohonnut itselle tai toiselle aiheutetun väkivallan riski. Tällainen kohonnut riski on esimerkiksi masennuksesta kärsivien itsemurhariski sekä väkivaltaisen käyttäytymisen riski eräissä persoonallisuushäiriöissä erityisesti päihdeongelmaan yhdistyneenä. Myös henkilön uhkaava tai väkivaltainen käyttäytyminen terveydenhuollon ammattihenkilöä kohtaan voisi olla perusteena ilmoittamiselle.
Ennen tietojen luovuttamista lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön olisi kerrottava tarkastettavalle tämän terveydentilan vaikutuksesta tehtävien hoitamiseen tai ydinturvallisuuteen ja aikomuksestaan ilmoitusoikeuden käyttämiseen. Lähtökohtana tietojen luovuttamisessa yleisesti on sen perustuminen suostumukseen tai siihen, että henkilö ilmoittaa itse työnantajalleen terveydentilastaan ja sen vaikutuksesta tehtävien hoitamiseen.
Ilmoitusoikeutta koskeva säännös tulisi sovellettavaksi vasta siinä tilanteessa, jossa suostumusta ei jostain syystä henkilöltä saada ja jolloin salassapitoperiaatteesta joudutaan poikkeamaan. Tässäkin tilanteessa on perusteltua, että lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tulee informoida potilasta siitä, että hän aikoo kyseisiä tietoja luovuttaa. Lääkärillä olisi myös velvollisuus kertoa henkilölle hänen terveydentilansa vaikutuksista tehtävien hoitamiseen. Lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välinen luottamussuhde ja potilaan itsemääräämisoikeus asettavat velvollisuuden toimia yhteistyössä potilaan kanssa. Potilaan oikea-aikainen ja perusteellinen informointi vähentää tarvetta käyttää ilmoitus-oikeutta. Tällä tavoin voidaan myös vähentää ilmoitusoikeuden negatiivista vaikutusta lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan väliseen luottamussuhteeseen
Terveystietojen käsittelystä säädetään yleisellä tasolla EU:n tietosuoja-asetuksessa (2016/679/EU). Kansallisesti tietosuoja-asetusta täydentää ja täsmentää tietosuojalaki (1050/2018). Terveystietoja käsitellään tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuina erityisinä henkilötietoryhminä asetuksen 9 artiklan mukaan, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kielletty, mutta poikkeaminen on kuitenkin mahdollista artiklan 2 kohdan käyttötarkoitusvaatimuksen täyttyessä. Ehdotettuun säännökseen soveltuu 9 artiklan 2 kohdan g alakohta, jonka mukaan terveystietoja voidaan käsitellä, mikäli käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Edellytyksenä kuitenkin on, että terveystietojen käytön tulee olla oikeasuhtainen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi.
Kansallisesti tietosuojalaissa on säädetty asetuksen 9 artiklaa täydentävästi erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta käsittelystä. Lain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan erityisiä henkilötietoryhmiä voidaan käsitellä, mikäli tietojen käsittely perustuu suoraan säädettyyn lakiin tai johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Koska ydinenergialain 9 §:n mukaan velvollisuus huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta on luvanhaltijalla, voidaan henkilötietojen luovuttaminen ilmoitusoikeuden muodossa katsoa täyttävän tietosuojalain vaatimukset terveystietojen käsittelylle, koska luvanhaltijan velvollisuus turvallisuuden ylläpitämiseen perustuu lakiin.
Tietosuoja-asetuksen 9 artiklan lisäksi henkilötietojen käsittelyn osalta tulee sovellettavaksi tietosuoja-asetuksen 6 artikla, jossa säädetään henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Koska esityksessä esitetyssä tilanteessa on kyse terveystietojen varsinaisesta käyttötarkoituksesta poikkeamisesta, tulee sovellettavaksi artiklan 4 kohta, jossa säädetään käyttötarkoituksesta poikkeamisesta. Käyttötarkoituksesta poikkeaminen on artiklan kohdan mukaan mahdollista, jos se muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän ja oikeasuhteisen toimenpiteen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi. Asetuksen 23 artiklassa on tällaiseksi tavoitteeksi kirjattu muun muassa yleinen turvallisuus. Ehdotuksen tarkoituksena on yleisen turvallisuuden varmistaminen, jolloin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeaminen olisi tältä osin mahdollista.
Terveystietojen osalta tietosuojalaissa säädetty erityisistä suojatoimivaatimuksista, joita jokainen rekisterinpitäjä on velvollinen noudattamaan. Laki on voimassa yleislakina ja koskee myös ehdotuksen tilannetta. Kuitenkin, koska kyse on arkaluonteisista tiedoista, on säännöksen 2 ja 3 momenteissa säädetty vielä niistä erityisistä toimenpiteistä, joita terveystietojen luovuttamisen osalta tulee noudattaa ehdotettua ilmoitusoikeutta käytettäessä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, mitä tietoja ilmoituksessa voidaan antaa. Ilmoitusoikeus koskisi henkilön soveltuvuutta tehtävään, mutta se ei sisältäisi yksityiskohtaisesti diagnoositietoja. Turvallisuuden kannalta olennaista on ainoastaan henkilön soveltuvuus tehtäväänsä, eikä täsmällisempi tieto terveydentilasta ole tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi.
Ilmoitus sisältäisi momentin 2 kohdan mukaan tiedon myös siitä, mitä lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö ehdottaa terveydentilan tai siitä tehtävään aiheutuvien vaikutusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Tieto olisi yleisluonteinen siten, että sen perusteella ei tarpeettomasti anneta tietoa henkilön terveydentilasta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin vastuullisen johtajan ja turvajärjestelyistä vastaavan henkilön sekä Säteilyturvakeskuksen oikeudesta tietojen käsittelyyn. Vastuullisen johtajan ollessa estyneenä hänelle nimetty ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymä varahenkilö voisi ottaa ilmoituksen vastaan, jos hän sillä hetkellä hoitaa vastuullisen johtajan tehtävää. Saadessaan lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä tietoja 2 momentissa säädetyn ilmoitusoikeuden nojalla, vastuullinen johtaja ja turvajärjestelyistä vastaava henkilö saavat ryhtyä ainoastaan sellaisiin turvallisuuden kannalta välttämättömiin välittömiin toimenpiteisiin, joita ydin- tai säteilyturvallisuuden varmistaminen edellyttää. Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi henkilön kulkuoikeuksien epääminen väliaikaisesti tai poliisin hälyttäminen paikalle.
Luvanhaltijan vastuullinen johtaja ei saisi käyttää tietoa muihin tarkoituksiin, vaan henkilön terveydentilaa koskevat jatkotoimenpiteet hoidetaan osana työterveydenhuoltoa ja tarvittaessa viranomaistoimintaa.
Viranomaiselle tehtävän ilmoituksen seurauksena Säteilyturvakeskus voisi esimerkiksi väliaikaisesti määrätä luvanhaltijaa muuttamaan työvuoroja, kunnes henkilön terveydentilan palautumista vaaditulle tasolle selvitetään. Poliisin harkittavaksi tulisi turvahenkilön kohdalla, täyttääkö henkilö vartijaksi hyväksymisen edellytykset.
Pykälän 5 momentissa määriteltäisiin ne menettelytavat, joita käyttäen lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi ilmoittaa 3 momentissa määritellyn tiedon. Ilmoitus voitaisiin antaa joko teknistä käyttöyhteyttä, kuten puhelinta tai muuta sähköistä menettelyä käyttäen tai suullisesti ottaen kuitenkin huomioon, että terveyttä koskevat tiedot ovat arkaluonteisia tietoja ja tietojen käsittelyyn täytyy soveltaa erityisiä suojatoimenpiteitä.
Luvanhaltijan olisi varmistettava, että Säteilyturvakeskuksella ja turvahenkilöä koskevassa tilanteessa poliisilla on tieto lääkärin tekemästä ilmoituksesta. Siten turvallisuutta koskeva tieto olisi sekä Säteilyturvakeskuksella turvallisuutta valvovana viranomaisena ja toisaalta poliisilla, jolla on toimivaltuus vartijaksi hyväksymisen ja aseenkantoon liittyvien hyväksyntöjen epäämiseksi.
23 §.Lupahakemuksen käsitteleminen. Pykälän 5 momenttia muutettaisiin siten, että siitä poistettaisiin säännös lupahakemuksen kuulutuksen julkaisemisesta lupaviranomaisen ja kuntien internetsivuilla. Lupaviranomainen kuuluttaisi lupahakemuksesta hallintolain säännösten mukaisesti. Poikkeuksena hallintolain 62 a §:n nähden kuulutus voitaisiin pitää nähtävillä vähintään 14 mutta enintään 30 vuorokautta. Ajan pituudesta päättäisi se viranomainen, jonka velvollisuutena kuuluttaminen on. Lisäksi kunnat julkaisisivat kuulutuksen kuntalain 108 §:n mukaisesti kunnan ilmoituksena. Muutoksella poistettaisiin yleislakien kanssa turhaa päällekkäistä sääntelyä. Käytännössä muutos tarkoittaisi kuulutusten poistumista kuntien ja viranomaisten ilmoitustauluilta ja siirtymistä pelkkään viranomaisten tietoverkoissa ja tarvittaessa sanomalehdessä kuuluttamiseen.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti, johon siirrettäisiin asetustasolla olevat säännökset olennaisilta osin lain tasolle. Julkista kuuluttamista koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on linjattu, että julkista kuuluttamista koskevien säännösten tulee olla lain tasolla.
Kuulutuksessa tulisi momentin mukaan kuvata tiedot siitä, missä ja minkä ajan yleispiirteinen selvitys on yleisön nähtävillä. Lisäksi tulisi ilmoittaa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen liittyvät määräajat sekä se, missä ja milloin järjestetään julkinen kuulemistilaisuus.
Asetukseen on sisältynyt vaatimus sanomalehdessä kuuluttamisesta, mutta jatkossa vaatimuksen osalta noudatettaisiin hallintolain säännöksiä eli kuuluttaminen tapahtuisi pääsäännön mukaan yleisessä tietoverkossa ja alueen sanomalehdessä tarvittaessa.
75 §.Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano. Muutoksenhakua koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi. Muutokset ovat käytännössä lakiteknisiä ja säädöstä selkeyttäviä. Yleislainsäädännön muutoksista johtuen jatkossa ei olisi siten tarpeen säätää erikseen esimerkiksi siitä, että hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Uuden lain voimaantulon jälkeen tästä on tullut pääsääntö, minkä vuoksi erityislaeissa ei ole tarpeen tästä enää erikseen säätään. Pykälään on tehty näitä vastaavat muutokset.