7.1
Laki Teollisuustuki Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä
1 §.Yhtiön tarkoitus
. Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan Teollisuustuki Oy olisi valtiontukea sisältävää pääomasijoitus- ja rahoitustoimintaa harjoittava ja valtiontukea sisältävistä teollisuuspoliittisista sijoituksista vastaava yhtiö. Yhtiön tarkoituksena olisi edistää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä uudistaa suomalaista teollisuutta ja elinkeinorakennetta. Yhtiön tarkoituksena olisi lisäksi vauhdittaa uusiin teknologioihin ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja sekä kehittää pääomasijoitusmarkkinaa korjaamalla yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Käytännössä Business Finland Venture Capital Oy jatkaisi valtiontukitoimintaansa muutettuine tehtävineen ja uudella Teollisuustuki Oy -nimellä. Yhtiön y-tunnus säilyisi samana.
Ehdotetussa 1 §:ssä huomioidaan BFVC Oy:n uusiutunut rooli Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tytäryhtiönä (Teollisuustuki Oy), johon keskitetään kaikki hallituksen ohjelman kirjauksen mukaiseen fuusioon osallistuvien osakeyhtiöiden valtiontukitoiminnot. Teollisuustuki Oy tekisi ainoastaan valtiontukiehtoisia sijoitus- ja rahoituspäätöksiä. Yhtiö kohdistaisi valtiontukensa nykyisille Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Business Finland Venture Capital Oy:n ja Ilmastorahasto Oy:n toiminta-alueille. Lakiesityksen 1 § vastaa hallituksen ohjelman yleisiä tavoitteita, jotka koskevat uusien teknologioiden ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyvien investointien vauhdittamisen edistämistä. Teollisuustuki Oy:n yhtenä tarkoituksena olisi myös jatkossa ensivaiheen teollisen mittaluokan skaalausten mahdollistaminen ja vauhdittaminen, jolla pyritään muodostamaan Suomeen korkean jalostusasteen teknologista ja teollista toimintaa.
2 §
.
Yhtiön tehtävät
. Pykälän
1 momenttiin
ehdotetaan viittä tehtäväkohtaa yhtiön tarkoituksen toteuttamiseksi.
1 kohdan
mukaan yhtiö myöntäisi oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta,
2 kohdan
mukaan yhtiö voisi perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa.
Pykälän 1 momentin
3 kohdan
nojalla yhtiön tehtävänä olisi 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi myöntää takauksia pääomarahastojen yksityisille sijoittajille. Kyseinen säännös on nykyisin Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain 2 §:n 1 momentissa ja se ehdotetaan otettavaksi Teollisuustuki Oy:n tehtäviä sääntelevän 2 §:n keinovalikoimaan, BFVC-lain tullessa kumotuksi. Teollisuustuki Oy:lle annettaisiin myös jatkossa operatiivisen toiminnan osalta monipuoliset mahdollisuudet eri sijoitus- ja rahoitusinstrumenttien käyttöön 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Tällä mahdollistetaan Teollisuustuki Oy:n operatiivinen toiminta joustavasti erilaisissa tilanteissa kuitenkin aina sidottuna yhtiön tarkoituksen mukaiseen valtiontukiehtoiseen toimintaan.
Kohdan 4
nojalla yhtiön tehtävänä olisi osallistua Euroopan unionin rahoitusvälineisiin. Osallistumisessa olisi kyse tukiehtoisesta osallistumisesta rahoitusvälineeseen tavoitteena unionin rahoituksen kanavoiminen Suomen tai suomalaisten toimijoiden hyväksi. Yhtiö voisi toimia välineenä kanavoida tai hallinnoida unionin rahoitusta taikka kanssasijoittajana. Euroopan unionin rahoitusvälineisiin osallistuminen käsittäisi myös valtiontukiehtoisen vastinrahoituksen tarjoamisen Euroopan unionin rahoitusvälineisiin.
Pykälän 1 momentin
5 kohdan
mukaan yhtiö voisi tehtävänsä toteuttamiseksi ostaa, myydä, omistaa ja hallita osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta. Säädös vastaisi emoyhtiölaissa olevaa säädöstä ja on tarpeen käytännön toimintaan liittyvissä järjestelyissä. Toimet tapahtuisivat Suomen Teollisuussijoituksen omistajaohjauksessaan antamien ohjeiden mukaisesti.
Pykälän
2 momentin
nojalla Teollisuustuki Oy:n tehtävänä olisi 1 momentissa säädetyn lisäksi palvelujen tuottaminen Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Yhtiö perisi Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle tuottamistaan palveluista markkinaehtoiseksi katsomansa hinnan. Teollisuustuki Oy olisi jatkossa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n valtiontukiehtoista rahoitusta myöntävä tytäryhtiö. Valtiontukitoimintojen eriyttäminen omaan tytäryhtiöönsä on perusteltua sekä perustuslaillisesta että EU:n valtiontukisäännösten näkökulmasta. Teollisuustuki Oy:n valtiontukitoimintojen toteuttamisessa on kyse Suomen perustuslain 124 §:n tarkoittamasta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Markkinaehtoisesti toimiva emoyhtiö ei saa puuttua tai ohjata tytäryhtiönsä toimintaan siltä osin kuin siinä on kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Samalla on kuitenkin synergiaetujen ja tehokkuuden näkökulmasta mahdollisimman pitkälle tarkoituksenmukaista varmistaa, että tytäryhtiön henkilöstö on joustavasti käytettävissä emoyhtiön toiminnassa. Tämä on tarpeen henkilöstöpolitiikan näkökulmasta etenkin tilanteessa, jossa valtiontukiehtoisia sijoituksia tehdään vuositasolla vain vähäisiä määriä. EU:n valtiontukisäännökset edellyttävät markkinaehtoisia käytäntöjä myös samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä, jotta valtiontukien ristisubventio voidaan tehokkaasti sulkea pois. Tämän perusteella ehdotetaan säädettäväksi, että Teollisuustuki Oy:n tulee periä Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle tuottamistaan palveluista markkinaehtoiseksi katsottava hinta.
Esimerkiksi Euroopan komission päätöksessä SA.36061 koskien Yhdistyneeseen kuningaskuntaan perustettavaa erityisrahoituskonsernia nimeltään British Business Bank katsottiin asianmukaiseksi järjestely, jossa eri yhtiöiden välisten yhteisten toimintojen kustannukset jaettiin yhteisöjen kesken työntekijäresurssin käytön mukaisessa suhteessa (päätöksen kohta 2.1.4). Vastaavanlaista järjestelyä voitaisiin soveltaa myös Teollisuustuki Oy:n osalta, jolloin Suomen Teollisuussijoitus Oy maksaisi yhtiön työntekijäresurssin hyödyntämiseen perustuvan suhteellisen osan kyseisen työntekijäresurssin kustannuksista. Toisin sanoen palvelujen tuottamiseen käytettyjen työntekijäresurssien kustannukset jaettaisiin yhtiöiden kesken niiden käytön mukaisessa suhteessa. Tällöin markkinaehtoiseksi katsottava hinta olisi käyttöön perustuvan suhteellisen osuuden maksaminen työntekijäresurssin kustannuksista.
3 §
.
Yhtiön omistajaohjaus
. Pykälän
1 momentin
mukaan yhtiö olisi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kokonaan omistama ja se kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Suomen Teollisuussijoitus -konserni kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Suomen Teollisuussijoitus Oy vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta ja voisi antaa Teollisuustuki Oy:lle yhtiön tarkoitukseen soveltuvia toimeksiantoja.
Pykälän
2 momentin
nojalla työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta koskien 4 §:n 2–4 momentissa sekä 5–7:ssä tarkoitettuja valtiontukien myöntämiseen, takaisinperintään ja muutoksenhakuun liittyviä julkisia hallintotehtäviä.
Hallituksen ohjelman kirjauksen toimeenpanon jälkeen Teollisuustuki Oy:n osakekannan omistaa Suomen Teollisuussijoitus Oy, joka käyttää tytäryhtiössään määräysvaltaa osakeomistuksen perusteella. Ohjauksen säätäminen viranomaisen vastuulle julkisen hallintotehtävän alaisten osalta on välttämätöntä, jotta ei muodostu tilannetta, jossa hallinnon yleislakien soveltumisen ulkopuolella oleva emoyhtiö voisi osakeyhtiöoikeudellisen määräysvaltansa puitteissa ohjata ja antaa tytäryhtiölleen määräyksiä siitä, kuinka sen on hoidettava julkisia hallintotehtäviään. Tältä osin Teollisuustuki Oy:n ohjaus ehdotetaan säädettävän lakiin otettavalla nimenomaisella säännöksellä työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi. Tämä tarkoittaa myös siitä huolehtimista, että osakkeenomistaja ei voi esimerkiksi tehdä osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 2 momentin ja 2 §:n 2 momentin mukaista osakkeenomistajan päätöstä asiassa, joka koskee Teollisuustuki Oy:n julkisen hallintotehtävän toteuttamista. Teollisuustuki Oy:lle on siten perustuslaillisista näkökohdista johtuen muodostettava riittävän itsenäinen rooli suhteessa emoyhtiöönsä siltä osin kuin kyse on julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Muussa tapauksessa myös emoyhtiön omistajaohjauksen voitaisiin katsoa muodostavan julkisen hallintotehtävän, sillä se voisi omistajaohjauksensa kautta vaikuttaa tytäryhtiönsä julkisten hallintotehtävien hoitamisen tapaan ja sisältöön.
Pykälän
3 momentin
nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi antaa yhtiölle toimeksiantoja. Toimeksiannot voisivat koskea 2 §:ssä, 4 § 2–4 momentissa sekä 5–7§:ssä tarkoitettuja valtiontukien myöntämiseen, takaisinperintään ja muutoksenhakuun liittyviä tehtäviä.
Koska työ- ja elinkeinoministeriön ohjaus Teollisuustuki Oy:ssä ei perustuisi osakeomistukseen ja siten Teollisuustuki Oy:n ohjaukseen ei sovellettaisi lakia valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (1368/2007) kyseisen lain soveltamisalaa koskevan 1 §:n nojalla, olisi välttämätöntä lisätä lakiin säännös, joka antaisi valtiontukitoimintoja ohjaavalle työ- ja elinkeinoministeriölle toimivallan antaa yhtiön noudatettavaksi ohjeita julkisen hallintotehtävän hoitoon liittyen. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi säännöksen nojalla antaa Teollisuustuki Oy:n noudatettavaksi valtiontukien myöntämiseen ja valvontaan sekä maksatuksen keskeyttämistä tai takaisinperintää koskevien päätösten tukitoimenpiteisiin liittyvään julkiseen hallintotehtävään liittyviä ohjeita omistajaohjaajana. Suomen Teollisuussijoitus Oy omistaa Teollisuustuki Oy:n osakekannan. Siten työ- ja elinkeinoministeriön ohjeidenantovaltuus ehdotetaan rajoitettavaksi vain valtiontukitoimintaan liittyvään julkiseen hallintotehtävään.
Pykälän
4 momentin
mukaan enintään yksi kolmasosa yhtiön hallituksesta saisi muodostua Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimitusjohtajasta, hallituksen jäsenistä tai työntekijöistä. Yhtiön hallituksessa olisi oltava riittävä, vähintään kolmasosaa hallituksen kokoonpanosta edustava virkamiesedustus siten, että yhtiön hallinto ja tehtävien hoito on kokonaisuudessaan asianmukaisesti järjestetty tämän lain mukaisten tehtävien hoitamiseksi siten, että varmistetaan riittävä valtiontukiin liittyvä asiantuntemus hallituksen kokoonpanossa.
Ehdotetulla säännöksellä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n roolin rajaamisesta yhtiön hallituksessa varmistetaan osaltaan Teollisuustuki Oy:n riittävä itsenäisyys suhteessa emoyhtiöönsä. Järjestelyllä varmistetaan, että Suomen Teollisuussijoitus Oy:n edustajat hallituksessa eivät muodosta enemmistöä yhtiön päätöksenteossa. Säännöksellä velvoitetaan emoyhtiö käyttämään hallituksen jäsenten valintaa koskevaa toimivaltaansa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään kaksi kolmasosaa on emoyhtiöstä itsenäisiä eli eivät ole emoyhtiön hallituksen tai toimivan johdon jäseniä eivätkä työntekijöitä. Riittävällä viranomaisen, eli työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten edustuksella Teollisuustuki Oy:n hallituksessa varmistetaan yhdessä 3 §:n 2 ja 3 momenttia koskevien ehdotusten kanssa, että yhtiön valtiontukia koskeva tehtävät ovat viranomaisohjauksessa. Lisäksi säännöksellä varmistetaan viranomaisedustus yhtiön hallituksessa, sillä työ- ja elinkeinoministeriö ei voisi enää omistuksen perusteella valita yhtiön hallituksen jäseniä, vaan jatkossa tämä oikeus kuuluisi Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle.
4 §. Taloudelliset toimintaperiaatteet ja valtiontuen myöntäminen
. Pykälän
1 momentin
mukaan yhtiö ei tavoittelisi toiminnallaan voittoa. Yhtiö voisi tehdä sijoituksia tai myöntää rahoitusta kohteisiin, joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.
Pykälän 1 momentti huomioi yhtiön keskittymisen jatkossa pelkästään valtiontukiehtoiseen sijoitus- ja rahoitustoimintaan. Tällaiselle yhtiölle ei ole tarkoituksenmukaista asettaa osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaista tarkoitusta tuottaa voittoa osakkeenomistajille, sillä valtiontukitoiminta on lähtökohtaisesti riskipitoisempaa ja vähätuottoisempaa kuin markkinaehtoinen toiminta. Siten ei ole odotettavissa, että kaikki yhtiön tekemät sijoitukset olisivat taloudellisesti tuottoisia. Yhtiön on tarkoitus toimia tilanteissa, joissa on tunnistettu markkinapuute, johon valtiontuellisella rahoituksella voidaan vaikuttaa myönteisesti valtiontukisäännösten tarkoittamalla tavalla ja joissa on tunnistettu teollisuuspoliittinen intressi valtion erityistehtäväyhtiön toiminnalle.
Jotta mahdollinen EU:n valtiontukioikeudessa kielletty ristiinsubventiotilanne emo- ja tytäryhtiön välillä vältettäisiin, emoyhtiön yhtiöjärjestykseen esitetään otettavaksi määräys, jonka mukaan tytäryhtiöstä ei palautettaisi pääomia tai sijoitusten mahdollista tuottoa tai siirrettäisi muuta vastikkeetonta rahoituserää emoyhtiöön. Sijoituksista palautuvat pääomat (ml. tuotot) tulisi käyttää uusiin rahoituspäätöksiin, jotka noudattavat EU:n valtiontukimääräyksiä. Myös osingonmaksu emoyhtiölle olisi tämän periaatteen mukaan kiellettyä. Mahdolliset pääomien palautukset kohdistetaan suoraan valtion talousarvioon.
Vaikka yhtiö keskittyisi valtiontukiehtoiseen sijoitus- ja rahoitustoimintaan, edellytettäisiin, että yhtiö tekisi sijoituksia vain yhtiöihin, joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Sijoitus- ja rahoitustoiminta pitää sisällään riskinottoa, eivätkä kaikki sijoitukset huolellisesta ennakkoarvioinnista huolimatta ole lopulta yhtiön kannalta tuloksellisia. Yhtiön hallinnon huolellisuusvelvoitteen ja vastuun osalta noudatettaisiin siten osakeyhtiölaissa (624/2006) säädettyä. Lähtökohta on, että yhtiö sijoittaisi etukäteiseen arviointiin pohjautuen ainoastaan kohteisiin, joilla arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yhtiö ei voisi yksittäisen sijoitus- ja rahoituspäätöksen kohdalla luopua kokonaan tuotosta, mutta se voisi edellyttää sijoitukseltaan pienempää tuottoa kuin yksityiset sijoittajat, kuten esimerkiksi sitä, että yhtiön sijoituksen tuoton määräytymisperuste tai tuoton maksun ajankohta poikkeaisivat mukana olevien yksityisten sijoittajien vastaavista ehdoista. Yhtiö ei voisi myöntää täysin vastikkeetonta avustusmuotoista rahoitusta, vaan instrumentit muodostuvat oman ja vieraan pääoman ehtoisista rahoitustuotteista, joihin sisältyy tukielementti, esimerkiksi markkinaehtoista rahoitusta pienempi korko. Avustusmuotoiset tuet soveltuvat paremmin myönnettäväksi suoraan viranomaisen toimesta. Yhtiön sijoitusten sisältävä valtiontukielementti koskisi markkinaehdoista poikkeavaa riski- tai tuottotasoa 4 § 2 momentissa säädettävällä tavalla.
Pykälän
2 momentin mukaan
yhtiö myöntäisi päätöksellään tässä laissa tarkoitettua valtiontukea sisältävää rahoitusta. Yhtiö saisi valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa sijoitustoiminnassaan ja muussa rahoitustoiminnassaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin mitä yksityiset sijoittajat ovat valmiita hyväksymään taikka olisivat valmiita hyväksymään vastaavassa tilanteessa. Yhtiö voisi myöntää valtiontukea sekä yksittäisenä tukena että yhtiön päätöksellä käyttöön otettavan valtiontukiohjelman kautta.
Yhtiö myöntäisi tässä laissa tarkoitettua rahoitusta siten, että siihen sisältyy valtiontukea. Ehdotetulla muutoksella poistettaisiin yhtiöltä mahdollisuus valita myöntääkö se rahoitusta markkinaehtoisena taikka valtiontukiehtoisena. Jatkossa kaikki markkinaehtoinen rahoitustoiminta olisi Suomen Teollisuussijoitus -konsernissa keskitetty emoyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:öön. Vastaavasti kaikki konsernin valtiontukitoiminta keskitettäisiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kokonaan omistamaan tytäryhtiöön Teollisuustuki Oy.
Pykälän
3 momentin
mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voisi päättää antaa yhtiölle valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamana myös yksittäisiä valtiontukea sisältäviä oman tai vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia koskevia teollisuus- tai elinkeinopoliittisia toimeksiantoja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi.
Uusi momentti vastaisi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain (967/2013) nykyistä 2 §:n 2 momenttia. Valmistelussa on arvioitu tarkoituksenmukaiseksi säilyttää valtion keinovalikoimassa edellä mainittuun säännökseen perustuva poikkeuksellisiin teollisuus- tai elinkeinopoliittisiin tilanteisiin liittyvä valtiontuki-instrumentti. Aiempaa sanamuotoa ehdotetaan kuitenkin tarkennettavaksi siten, että jatkossa momentin tarkoittamat valtiontukea sisältävät sijoitukset voisivat olla joko oman tai vieraan pääoman ehtoisia, eivätkä ainoastaan oman pääoman ehtoisia. Lisäyksen arvioidaan parantavan valtiontuki-instrumentin käyttökelpoisuutta mahdollisesti eteen tulevissa erilaisissa soveltamistilanteissa.
Uuden valtiontukitehtävän mukaan yhtiö voisi lain muiden edellytysten täyttyessä tehdä edellä sanotuin edellytyksin suoria pääomasijoituksia elinkeino- tai teollisuuspoliittisesti merkittävissä tilanteissa, joissa olisi kysymys yksittäistä yritystä laajemman yritysryhmän tai toimialan elinvoimaisuudesta. Kyseiset toimet voisivat liittyä tietyn toimialan kannalta strategisesti tärkeän osaamisen tai teknologian taikka niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämiseen tai säilyttämiseen Suomessa, klusterin tai toimialan elinvoimaisuuden turvaamiseen, vaikutuksiltaan erityisen merkittäviin teknologiahankkeisiin, vaikutuksiltaan erityisen merkittävien ulkomaisten investointien toteuttamiseen Suomessa tai muihin vastaaviin hankkeisiin. Lisäksi tällaiseen hankkeeseen ja arviointiin voisi liittyä puolustuspoliittisia tai huoltovarmuuteen liittyviä näkökohtia. Edellä on kuvattu esimerkkiluettelon elinkeino- ja teollisuuspoliittisista intresseistä, joiden olemassaolo jäisi viime kädessä tapauskohtaisen arvioinnin varaan. Tämä voisi kattaa myös mittavat riskipitoiset puhtaan siirtymän laitosinvestoinnit.
Hankkeet olisivat lähtökohtaisesti hyvin poikkeuksellisia. Siten kysymyksessä ei olisi mikään uusi vakiorahoitusinstrumentti, eikä tapauksia välttämättä olisi edes vuosittain. Erityisin elinkeino- tai teollisuuspoliittisin perustein tehtävät sijoitukset suunnattaisiin pääasiallisesti toimialoille, joilla on käynnissä tai ennakoitavissa merkittävä rakennemuutos, mutta jotka ovat kärsineet tilapäisesti merkittävistä ulkopuolisista tekijöistä. Tällaisilla sijoituksilla pyrittäisiin nimenomaisesti edistämään suomalaisen teollisuuden elinvoimaa ja uudistumista. On siten ilmeistä, ettei etukäteen ole mahdollista tunnistaa kattavasti niitä harvinaisia tilanteita, joissa vahvat teollisuuspoliittiset sekä mahdolliset huoltovarmuus- tai puolustuspoliittiset näkökohdat puoltavat sijoitusta tai osakehankintaa. Viime kädessä arvio tehdään työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Pykälän
4 momentin
mukaan edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettu yhtiön toteuttama rahoitus tai sijoitus voitaisiin toteuttaa vasta Euroopan komission hyväksyttyä valtiontukipäätöksen, jos Euroopan unionin valtiontukea koskeva lainsäädäntö tätä edellyttää. Ehdotetulla säännöksellä pykälään lisättäisiin selkeyden vuoksi SEUT 108 artiklan 3 kohdan edellytys siitä, että Euroopan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.
5 §.Takaisinperintää koskeva päätös.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi Teollisuustuki Oy:n myöntämän valtiontuen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä.
Pykälän
2 momentin
mukaan Teollisuustuki Oy:n tulisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle ilmoitus tuen keskeyttämiseksi ja takaisinperimiseksi, jos sen tietoon tulisi peruste keskeyttämiselle tai takaisinperinnälle. Teollisuustuki Oy:n ja sen kohderahaston hallinnointiyhtiön tulisi toiminnallaan edistää tuen keskeyttämispäätöksen ja takaisinperintäpäätöksen toimeenpanoa.
Pykälän
3 momentin
mukaan keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulee tehdä, jos Teollisuustuki Oy:n myöntämää valtiontukea ei ole osoitettu sisämarkkinoille soveltuvaksi.
Pykälän
4 momentin
mukaan, jos Teollisuustuki Oy:n sijoitukseen liittyvä valtiontuki perustuisi johonkin muuhun kuin yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tai EU:n komission hyväksymään yksittäiseen tukeen, keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulisi tehdä, jos valtiontuen saada olisi menetellyt valtionavustuslain (688/2001) 21 tai 22 §:ssä kuvatulla tavalla.
6 §. Muutoksenhaku
. Työ- ja elinkeinoministeriön tämän lain nojalla tekemään päätökseen saisi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
7 §.Takaisinperintä ja viivästyskorko.
Muutetaan pykälän 3 momentti. Jos takaisinperittävää määrää ei makseta viimeistään työ- ja elinkeinoministeriön asettamana eräpäivänä, sille olisi maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
8 §. Vastuut.
Yhtiön toimitusjohtajaan, hallituksen jäseniin ja henkilöstöön sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän käsitellessään tämän lain 4 § 2–4 momentissa sekä 5–7 §:ssä tarkoitettuja toimia. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
9 §.Voimaantulo
. Ehdotuksen mukaan laki tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Yritysjärjestelyn monimutkaisuudesta, noudatettavista määräajoista, mahdollisista viivästyksistä ja Euroopan komission käsittelystä johtuen lakia ei esitetä tulevan voimaan tiettynä ajankohtana. Kyseisen ajankohdan arvioiminen olisi asian luonne huomioiden haastavaa. Siten laki esitetään tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun kyseinen ajankohta on varmuudella tiedossa. Tavoitteena on lain voimaan tuleminen mahdollisimman pian ilman aiheettomia viivytyksiä.
Tällä lailla kumottaisiin Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annettu laki (173/2023), Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annettu laki (967/2013) sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (1146/2017) 1 §:n 4 momentti.
7.2
Laki Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain muuttamisesta
1 §
.
Yhtiön tarkoitus ja tehtävät
. Pykälään lisättäisiin
otsikko
. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä huomioidaan hallituksen ohjelman kirjaukset Suomen Teollisuussijoitus Oy:n aikaisempaa vahvemmasta teollisuuspoliittisesta tehtävästä.
Pykälän
1 momentin
mukaan Suomen Teollisuussijoitus Oy olisi pääomasijoitustoimintaa harjoittava ja valtion teollisuuspoliittisista sijoituksista vastaava yhtiö, jonka tarkoituksena olisi edistää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä uudistaa suomalaista teollisuutta ja elinkeinorakennetta. Toiminnan tarkoituksena olisi lisäksi vauhdittaa uusiin teknologioihin ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja Suomessa sekä kehittää pääomasijoitusmarkkinaa ja korjata yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita.
Pykälän 1 momentin muutosten seurauksena Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle annettaisiin hallituksen ohjelman kirjausten mukaisesti nykyistä vahvemmin talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen liittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Teollisuuspoliittinen tehtävä ei pelkästään tarkoita valtioneuvoston yksittäisiä erityistoimeksiantoja, vaan on muutenkin keskeisessä roolissa pääomasijoitusmarkkinan kehittämisen ohella konsernin normaalissa rahasto- että suorasijoitustoiminnassa. Muutoksilla huomioitaisiin muun muassa hallituksen ohjelman kirjaus tavoitteesta vauhdittaa uusiin teknologioihin ja puhtaan siirtymän luomiin mahdollisuuksiin liittyviä investointeja. Suomalaisen teollisuuden ja elinkeinorakenteen uudistaminen voisi liittyä muun muassa tehtyjen innovaatioiden teollisen mittaluokan skaalauksiin. Vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyvien investointien vauhdittamisella tarkoitettaisiin puhtaaseen siirtymään liittyviä investointeja. Nämä voisivat liittyä esimerkiksi hiilijalanjäljen vähentämiseen tai hiilikädenjäljen vahvistamiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen edistämiseen, joiden tavoitteena on kasvihuonepäästöjen väheneminen, hiilinielujen vahvistaminen ja luonnonvarojen käytön tehostaminen. Konsernin teollisuuspoliittisen tehtävän keskiössä voisivat siten olla muun muassa arvoketjut ja osaamiskeskittymät, kansalliset strategiat ja painopisteet sekä valtioneuvoston suuren mittakaavan erityistoimeksiannot.
Voimassaolevan lain 1 § 2 mom. säännös (”yhtiön pääomasijoitustoiminta tulee suunnata korjaamaan pääomasijoitustoimialan rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita”) sisällytettäisiin uuteen 1 momenttiin uudelleen muotoiltuna. Uusi muotoilu kattaa nykyistä 1 § 2 mom. säännöstä laajemmin yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyvien puutteiden korjaamisen.
Pykälän uuden
2 momentin
mukaan yhtiön tehtävänä olisi 1 momentissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta, perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa, osallistua Euroopan unionin rahoitusvälineisiin, ostaa, myydä, omistaa ja hallita osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta. Ehdotetut muutokset tarkoittavat, että jatkossa Suomen Teollisuussijoitus Oy:llä olisi käytössään aiempaa laajempi valikoima sijoitus- ja rahoitusinstrumentteja. Muutoksella huomioidaan hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että valmistelun yhteydessä arvioidaan uuden yhtiön tuki- ja rahoitusinstrumentit sekä markkinaehtoisen että valtiontuki-instrumenttien osalta, jotta teollisuuspoliittinen vaikuttavuus varmistetaan. Muutoksella annettaisiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle monipuoliset mahdollisuudet eri sijoitus- ja rahoitusinstrumenttien käyttöön 1 momentissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Laajempi instrumenttivalikoima tehostaa yhteistyötä sekä muiden julkisten erityisrahoittajien kanssa, että tehostaa yksityisen rahoituksen vivuttamista investointihankkeisiin.
Yhtiö voisi ehdotetun 2 momentin
1 kohdan
nojalla myöntää sekä oman että vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Yhtiön tekemät suorat sijoitukset olisivat kuitenkin ensisijaisesti oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Pääsäännöstä poikkeavat ja erikseen perusteltavat vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset voisivat koskea esimerkiksi vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyvien investointien vieraan pääoman ehtoista rahoitusta kuten pääomalainoja tai juniorilainoja. Uuden konsernin laajempi instrumenttivalikoima ei kuitenkaan vaikuta muiden valtion erityisrahoituslaitosten toimialaan ja rahoituspäätöksiin. Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen tapauksessa tulee arvioida aina huolella muun muassa Finnveran mahdollisuus rahoittaa hanketta.
Ehdotetun 2 momentin
2 kohdan
nojalla yhtiön tehtävänä olisi 1 momentissa säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa. Tämä tehtävä käsittäisi jatkossa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vakiintuneen rahastosijoitustoiminnan lisäksi tehtävän edistää yritysten alkuvaiheen liiketoimintaa perustamalla uusia rahastoja sekä tekemällä oman ja vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia rahastoihin. Siten nykyinen Business Finland Venture Capital Oy:n markkinaehtoinen yritysten alkuvaiheen rahoitukseen liittyvä toiminta toteutettaisiin jatkossa osana emoyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimintaa. Business Finland Venture Capital Oy:n valtiontukiehtoinen rahastosijoitustoiminta toteutettaisiin tytäryhtiön Teollisuustuki Oy:n toimesta, josta säädettäisiin erillisellä lailla, joka kuitenkin vastaisi pitkälti nykyistä lakia Business Finland Venture Capital -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä (967/2013).
Ehdotetun 2 momentin
3 kohdan
nojalla yhtiön tehtävänä olisi osallistua Euroopan unionin rahoitusvälineisiin. Osallistumisessa olisi kyse markkinaehtoisesta osallistumisesta rahoitusvälineeseen tavoitteena unionin rahoituksen kanavoiminen Suomen tai suomalaisten toimijoiden hyväksi. Euroopan unionin rahoitusvälineisiin osallistuminen käsittäisi myös markkinaehtoisen vastinrahoituksen tarjoamisen Euroopan unionin rahoitusvälineisiin. Euroopan unionin rahoitusvälineet sisältävät käsitteenä myös Euroopan investointipankkiryhmän tarjoaman tai välittävän rahoituksen. Muutoksella huomioidaan hallituksen ohjelman kirjaus siitä, että yhtiön tehtävänä on myös osaltaan varmistaa, että Suomi hyötyy Euroopan unionin rahoituksesta. Kaikki yhtiön tekemät sijoitukset ja sen myöntämä rahoitus olisi EU:n valtiontukisäännösten puitteissa markkinaehtoiseksi luokiteltavaa. Business Finland Venture Capital Oy toimisi jatkossa uudistetulla toiminimellä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä (Teollisuustuki Oy), jonka tehtävänä olisi valtiontukiehtoisten sijoitusten tekeminen ja rahoituksen myöntäminen. Lakien voimaantulon myötä Suomen Teollisuussijoitus Oy vastaisi konsernin markkinaehtoisista teollisuuspoliittisista sijoituksista ja rahoituksesta, kun taas tytäryhtiö Teollisuustuki Oy vastaisi konsernin valtiontukiehtoisista teollisuuspoliittista sijoituksista ja rahoituksista mukaan lukien valtiontukiehtoisesta osallistumisesta Euroopan unionin rahoitusvälineisiin.
Lakiesityksen 1 §:n 2 momentin
4 kohdan
mukaan yhtiö voisi ostaa, myydä, omistaa ja hallita osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta. Lainkohta helpottaisi yhtiön käytännön toiminnassa tarvittavia rutiiniluontoisia järjestelyjä. Toiminta tapahtuisi työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Pykälään lisättäväksi ehdotettavan uuden
3 momentin
nojalla yhtiö voisi tarkoituksensa toteuttamiseksi omistaa muita pääomasijoitustoimintaa harjoittavia valtion erityistehtäväyhtiöitä. Yhtiö vastaisi näiden yhtiöiden omistajaohjauksesta, poislukien niiden valtiontukea sisältävät sijoitukset, joita koskevien julkisten hallintotehtävien ohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Momentilla mahdollistettaisiin ehdotettu järjestely, jossa nykyinen Business Finland Venture Capital Oy siirrettäisiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi Teollisuustuki Oy:ksi vastaamaan jatkossa konsernin kaikesta valtiontukiehtoisesta sijoitus- ja rahoitustoiminnasta. Tytäryhtiön valtiontukien myöntämiseen ja valvomiseen liittyvien julkisten hallintotehtävien ohjaus ehdotetaan säädettäväksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Tällöin julkisten hallintotehtävien ohjaus pysyisi jatkossakin viranomaisen, eli työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla, kun taas Suomen Teollisuussijoitus Oy vastaisi osakeomistuksensa perusteella kaikesta muusta tytäryhtiönsä omistajaohjauksesta. Järjestelyllä vältettäisiin rakenne, jossa julkisia hallintotehtäviä hoitavaa yhtiötä ohjaisi kyseisten tehtävien osalta emoyhtiö, johon ei kuitenkaan sovelleta hallinnon yleislakeja ja virkavastuusäännöksiä toisin kuin tehtäviä hoitavaan tytäryhtiöön Teollisuustuki Oy:öön. Kyseinen asetelma halutaan välttää, sillä tällöin emoyhtiö pystyisi omistajaohjauksen kautta vaikuttamaan esimerkiksi valtiontuen saajien piirin määrittelemiseen ja tukirahojen suuntaamiseen, jolloin myös emoyhtiön omistajaohjauksen voitaisiin tältä osin katsoa muodostavan sille julkisen hallintotehtävän. Mahdollisen perustuslaillisen ongelman poistamiseksi ehdotetaan tytäryhtiöiden valtiontukitoiminnan ohjaamisen kuulumista työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle.
Voimassaolevan lain 1 § 3 momentin säännös siirtyisi
4 momentiksi
.
2 §
.
Markkinaehtoisuus
. Pykälään lisättäisiin
otsikko
. Uuden 2 §:n
1 momentin
mukaan yhtiö toimisi markkinaehtoisesti. Markkinaehtoisuus toteutuu parhaiten silloin, kun sijoitukset tehdään yhdessä yksityisen sijoittajan kanssa samoin ehdoin. Yhteissijoitukset yksityisten sijoittajien kanssa olisi toiminnan peruslähtökohta sekä rahasto- että suorissa sijoituksissa. Mikäli poikkeuksellisessa tilanteessa sijoitukset tehdään ilman yksityistä ulkopuolista kanssasijoittajaa, tulee sijoituksen markkinaehtoisuuden hinnoitteluun kiinnittää erityistä huomiota. Markkinaehtoisuuden periaate kattaa lähtökohtaisesti myös talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamat teollisuuspoliittiset valtioneuvoston erityistoimeksiannot.
Markkinaehtoisuus olisi osoitettava etukäteisesti ja dokumentoidusti ennen jokaisen transaktion toteuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiön on sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan noudatettava Euroopan unionin valtiontukisäännösten mukaista markkinataloustoimijaperiaatetta. Periaatteen mukaan julkisten yritysten toteuttamat taloudelliset transaktiot eivät anna etua, eivätkä näin ollen ole valtiontukea, jos niissä noudatetaan tavanomaisia markkinaehtoja. Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01) (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 150), sisältää tietoa markkinataloustoimijatestin soveltamisesta. Yleinen tapa markkinataloustoimijatestin täyttämiselle on transaktion toteuttaminen tasavertaisesti (pari passu) yksityisten toimijoiden kanssa. Markkinaehtoisuus voidaan kuitenkin osoittaa myös esimerkiksi vertailuanalyysin ja muiden arviointimenetelmien perusteella. Markkinataloustoimijatestin eri variaatiot tähtäävät samaan päämäärään, eli sen osoittamiseen, että vastaavan kokoinen tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen toimija olisi tehnyt kyseisen transaktion samoissa olosuhteissa. Jos jäsenvaltio väittää, että se toimi markkinataloustoimijana, mutta tästä on epäilyjä, jäsenvaltion on toimitettava todisteita, joista käy ilmi, että päätös kyseisen transaktion toteuttamisesta tehtiin sellaisten arvioiden perusteella, jotka samankaltaisissa olosuhteissa rationaalisesti toimiva markkinataloustoimia (jonka ominaisuudet vastaavat kyseisen julkisen yrityksen ominaisuuksia) olisi tehnyt määrittääkseen transaktion kannattavuuden tai taloudelliset edut. Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio) (EUVLL 248, 24.9.2015, s. 9) koskee valtiontukimenettelyissä noudatettavia menettelytapoja. Menettelyasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komission toimivaltuuksiin määrätä tuki takaisinperittäväksi sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa. Menettelyasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti vanhentumisaika alkaa päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki myönnettiin tuensaajalle, joko yksittäisenä tukena tai tukiohjelmaan kuuluvana tukena. Kun kyseessä on tukiohjelma, vanhentumisaika ei ala kulua päivästä, jona sen oikeusperusta on hyväksytty, vaan hetkestä, jona yksittäinen tuki on myönnetty tästä tukiohjelmasta. Tästä seuraa, että uuden konsernin olisi säilytettävä jokaista toteuttamaansa transaktiota koskevat etukäteiset laskemat ja tiedot, jotka osoittavat markkinataloustoimijatestin täyttymisen, vähintään kymmenen vuoden ajan kyseisen transaktion toteuttamisajankohdasta laskettuna.
Tämän lisäksi yhtiö tavoittelee sijoituksilleen tuottoa. Sijoituksiin liittyy irtautumissuunnitelma, joka osaltaan vahvistaa toiminnan markkinaehtoisuutta. Yhtiön toiminnan tulisi olla liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.
Voimassaolevan lain 2 §
2 momentti
ei sisältyisi uuteen 2 §:ään. Säännöksen mahdollistama elinkeino- ja teollisuuspoliittisen tehtävän täyttäminen yksittäisissä tapauksissa hyväksymällä sijoituspäätöksissä tavanomaista suurempi riski tai matalampi tuottotavoite voidaan rinnastaa nykyisen SEUT 107 artiklan 1 -kohdan tulkinnan mukaiseksi valtiontueksi. Lisäksi yhtiö ei ole toistaiseksi tehnyt sijoituspäätöksiä kyseisen momentin nojalla. Momentissa on ollut tarkoitus erottaa yhtiön skaalautuvaa kasvua tavoitteleva perinteinen pääomasijoittaminen rahastoihin ja kohdeyhtiöihin mahdollisesta yksittäisestä matalan tuoton ja korkean riskin suorasta sijoituksesta. Korkealla riskitasolla on viitattu mahdolliseen tilanteeseen, jossa yhtiö yksittäinen sijoitus olisi kooltaan suuri ja siihen voitaisiin arvioida liittyvän poikkeuksellisen korkea riski, jota yksityisen sijoittajan olisi vaikea hyväksyä.
Mikäli rahoituksen myöntäminen voimassa olevan pykälän hengessä osoittautuisi jatkossa tarpeelliseksi esimerkiksi valtioneuvoston erillistoimeksiantona, voitaisiin sijoituspäätöksiä tehdä markkinaehtoisesti ja omistajaohjauksen nojalla Tesin toimesta normaalien sijoitusperiaatteiden mukaisesti tai vaihtoehtoisesti valtiontukea sisältävänä tytäryhtiö Teollisuustuki Oy:n toimesta EU:n valtiontukisääntelyn menettelytapojen mukaisesti, jota koskevat säännökset ovat tytäryhtiötä koskevan lain 4 § 2–3 momentissa.
Hallituksen ohjelman kirjausten mukaan muodostetun uuden sijoitusyhtiön pääomatilanne- ja tarve sekä yhtiötä koskeva lainsäädäntö arvioidaan kokonaisuutena, tavoitteena luoda selkeän tehtävän ja tavoitteen omaava tehokas työväline vauhdittamaan yritysten kasvua. Yhtiön nykyinen pääomarakenne nojaa kokonaisuudessaan yhtiön sijoitusomaisuuteen ja niistä palautuviin tuottoihin sekä likvideihin varoihin, sekä oman pääoman ehtoiseen valtio-omistajan rahoitukseen. Valmistelussa on arvioitu Suomen Teollisuussijoitus Oy:n mahdollisuutta rahoittaa jatkossa rahoitustoimintaansa myös vieraalla pääomalla. Tämä mahdollistaisi yhtiön käytettävissä olevien pääomien kasvattamisen esimerkiksi liikkeelle laskettavien joukkovelkakirjalainojen tai muun lainanoton perusteella. Mahdollinen ulkopuolisen vieraan pääoman käyttötarve seuraavien kolmen vuoden aikana helpottui kehysriihen linjattua konsernille 300 miljoonan euron lisäpääomituksesta.
3 §
.
Osakekannan omistus
. Pykälään lisättäisiin
otsikko
.
4 §
.
Hallinnolliset säädökset
. Pykälään lisättäisiin
otsikko
. Pykälän
2 momenttia
ehdotetaan muutettavaksi siten, että yhtiön olisi annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä yhtiön tai sen konsernin toiminnan ohjaamisen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Ehdotuksen mukaan tiedonantovelvollisuus laajennettaisiin koskemaan Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijaan koko Suomen Teollisuussijoitus -konsernia käsittäen Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja yhtiöt joissa sillä yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa olisi määräysvalta.
5 §
.
Asetuksenantovaltuus.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä yhtiön toiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat yhtiön sijoitustoiminnan suuntaamista ja tavoitteita sekä sijoitusten hallintaa (
1 kohta
), yhtiön riskienhallintaa, menettelytapoja sekä yhtiön raportointia (
2 kohta
) sekä muita yhtiön toimintaan liittyviä yleisiä suuntaviivoja (
3 kohta
). Kyseiset kohdat vastaisivat nykyisin voimassaolevan lain kohtia 3–5.
Laki tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Yritysjärjestelyn monimutkaisuudesta, noudatettavista määräajoista, mahdollisista viivästyksistä ja Euroopan komission käsittelystä (SEUT 108 artiklan kohdan 3 mukainen ennakkoilmoitus) johtuen lakia ei esitetä tulevan voimaan tiettynä ajankohtana. Kyseisen ajankohdan arvioiminen olisi asian luonne huomioiden haastavaa. Siten laki esitetään tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun kyseinen ajankohta on varmuudella tiedossa. Tavoitteena on lain voimaan tuleminen mahdollisimman pian ilman aiheettomia viivytyksiä.
6 §.
Lisätään pykälään
otsikko
(”
voimaantulo
”).