2.1.1  Perustamisesta ja tehtävistä

Opetushallituksesta annetulla lailla (182/1991) kumottiin ammattikasvatushallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annettu laki (488/1987) sekä kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta annettu laki (534/1968). Ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen toimialaan kuuluva koulutus siirrettiin uuteen, Opetushallitus-nimiseen keskusvirastoon, joka aloitti toimintansa 1.4.1991. Opetushallituksen edeltäjänä toimineella Kouluhallituksella on virastona pitkä historia, se on perustettu alun perin vuonna 1869 nimellä Koulutoimen ylihallitus. Ammattikasvatushallitus perustettiin vuonna 1966, kun aikaisemmin eri sektoriministeriöiden alainen ammatillinen koulutus koottiin opetusministeriön hallinnonalalle. Keskusvirastotason toimintojen keskittämisellä yhteen virastoon Opetushallitukseen pyrittiin luomaan perusedellytykset koko opetustoimen johdonmukaiselle kehittämiselle. Opetushallituksen perustamisen yhtenä tavoitteena oli muodostaa opetustoimen keskushallinnosta yksi toiminnallinen kokonaisuus. Keskusviraston ja ministeriön välistä yhteistyötä pyrittiin tiivistämään sekä vähentämään muodollista ja hierarkkista eroa yksiköiden välillä. Uuden viraston tehtäväkuvaa oli Opetushallituksesta annetun lain esitöiden mukaan tarkoitus muuttaa asteittain hallintotehtäviä hoitavasta virastosta asiantuntijavirastoksi. Opetushallitukselle on kuitenkin vuosien kuluessa osoitettu lukuisia uusia hallintotehtäviä. 

Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n mukaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus. Lain 2 §:n mukaan Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä. Opetushallituksen tulee lisäksi huolehtia niistä tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään, sekä suorittaa ne toimeksiannot, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö on virastolle antanut. Opetushallituksen tulee lisäksi Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (805/2008) 1 §:n 4 momentin mukaan edistää elinikäistä oppimista, opetuksen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen korkealaatuisuutta ja tehokasta järjestämistä, opetukselle, koulutukselle ja varhaiskasvatukselle säädettyjen ja valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista. 

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus pidättää itselleen koulutuspoliittisesti merkittävä asia, joka muutoin kuuluisi Opetushallituksen ratkaistavaksi. Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta ja muusta toiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

Opetushallituksen yhteydessä toimivat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädetyt näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat tutkintotoimikunnat, joita on 147, koulutustoimikuntajärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (882/2010) säädetyt laadullisen ennakoinnin asiantuntijoina toimivat koulutustoimikunnat, joita on 26, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) säädetty Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta, auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) säädetty Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta sekä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) säädetty suomen kielen tutkintolautakunta ja ruotsin kielen tutkintolautakunta. 

Opetushallituksen kanssa samaan kirjanpitoyksikköön kuuluu kuusi valtion oppilaitosta, joiden tulosohjauksesta Opetushallitus vastaa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annetun lain (1379/2010) mukaisesti Opetushallitus ohjaa viidessä valtion koulukodissa annettavaa perusopetusta ja siihen liittyvää muuta opetusta. 

Kaiken kaikkiaan Opetushallituksella on keskeinen rooli ja asema varhaiskasvatuksen sekä koulutuksen ohjauksessa ja hallinnossa. Opetushallituksen toimiala on laaja ja sillä on runsaasti erikseen säädettyjä tehtäviä. Opetushallituksen toiminta koskee suoraan tai välillisesti suurta osaa maan väestöstä. 

2.1.2  Opetushallituksen toimialaan kuuluva koulutus

Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan Opetushallituksen toimialaan kuuluvaa koulutusta ovat: 

1. perusopetus ja siihen valmistava opetus, esiopetus, lisäopetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta; 

2. lukiokoulutus ja siihen valmistava koulutus; 

3. ammatillinen peruskoulutus sekä siihen valmistava ja valmentava koulutus; 

4. ammatillinen aikuiskoulutus; 

5. vapaa sivistystyö; sekä 

6. taiteen perusopetus. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty Opetushallituksen toimialaan kuuluvan koulutuksen laajuus lukumäärätietoina. 

Opiskelijat ja suoritetut tutkinnot vuodelta 2014. Opettajisto vuodelta 2013. 

Lähde: Tilastokeskus - Opetushallinnon tilastopalvelu VIPUNEN 

Koskee opetushallinnon alaista koulutusta. Koko tutkinnon suorittaneet. 

* Vapaan sivistystyön osalta kyse ns. brutto-osallistujamäärästä = Osallistujien bruttomäärässä ovat mukana osallistumiskerrat; sama osallistuja on voinut osallistua useaan koulutukseen. 

** Luvuissa mukana opettajat ja rehtorit. Tietoja ei ole saatavilla opetushuoltohenkilöstöstä, koulunkäyntiavustajista ym.  

Valtakunnallisen opettajatiedonkeruun vastausprosentti vaihtelee jonkun verran koulutusmuodoittain ja vuosittain, mutta on ollut keskimäärin noin 90 %. 

Varhaiskasvatuksen alueella Opetushallituksen toimialaan kuuluu varhaiskasvatuslaissa (36/1973) tarkoitettu varhaiskasvatus, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Varhaiskasvatuksen piirissä oli vuonna 2014 noin 320 000 lasta. 

Opetushallituksen keskeinen ohjauskeino koulutuksen ja varhaiskasvatuksen alueella on normiohjaus. Opetushallitus päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, esiopetuksen, perusopetuksen ja siihen valmistavan koulutuksen, lukiokoulutuksen ja siihen valmistavan koulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmentavan koulutuksen sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen ja koulutusten valtakunnallisista perusteista. 

Perusopetuslain 14 ja 46 §:n mukaiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet annetaan erikseen oppivelvollisille tarkoitettua opetusta ja erikseen aikuisille tarkoitettua opetusta varten ja lukiolain 10 §:n mukaiset lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet erikseen nuorille ja erikseen aikuisille tarkoitettua opetusta varten. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään paikallisten opetussuunnitelmien laatimisen perustana olevat asianomaisen koulutuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä kodin ja koulun yhteistyön ja opiskeluhuollon keskeisistä periaatteet ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteet. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaditut paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. 

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 13 §:ssä mukaisia ammatillisten perustutkintojen perusteita Opetushallitus on antanut 52 kappaletta, valmentavan koulutuksen perusteita 2 kappaletta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 13 §:ssä mukaisia ammattitutkintojen perusteita 184 ja erikoisammattitutkinnon perusteita 124 kappaletta. Ammatillisten tutkintojen perusteissa määrätään tutkintonimikkeet, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat, tutkinnon muodostuminen sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi. Uudet ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon perusteet otettiin käyttöön 1.8.2015 lukien. 

Uudet opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteet on julkaistu myös sähköisinä ePerusteina. 

Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 5 §:n nojalla Opetushallitus on antanut yhteensä yhdeksän eri taiteen alan yleisen oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet sekä yhteensä seitsemälle eri taiteen alalle laajan oppimäärän mukaiset opetussuunnitelman perusteet. Uusien taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelutyö käynnistyy vuonna 2016 ja niiden mukaan laadittavat opetussuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön vuonna 2018. 

Lisäksi Opetushallitus on antanut perusopetuslain 48 a §:n nojalla aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1287/2013) 20 §:n nojalla opetussuunnitelman perusteet aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kuuluvaa suomen tai ruotsin kielen opetusta varten. 

Uutena tehtävänä Opetushallitus päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, joissa määrätään muun muassa varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, yhteistyöstä huoltajien kanssa, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön 1.8.2017. 

Opetussuunnitelman, tutkintojen ja koulutusten perusteiden lisäksi Opetushallituksella on muuta norminantoa. Opetushallitus voi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla antaa muun muassa määräyksiä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta, kurinpitokeinojen käyttämistä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä perusopetuksessa kasvatuskeskustelun käyttämistä koskevan suunnitelman laatimisesta, kelpoisuuden tuottavista opinnoista vieraskielisessä opetuksessa, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa, steiner- ja montessoripedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa sekä rehtorin kelpoisuudesta steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa, opetuskielen hallinnan osoittamisesta vieraskielisessä esi- ja perusopetuksessa, todistuksiin merkittävistä tiedoista perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa, opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ammatillisessa koulutuksessa, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista. 

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 7 §:n mukaan Opetushallitus asettaa näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Opetushallitus päättää myös tutkintotoimikuntien toimialoista ja -alueista. Opetushallitus voi antaa tutkintotoimikunnille näyttötutkintojen käytännön järjestelyjä koskevia tarkempia määräyksiä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n mukaan Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämiseen. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17 a §:n mukaan tutkinnon järjestäjä tilittää näyttötutkinnon suorittajalta perimänsä tutkintomaksut Opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia määräyksiä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1111/2015) Opetushallituksen yhteyteen perustetaan 1.8.2016 lukien lain 7 c §:n mukainen näyttötutkintosihteeristö. Sihteeristön tehtävänä on tukea tutkintotoimikuntia niiden tehtävissä sekä ohjata ja neuvoa näyttötutkintojen järjestäjiä. 

Opetushallituksen määräämät virkamiehet toimivat myös koulutuksen laadullisen ennakoinnin asiantuntijoina toimivien koulutustoimikuntien sihteereinä. Koulutustoimikunnat asettaa opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Opetushallitus vastaa toimialaansa kuuluvan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisestä. Perusopetuslain 20 §:n, lukiolain 15 §:n ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 23 §:n mukaan Opetushallitus myöntää kokeiluluvan sellaiseen mainituissa lainkohdissa tarkoitettuun kokeiluun, joka edellyttää poikkeamista opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteista. 

Koulutuksen kehittämiseksi Opetushallitus hallinnoi ja ohjaa sekä tukee valtionavustuksin lukuisia kehittämishankkeita eri kouluasteilla ja -muodoissa. Opetushallituksen asema valtionapuviranomaisena perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), jäljempänä rahoituslaki 57 §:ään, jonka mukaan Opetushallitus on valtionapuviranomainen: 

1. opetuksen toiminnallista kehittämistä koskevissa asioissa; 

2. ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa asioissa; sekä 

3. lain 45 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 46 §:ssä tarkoitettuja valtionavustuksia koskevissa asioissa. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 29 §:ssä säädetään tarkemmasta toimivallan jaosta valtionapuasioissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kesken. Osan valtionavustuksista Opetushallitus myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valtion talousarvion ja valtionavustuslain (688/2001) perusteella. 

Vuonna 2015 Opetushallitus teki yhteensä 2 560 valtionapupäätöstä ja maksoi valtioapuja yhteensä noin 55 miljoonaa euroa, josta opetustoimen henkilöstökoulutuksen osuus oli 8,5 miljoonaa euroa. Opetushallitus tukee paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelua tavoitteena muun muassa opetushallinnon tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen. Kehittämistyötä varten Opetushallitus on muodostanut perusopetuksessa kehittämiskouluverkoston, Majakka-verkoston, johon kuuluu yhteensä 186 koulua. Opetushallituksen on tarkoitus muodostaa kehittämisverkostot myös varhaiskasvatusta ja lukiokoulutusta varten. Osana pääministeri Juha Sipilän Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin kärkihanketta Opetushallitukseen perustetaan kokeilukeskus ja modernien oppimisen tilojen osaamiskeskittymä. Opetushallitus toteuttaa myös omia ESR-hankkeita erityisesti toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi. 

Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kuuluu Opetushallituksessa myös työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi sekä siihen liittyvä tulevaisuustyö ja strateginen kehittäminen. 

Opetushallitus kehittää koulutusta ja varhaiskasvatusta myös informaatio-ohjauksen avulla. Informaatio-ohjausta ovat muun muassa erilaiset ohjeet, oppaat ja tiedotteet sekä koulutusta ja varhaiskasvatusta koskeva koulutus, neuvonta ja viestintä. Opetushallitus tuottaa vähälevikkistä oppimateriaalia, jota kaupalliset kustantajat eivät kustanna. Vuonna 2015 Opetushallituksen tuottamaa oppimateriaalia myytiin yhtensä runsaat 52 700 kappaletta. Tuotantohankkeita valmistui yhteensä 33. Vuonna 2015 Opetushallitus järjesti runsaat 140 koulutustilaisuutta. Maksullisen koulutustoiminnan koulutuspäiviä kertyi 9 520. 

Opetushallitus huolehtii koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa varten kansallisesta ja kansainvälisestä tietopalveluista ja tiedonvaihdosta sekä tuottaa ja julkaisee raportteja, selvityksiä ja muuta seurantatietoa. Opetushallitus osallistuu aktiivisesti kansallisen ja kansainvälisen tiedon- ja indikaattorituotannon kehittämiseen tietoperustaisuuden vahvistamiseksi.  

Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (915/2005) 10 §:n mukaan ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Opetushallituksen virkamiehiä on myös nimitettyinä ylioppilastutkintolautakunnan jäseniksi. 

Opetushallitus huolehtii opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia koskevista operatiivisista valmistelutehtävistä, ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitusta sekä kustannuksia ja perustietoja koskevasta tiedonkeruusta sekä tieto- ja asiakaspalvelusta. Rahoituslain 58 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvien tarkastusten suorittamisen Opetushallituksen tehtäväksi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 §:n mukaan Opetushallitus voi suorittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän toimintaan ja talouteen kohdistuvan tarkastuksen, jos opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut tarkastukset Opetushallituksen tehtäväksi. 

2.1.3  Opetushallituksen toimialaan kuuluvaa muuta toimintaa

Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan muuta toimintaa on: 

1. opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitetun opiskelijavalintarekisterin pitäminen; 

2. julkisyhteisön henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) tarkoitettu kielitutkinto; 

3. yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitettu yleinen kielitutkinto; 

4. auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa (1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto; 

5. ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) tarkoitettu ammattipätevyyden tunnustaminen; 

6. ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) tarkoitettu tutkintojen ja opintosuoritusten rinnastaminen; 

7. kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitaminen. 

Opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 §:n mukaan Opetushallitus ylläpitää opiskelijavalintarekisteriä, joka muodostuu korkeakoulujen hakurekisteristä sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakurekisteristä. Lain 1 a §:n mukaan Opetushallitus vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmän valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. 

Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (294/2014) 7 §:n mukaan Opetushallitus vastaa hakujen valtakunnallisesta toteuttamisesta sekä hakemusten vastaanottamisesta, käsittelemisestä ja säilyttämisestä. Asetuksen 11 §:n mukaan Opetushallitus tuottaa hakurekisterin avulla opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle esityksen oppilaaksi tai opiskelijaksi otettavista sekä varasijalla olevista hakijoista. Korkeakoulujen yhteishausta annetun valtioneuvoston asetuksen (293/2014) mukaan Opetushallitus vastaa korkeakoulujen yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä. 

Vuonna 2015 Opetushallituksen ylläpitämää sähköistä Opintopolku-palvelua käytti yhteensä noin 4,6 miljoonaa henkilöä. Hakijoita opintopolkupalvelussa oli yhteensä noin 300 000. Opetushallitus jatkaa Opintopolku -palvelukokonaisuuden kehittämistä sekä kehittää uutta todennetun osaamisen rekisteriä (Koski). Myös korkeakoulujen sähköistä hakujärjestelmää kehitetään. Lisäksi Opetushallitus ylläpitää ammatillisen koulutuksen valtakunnallista palautejärjestelmää (AIPAL), tutkintotoimikuntarekisteriä (AITU) ja näyttötutkintohaku.fi -palvelua sekä ammatillisen osaamisen itsearvioinnin sähköistä apuvälinettä (osaan.fi). 

Vuonna 2015 suoritettiin noin 940 valtionhallinnon kielitutkintoa. Opetushallitus määrää tutkintosuoritusten vastaanottajat ja päättää tutkinnossa käytettävien testien laatimisesta ja käytöstä sekä valvoo tutkintojen toimeenpanoa. Opetushallitus vastaa yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta. Opetushallituksella on sopimus Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (SOLKI) kanssa, joka vastaa mm. testimateriaalin laadinnasta, arvioijien kouluttamisesta ja tutkintosuoritusten arvioinnista. Yleisten kielitutkintojen järjestämisestä huolehtivat eri puolilla Suomea sijaitsevat oppilaitokset, joiden kanssa Opetushallituksella on sopimus. Vuonna 2015 yleisiä kielitutkintoja suoritettiin noin 8 800. 

Vuonna 2015 auktorisoitujen kääntäjien tutkintoon osallistui 74 kokelasta, joista 14 läpäisi tutkinnon. Opetushallitus määrää tutkintojen arvioijat ja toimii tutkintorekisterin ylläpitäjänä. Opetushallitus asettaa kieli- ja kääntäjätutkinnoista vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat toimielimet ja nimittää niiden jäsenet. Oikeustulkkirekisteristä annetun lain (1590/2015) mukaan uutena tehtävänä Opetushallituksen vastuulle tulee 1.4.2016 lukien oikeustulkkirekisterin ylläpidosta sekä oikeustulkkirekisterilautakunnan asettamisesta ja lautakunnan hallintotehtävistä huolehtiminen. 

Opetushallitus päättää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 2 §:n nojalla opetushallinnon tutkinnon perusteista. Opetushallinnon tutkinnon suorittaminen tuottaa hallinnon tuntemuksen osalta kelpoisuuden perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen rehtorin virkaan. Vuonna 2015 opetushallinnon tutkintoja suoritettiin yhteensä 383 kappaletta. Opetushallitus järjestää myös tutkintoon valmistavaa koulutusta. 

Vuonna 2015 Opetushallitus teki ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa lain (531/1986) perusteella noin 900 ulkomaisen korkeakoulututkinnon tai opintosuoritusten rinnastamista tai ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa päätöstä. Mainitut lait uudistettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleella ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla lailla (1384/2015) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetulla lailla (1385/2015). Uuden ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain perusteella Opetushallituksen tehtäväksi säädettiin uutena tehtävänä antaa todistuksia Suomessa harjoitetun ammattitoiminnan lajista ja kestosta sekä eurooppalaisia ammattikortteja. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 24 ja 25 §:n mukaan Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta valtakunnallisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. 

Opetushallituksen toimialaan kuuluvia ovat valtion oppilaitokset siten kuin niistä erikseen säädetään tai opetus- ja kulttuuriministeriö määrää. Opetushallituksen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset ovat vaikeavammaisille esi- ja perusopetuksen oppilaille opetusta ja siihen liittyvää kuntoutusta antava Valteri-koulu, joka toimii viidellä eri paikkakunnalla, kielikouluina toimivat Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu, pääosin Euroopan unionin henkilöstön lapsille tarkoitettu Helsingin eurooppalainen koulu sekä kaksi ammatillista koulutusta järjestävää oppilaitosta: Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva ja Saamelaisalueen koulutuskeskus. Lisäksi Opetushallituksen toimialaan kuuluu kuusi valtion koulukodeissa toimivaa perusopetusta ja siihen liittyvää muuta opetusta antavaa koulua. 

Opetushallitus asettaa valtion oppilaitosten johtokunnat. Lisäksi Opetushallitus toimii valtion virkamieslain mukaisena hallinnonalan neuvotteluviranomaisena oman henkilöstönsä ja valtion oppilaitosten virkaehtosopimusasioissa. 

Kansainvälinen toiminta liittyy kiinteästi moniin Opetushallituksen tehtäviin. Lisäksi Opetushallituksen tehtäviin sisältyy myös kansainvälisyyden edistämiseen liittyviä tehtäviä. 

Opetushallituksen kansainväliseen toimintaan kuuluvat monet osaamisen tunnustamiseen ja vertailtavuuteen liittyvät kansainväliset tehtävät. Opetushallitus toimii Europassin, akateemisen tunnustamisen tiedonvaihdon (ENIC/NARIC) ja ammattipätevyysdirektiivin kansallisena vastuu- ja tiedotuskeskuksena sekä eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen kansallisena koordinaatiopisteenä (EQF). Tämän lisäksi Opetushallitus osallistuu merkittävällä panoksella kansainväliseen tiedontuotantoon ja yhteistyöhön. Tietoperustaisuutta vahvistavat muun muassa OECD:n indikaattorityö ja -hankkeet ja Unesco-yhteistyö. EU:n päätöksentekoa palvelevat EU-komission Eyridice ja Cedefopin Refernet-tietoverkostot. Opetushallituksen asiantuntijoita toimii Euroopan neuvoston koulutuksen johtokomiteassa sekä muissa asiantuntijatyöryhmissä sekä Euroopan nykykielten keskuksen johtokomiteassa. Opetushallituksen asiantuntijoita toimii myös Suomen edustajina Eurooppa-koulujen päätöksentekoelimissä sekä tarkastus- ja kehittämistoiminnassa. Opetushallitus tekee pohjoismaista yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatuksessa ja opetussuunnitelmien kehittämisessä sekä koulutus- ja tilastotiedon tuotannossa. Opetushallitus osallistuu myös Suomeen suuntautuvien opetustoimen keskushallintotason vierailujen valmisteluun ja toteuttamiseen. 

Opetushallitus ohjaa ja tukee ulkomailla toimivia perusopetuslain mukaisia peruskouluja sekä Suomi-kouluja. Lisäksi Opetushallitus analysoi kansainvälistä vertailutietoa koulutuspolitiikan tueksi, hyödyntää muiden maiden kokemuksia kansallisessa kehittämistyössä sekä levittää tietoa kansainvälisen yhteistyön tuotoksista koulutuksen toimijoille. Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet edellyttävät kansainvälisyyden huomioon ottamisen paikallisissa opetussuunnitelmissa ja niiden pohjalta annettavassa opetuksessa sekä tutkinnoissa. Opetushallitus myöntää lisäksi valtionavustuksia koulujen ja oppilaitosten kansainvälistymiseen. 

2.1.4  Organisaatio

Opetushallituksesta annetun lain 4 §:n mukaan Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten. Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on lain mukaan kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten. Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n mukaan Opetushallituksessa on nykyisin toimintayksikkö yleissivistävää koulutusta ja varhaiskasvatusta, ammattikoulutusta, koulutustoimialan palveluja, hallintopalveluja sekä ruotsinkielistä koulutusta ja varhaiskasvatusta varten. Toimintayksikössä voi olla yksiköitä. Toimintayksiköiden sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksesta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan Opetushallituksen työjärjestyksessä, jonka pääjohtaja hyväksyy. Nykyisen työjärjestyksen mukaan Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimintayksikkö jakaantuu kolmeen, Ammattikoulutus-toimintayksikkö kolmeen, Koulutustoimialan palvelut -toimintayksikkö neljään ja Hallintopalvelut -toimintayksikkö kahteen yksikköön. Ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimintayksikkö toimii yhtenä kokonaisuutena. 

Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu. Työjärjestyksen mukaan pääjohtajan tehtävänä on myös määrätä asiantuntijayksikön päällikkö sekä tämän sijaiset. 

Opetushallituksessa on Opetushallituksesta annetun lain 3 §:n mukaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista muodostettu johtokunta. Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan johtokunnan asettaa valtioneuvosto määräajaksi sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään 13 muuta jäsentä. Johtokunnan asettamisessa on otettava huomioon molempien kieliryhmien edustus. Johtokunta osallistuu valtioneuvoston asetuksen 4 §:n mukaan Opetushallituksen strategiseen suunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen sekä seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden yleisiä kehittämistarpeita. Johtokunnan tehtävänä on: 

1. hyväksyä Opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat; 

2. ratkaista Opetushallitukselle kuuluvat erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 

3. hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa Opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen. 

Opetushallitusta johtaa valtioneuvoston nimittämä pääjohtaja. Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n mukaan pääjohtaja johtaa viraston toimintaa ja vastaa virastolle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja siitä, että viraston tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pääjohtajan tulee seurata toimialan kehitystä sekä huolehtia viraston toiminnan yleisestä kehittämisestä ja uudistamisesta. Pääjohtaja ratkaisee valtioneuvoston asetuksen 9 §:n mukaan asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty Opetushallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi. Valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 2 momentin mukaan pääjohtaja 

1. vahvistaa Opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön; 

2. päättää opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista johtokuntaa kuultuaan; 

3. hyväksyy Opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetus- ja kulttuuriministeriölle; 

4. hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa. 

Pääjohtaja nimittää valtioneuvoston asetuksen 11 §:n mukaan toimintayksikön johtajan johtokuntaa kuultuaan. Pääjohtaja myös nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä määrätä toisin. 

Kutakin toimintayksikköä johtaa johtaja. Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n mukaan muut Opetushallituksessa esimiesasemassa olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai yksikölle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Heidän tulee seurata johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tehdä aloitteita tarpeellisten uudistusten toteuttamiseksi. 

2.1.5  Henkilöstö

Opetushallituksen kirjanpitoyksikön henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 oli noin 1 900, joista Opetushallituksen viraston osuus oli 238, valtion oppilaitosten osuus 921 ja Eurooppa-koulujen osuus 29 henkilötyövuotta. Määräaikaisia Opetushallituksen henkilöstöstä oli 10,3 prosenttia ja osa-aikaisia 6 prosenttia. Vuonna 2015 johtoon kuului 2,6 prosenttia koko henkilöstöstä, esimiehiin 6 prosenttia, asiantuntijoihin 75,6 prosenttia ja muuhun henkilökuntaan 15,8 prosenttia koko henkilöstöstä. 

Opetushallituksessa miesten osuus henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa 23,9 prosenttia. Vuonna 2015 henkilöstöstä vakinaisia oli 89,7 prosenttia, joista miehiä oli 22,4 prosenttia. Opetushallituksen henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli noin 50,4 vuotta ja keskimääräinen kuukausipalkka 4 225 euroa. Henkilökunnasta 78,2 prosenttia on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Heistä 68,4 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Opetushallituksen viraston suurin henkilöstöryhmä vuonna 2015 oli 60 vuotta täyttäneet. Yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä oli 72,6 prosenttia.  

Vuodesta 2005 Opetushallituksen henkilöstömäärä on pienentynyt 359 henkilötyövuodesta tämän vuoden 2016 arvioituun 232 henkilötyövuoteen. Vähennyksestä 17 henkilövuotta aiheutui tehtävien siirron myötä, kun vuonna 2014 oppimistulosten arviointitoiminta siirrettiin Opetushallituksesta uuteen virastoon Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen. Muilta osin henkilöstömäärän alentuminen perustuu valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan ja aleneviin menokehyksiin. 

Opetushallituksen työvoimakustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä noin 15,3 miljoonaa euroa. Keskimääräinen henkilötyövuoden hinta vuonna 2015 oli 64 172 euroa. Vuonna 2015 rekrytoitiin yhteensä 28 henkilöä, joista 15 vakinaiseen virkasuhteeseen. Vuonna 2014 käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena yhteensä 20 henkilön palvelussuhde päätettiin. Tehtyjen irtisanomisten perusteena olivat taloudellis-tuotannolliset syyt. 

Opetushallituksessa toimintamenomomentilta palkatun henkilötyövuosien määrä on vuonna 2016 arviolta 232 ja muilta momenteilta palkatun henkilöstön määrä arviolta 20 henkilötyövuotta. Koko henkilöstö on virkasuhteessa.  

Pääjohtajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä. Opetushallituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:ään sisältyvät säännökset toimintayksikön johtajan, yksikön päällikön, opetusneuvoksen, kouluneuvoksen, yli-insinöörin, yliarkkitehdin, lakimiehen ja ylitarkastajan ja muun vastaavan virkamiehen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista. 

2.1.6  Rahoitus ja ohjaus

Opetushallitus saa rahoituksen lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen suoraan valtion talousarviosta. Opetushallitus päättää itse rahoituksen kohdentamisesta eri toiminnoille talousarvion mukaisesti. Opetushallituksen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten määrärahat ovat talousarviossa omilla momenteillaan (yleissivistävän koulutuksen toimintamenot 29.10.01 ja ammatillisen koulutuksen toimintamenot 29.20.01). 

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa erikseen erityisesti Opetushallituksen tekemää kehittämistoimintaa talousarvioon sisältyvistä koulutuksen kehittämismäärärahoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa valtion talousarviossa eri toimintoihin määritellyt erilliset määrärahat jaettavaksi Opetushallituksen kautta pääasiassa koulutuksen järjestäjille sekä muille sidosryhmille. 

Opetushallitukselle kertyy tuloja julkisoikeudellisista suoritteista ja viraston muusta maksullisesta palvelutoiminnasta. Opetushallituksella on oikeus periä suoritteistaan maksuja, joista säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla asetuksella. Julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut voidaan määrätä siten, että ne keskimäärin kattavat toimeksiantajilta asetuksen mukaan perittäviksi tarkoitetut kustannukset. Opetushallitus päättää itse liiketaloudellisten suoritteiden hinnoista. 

Opetushallituksen kirjanpitoyksikön kokonaismenot vuonna 2015 olivat 139,9 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 21,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 Opetushallituksen toimintamenot olivat noin 20 miljoonaa euroa, missä on noin 3,5 miljoonan euron vähennys edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaismenoista 57,4 miljoonaa euroa kului valtion oppilaitosten toimintamenoihin, noin 58,7 miljoonaa euroa valtionavustuksiin ja 2,3 miljoonaa euroa muiden pääluokkien rahoitukseen. Vuonna 2015 Opetushallituksen toimintamenomomentin bruttomenoista noin 58 prosenttia kului palkkoihin. Muista menolajeista esimerkiksi vuokriin kului 14 prosenttia ja palveluiden ostoihin 20 prosenttia. Opetushallituksen palveluiden ostot koostuivat pääosin sähköisten järjestelmien sekä muista valtionhallinnon palvelujen ostoista. 

Opetushallituksen vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan tulot olivat 4,1 miljoonaa euroa ja liiketaloudellisen maksullisen toiminnan tulot noin 3,5, miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tulot kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Opetushallitukselle tulossopimuksen mukaisesti myönnettyjä erillismäärärahoja käytettiin vuonna 2015 yhteensä 59 miljoonaa euroa. Opetushallituksen toimintamenomomentille osoitetuista määrärahoista siirtyi vuodelle 2016 yhteensä 6,6 miljoonaa euroa, josta opiskelijavalintapalvelujen osuus on 2,9 miljoonaa euroa. 

Valtion vuoden 2015 talousarviossa Opetushallitukselle osoitettiin 2 miljoonan euron lisärahoitus Opetushallituksen säästötoimenpiteiden jaksottamiseen. Lisärahoituksen yhteydessä edellytettiin, että Opetushallitus laatii sopeuttamissuunnitelman, mihin kirjataan keskeiset toimenpiteet, joilla Opetushallituksen toiminta ja menotaso pyritään sopeuttamaan vuoden 2018 määrärahakehyksissä osoitetulle tasolle. Sopeuttamissuunnitelma valmistui maaliskuussa 2015. Syksyllä 2014 toteutettujen henkilöstön vähennysten lisäksi suunnitelmassa lueteltuja sopeuttamistoimia ovat muun muassa sähköiseen asiointiin ja hallintoon siirtyminen, muutokset tehtävissä ja prosesseissa, rakenteiden kehittäminen ja muut menosäästöt, kuten toimitilatehokkuuden lisääminen. Opetushallitus on toteuttanut sopeuttamissuunnitelmaan kirjattuja säästötoimenpiteitä muun muassa luopumalla lähes kolmanneksesta tiloistaan. 

Vuoden 2016 valtion talousarviossa Opetushallituksen toimintamenoihin myönnettiin 21 883 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaalien kehittämiseen ja tuottamiseen, enintään 650 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen, 50 000 euroa avustuksena jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen, 500 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tulosohjannut Opetushallitusta nelivuotiskausittain laadittavalla ja vuosittain tarkistettavalla tulossopimuksella. Tulossopimuksessa sovitaan tulostavoitteista sekä käytettävissä olevista resursseista. Tulossopimuksen muoto perustuu valtion talousarviosta annettuun asetukseen (1243/1992). Tulossopimus noudattaa tulosprisman rakennetta. 

Viimeisin tulossopimus on laadittu uuden viraston perustamisen takia poikkeuksellisesti ainoastaan vuodelle 2016. Tulossopimus on laadittu kevennettynä pääosin valtion vuoden 2016 talousarvioon kirjattujen tavoitteiden pohjalle. Tulossopimuksessa käsitellään Opetushallituksen määrärahoja ja tulostavoitteita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toiminnallisten tulosten, toiminnallisen tehokkuuden sekä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta. 

Tulossopimuksesta raportoidaan viraston tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tämän lisäksi Opetushallitus antaa toiminnastaan puolivuotisraportin. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa puolestaan vuosittain tilinpäätöskannanoton. 

2.2.1  Perustamisesta ja tehtävistä

CIMOn perustamisen taustalla olivat 1990-luvun taitteessa korkeakoulujen toimintaympäristöissä tapahtuneet muutokset, jonka johdosta koulutuksen kansainvälistymistä haluttiin edistää. Erityisen keskeisenä nähtiin henkilövaihdon kehittäminen. Tarkoituksena oli kehittää opiskelija-, harjoittelija- ja muuta henkilövaihtoa ja edistää siten kansainvälistymistä. 

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO perustettiin 1.6.1991. CIMOn perustamisen yhteydessä keskukseen siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön stipendiasiainkeskus ja sen tehtävät, työministeriön kansainvälisen harjoittelun yksikkö ja sen tehtävät sekä osa molempien yksiköiden henkilöstöstä. Lisäksi CIMOon siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriöstä kansainväliseen asiantuntijavaihtoon liittyviä tehtäviä ilman henkilöstöä. Keskukseen koottiin aikaisemmin eri toimintayksiköistä hoidettu, usein samaa asiakaskuntaa palveleva tiedotus- ja julkaisutoiminta. 

Toiminnan alkuaikoina CIMOon siirrettiin myös Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista Baltia-ohjelma sekä Venäjän ja Itä-Euroopan henkilövaihto ja näitä hoitavat henkilöt. Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ulkomaisissa yliopistoissa ja siihen liittyvä ulkomaanlehtoritoiminta sekä kesäkurssit neuvottelukuntineen ja sihteeristöineen ovat vuodesta 1998 lähtien kuuluneet CIMOn tehtäviin. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 mahdollisti Suomen täysimittaisen osallistumisen unionin ohjelmiin. Uusien Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien kansallinen hallinto jaettiin CIMOn ja Opetushallituksen kesken. CIMO määrättiin hoitamaan Sokrates-ohjelmassa korkeakouluja ja liikkuvuutta koskevia alaohjelmia ja Opetushallitus yleissivistävän koulutuksen toimintoja. Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman hajautetut liikkuvuustoiminnot tulivat CIMOn tehtäväksi ja ohjelman muiden osien hallinto Opetushallitukseen perustetun Leonardo-keskuksen tehtäväksi. Vuosina 1999 ja 2004 tehdyillä päätöksillä molempien ohjelmien hallinnointi siirrettiin CIMOon, molempien ohjelmien osalta tämä tarkoitti myös ohjelman parissa työskennelleiden siirtymistä CIMOon. EU:n kulttuuriohjelman kansallinen yhteyspiste siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriöstä CIMOon vuonna 2000. Erasmus+ -ohjelman urheilu- ja liikuntatoiminto annettiin CIMOn tehtäväksi 2014. Vastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista tuli CIMOn tehtäväksi 2004. Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettavat ohjelmat alkoivat 2006. 

2.2.2  CIMOn toimialasta

CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOn tehtävät perustuvat lainsäädännössä, valtion talousarviossa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn välisessä tulossopimuksessa määriteltyihin tehtäviin. Lisäksi tehtävät perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmien rahoittajatahojen kanssa. CIMOn ohjauskeinot ovat rahoituspäätökset ja informaatio-ohjaus. CIMOlla ei ole norminantotehtäviä. 

CIMOn hallinnoimat ohjelmat ja toiminnot palvelevat laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Kohderyhmät kattavat kaikki koulutusasteet, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja aikuiskoulutuksen. Koulutustoimialan lisäksi toiminta kohdistuu nuoriso- ja kulttuuritoimialojen ja yleisemmin kansalaisyhteiskunnan kansainvälistämiseen. CIMOn myöntämät apurahat (34,7 miljoonaa euroa 2015) jakautuvat seuraavasti: 

korkeakoulut 67 prosenttia 

yleissivistävä ja ammatillinen koulutus 25 prosenttia 

nuoriso ja kulttuuri 8 prosenttia. 

Vuonna 2015 CIMO rahoitti lähes 25 000 ulkomaan liikkuvuusjaksoa/osallistumista kansainväliseen toimintaan. Nämä jakautuivat seuraavasti: 

Kokonaismäärä on yhteiskunnallisesti merkittävä, kun huomioidaan, että yhden syntyvän ikäluokan koko nykyisin on noin 60 000. Vuonna 2014 yliopisto-opiskelijoista lähti joka neljäs (25,8 prosenttia), ammattikorkeakouluopiskelijoista joka kuudes (15,7 prosenttia) ja ammattiin opiskelijoista joka kahdeksas (13,2 prosenttia) ulkomaanjaksolle. CIMO rahoittaa näistä puolet. 

Liikkuvuusjaksojen lisäksi CIMO rahoittaa erilaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. 

2.2.3  Lainsäädäntö

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta CIMOsta annetun lain (951/2008) 1 §:n mukaan Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön edistämistä varten opetuksen, tutkimuksen, työelämän, kulttuurin ja nuorisotyön alalla on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. 

CIMOn tehtävänä on lain 2 §:n mukaan  

1) edistää toimialansa kansainvälistymistä; 

2) valmistella ja toteuttaa toimialansa ohjelmia ja sopimuksia; 

3) myöntää apurahoja ja avustuksia kansainvälistymisen edistämiseksi ja valvoa niiden käyttämistä; 

4) tiedottaa ja antaa toimialaansa koskevaa neuvontaa ja ohjausta; 

5) toimia yhteistyössä sen tehtäviin liittyvää toimintaa hoitavien ja rahoittavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten, oppilaitosten ja korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa; 

6) hoitaa opetusministeriön määräämät sekä muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät. 

Pykälän 1 kohdan mukaisesti kaikki CIMOn toiminta liittyy kansainvälistymisen edistämiseen. CIMO toimii asiantuntijaorganisaationa, kokoaa ja analysoi tilastoja sekä tekee toimialaansa liittyviä selvityksiä. Vuonna 2015 CIMOn julkaisuvalikoimassa oli yhteensä 90 nimikettä, joista 20 oli englanninkielisiä.  

Pykälän 2 kohdan mukaisesti CIMO toimii kansallisena toimistona tai yhteyspisteenä Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmassa, Luova Eurooppa -ohjelman kulttuuriosiossa ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa, hallinnoi aikuiskoulutuksen EPALE-verkkosivustoa ja toimii ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille tarkoitetun Euroguidance-verkoston kansallisena keskuksena. Edelleen CIMO tiedottaa Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus-ohjelmista, tekee rahoituspäätökset korkeakoulutuksen hankkeista, toimeenpanee ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöohjelmia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia korkeakoulujen kansainvälisyysohjelmia. 

Pykälän 3 kohdan mukaisesti CIMO rahoittaa vuosittain lähes 25 000 henkilön ulkomaanjaksoja/osallistumista kansainväliseen toimintaan sekä erilaisia yhteistyöhankkeita, myönnetyn rahoituksen ollessa 34,7 miljoonaa euroa vuonna 2015. Toiminta käsittää tiedotuksen ja neuvonnan, hakemusten arviointiprosessin, apurahapäätösten teon, rahoitettujen hankkeiden koulutuksen, neuvonnan, seurannan ja valvonnan sekä rahoitetun toiminnan vaikuttavuuden edistämisen. Toimintaa säätelevät ulkopuolisten rahoittajien kanssa tehdyt sopimukset. 

Pykälän 4 kohdan mukaisesti CIMO antaa kansainvälistymismahdollisuuksiin liittyvää tietopalvelua yksilöille ja organisaatioille. CIMO ylläpitää kolmea eri verkkopalvelua, cimo.fi, Maailmalle.net/Maatieto.net sekä studyinfinland.fi (1 971 364 vierailua vuonna 2015). Neuvonta- ja ohjaustoimintaan liittyvät komission tukemat eurooppalaiset verkostot: aikuiskoulutuksen EPALE, nuorisotoimialan EURODESK ja ohjausalan ammattilaisille suunnattu EUROGUIDANCE. 

Pykälän 5 kohdan mukaisesti CIMO toimii yhteistyössä eri rahoittajatahojensa, suomalaisten kohderyhmiensä ja erilaisten viiteryhmien kanssa. Verkostomainen yhteistyö koti- ja ulkomaisten kumppanien kanssa on keskeinen toimintamuoto. CIMO on esimerkiksi osa EU-ohjelmia toimeenpanevien toimistojen verkostoja ja korkea-asteen globaaleja verkostoja. 

Pykälän 6 kohdan mukaisesti CIMO muun muassa edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa, järjestää Suomen kielen ja kulttuurin kursseja Suomessa sekä eri keinoin tukee suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ulkomailla muun muassa vastaamalla maakuvaviestinnästä korkeakoulutuksen alalla. 

CIMO on toiminut itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä 1.1.2013 alkaen. 

2.2.4  Organisaatio

CIMOn johtajan virka täytetään toistaiseksi tai enintään viiden vuoden määräajaksi. Johtajan nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Muun henkilöstön nimittää CIMOn johtaja. 

CIMOn organisaatio jakautuu kahteen toimialaan ja CIMO-palveluihin ja viestintään. Eurooppa-toimialaan kuuluvat seuraavat yksiköt: yleissivistävä ja aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus sekä nuoriso ja kulttuuri. Korkeakoulutoimialaan kuuluvat korkeakouluyhteistyö, harjoittelu-, jatko-opiskelu ja Suomen kieli ja kulttuuri. CIMO-palveluihin kuuluvat IT, talous- ja henkilöstöhallinto sekä tietopalvelut. Viestintä on suoraan johtajan alaisuudessa. 

CIMOlla on strategista suunnittelua tukeva neuvottelukunta, johon kuuluu puheenjohtajana CIMOn johtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä, joista yksi on henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. Jäsenten tulee edustaa CIMOn toiminnan kannalta keskeisiä tahoja.  

CIMOn työjärjestyksessä määrätään johtamisesta, organisaatiosta ja toimintayksiköistä, johtavien virkamiesten ja vastuuhenkilöiden ratkaisuvallasta, henkilökunnan nimittämisestä, tehtäviin ottamisesta sekä virkavapauksista. Ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopistonopettajien asemasta määrätään erillisessä johtajan vahvistamassa ohjesäännössä. 

Työtä ohjaavat lisäksi ulkopuoliset toimeksiantajien (esimerkiksi Euroopan komissio) kanssa tehdyt sopimukset ja niissä rahoitusohjelmien toimeenpanolle asetetut ehdot, koskien mm. rahoituksenmyöntöehtoja ja käytettäviä tietojärjestelmiä. 

2.2.5  Henkilöstö

Toimintansa aikana CIMO on kasvanut korkeakoulujen henkilövaihtoa edistävästä alle 30 työntekijän keskuksesta yli sadan työntekijän kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatioksi. Vuoden 2015 lopussa CIMOn henkilöstöä oli 119, josta 104 kotimaassa ja 15 ulkomaisiin yliopistoihin lähetettyä suomen kielen ja kulttuurin lehtoria. Kotimaassa työskentelevistä 104 henkilöstä määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 10 henkilöä (9,6 prosenttia). Näistä 7 oli erilaisten vanhempainvapaiden sijaisia. Osa-aikaisesti työskenteli 8 henkilöä (7,6 prosenttia). Kaikki 15 ulkomaisiin yliopistoihin lähetettyä suomen kielen ja kulttuurin lehtoria olivat määräaikaisessa työsuhteessa. Varsinaisen henkilöstömäärän lisäksi CIMOssa toimi vuonna 2015 korkeakouluharjoittelijan nimikkeellä 8 henkilöä.  

CIMOn henkilöstömäärä on pystytty pitämään vakaana 2000-luvulla, samalla kun toiminta on voimakkaasti kasvanut. Vuonna 2015 henkilötyövuosimäärä oli 118,8, kun se vuonna 2005 oli 119,6. Samana aikajaksona CIMOn jakamat apurahat kasvoivat 54 % (2005: 22,5 miljoonaa euroa, 2015: 34,7 miljoonaa euroa). 

Kotimaassa toimivasta CIMOn henkilöstä (104 henkilöä 2015) johtoon kuului 4 henkilöä (3,8 prosenttia) ja esimiehiin 8 henkilöä (7,7 prosenttia). Asiantuntijatehtävissä toimi yhteensä 59 henkilöä (56,7 prosenttia) ja muissa tehtävissä 33 henkilöä. 

Vuoden 2015 päättyessä CIMOn henkilöstöstä naisia oli 85,6 prosenttia. Henkilökunnasta 82,7 prosenttia on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Heistä 60,5 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus oli 2,9 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. 

Työvoimakustannukset vuonna 2015 olivat yhteensä noin 6,3 miljoonaa euroa. Keskimääräisen henkilötyövuoden hinta oli 52 650 euroa. Vuonna 2015 rekrytoitiin yhteensä 12 henkilöä, joista vakinaiseen palvelussuhteeseen 4 henkilöä. 

Johdon kelpoisuusvaatimuksista säädetään Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 pykälässä. Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei ole määritelty lainsäädännössä, vaan tehtävien edellyttämä koulutus ja osaaminen määritellään hakuilmoituksissa. 

2.2.6  Rahoitus

Vuoden 2016 valtion talousarviossa CIMOn toimintamenot ovat 8 237 000 euroa (29.01.03, siirtomääräraha 2 v). Vuoden 2015 valtion talousarviossa toimintamenot olivat 8 422 000 euroa (vähennys 2,2 prosenttia). Valtion talousarvion mukaan toimintamenomäärärahaa saa käyttää myös 1 600 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen, sekä 2 870 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. Toimintamenomäärärahaa käytetään myös Euroopan unionin toimeenpanon ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmien kansallisena rahoitusosuutena. 

Toimintamenomomentille saa nettobudjetoida EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien ohjelmien tulot ja menot. 

Osana hallinnonalan rakenteen uudistusta CIMOlle kohdennettiin 445 000 euron säästöt vuosina 2014—2015. CIMO on sopeuttanut toimintaansa vastaavasti mm. vähentämällä henkilömäärää eläköitymisen kautta. 

Vuoden 2015 käytetystä kokonaisrahoituksesta, 47,8 miljoonasta eurosta, valtion talousarvion (opetus- ja kulttuuriministeriö) osuus oli 11,8 miljoonaa euroa (9,2 miljoonaa euroa toimintameno- ja 2,6 miljoonaa täydentävää rahoitusta) ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 36,0 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät Euroopan unioni 27,4 miljoonaa euroa, Pohjoismaiden ministerineuvosto 4,7 miljoonaa euroa ja muut valtion kirjanpitoyksiköt (pääosin ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöhankkeet) 3,1 miljoonaa euroa. Ulkopuolinen rahoitus oli 75 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Käytetty kokonaisrahoitus nousi edellisvuoteen verrattuna 2,7 miljoonan euroa. 

Apurahojen osuus kokonaisrahoituksesta oli 34,7 miljoonaa euroa (72,6 prosenttia). 

Ulkopuolisen rahoituksen osalta CIMOn hallinnoimien ohjelmien rahoitustasoon tulevina vuosina vaikuttaa Euroopan unionin viime vuonna tekemä päätös nostaa uuden Erasmus+ -ohjelman rahoitustasoa. Ohjelman budjetti kasvaa tulevalle seitsenvuotiskaudelle yli 40 prosenttia verrattuna aiempaan ohjelmakauteen. Ohjelman kolme ensimmäistä vuotta rahoitus kasvaa maltillisesti, mutta vuodesta 2016 eteenpäin kasvuvauhti on nopeampi. Suomen osalta arvioidaan budjetin kasvavan noin 25 miljoonasta eurosta (2014) noin 40 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Neljäsosa apurahabudjeteista määräytyy tuloksellisuuden perusteella. Suurin osa budjetista on ohjelmaa hallinnoivan organisaation näkökulmasta ns. läpivirtaavaa rahoitusta. Budjetin kasvaminen tarkoittaa kuitenkin apurahojen hallinnointiin liittyvän työmäärän kasvamista. Komission hallinnointiin osoittaman rahoitusosuuden arvioidaan kasvavat 10—15 prosenttia. 

Erasmus+ -ohjelmaa koskevan asetuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaiset päätökset, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoa koskeva vakuutus, jossa todennetaan että komission ohjelman kansalliselle toimistolle asetetut vaatimukset toteutuvat uudessa virastossa. 

2.2.7  Ohjaus

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tulosohjannut CIMOa kolmivuotiskausittain laadittavalla ja vuosittain tarkennettavalla tulossopimuksella. Tulossopimuksessa sovitaan tulostavoitteista sekä käytettävissä olevista resursseista. CIMO ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat laatineet kirjallisen tulossopimuksen vuodesta 1998 lähtien. Tulossopimuksen muoto perustuu valtion talousarviosta annettuun asetukseen (1243/1992). Tulossopimus on soveltuvin osin noudattanut tulosprisman rakennetta. 

Viimeisin tulossopimus kattaa esitettävän uuden viraston perustamisen vuoksi poikkeuksellisesti vain vuoden 2016. Muutoin se on muodoltaan ja laajuudeltaan edellisten vuosien kaltainen. 

Tulossopimuksesta raportoidaan CIMOn tilinpäätöksessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan antaa vuosittain tilinpäätöskannanoton. Tämän lisäksi tulossopimuksen toteutumista tarkastellaan touko-kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn yhteiskokouksessa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa sovitaan pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön kautta kanavoitavasta budjettirahoituksesta. CIMO tekee erillisiä sopimuksia ulkopuolisesta rahoituksesta muun muassa Euroopan komission, Pohjoismaiden ministerineuvoston, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön kanssa. Tulossopimuksen ulkopuoliset toimeksiannot vaikuttavat CIMOn tehtävien kokonaisuuteen ja niihin liittyy tulossopimuksen ulkopuolisia tulostavoitteita. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön valitsema riippumaton tilintarkastustoimisto tekee vuosittain EU-ohjelmien tilintarkastuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee tarkastus- ja monitorointikäyntejä. Tarkistus- ja monitorointitehtävistä määrätään 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) n:o 1288/2013 Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö raportoi komissiolle. 

2.4.1  Ruotsi

Skolverket vastaa koulutuksen ja tutkintojen kehittämisestä korkeakoulutusta lukuun ottamatta. Skolverketin tehtävänä on ohjata ja tukea, seurata ja arvioida kuntien ja koulujen työtä koulutuksen laadun ja toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi. Virasto hoitaa viranomaistehtäviä, kehittää ja arvioi koulutusta ja opetusta. 

Myndigheten för yrkeshögskola (YH) vastaa toisen asteen jälkeisen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Lisäksi YH edistää aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja toimii eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) yhteyspisteenä. 

Korkeakoulutuksen alueella on vuodesta 2013 lähtien toiminut uusi kehittämisvirasto. Osa korkeakoulutuksen ohjaus- ja valvontatehtäviä sekä kehittämistehtäviä hoitaneesta Högskoleverketistä, opiskelijavalintajärjestelmiä ja -palveluja korkeakouluille tarjonnut Verket för högskoleservice ja henkilöliikkuvuutta ja kansainvälistymistä edistänyt Internationella programkontoret yhdistyivät uudeksi organisaatioksi Universtets- och högskolerådet UHR:ksi. UHR:llä on koulutuksen kehittämistehtäviä sekä laadunvarmistukseen ja ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseen liittyviä tehtäviä. UHR vastaa myös korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmien kehittämisestä ja toteutuksesta sekä opiskelijaneuvonnasta. UHR hallinnoi ylioppilastutkintorekisteriä, vastaa EU-ohjelmahallinnosta ja muiden liikkuvuusohjelmien hallinnosta ja edistää kansainvälistymistä sekä tekee tutkimus- ja selvitystyötä. UHR profiloituu myös asiakaspalvelutehtäviensä kautta. Viraston päätehtäviä ovat korkeakoulututkintojen kehittäminen, korkeakoulutuksen laadunvarmistus ja tilasto-, seuranta- ja analyysitiedon tuottaminen korkeakoulutuksesta. Virasto myös seuraa kansainvälistä kehitystä. Virasto valvoo opiskelijoiden oikeuksien toteutumista ja huolehtii laillisuusvalvonnasta. 

Svenska Institutet (SI) hallinnoi ruotsin kielen lehtoritoimintoa (vastaa CIMOn UKAN-toimintoja). SI tekee koulutuksen markkinointia ja maakuvatyötä, hallinnoi ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattuja apuraha-ohjelmia, informoi maahantuloon ja oleskelulupiin liittyvistä käytännöistä ja tarjoaa tietoa Ruotsista opiskelumaana. Sillä on sekä opiskelijoille että tutkijoille kohdennettuja palveluja. 

2.4.2  Tanska

Tanskassa koulutusta ja opetusta ohjaa neljä ministeriötä. Lapsi-, opetus- ja tasa-arvoministeriö hoitaa koulutuksen ja opetuksen kehittämistehtäviä. Ministeriö vastaa ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmista. Muita opetuksen kehittämiseen ja valvontaan osallistuvia virastoja ovat lapsi-, opetus- ja tasa-arvoministeriön alainen National Agency for Quality and Supervision ja UNI.C. 

Vuonna 2011 perustettu korkeakoulu- ja tiedeministeriö (Ministeriet for Uddannelse og Forskning) vastaa korkeakoulutuksen kehittämisestä. Puolustusministeriö vastaa maanpuolustukseen liittyvien koulutusohjelmien ohjauksesta ja kulttuuriministeriö kulttuurialan koulutusohjelmien kehittämisestä. Korkeakoulu- ja tiedeministeriön yhteydessä toimii myös tutkimus- ja innovaatioasioista vastaava hallitus (Styrelse For Forskning og Innovation) ja korkeakouluhallitus (Styrelsen for Videregående Uddannelser). 

Kansainvälistymisen edistämisestä, muun muassa Erasmus+ -ohjelman toteutuksesta vastaa pääasiassa korkeakoulu- ja tiedeministeriön alainen itsenäinen, lokakuussa 2013 aloittanut uusi virasto Danish Agency for Higher Education. Virasto syntyi kahden viraston, Agency for Higher Education and Educational Support ja Agency for Universities and Internationalisation, yhdistymisen kautta. Joitakin tehtäviä on myös ulkoistettu, kuten Cedefopin ReferNet-tiedonvaihtotehtävät Professionshøjskolen Metropolille. 

2.4.3  Hollanti

Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö (Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschap, MOCW) vastaa koulutuksen kehittämisestä. Ministeriö vastaa kaikesta koulutuksen kehittämisestä päiväkotien opetuksesta, perusopetuksen, toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkeakoulutukseen. Ministeriön tehtäviin kuuluvat myös kulttuuri, taide ja julkinen lähetystoiminta (public broadcasting). Lisäksi ministeriön alaan kuuluu tiede ja innovaatiotoiminta. 

Ministeriössä on yhteensä noin 2 500 työntekijää. Organisaatiossa on kolme pääosastoa: yleissivistävä perusasteen ja toisen asteen koulutus; korkeakoulutus, ammatillinen koulutus ja tieteet sekä kulttuuri ja media. Ministeriön osastoista The Inspectorate of Education valvoo perusasteen, toisen asteen, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen laatua. Lisäksi ministeriöllä on useita autonomisia virastoja (agencies), kuten esimerkiksi: 

Central Financial Institution; 

Institute Collection Netherlands; 

National Archive; 

Government Service for Archeology, Cultural Landscape and Monuments; 

Cultural Conservation Inspection; 

Council for Science and Technology Policy; 

Council for Education; ja 

Council for Culture. 

MOCW ostaa kansainvälistymiseen liittyviä palveluja muilta organisaatioilta. Esimerkiksi Cedefopin ReferNet-toimintoja hoitaa Expertisecentrum Beroepsonderwijs (ECBO). Perusopetuksen kansainvälistymistä edistää ministeriön tukema itsenäinen Europees Platform -organisaatio. Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämistyön tukena on itsenäinen, noin 150 työntekijän konsultointiorganisaatio CINOP. Se saa toimeksiantoja muun muassa kansallisen tason ja aluetason hallinnolta, oppilaitoksilta ja elinkeinoelämän toimijoilta. CINOPissa toimii ammatillisen koulutuksen asiantuntijakeskus. CINOP koordinoi joitakin liikkuvuus- ja kansainvälistymisohjelmia. 

Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistä yhteistyötä tukee itsenäinen, ei-voittoa tuottava organisaatio Nuffic. Sen keskeisimpiä sopimuskumppaneita ovat opetus-, kulttuuri- ja tutkimusministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Nufficin tehtävänä on toimia vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmien ohjelmatoimistona. Lisäksi Nuffic markkinoi hollantilaista koulutusta ja tiedottaa opiskelumahdollisuuksista hollantilaisissa korkeakouluissa. Nuffic myös kerää ja jakaa tietoa kansainvälisistä koulutusmarkkinoista. Nuffic toimii tutkintojen akateemisen ja ammatillisen tunnustamisen keskuksena. Nufficilla on konsultoiva rooli suhteessa korkeakouluihin. 

Nufficilla on läsnäoloon perustavaa toimintaa (Netherlands Education Support Offices) strategisesti tärkeiksi katsotuissa maissa. Nufficilla on toimistoja Brasiliassa, Intiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Koreassa, Meksikossa, Taiwanilla, Thaimaassa, Venäjällä ja Vietnamissa. Niiden tärkein tehtävä on edistää kansainvälistä yhteistyötä, lisätä opettaja- ja opiskelijaliikkuvuutta sekä markkinoida hollantilaista koulutusta. Nuffic kerää signaaleja ulkomaisilta koulutusmarkkinoilta ja välittää niitä hollantilaisille toimijoille. 

Opiskelijavalinnan ja opiskelijahallinnon järjestelmiä ja palveluja korkeakouluille tarjoaa itsenäinen korkeakouluvetoinen organisaatio Studielink, joka toimii yhteistyössä korkeakoulu- ja tiedeministeriön kanssa. 

Yhteenvetona kansainvälisestä vertailusta voidaan todeta, että koulutuksen ja kansainvälistymisen kehittämisen organisointi vaihtelee valtioittain merkittävästi. 

4.3.1  Muut henkilöstöä koskevat järjestelyt

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että organisaatiomuutostilanteissa uuden viraston palkkausjärjestelmän valmistelu aloitetaan asianomaisten työantajaviranomaisten ja palkansaajajärjestöjen kesken osana muutoksen muuta valmistelua mahdollisimman pian sen jälkeen, kun organisaatiomuutoksesta on hallitustasolla päätetty. Neuvottelut perustettavan viraston palkkausjärjestelmäsopimuksesta toteutettaisiin valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisia periaatteita noudattaen. Palkkausjärjestelmäneuvottelujen yhteydessä huomioitaisiin myös sopimusten mukaiset siirtymätilanteita koskevat vanhan palkan turvaamista koskevat määräykset. 

Lakkautettavien virastojen virastokohtaiset virka- ja työehtosopimukset lakkaavat esitettävän lain tullessa voimaan. Tämä koskee myös nykyisten virastojen palkkausjärjestelmiä.  

Uuden viraston pääjohtajan virka julistettaisiin haettavaksi ja pyrittäisiin täyttämään ennen lain voimaantuloa.  

Virastojen henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat mukana hallituksen esitystä valmistelevassa työryhmässä. Henkilöstölle on järjestetty henkilöstötilaisuuksia, joissa on käsitelty uuden viraston perustamiseen liittyviä kysymyksiä ja toimenpiteitä. Kumpikin virasto tulee käsittelemään henkilöstön siirtoa myös omassa yhteistoimintamenettelyssään. 

4.3.2  Sukupuolten välinen tasa-arvo

Opetushallituksen ja Kansainvälisen liikkuvuuden keskuksen CIMOn henkilöstön määrästä, sukupuolijakaumasta yleisesti sekä eri henkilöstöryhmissä ja koulutustasosta on kerrottu esityksen kappaleissa 2.1 ja 2.2. 

Naisten osuus kahden viraston henkilöstöstä on suuri, yhteensä noin 80 prosenttia. Naisten korkeamman koulutustason johdosta näin voidaan arvioida olevan jatkossakin. 

Hallitusohjelman mukaan julkisella sektorilla tulee tarkastella kelpoisuusvaatimuksia. Uudessa virastossa kelpoisuusvaatimuksista ei ole tarkoitus jatkossa asetustasolla säätää virkanimikekohtaisesti yhtä laajasti esittely- tai asiantuntijatehtävissä olevien henkilöiden osalta, kuten nykyisin Opetushallitusta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (805/2008) säädetään. Toisaalta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn henkilöstölle ei ole säädetty kelpoisuusvaatimuksia lukuun ottamatta johtajan virkaa. 

Vaikka kelpoisuusvaatimuksista ei säädetä jatkossa yhtä yksityiskohtaisesti kuin Opetushallituksessa, ei tällä arvioida olevan vaikutusta viraston sukupuolijakaumaan, koska CIMOssa on naisten osuus henkilöstöstä ollut varsin korkea, noin 86 prosenttia, vaikka kelpoisuusvaatimuksia ei ole henkilöstölle säädetty.