5.1
Kiinteistöverolaki
Lakiin väliaikaisesti lisättävässä uudessa 34 pykälässä säädettäisiin maatalouden tuotantorakennusten 2022 kiinteistöverotuksessa myönnettävästä tuesta. Tuki myönnettäisiin 1 momentin mukaisesti alentamalla mainituista tuotantorakennuksista määrättyä kiinteistöveroa.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen enimmäismäärästä. Veroa alennettaisiin enintään 35 000 eurolla, eli kriisipuitteiden 42 kohdan a alakohdan mukaan maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävän tuen enimmäismäärään asti. Enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettaisiin kaikista maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettava vero, vaikka tämä harjoittaisi toimintaa itse tai sen sijasta tai ohessa yhteiseen lukuun useamman kanssa tuloverotuksessa laskentayksikkönä käsitellyn verotusyhtymän osakkaana. Kiinteistövero määrätään omistajalle ja yhteisesti määräosin omistetuista kiinteistöistä kukin osaomistaja on velvollinen suorittamaan veron omasta osuudestaan.
Veroa ei alennettaisi, jos sen määrä on alle 10 euroa. Merkitykseltään mitättömien veromäärien alentaminen ei ole perusteltua hakemusmenettelystä viljelijöille ja Verohallinnolle aiheutuvaan hallinnolliseen vaivaan nähden. Huomattakoon lisäksi, että menettelysäännösten osalta lähtökohtana on 7 ja 8 momentin mukaisesti noudattaa kiinteistöverotuksessa yleisesti noudatettavia säännöksiä, mihin liittyy muun muassa se, että palautusta ei maksettaisi välittömästi verovelvolliselle, jos palautusten määrä jäisi alle 10 euron, siten kuin veronkantolaissa säädetään. On johdonmukaista, että alle 10 euron määräistä veroa ei alennettaisi silloinkaan, kun vero on maksamatta.
Pykälän 3 momentilla otettaisiin huomioon kriisipuitteiden 41 kohdan d alakohdan mukainen vaatimus siitä, että tuki myönnetään kriisin koettelemille yrityksille. Vaatimus on asianmukaisesti otettava huomioon tukea koskevissa säännöksissä ja tuen myöntävän tukiviranomaisen, Verohallinnon, tuen myöntämistä koskevassa päätöksenteossa. Sen osoittamiseksi, että kriisipuitteiden vaatimalla tavalla kärsinyt Ukrainan sodasta, tuensaajan olisi osoitettava, että nimettyjen maatalouden alkutuotannon tuotantopanosten, joita olisivat rehut, poltto- ja voiteluaineet, sähkö ja lannoitteet, joiden hinnannousu on kriisipuitteidenkin mukaan ollut keskeisesti maatalouden kustannuskriisin taustalla, osuus momentissa määritellyistä maatalouden menoista on ehdotettua kynnysarvoa suurempi.
Maatalouden menoihin, joihin edellä mainittujen nimettyjen tuotantopanosten määrää verrattaisiin, luettaisiin maatalouden tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ennen maatilatalouden tuloverolaissa säädettyä tasausvarausta, lain 8–10 §:ssä säädettyjä poistoja sekä korkokuluja. Mainitussa 8 §:ssä säädetään koneiden, kaluston ja laitteiden, 9 §:ssä rakennusten ja rakennelmien sekä 10 §:ssä salaojien, siltojen ja patojen hankintamenon poistoista.
Momentin mukainen vertailu suoritettaisiin maatalouden harjoittajan koko maataloustoiminnan kyseiset menot huomioon ottaen, mukaan lukien hänen mahdollisesti yhtymän osakkaana harjoittamansa toiminnan. Jos ehdotettu 15 prosentin osuus vertailussa ylittyy, kiinteistöveroa alennettaisiin enintään 35 000 eurolla tuensaajan kaikkien maatalouden tuotantorakennusten osalta kohdistamatta niitä tietyillä kiinteistöillä oleville rakennuksille.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin kriisipuitteiden 42 kohdan tukikattoa koskevista rajoituksista, jos tuensaajalle on myönnetty muuta kriisipuitteiden mukaista tukea aiemmin, eli ennen kuin verohallinto tekee veron alentamista koskevan päätöksen. Momentin mukaan veroa ei alennettaisi siltä osin, kuin aiemman tuen ja nyt esitetyn tuen yhteismäärä ylittäisi 35 000 euroa, jos kyseinen muu tuki on maatalouden alkutuotannon tukea. Jos muu tuki on muuta kuin maatalouden alkutuotannon tukea, tukikatto olisi 400 000 euroa.
Tällä erää ei ole näköpiirissä, että maatalouden alkutuotannon tukemiseen esitettäisiin muuta kriisipuitteiden mukaista tukiohjelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on vireillä kriisipuitteisiin perustuvaa puitetukiohjelmaa koskeva kansallinen säädös, joka ei kattaisi maa- ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvaa maatalouden alkutuotantoa. Puitetukiohjelman tultua komission hyväksymäksi viranomaiset voisivat sen ehtoja noudattaen myöntää tukia ilman erillistä notifiointia. Nämä mahdolliset muut tuet olisi siten otettava huomioon mainittuja tukikattoja sovellettaessa.
Valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi valtiontukisääntelyn piiriin kuuluvat myös muut SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitetulla tavalla ”julkisista varoista muodossa tai toisessa” myönnetyt tuet. Komission Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä antaman tiedonannon 2016/C 262/01 kohdan 48 mukaan valtion varat käsittävät kaikki kohdassa tarkoitetut julkisen sektorin varat. Tiedonannon 57 kohdan mukaan resurssien alkuperällä ei ole merkitystä edellyttäen, että ennen niiden suoraa tai välillistä siirtoa tuensaajille ne ovat valtion valvonnassa ja ovat sen vuoksi kansallisten viranomaisten saatavilla, vaikka varat eivät ole viranomaisen omaisuutta.
Pykälän 5 momentissa säädettäisiin kriisipuitteiden 33 kohdassa edellytetystä kiellosta myöntää tukea kohdassa tarkoitetuille yrityksille ja henkilöille, joihin sovelletaan EU:n asettamia pakotteita. Kyseiset pakotteet perustuvat Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annettuun Euroopan unionin neuvoston asetukseen (EU) N:o 269/2014. Asetusta ja sen liitettä I, jossa pakotteiden piiriin kuuluvat tahot on lueteltu, on myöhemmin useasti muutettu.
Pakotteet perustuvat asetuksen 2 artiklaan, jonka mukaan:
Jäädytetään kaikki liitteessä I luetelluille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille taikka niitä lähellä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit.
Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä I lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten taikka niitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi.
Asetus on kaikilta osin velvoittava ja suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta kriisipuitteiden nähtävästi edellyttäessä pakoteasetuksessa säädettyjen tahojen rajaamista tuen ulkopuolelle kansallisessakin tukilaissa, tätä koskeva vaatimus sisällytettäisiin lakiehdotukseen.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin hakemuksen tekemisen määräajasta, hakijan velvollisuudesta esittää riittävä selvitys tuen täyttymisen edellytyksistä sekä valtuutuksesta Verohallinnolle antaa tarkempia määräyksiä menettelystä ja selvitykseen tarvittavista tiedoista, joita kuvataan tarkemmin jaksossa 6.
Pykälän 7 ja 8 momentit sisältäisivät tarvittavia menettelysäännöksiä. Veron alentamiseen ja palautettavaan kiinteistöveroon sovellettaisiin 7 momentin mukaan, mitä kiinteistöveron alentamisesta muutoksenhaun johdosta ja palauttamisesta säädetään. Pykälän 8 momentin mukaan tuen oikaisuun, muutoksenhakuun, viivästysseuraamuksiin, palautettavaan korkoon, veronkorotukseen, rangaistusseuraamuksiin, veronkantoon ja perintään sovellettaisiin toimitettavaan kiinteistöverotukseen ja määrättävään kiinteistöveroon sovellettavia säännöksiä.
Sovellettavien säännösten nojalla vuoden 2022 kiinteistöveron maksuvelvoitetta alennettaisiin tukea vastaavalta osalta. Jos velvoitetta ei olisi suoritettu kokonaan, alennus pienentäisi ensisijaisesti suorittamatta olevan veron määrää ja poistaisi siihen kohdistuvan viivästyskoron. Siltä osin, kun alennus kohdistuisi suoritettuun velvoitteeseen, suoritettu kiinteistövero palautettaisiin verovelvolliselle, jos palautukselle ei olisi veronkantolaissa säädettyjä esteitä ja sitä ei esimerkiksi käytettäisi verovelvollisen maksamattomien verojen ja muiden saatavien suoritukseksi.
Tuen johdosta palautettavaa kiinteistöveroa käsiteltäisiin myös koronlaskennassa tavanomaisen kiinteistöveron palautuksen tavoin ja sille laskettaisiin hyvityskorkoa veronkantolain mukaan. Mikäli tukea perittäisiin takaisin puutteellisen, erehdyttävän tai väärän hakemuksen johdosta, määrättäisiin kiinteistöveron lisäksi maksettavaksi viivästyskorkoa. Jos verovelvollisella on veroja tai muita saatavia maksamatta, suoritetun veron palautus käytettäisiin niiden suoritukseksi veronkantolain säännösten mukaan.