Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Pohjoiskalotin Koulutussäätiöstä

Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1990 sopivat Pohjoiskalotin koulutussäätiön perustamisesta, ovat sopineet seuraavasta: 

1 artikla

Päätehtävä

Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta etupäässä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien (jäljempänä kalottialue) työmarkkinoiden tarpeisiin. Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita. 

Koulutustoiminta on järjestettävä joustavasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet sekä opiskelijoiden tietotarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työnsä. Sekä lyhyen että pitkän aikavälin koulutustarjonnan tulee perustua kyseisistä maista koottuihin työmarkkina-analyyseihin ja -ennusteisiin. Säätiön tulee pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää liikkuvuutta Pohjoismaiden työmarkkinoiden välillä, minkä tarkoituksena on muun muassa lisätä pohjoismaista osaamista ja kilpailukykyä. 

Säätiön tulisi osana koulutustoimintaansa voida tarjota validointitoimia, mukaan lukien opiskelijoiden ammattitaidon kartoitusta ja arviointia eri maiden vakiintuneiden menetelmien mukaisesti. Säätiön tulisi myös kehittää ja sopeuttaa validointitoimintaa sellaisille opiskelijoille, joilla on Pohjoismaiden ulkopuolella hankittu ammatti- tai koulutuspätevyys, lisätäkseen kyseisen ryhmän mahdollisuuksia päästä pohjoismaisille työmarkkinoille. 

Koulutustoiminta on järjestettävä ottamalla huomioon eri ryhmien tarpeet siten, ettei toiminnassa esiinny loukkaavaa kohtelua, syrjintää eikä häirintää. Koulutustoiminnassa on myös riittävässä määrin järjestettävä opetusta siten, että joko suomen, norjan, ruotsin tai englannin kielen hallitsevat opiskelijat voivat sitä seurata. Mikäli katsotaan aiheelliseksi, säätiö voi myös järjestää koulutusta yhdistettynä siten, että opiskelija lisäksi osallistuu toisen tahon järjestämään maahanmuuttajille suunnattuun kielikoulutukseen. Säätiön tulisi pyrkiä laatimaan koulutukset siten, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille sekä ehkäistä sukupuolistereotyyppisiä koulutusvalintoja. On tärkeää, että säätiö voi tarjota opiskelijoiden koulutuksen ja tuen tarpeeseen vastaamiseen tarvittavaa osaamista. 

2 artikla

Yhteistyö

Vastatakseen työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja kehittääkseen osaltaan pohjoismaista yhteistyötä säätiön tulisi olla aktiivisesti ja järjestelmällisesti yhteydessä elinkeinoelämään, kuntiin, viranomaisiin, kuten kansallisiin työvoimaviranomaisiin ja muihin, ensisijaisesti kalottialueella toimiviin tahoihin. 

Säätiön tulisi osallistua erilaiseen kansalliseen, pohjoismaiseen ja EU-yhteistyöhön. Yhteistyöhön osallistumisen tarkoituksena tulisi olla, että säätiö myötävaikuttaisi kolmikansallisesta koulutustoiminnasta saamillaan tiedoilla sekä hankkisi kokemuksia, jotka voisivat auttaa kehittämään säätiön toimintaa. Täten säätiö voi osaltaan kehittää kohtaantotyötä sekä vahvistaa asianomaisten työmarkkinoiden muuntautumiskykyä. 

Säätiön on suunnitelmassa kerrottava miten se tekee strategista yhteistyötä elinkeinoelämän, kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa on myös kerrottava, miten tämä työ järjestetään ja tehdään sisäisesti säätiössä. 

Säätiön tulee toimintakertomuksessaan antaa selvitys siitä, mitä on tehty pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi, mihin eri yhteistyöhön säätiö on osallistunut sekä näiden tuloksista. 

3 artikla

Tavoitteet

Säätiön tulee mahdollisuuksien ja aiheellisuuden mukaan asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet toiminnalleen ja varmistaa, että tavoitteiden toteutumista seurataan tyydyttävällä tavalla. Tavoitteet on muotoiltava niin, että niiden perusteella voidaan tyydyttävällä tavalla mitata toiminnan tulokset mittareilla laatu, kustannustehokkuus ja koulutuksen päättymisen jälkeinen työllisyysaste. 

Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että 12 artiklan mukaista arviointia suoritettaessa voidaan kyseisen maan työvoima-asioista vastaavan ministeriön tuella tyydyttävällä tavalla verrata koulutusten tuloksia muihin rinnastettaviin koulutuksiin asianomaisissa maissa. Vertailtaessa koulutuksia muihin koulutuksiin tulee myös ottaa huomioon kolmikansallisen suuntautumisen mahdollisesti tuoma lisäarvo. 

On kunkin maan päätettävissä, miten opiskelijoiden seuranta tapahtuu koulutuksen päätyttyä. Säätiön tulee yhteistyössä seurannasta vastaavien kanssa osaltaan parantaa seurannan perustaa. 

Säätiön tulee laatia koulutustoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin aktiivista markkinointia koskeva markkinointisuunnitelma. Suunnitelman tulee perustua analyysiin säätiön markkinoista ja tehtävästä ja se on kytkettävä toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. 

4 artikla

Ostajat

Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Koulutuspaikkojen osto on tehtävä hintaan, joka neuvotellaan huomioiden muun muassa kustannus- ja tuottavuuskehitys sekä säätiön mahdollisten kehitystehtävien kulut. Maiden on kuukausittain maksettava säätiölle yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta. 

Edellyttäen, että tarjous on hinnan ja laadun suhteen kilpailukykyinen ja että kunkin maan parlamentti osoittaa tarkoitukseen tarvittavat varat, Suomi ostaa sopimuskaudella vuosittain 80, Norja 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä sekä ammatillisia koulutuksia että validointitoimia. Maat voivat tarvittaessa ostaa lisää koulutuspaikkoja. 

5 artikla

Hallitus

Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kullekin jäsenelle valitaan varajäsen. Jäsenen ja varajäsenen nimittää ja eron myöntää asianomaisen maan hallitus tai vastuullinen ministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta. On pyrittävä siihen, että hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on eri kansalaisuus. 

6 artikla

Johtaja

Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta erikseen neuvottelemalla kautta voidaan pidentää enintään neljällä vuodella. Uutta johtajaa palkattaessa rekrytoinnin tulee perustua osaamiseen, mutta pyrkimyksenä tulisi olla valita henkilö, joka on muun sopimusmaan kansalainen kuin viran kaksi edellistä haltijaa. Säätiön johtajan kanssa tehtävässä työsopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika. 

Otettaessa johtohenkilöstöä, kouluttajia ja muuta henkilöstöä säätiön palvelukseen tulisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan näiden maiden opiskelijoiden tähän sopimukseen perustuvaa määrää vastaavaa jakaumaa. 

7 artikla

Rahoitus

Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa kursseista ja toimeksiannoista saaduin tuloin. Säätiön tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan käyttää seuraavien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai siirtää muutoin säätiön toimintaan. 

8 artikla

Ruotsin valtion vastuu

Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan sopimuskaudella säätiön toimintaa vuotuisella kolmen miljoonan Ruotsin kruunun suuruisella määrärahalla. Varoja voidaan käyttää ainoastaan henkilöstön kehittämiseen, markkinointiin, opintososiaaliseen toimintaan, artiklan 12 mukaiseen toiminnan seurantaan sekä koulutuksen sopeuttamiseen eri maiden tarpeisiin. 

Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä ennen seuraavaa sopimuskautta tehtävän toiminnan seurannan yhteydessä. 

Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin sopimuskaudella vuosittain vahvistamansa summan suuruisella lisämäärärahalla. Varoja voidaan ainoastaan käyttää kompensoimaan niitä lisäkustannuksia, joita Ruotsin koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle ja Norjalle. 

9 artikla

Asuminen ym.

Ennen kunkin toimintavuoden alkua maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat maksamaan omien opiskelijoittensa käyttöön varattujen asuntojen vuokrat edellyttäen, että hintaa ja laatua koskevat neuvottelut käydään ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat varat. Maiden on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset. 

10 artikla

Korvaus ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin osallistuville

Kansalliset työvoimaviranomaiset valitsevat opiskelijat säätiön järjestämään ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin. Opiskelijoille maksettavat korvaukset ja etuudet ilmenevät kansallisista säädöksistä. Nämä avustukset maksaa kullekin opiskelijalle kotimaan viranomainen. 

11 artikla

Myynti

Mikäli palveluiden ja tuotteiden myyminen muille toimeksiantajille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön omistuksessa olevaan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle. 

12 artikla

Seuranta

Työvoimakysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat ja arvioivat joka neljäs vuosi säätiön toimintaa ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Seuranta-asiakirjat on toimitettava maiden työvoimakysymyksistä vastaaviin ministeriöihin viimeistään tammikuussa voimassa olevan sopimuskauden viimeisenä vuonna. 

Aloitteen tekeminen seurannan suorittamisesta kiertää maiden välillä järjestyksessä Norja, Ruotsi ja Suomi. Seuranta rahoitetaan säätiön määrärahoilla. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut on käynnistettävä viimeistään tammikuussa voimassa olevan sopimuskauden viimeisenä vuonna. 

13 artikla

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1. päivänä tammikuuta 2016. Suomen osalta se tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivänä tammikuuta 2016. Sopimus on voimassa 31. päivään joulukuuta 2019, ellei jokin osapuoli irtisano sopimusta sitä ennen. 

Tällä sopimuksella kumotaan 23. päivänä marraskuuta 2011 tehty Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä. 

14 artikla

Irtisanominen

Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työvoimakysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista. 

15 artikla

Dokumentointi

Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille osapuolille. 

Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. 

Tehty Tukholmassa 19. päivänä lokakuuta 2015, yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset.