1.1  Tausta

Uusjakotoiminnan operatiivisesta toteuttamisesta vastaavana viranomaisena toimii Suomessa Maanmittauslaitos. 

Kiinteistönmuodostamislain (554/1995), jäljempänä KML, mukaisilla uusjaoilla voidaan vähentää epätarkoituksenmukaisesta kiinteistöjaotuksesta nykyaikaiselle maa- ja metsätalouden harjoittamiselle aiheutuvaa haittaa. Uusjaoilla edistetään maa- ja metsätalouden harjoittamista alueilla, joilla tilojen toimintaedellytysten parantaminen on mahdollista kehittämällä alueen kiinteistörakennetta ja edistämällä sitä palvelevan tieverkoston ja vesien hallintajärjestelmän luomista. Samalla edistetään välillisesti myös maaseudun muuta elinkeinotoimintaa ja tuetaan maaseudun säilymistä elinvoimaisena sekä ylläpidetään maaseudun elinoloja. Tämä turvaa osaltaan myös huoltovarmuutta ja edistää ruokaturvaa. Uusjakojen yhteydessä voidaan lisäksi huomioida erilaisia ympäristönäkökohtia. 

Uusjakotoimitusten tukeminen valtion varoin perustuu kansalliseen lainsäädäntöön, jonka yleiset periaatteet johdetaan EU:n lainsäädännöstä. Peruslinjaukset yhteismarkkinoille soveltuvasta maataloustuesta sisältyvät EU:n komission julkaisemiin maa- ja metsätalouden valtiontuen suuntaviivoihin sekä EU:n perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklojen soveltamista täsmentävään komission yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen sekä maatalouden ryhmäpoikkeusasetukseen. Kansallista tukea ei voida myöntää, jos tuki muodostuisi EU:n lainsäädännössä kielletyksi valtion tueksi 

Uusjakojen tukemisesta säädetään uusjakojen tukemisesta annetulla lailla (1423/2014). Pelto- ja metsätilusten uusjaot rahoitetaan toteutusvaiheessa kokonaan valtion varoista. Valtion lopulliseksi menoksi jäävä osuus uusjaon hallinnollisista kustannuksista (75 %) ja uusjaon yhteydessä toteutettujen tieverkoston ja vesienhallinnan mukauttamistoimenpiteiden kustannuksista (50 %) on avustusluonteista valtion tukea jako-osakkaille. 

Vuoden 2023 alussa oli käynnissä 36 kpl valtion varoista tuettavaa uusjakoa. Hankkeet kattavat yhteensä noin 52 000 hehtaarin suuruisen alueen. Uusjaon tarveselvitys oli samanaikaisesti vireillä kolmellatoista alueella. Näiden alueiden pinta-ala on noin 35 000 hehtaaria. Tilusjärjestelyjen vuotuinen tuotantomäärä on viime vuosina ollut noin 9 000 hehtaaria. Suomen kokonaispeltoala on noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. 

1.2  Valmistelu

Esitys uusjakojen tukemisesta annetun lain muuttamiseksi on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä. Esitysehdotusta valmisteltaessa on oltu yhteydessä Maanmittauslaitokseen ja Valtiokonttoriin. Hankkeen asiakirjat ovat saatavilla ministeriön internetsivulla tunnuksella MMM011:00/2023 .  

Ehdotuksesta on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta, Maanmittauslaitokselta, Valtiokonttorilta, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliito MTK ry:ltä ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f:ltä. 

2.1  Nykytila

Nykyinen uusjakojen tukemisesta annettu laki on ollut voimassa vuodesta 2015. 

Lain nojalla uusjakojen jako-osakkaat voivat saada tukea uusjaon suorittamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin ja kustannuksiin, jotka aiheutuvat uusjaon yhteydessä suoritettavista teiden rakentamistoimenpiteistä tai kuivatustoimenpiteistä (investointituki) . Hallinnollisten kustannusten tuki toteutuu käytännössä siten, että uusjaon jako-osakkailta ei peritä kiinteistötoimitusmaksua täysimääräisenä. Investointituki toteutuu käytännössä siten, että Maanmittauslaitos maksaa ensin uusjaon yhteydessä suoritettavasta mukauttamistoimenpiteestä aiheutuvat kustannukset valtion talousarviossa uusjakojen rahoittamiseen osoitetuista varoista. Toimituksen tultua suoritetuksi jako-osakkailta peritään kuitenkin takaisin vain osa mukauttamistoimenpiteen kustannuksista. Jako-osakkaan investointitukea on se osuus toimenpiteen kustannuksista, joka jätetään häneltä takaisinperimättä.  

Hallinnollisten kustannusten tukea myönnettäessä on tullut soveltaa lain 4 §:n 1 momentin nojalla tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 702/2014 (maatalouden ryhmäpoikkeusasetus) . Tukea ei voida myöntää sellaiselle uusjaon jako-osakkaalle, joka on ollut edellä mainitun asetuksen 1 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tai 2 artiklan 14 kohdassa tarkoitettu yritys. Lain viittaus Euroopan unionin ryhmäpoikkeusasetukseen (EU) N:o 702/2014 on vanhentunut. Laissa viitatun ryhmäpoikkeusasetuksen korvannut uusi maatalouden ryhmäpoikkeusasetus (EU) 2022/2472 on tullut voimaan 1.1.2023 ja sitä sovelletaan vuoden 2029 loppuun asti.  

Investointituen myöntäminen toimenpiteestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi edellyttää tuen kohteena olevalta toimenpiteeltä alueellisuutta. Lain 4 §:n 2 momentin nojalla investointitukea ei voida myöntää toimenpiteeseen, jos tuki muodostuisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi. 

2.2  Nykytilan arviointi

Uusjakojen tukemisesta annetun lain hallinnollisten kustannusten 4 §:n tukisäännöksessä viitattua EU:n valtiontukea koskevaa maatalouden ryhmäpoikkeusasetusta on tullut soveltaa uusjaossa jako-osakkaana oleville maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävään tukeen. Uusjakojen jako-osakkaina on kuitenkin myös maatalouden alkutuotannosta luopuneita muille maanviljelijöille omistamiaan peltoja vuokraavia maanomistajia. Tämä tulisi huomioida uusjakojen hallinnollisten kustannusten tukea koskevassa sääntelyssä. Näiden peltojaan maanviljelystuotantoa varten vuokraavien jako-osakkaiden osuus uusjakojen asianosaisista on noin 30 %. 

Valtion talousarviossa uusjakojen tukemiseen osoitetuista varoista voidaan tukea jaon yhteydessä suoritettavaksi päätettyjä tieverkoston ja vesienhallinnan mukauttamistoimenpiteitä. Investointituki on myönnetty näihin toimenpiteisiin alueellisena tukena. 

EU:n valtion tukea koskevassa lainsäädännössä alueellinen tuki on sallittua valtion tukea ja se voidaan myöntää kansallisen lainsäädännön mukaisena tukena. Vaikka uusjaot ovatkin hankkeina alueellisia, niiden yhteydessä suoritettavat toimenpiteet vaihtelevat suuresti. Kysymys siitä, millainen uusjaon yhteydessä suoritettava toimenpide on laissa tarkoitettu alueellinen tukikelpoinen toimenpide, jää tuen myöntäjän määritettäväksi. 

Tukisääntelyn selkeyttämiseksi tuki myönnettäisiin jatkossa muille kuin maatalouden alkutuotannossa toimiville maanomistajille komission de minimis -asetuksen mukaisena vähämerkityksisenä tukena. Nykyisen de minimis -asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2023. Komission on tarkoitus antaa joulukuussa 2023 uusi asetus vähämerkityksisestä tuesta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. 

3.1  Tavoitteet kansallisen lainsäädännön näkökulmasta

Esityksen tavoitteena on selkeyttää kansallisella lailla säädettyä tuen myöntämismenettelyä ja asianosaisten asemaa tuen saajina sekä mukauttaa kansallinen tukisääntely vastaamaan entistä yksiselitteisemmin EU:n lainsäädännössä sallitulle valtion tuelle asetettuja vaatimuksia. 

Esityksen tavoitteena on myös parantaa lain luettavuutta. 

3.2  Tavoitteet EU:n valtiontukea koskevan sääntelyn näkökulmasta

EU-oikeuden mukaan yritystoiminnalle myönnettävät valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä (SEUT 107 artiklan 1 kohta). Yritykselle myönnettävä julkinen tuki voi antaa sille muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna valikoivaa taloudellista etua, mikä voi vääristää sisämarkkinoiden toimintaa ja kilpailua. Julkiset tuet yritystoiminnalle voivat kuitenkin olla sisämarkkinoille soveltuvia, jos niillä edistetään yleistä taloudellista kehitystä ja SEUT-sopimuksessa määriteltyjä tavoitteita. 

Komissio on antanut yksityiskohtaisia säännöksiä sallituista valtiontuista ja tukia myönnettäessä noudatettavista menettelytavoista. EU:n valtiontukea koskeva sääntely mahdollistaa tuen, jos kansallinen tukisääntely on sopusoinnussa EU:n valtiontukea koskevien säädösten tuelle asettamien vaatimusten kanssa. EU:n näkökulmasta tarkasteluna kansallisen uusjakotukia koskevan sääntelyn tulee siten olla sopusoinnussa sekä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen että EU:n vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen tukisäännösten kanssa. 

Euroopan unionon maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksella tarkoitetaan komission asetusta (EU) 2022/2472, EUVL 14.12.2022, L 327, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi. Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevalla asetuksella tarkoitetaan edellä kappaleessa 2.2 esitetysti vuoden 2024 alusta voimaan tulevaa uutta de minimis –asetusta. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Uusjakojen investointituen myöntämiseen liittyvän luvussa 2.2 Nykytilan arviointi esitetyn tulkinnallisuuden poistamiseksi investointituki esitetään myönnettäväksi joko maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai vähämerkityksisenä tukena. Kulloinkin voimassa oleva tuen myöntämiseen sovellettava asetus nimettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lakiin esitetään samalla lisättäväksi tuen hakemismenettelyä koskeva sääntely EU:n valtion tukea koskevassa lainsäädännössä sallitulle tuelle asetetun kannustavan vaikutuksen toteuttamiseksi. Uusjakotukien saajien tukikelpoisuuden selvittämisen edistämiseksi hakumenettely koskisi kaikkia uusjakotukia. 

Lain luettavuuden parantamiseksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia tarkistuksia muuttamalla tuen myöntämistä koskevien säännösten järjestys kronologiseksi suhteessa toimitusprosessiin ja tarkistamalla säännösten kirjoitusasua. Samalla lain terminologiaa ehdotetaan tarkistettavaksi vastaamaan komission asetuksissa käytettyä terminologiaa. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Uusjakoja tuetaan vuosittain valtion talousarvion momentille 30.70.40 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot osoitetun kaksivuotisen siirtomäärärahan mukaisesti. Määrärahan taso on viime vuosina ollut noin 3 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 talousarviossa 2 miljoonaa euroa. Tältä vuodelta on arvioitu siirtyvän jonkin verran käyttämättä jääneitä varoja seuraavalle vuodelle. Esitys ei vaikuta määrärahan tasoon. 

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

5.2  Ruotsin lainsäädäntö

Uusjakoja tehdään Ruotsissa metsätilusjärjestelyinä kiinteistöjaotuksellisesti voimakkaasti pirstoutuneilla, pääasiassa metsää kasvavilla alueilla ja ne ovat kohdistuneet pääasiassa Taalainmaalle. Tilusjärjestelyiden yhteydessä ei tehdä metsätie- ja kuivatustöitä. Maanomistajat vastaavat itse tie- ja kuivatusverkoston kehittämisestä alueella ja voivat hakea parannustoimenpiteisiin rahoitusta eri lähteistä. 

Suomen Maanmittauslaitosta vastaava Lantmäteriet saa vuosittain tukea Ruotsin valtion budjetista noin 6 miljoonaa SEK maanmittaustoimitusten suorittamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tuki käytetään kokonaisuudessaan kuitenkin vain tilusjärjestelyistä Lantmäterietille aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Lantmäterietille maanmittaustoimitusten suorittamista varten myönnettävän valtion rahoituksen lisäksi valtio myöntää vuosittain Taalainmaan lääninhallitukselle 14–24 milj. SEK käytettäväksi tilusjärjestelyjen alkuselvityksestä aiheutuviin kustannuksiin ja toimitusvaiheesta aiheutuviin kustannuksiin. Lääninhallitus maksaa tilusjärjestelyjen alkuselvityksistä aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan. Tilusjärjestelytuki on rajattu lainsäädännöllä käytettäväksi vain Taalainmaalla, Värmlannissa ja Länsi-Götan alueella. 

Ruotsissa valtio osallistuu uusjakojen toimituskustannuksiin toimitusvaiheessa noin 50–60 prosentin osuudella. Ministeriön alainen Jordbruksverket kokoaa Lantmäterietin ja Taalainmaan lääninhallituksen tukitiedot ja ilmoittaa ne EU:n komissiolle maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena hallinnollisten kustannusten tukena. 

Koska valtio ei tue vapaaehtoisina tilusvaihtoina suoritettavia muutamaa tilaa koskevia tilusjärjestelyjä, asianosaiset vastaavat itse näiden toimitusten toimituskustannuksista. 

6.1  Johdanto

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta, Valtiokonttorilta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:ltä ja Maanmittauslaitokselta. 

Lausunnon ovat antaneet valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, Valtiokonttori, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. ja Maanmittauslaitos. 

Lausunnon antajista Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Valtiokonttori ovat pitäneet esitystä kannatettavana. 

6.2  Valtioneuvoston toimivalta asetuksenantajana

Oikeusministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota valtioneuvoston toimivaltaan asetuksenantajana ja toteaa lausunnossaan, että ehdotettu asetuksenantovaltuus 12 §:n 2 momentissa on johdettu löyhästi Euroopan unionin valtiontukea koskeviin säännöksiin. Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan edelleen, ettei esitysluonnoksessa arvioida sitä, minkälaisia menettelysäännöksiä, rajoitussäännöksiä ja asiakirja-aineiston säilyttämisvelvoitteita voidaan tai tulee kansallisesti säätää. Oikeusministeriö pitää lausunnossaan perusteltuna, että esitysluonnoksessa (s. 20) mainittua EU-sääntelyn ”kokonaisuutta” puretaan esityksessä yksityiskohtaisemmalle tasolle, jotta luonnosteltu asetuksenantovaltuus olisi perusteltavissa tarkemmin kuin pelkästään viittaamalla yleisesti Euroopan unionin valtiontukea koskeviin säädöksiin. 

Ehdotuksen jatkovalmistelussa esitystä on tarkennettu tältä osin ja selvennetty valtioneuvoston asetuksella annettavien säännösten sisältöä suhteessa EU:n valtiontukea koskevaan lainsäädäntöön. 

6.3  Lain terminologia

Maanmittauslaitos on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota ehdotuksessa käytettyyn terminologiaan ja esittänyt, että ilmaisun ”vesienhallintajärjestelmän” asemesta tulisi käyttää maa- ja metsäalueiden maankäytön yhteydessä yleisesti käytettyä ilmaisua ”vesienhallinta”. 

Ehdotuksen jatkovalmistelussa esityksen terminologiaa on tarkistettu Maanmittauslaitoksen lausuntopalautteen perusteella. Lisäksi lakiehdotuksen 11 §:n perusteluihin on tehty Maanmittauslaitoksen esittämä uusjakotoimitusten suorittamisen yhteydessä tehtäviä mukauttamistoimenpiteiden kilpailuttamista koskeva tarkistus. 

6.4  Esitysehdotuksen kustannusvaikutukset

Uusjakoja tuetaan vuosittain valtion talousarvion momentille 30.70.40 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot osoitetun kaksivuotisen siirtomäärärahan mukaisesti. Määrärahan taso on viime vuosina ollut noin 3 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 talousarviossa 2 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan ehdotuksesta johtuvista teknisistä muutoksista johtuva kertaluonteinen 90 000 euron määräinen kertakustannus olisi toteutettavissa kehyksen puitteissa ilman lisärahoitustarvetta. 

Edellä mainitun kertaluonteisen kustannuksen lisäksi lakiin lisättäväksi ehdotettu tuen hakumenettely tulee lisäämään jossain määrin uusjakotoimituksen suorittamisen vaatimaa hallinnollisen työn määrää. Lisätyöstä aiheutuva henkilöstökustannusten kasvu on arvioitu vuositasolla noin 140 000 euroksi. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan esityksen taloudellisissa vaikutuksissa esitettyjen henkilöstökustannusten kasvun osalta, että kysymys esityksen mahdollisista vaikutuksista vuoden 2024 talousarvioesitykseen jää tältä osin jossain määrin epäselväksi. 

Ehdotuksen jatkovalmistelussa esityksen perusteluja on tarkistettu viimemainitulta osin. Henkilöstökustannusten kasvusta aiheutuva vähäinen lisäkustannus on katettavissa Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentille osoitetuista varoista. 

7.1  Laki uusjakojen tukemisesta

1 §.Lain tavoitteet. Uusjaon yhteydessä tapahtuvassa jaettavan alueen vesitalouden suunnittelussa ei ole kyse pelkästään maa- ja metsätalouteen käytettävien maiden kuivattamisesta. Vesitalousratkaisuilla vaikutetaan myös esimerkiksi maaperän hiilivarastoon, varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, vähennetään ravinnehuuhtoumia ja edistetään luonnon biodiversiteettiä jakoalueella. Termi kuivatusverkosto esitetään tämän vuoksi korvattavaksi jaossa tehtävää alueen vesitalouden kokonaisvaltaista tarkastelua paremmin kuvaavalla termillä vesienhallinta.  

Pykälän mukaan lain tavoitteena olisi parantaa tilojen toimintaedellytyksiä ja maa- ja metsätalouden kannattavuutta edistämällä tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen sekä sitä palvelevan tieverkoston ja vesienhallinnan luomista. 

Vastaavasti voimassa olevan lain säännöksissä toisaalla käytetyt ilmaisut tien rakentamistoimenpiteestä tai kuivatustoimenpiteestä esitetään tarkistettavaksi ilmaisuiksi tieverkoston mukauttamistoimenpide tai vesienhallinnan mukauttamistoimenpide. 

2 §.Soveltamisala. Uusjakojen tukemislailla säädetään edellytyksistä, joiden nojalla yksittäinen uusjakotoimitus ja sen yhteydessä suoritettavat tieverkoston - ja vesienhallinnan mukauttamistoimenpiteet voidaan rahoittaa valtion varoin ja toisaalta jako-osakaskohtaisesta tuesta edellä mainittuihin kustannuksiin. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että se sisältäisi maininnan myös lain soveltamisalaan kuuluvasta jako-osakaskohtaisesta tuesta.  

Pykälän mukaan laissa säädettäisiin uusjaoista aiheutuvien toimituskustannusten ja uusjakojen yhteydessä suoritettavista mukauttamistoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten rahoittamisesta valtion varoin sekä jako-osakkaalle valtion varoista myönnettävästä tuesta. 

2 luku Uusjaon tukeminen 

Voimassa olevan lain 2 luvun otsikko Tuen myöntäminen ehdotetaan muutettavaksi muotoon Uusjaon tukeminen.  

3 §.Tuen myöntäminen uusjaolle. Pykälä vastaa voimassa olevan lain 9 §:n säännöstä tuen myöntämisestä uusjakohankkeelle.  

Pykälän 1 momentin mukaan uusjaon toteuttamista voitaisiin tukea valtion varoin, jos jaolla voitaisiin oleellisesti kehittää maa- ja metsätalouskäytössä olevan alueen kiinteistörakennetta ja jaolla saavutettavat hyödyt olisivat kustannuksia suuremmat.  

Pykälän 2 momentin mukaan uusjaon tukemisesta valtion varoin päättäisi Maanmittauslaitos toimitusmiesten esityksestä, jos toimituksen hakija tai toimituksessa jako-osakkaana oleva muu asianosainen sitä pyytäisi.  

Uusjaot tulevat vireille pääasiassa asianosaisten hakemuksesta kiinteistönmuodostamislain 68 §:n 2 momentissa tarkoitettuja uusjakoja lukuun ottamatta. Tuen myöntämisen edellytysten arviointi yksittäisen uusjaon osalta tapahtuisi toimitusmiesten asiasta tekemän esityksen perusteella, jos toimituksen hakija tai toimituksessa jako-osakkaana oleva muu asianosainen sitä pyytäisi. Alueen kiinteistörakenteen ja sitä tukevan kiinteistörungon toimivuuden parantumisen merkittävyys maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta määräytyisi jaolla ja mukauttamistoimenpiteillä saavutettavissa olevan taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn perusteella. 

Uusjaolle myönnettävän tuen lisäarvo on sitä suurempi mitä suurempi pysyvä maataloustuotannollinen hyöty tuettavilla kiinteistörakenteen kehittämistoimilla saavutetaan. Hyöty voidaan määrittää laskennallisesti määrittämällä jaolla aikaan saatava tuotantokustannusten alentuminen. Yhteiskunnallista hyötyä syntyy maatalousliikenteen vähentymisestä toimitusalueen yleisillä liikenneväylillä. Maatalousliikenteen vähentyminen nopeuttaa muuta liikennettä ja lisää liikenneturvallisuutta. Ajomatkojen lyhentyminen alentaa lisäksi maataloustuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Jaosta koituva yhteiskunnallinen hyöty on myös sidoksissa maa- ja metsätalouden merkitykseen alueen elinkeinotoiminnalle. 

Uusjaoissa suoritettavien tieverkoston ja vesienhallinnan mukauttamistoimenpiteiden yhteydessä pyritään myös huomioimaan erilaiset ympäristönäkökohdat kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen mahdollisuuksien mukaisesti esimerkiksi teitä sijoitettaessa ja vesiä johdettaessa. Kun otetaan huomioon uusjakojen keskeinen tarkoitus ja se, että uusjakoja tehdään vain tietyissä osissa Suomea, luonnon monimuotoisuuteen, ympäristöön ja ilmastoon myönteisesti vaikuttavat laaja-alaisemmat toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisimmin ja tehokkaimmin suoritettavissa muina, uusjaoista erillisinä toimenpiteinä. 

Pykälän 3 momentin mukaan päätös tuen myöntämisestä uusjaolle olisi tehtävä ennen toimituksessa tehtävää päätöstä toimituksen edellytyksistä ja laajuudesta.  

Kun uusjaosta asianosaisille aiheutuvien kustannusten suuruus vaikuttaa asianosaisten haluun ryhtyä hankkeeseen ja riippuu siitä, miten valtio osallistuu uusjaosta aiheutuvien kustannusten rahoitukseen, Maanmittauslaitoksen uusjaolle myönnettävää tukea koskeva päätös esitetään tehtäväksi ennen kuin toimitusmiehet tekevät päätöksen toimituksen edellytyksistä ja laajuudesta. 

Pykälän 4 momentin valtuutussäännöksen mukaan toimitusmiesten 2 momentissa tarkoitetun esityksen sisältö säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.  

4 §.Uusjaon yhteydessä suoritettavan mukauttamistoimenpiteen rahoittaminen. Uusjaon yhteydessä suoritettavat mukauttamistoimenpiteet kilpailutetaan ennen urakoitsijan valitsemista. Mukauttamistoimenpiteen rahoitus valtion varoista tapahtuu pykälässä säädetyin edellytyksin käytännössä siten, että uusjaon toimitsijat allekirjoittavat urakkasopimuksen jako-osakkaiden edustajina toimituksessa valtion varoin suoritettavasta rakentamisurakasta. Maanmittauslaitos maksaa laskut urakoitsijalle jaon toimitsijoiden tai työn valvojan suorittamien dokumentoitujen tarkastusten jälkeen. Urakoitsijain kilpailuttamisessa noudatetaan Maanmittauslaitoksen hankintaohjetta ja hankintalakia. Uusjaon toimitusinsinööri valvoo kilpailuttamista ja valintamenettelyä. Tarjousten käsittely ja siihen liittyvä päätösmenettely kirjataan toimitusinsinöörin valvonnassa toimitsijoiden pöytäkirjaan. Urakkasopimusten teko ja työn edistymisen valvonta sitouttavat jako-osakkaita toimitukseen. Menettely ylläpitää samalla myös osakkaiden aktiivista osallistumista jaon läpivientiin.  

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi edellytyksistä, joiden täyttyessä uusjaon yhteydessä suoritettavasta mukauttamistoimenpiteestä aiheutuvat kustannukset voitaisiin kattaa valtion varoin jättämällä jäljempänä 6 §:n 2 momentissa säädetty osuus mukauttamistoimenpiteen kustannuksista valtion lopulliseksi menoksi investointitukena. Momentin mukaan uusjakotoimituksen yhteydessä suoritettava tieverkostoa tai vesienhallintaa koskeva mukauttamistoimenpide voitaisiin rahoittaa valtion varoin, jos mukauttamistoimenpide olisi tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen vaatima ja välttämätön sekä esitetty suoritettavaksi uusjakotoimituksessa. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 6 §:n 1 momentin kohtien 2 ja 3 sisältöä.  

Valtion varoja ei siten voitaisi käyttää esim. sellaisten uusjakojen yhteydessä tarkoituksenmukaisuussyistä tehtävien ja jakosuunnitelmaan sisältymättömien yhtä tai useampaa kiinteistöä palvelevia tilusteitä tai sivuteitä koskevien rakentamishankkeiden toteuttamiseen, joiden tekeminen ei olisi jaon suorittamisen kannalta välttämätöntä. 

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi siitä, millaisiin tuettavasta mukauttamistoimenpiteestä aiheutuviin kustannuksiin valtion varoja voitaisiin käyttää. Valtion varojen tehokkaan käytön kannalta on tärkeää, ettei valtion varoista rahoiteta ja tueta käyttötarvetta tasokkaammin tehtyjä mukauttamistoimenpiteitä. Momentin mukaan tuki voitaisiin myöntää tuettavasta mukauttamistoimenpiteestä aiheutuviin toimitusmiesten hyväksymän kustannusarvion mukaisiin tarpeellisiin ja kohtuullisiin rakentamiskustannuksiin ja mukauttamistoimenpiteen suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 7 §:n sisältöä.  

Pykälän 3 momentin mukaan Maanmittauslaitos päättäisi valtion varoin uusjaon yhteydessä rahoitettavat ja tuettavat tieverkostoa ja vesienhallintaa koskevat mukauttamistoimenpiteet toimitusmiesten esityksestä hyväksytyn ja lainvoimaisen uusjakosuunnitelman ja toimenpidekohtaisten suunnitelmien perusteella. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 10 §:n 2 ja 3 momentin sisältöä.  

5 §.Tukimuodot. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi valtion varoista uusjaon jako-osakkaille myönnettävistä tuista.  

Pykälän 1 momentin kohdan 1 mukaan valtion varoista voitaisiin myöntää tukea uusjakotoimituksista aiheutuviin kiinteistötoimitusmaksuihin (hallinnollisten kustannusten tuki) ja kohdan 2 mukaan kustannuksiin, jotka aiheutuisivat uusjaossa suoritettavasta tieverkostoa tai vesienhallintaa koskevasta mukauttamistoimenpiteestä (investointituki) . Momentti vastaisi voimassa olevan lain 3 §:n säännöstä tukimuodoista.  

Kun lakiin ehdotetaan jäljempänä lisättäväksi uutena sääntelynä tuen hakemista koskeva säännös (8 §), pykälän 2 momentiksi ehdotetaan säännöstä hakumenettelyä koskevasta informointi-velvollisuudesta. Momentin mukaan toimitusmiesten olisi informoitava uusjakohankkeen asianosaisia tuen hakumenettelystä sekä myöntämisen pääasiallisista edellytyksistä ja ehdoista toimituksen edellytyksiä ja laajuutta selvitettäessä.  

6 §. Voimassa olevan lain 6 § ehdotetaan kumottavaksi, koska pykälän 1 momentin kohdat 1 ja 2 ehdotetaan annettavaksi edellä 4 §:n 1 momenttiin sisältyvinä säännöksinä ja pykälän 2 momentti jäljempänä 12 §:n 4 momenttina.  

7 §. Voimassa oleva lain 7 § ehdotetaan kumottavaksi, koska pykälän säännökset ehdotetaan annettaviksi ehdotettavan lain 4 §:n 2 momenttina.  

8 §.Tuki-intensiteetti. Pykälä vastaisi voimassa olevan lain 8 §:n säännöstä tuen tasosta. Pykälän otsikko esitetään tarkistettavaksi muotoon tuki-intensiteetti. Pykälän momenttien kirjoitusasu ehdotetaan tarkistettavaksi lisäämällä 1 momenttiin toimituslaji, jonka kiinteistötoimitusmaksua säännös koskee sekä lisäämällä 2 momenttiin mukauttamistoimenpiteet, joita säännös koskee.  

Pykälän 1 momentin mukaan uusjakotoimituksen kiinteistötoimitusmaksusta jätetäisiin valtion lopulliseksi menoksi 75 prosenttia hallinnollisten kustannusten tukena. 

Pykälän 2 momentin mukaan uusjakotoimituksen yhteydessä suoritetun tieverkostoa tai vesienhallintaa koskevan mukauttamistoimenpiteen kustannuksista jätettäisiin valtion lopulliseksi menoksi 50 prosenttia investointitukena. 

9 §.Tuen saaja. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tuen saamiseen oikeutetuista kiinteistönomistajina olevista henkilöistä. Uusjaon jako-osakkaita ovat toimitusalueen kiinteistönomistajat. Pykälän mukaan tukea voitaisiin myöntää uusjaossa jako-osakkaana olevalle luonnolliselle henkilölle, yksityisoikeudelliselle tai julkisoikeudelliselle yhteisölle, säätiölle ja kuolinpesälle. Pykälän vastaisi voimassa olevan lain 5 §:ää tuen saajasta.  

10 §.Tuen hakeminen. Koska voimassa olevan lain 10 §:n investointitukipäätöstä koskevat säännökset ehdotetaan edellä annettavaksi lain 4 §:n 3 momentissa, voimassa oleva 10 §:n säännös ehdotetaan korvattavaksi uutena säännöksenä annettavalla tuen hakemista koskevalla säännöksellä. Pykälän otsikko esitetään tarkistettavaksi muotoon tuen hakeminen.  

Jotta valtion tuki voitaisiin katsoa Euroopan unionin lainsäädännössä hyväksyttäväksi tueksi, tulee sillä olla kannustava vaikutus. Tuella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos tuensaaja on jättänyt kyseiselle jäsenvaltiolle tukea koskevan kirjallisen hakemuksen ennen hanketta koskevien töiden tai toiminnan aloittamista. Kansalliseen uusjakojen valtiontukea koskevaan lakiin ehdotetaan tämän vuoksi lisättäväksi tukien hakemista koskeva säännös lain saattamiseksi yhteensopivaksi EU:n komission valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa. 

Pykälän 1 momentin mukaan hallinnollisten kustannusten tukea ja investointitukea olisi haettava Maanmittauslaitokselta.  

Asianosaisten oikeus tukeen syntyy sen jälkeen, kun Maanmittauslaitos on edellä 3 §:ssä esitetysti tehnyt päätöksen uusjaon tukemisesta valtion varoin. 

Hakemus ja hakijalta mahdollisesti hallintolain (434/2003) nojalla pyydetty selvitys muodostaisivat perustan sille, että Maanmittauslaitoksella olisi tarvittavat tiedot tukihakemuksen käsittelyyn ja päätösharkintaan. Tuen hakija vastaisi tukipäätöksen perusteena olevien tietojen oikeellisuudesta. Tarvittaessa Maanmittauslaitos voisi pyytää tuen hakijalta lisäselvityksiä hallintolain 31 §:ään perustuen. Lisäksi asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. 

Tuen hakemisessa sovellettaisiin myös sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003, jäljempänä sähköinen asiointilaki). Sähköisen asiointilain 1 §:n mukaan lain soveltamisalaan kuuluvat muun muassa hallintoasiat. Sähköisen asiointilain 9 §:ssä säädetään kirjallisen muodon täyttymisestä, jonka mukaan vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Jos viranomaiselle toimitetussa sähköisessä asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Viranomainen voi kuitenkin määrätä valtakirjan toimitettavaksi, jos viranomaisella on aihetta epäillä asiamiehen toimivaltaa tai sen laajuutta. 

Pykälän 2 momentin mukaan investointitukea olisi haettava ennen tuettavaa mukauttamistoimenpidettä koskevien töiden aloittamista.  

Pykälän 3 momentin mukaan tukihakemuksen olisi sisällettävä tiedot hakijasta, tukimuodosta ja mukauttamistoimenpiteestä, johon tukea haetaan.  

Pykälän 4 momentin mukaan Maanmittauslaitos voisi antaa tarkemmat määräykset hakumenettelystä ja hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.  

Hakemuksen sisällöstä edellä 3 momentissa ja ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 2022/2472 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn lisäksi uusjako-osakas voisi tuen hakijana toimittaa hakemuksen yhteydessä selvityksen taloudellisesta tilanteestaan tai selvityksen mahdollisista de minimis -tukina saamistaan tuista Maanmittauslaitokselle tukikelpoisuutensa selvittämiseksi. 

Esimerkiksi voimassa olevan Euroopan unionin asetuksen (EU) 2022/2472 mukaan hallinnollisten kustannusten tuki tilusjärjestelyihin ja metsätilusjärjestelyihin ja investointituki uusjaosta aiheutuneisiin kustannuksiin voidaan myöntää vain sellaiselle uusjaon jako-osakkaana olevalle maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla toimivan pk -yrityksen hyväksi, joka ei ole asetuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tai 2 artiklan 59 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. 

Jos hallinnollisten kustannusten tuki tai investointituki myönnetään hakijalle vähämerkityksisenä tukena (voimassa oleva Euroopan unionin asetus (EU) 2013/1407), Maanmittauslaitoksen on pyydettävä hakijana olevalta muulta kuin maatalouden alkutuotannon, maataloustuotteiden jalostuksen tai maataloustuotteiden kaupan pitämisen alalla toimivalta pk -yritykseltä selvitys tälle aikaisemmin mahdollisesti myönnetyistä de minimis -tuista. 

Tukien läpinäkyvyyteen liittyen maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetään tukien julkaisemisesta ja tiedottamisesta. Aikaisemmassa maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa (EU) N:o 702/2014 yksittäisen tuen julkaisuvelvollisuuden kynnysarvo oli säädetty 60 000 euroksi. Julkaistavan tuen kynnysarvo on tarkistettu nykyisessä maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 2022/2472 artiklassa 9 kymmeneksi tuhanneksi euroksi. Kynnysarvon pienentyminen kuudestakymmenestätuhannesta eurosta kymmeneen tuhanteen euroon merkitsee sitä, että yksittäisen uusjako-osakkaan saama tuki voi joissakin yksittäisissä tapauksissa ylittää kynnysarvon. Maanmittauslaitoksen uusjakotukien hakemista koskevassa lomakkeessa tulisi siten huomioida asetuksen liitteessä III mainitut asiat. 

3 luku Uusjakokustannusten maksaminen ja tuen myöntäminen jako-osakkaalle 

Voimassa olevan lain 3 luvun otsikko Uusjakokustannusten maksaminen ja periminen ehdotetaan muutettavaksi muotoon Uusjakokustannusten maksaminen ja tuen myöntäminen jako-osakkaalle. Lukuun sisällytettäisiin lisäksi voimassa olevan lain 2 lukuun sisältyvä Euroopan unionin lainsäädännön soveltamista koskeva 4 §:n säännös uutena 12 a §:nä.  

11 §.Kustannusten maksaminen. Pykälä vastaisi voimassa olevan lain 11 §:n säännöstä kustannusten maksamisesta.  

Pykälän mukaan Maanmittauslaitos maksaisi tuettavasta tieverkoston tai vesienhallinnan mukauttamistoimenpiteestä aiheutuvat kustannukset valtion varoista toimenpiteen suorittajalle hyväksytysti tehtyä työtä vastaan. 

Uusjaon yhteydessä toteutettavista mukauttamistoimenpiteistä aiheutuvat kokonaiskustannukset kumuloituvat useamman vuoden ajanjaksolta, koska eri toimenpiteitä ei välttämättä ole mahdollista suorittaa samanaikaisesti. Myös suoritettavien mukauttamistoimenpiteiden laajuus voi vaihdella suuresti. 

12 §.Maksupäätös. Uusjakotoimituksen jako-osakkailta kiinteistötoimitusmaksuina perittävät hallinnolliset kustannukset kertyvät toimituksen aloituskokouksen ja loppukokouksen väliseltä ajalta toimituksen suorittamiseen liittyviin toimenpiteisiin käytettyjen työaikojen perusteella. Se osa toimituskustannuksista, jota ei määrätä kiinteistötoimitusmaksuna asianosaisen maksettavaksi, on hallinnollisten kustannusten tukea ja jää valtion lopulliseksi menoksi. Uusjaossa toimituksen yhteydessä suoritettavaksi päätetyistä tuettavista mukauttamistoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset maksetaan toimituksen aikana 11 §:ssä säädetyllä tavalla kokonaan valtion varoista. Se osa jako-osakkaan osuudesta mukauttamistoimenpiteen kustannuksiin, jota ei määrätä jako-osakkaan maksettavaksi, on investointitukea ja jää valtion lopulliseksi menoksi.  

Pykälän 1 momentin mukaan Maanmittauslaitos päättäisi tuen myöntämisestä.  

Pykälän 2 momentin mukaan jako-osakkaalta perittäisiin kiinteistötoimitusmaksuna 25 prosenttia maksun täydestä määrästä. Päätöksestä olisi käytävä ilmi hallinnollisten kustannusten tukena perimättä jätettävän kiinteistötoimitusmaksuosuuden rahallinen arvo. Momentti sisältäisi myös informatiivisen viittauksen kiinteistötoimitusmaksun perimiseen sovellettavasta laista. Säännöksen mukaan kiinteistötoimitusmaksun perimisestä säädetään kiinteistötoimitusmaksusta annetussa laissa (558/1995).  

Pykälän 3 momentin mukaan jako-osakkaalta perittäisiin investointikustannuksena 50 prosenttia tuettavan mukauttamistoimenpiteen osakaskohtaista kustannusosuutta vastaavasta täydestä määrästä. Päätös olisi tehtävä sen jälkeen, kun investointikustannusten suuruus ja osittelu olisi ratkaistu lainvoimaisesti. Päätöksestä olisi käytävä ilmi investointitukena perimättä jätettävän kustannusosuuden rahallinen arvo, perittävän pääoman määrä, 13 §:n 1 momentissa säädetty korko, koron alkamishetki sekä osasuoritusten eräpäivä.  

Jako-osakkaan tukikelpoisuutta ei enää tarkisteta kiinteistötoimitusmaksupäätöstä eikä jako-osakkaan kustannusosuuden maksatuspäätöstä tehtäessä uudelleen. Tukikelpoisuus perustuu asianosaisen tukihakemuksessa ilmoittamaan tukea koskevan oikeuden syntyajankohtana vallinneeseen tilanteeseen. Koska tuet ovat yrityskohtaisia, tulee yrityksen tukikelpoisuus kuitenkin tarkistaa mahdollisissa omistajanvaihdostilanteissa. Tukien lopulliset määrät tarkentuvat loppukokouksen jälkeen annettavilla kiinteistötoimitusmaksupäätöksillä (hallinnollisten kustannusten tuki) ja mukauttamistoimenpiteistä aiheutuneiden kustannusten maksatuspäätöksillä (investointituki) .  

Pykälän 4 momentin mukaan jos 3 momentissa tarkoitetun toimenpiteen suorittamista tuettaisiin valtion varoin muun kuin tämän lain nojalla, toimenpiteeseen ei myönnettäisi tässä laissa tarkoitettua investointitukea. Käytännössä esimerkiksi metsätilusjärjestelyissä tehtäviksi päätetyistä tieteko- ja kuivatustöistä aiheutuvat kustannukset on rahoitettu KEMERA -lainsäädännön nojalla. Momentin sisältö vastaisi voimassa olevan lain 6 §:n 3 momentin sisältöä.  

Pykälän 5 momentin mukaan Maanmittauslaitoksen olisi toimitettava jäljennös päätöksestä jako-osakkaalta investointikustannuksena perittävästä maksusta Valtiokonttorille. Valtiokonttori huolehtii investointituen saajan osuuden perimisestä lain 13 §:n 5 momentissa säädetysti.  

Lisäksi on huomattava, että yli 10 000 euron määräiset yksittäiset maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnetyt tuet on julkaistava komission avoimuusmoduulissa tai kattavalla valtiontukisivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen artiklan 9 kohdan 1 perusteella. Asetuksen artiklan 9 kohdan 3 mukaan tiedot olisi julkaistava kuuden kuukauden kuluessa tuen myöntämispäivästä. Julkaistujen tietojen olisi oltava lisäksi saatavilla vähintään 10 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Maanmittauslaitos huolehtii asetuksessa tarkoitettujen tukien julkaisusta yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. 

12 a §.Euroopan unionin valtion tukea koskevan lainsäädännön soveltaminen. Pykälässä säädettäisiin kansallisen uusjakojen tukemislain säännösten suhteesta Euroopan unionin lainsäädäntöön.  

Taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle tai muulle yhteisölle myönnettävästä tuesta säädetään lisäksi Euroopan unionin valtiontukea koskevissa säädöksissä. EU:n valtiontukea koskeva sääntely mahdollistaa valtion tuen, jos kansallinen sääntely on sopusoinnussa EU:n valtiontukea koskevissa säädöksissä tuelle asetettavien vaatimusten kanssa. Uusjakotukea on tarkoitus myöntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa tarkoitettuna sisämarkkinoille soveltuvana valtion tukena. 

EU:n komission valtiontukea koskevat asetukset ovat sellaisenaan jäsenvaltioissa voimassa olevaa oikeutta. 

Pykälän mukaan hallinnollisten kustannusten tuki ja investointituki myönnettäisiin tuen hakijana olevan yrityksen toimialasta riippuen joko maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai vähämerkityksisenä tukena sen Euroopan unionin säädöksen mukaan, joka kulloinkin on voimassa ja jota voidaan soveltaa edellä mainittuun tukeen. Kulloinkin voimassa oleva ja tukea myönnettäessä sovellettava komission asetus nimettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

Tuen saajana olevan yrityksen toimialasta riippuen uusjakojen tukemislain nojalla myönnettävään kansalliseen tukeen sovellettaisiin lain säännösten lisäksi valtioneuvoston asetuksella nimetyn joko maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksen (maatalouden alkutuotantoa harjoittava yritys) tai yleisen de minimis -asetuksen (muu kuin maatalouden alkutuotantoa harjoittava yritys kuten esimerkiksi jako-osakkaan oleva peltojaan maanviljelystä varten vuokraava kiinteistön omistaja) valtiontukea koskevia säännöksiä. 

13 §.Investointituen saajan maksettavaksi jäävän osuuden perintä. Pykälän sisältää säännökset siitä, millä tavalla investointituen saajan on maksettava takaisin osuutensa uusjaon yhteydessä valtion varoista maksetun toimenpiteen kustannuksista. Otsikko ehdotetaan tarkistettavaksi muodosta ”Tuen saajan osuuden perintä” muotoon ”Investointituen saajan maksettavaksi jäävän osuuden perintä”.  

Pykälän 3 momentin viittaus ehdotetaan tarkistettavaksi kohdistuvaksi 12 §:n 3 momenttiin lakiin edellä ehdotettujen muutosten johdosta ja perintäpäätös korvattavaksi ilmaisulla maksupäätös.  

Momentin mukaan tuen saajan maksuvelvollisuus alkaisi toisena vuotena sen vuoden jälkeen, jona Maanmittauslaitoksen 12 §:n 3 momentissa tarkoitettu maksupäätös annettiin. 

14 §.Osuuden kertasuoritus ja ylimääräiset lyhennykset. Pykälä sisältää säännökset investointituen saajan maksettavaksi määrätyn kustannusosuuden kertasuorituksesta ja ylimääräisistä lyhennyksistä. Otsikko ehdotetaan tarkistettavaksi muodosta ”Tuen kertasuoritus ja ylimääräiset lyhennykset ” muotoon ”Osuuden kertasuoritus ja ylimääräiset lyhennykset”.  

17 §.Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterimerkinnät. Pykälän 1 momentin viittaus ehdotetaan tarkistettavaksi kohdistuvaksi 12 §:n 3 momenttiin lakiin edellä ehdotettujen muutosten johdosta.  

Momentin mukaan, kun Maanmittauslaitos olisi tehnyt 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun päätöksen, sen olisi tehtävä viipymättä merkintä 16 §:ssä tarkoitetusta panttivastuusta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. 

18 §.Toimenpiteen kilpailuttaminen. Pykälän viittaus 3 §:n 2 kohtaan ehdotetaan tarkistettavaksi kohdistuvaksi 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettuihin mukauttamistoimenpiteisiin lakiin edellä ehdotettujen muutosten johdosta. Lisäksi kun julkisista hankinnoista annettu laki (348/2007) on kumottu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 annetulla lailla, pykälän viittaus ehdotetaan tarkistettavaksi voimassa olevaan lakiin.  

Pykälän mukaan valtion varoista tuettavien 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen mukauttamistoimenpiteiden urakalla teettämiseen sovellettaisiin, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään. 

19 §.Uusjakokohtaisen tukipäätöksen muuttaminen. Pykälässä säädetään yksittäistä uusjakoa koskevan tukipäätöksen muuttamisesta, jos uusjako on suoritettu huomattavalta osin toisin kuin mitä valtion varoja uusjaolle osoitettaessa on edellytetty. Pykälän otsikko ”Tuen myöntämispäätöksen muuttaminen” ehdotetaan muutettavaksi muotoon ”Uusjakokohtaisen tukipäätöksen muuttaminen”.  

Pykälän 1 momentin viittaus 9 §:ään ehdotetaan samalla tarkistettavaksi viittaukseksi 3 §:ään. Samalla tarkistetaan ilmaisu tuen myöntämispäätös muotoon tukipäätös. Momentin mukaan Maanmittauslaitos päättäisi 3 §:n mukaisen tukipäätöksen muuttamisesta toimitusmiesten esityksestä.  

Pykälän 2 momentin ilmaisu tuen myöntämispäätös esitetään tarkistettavaksi vastaavalla tavalla kuin 1 momentissa. Momentin mukaan toimitusmiesten olisi tehtävä Maanmittauslaitokselle esitys tukipäätöksen muuttamisesta, jos uusjako olisi suoritettu huomattavalta osalta toisin kuin päätöstä annettaessa oli edellytetty.  

21 §.Tuen takaisinperintä. Voimassa oleva pykälä ei sisällä sääntelyä perintätehtävän hoitamisesta vastaavasta viranomaisesta kuten tuen saajan osuuden perintää koskeva lain 13 §. Koska tarkoitus on ollut, että Valtiokonttori huolehtisi myös lainkohdassa tarkoitetuissa tilanteissa julkisoikeudellisten saatavien perinnän, pykälään esitetään lisättäväksi tätä koskeva sääntely.  

Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että toimenpide korvataan ilmaisulla mukauttamistoimenpide lakiin edellä ehdotettujen tarkistusten johdosta. Momentin mukaan valtion lopulliseksi menoksi 8 §:n mukaan jäävä osuus tuesta olisi perittävä takaisin, jos kohdan 1 mukaan tuettava uusjakotoimitus tai mukauttamistoimenpide olisi toteutettu siten, etteivät tuen myöntämisen edellytykset täyttyisi tai jos kohdan 2 mukaan Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyttäisi.  

Pykälän 2 momenttia ei esitetä tarkistettavaksi. 

Pykälän 3 momentin säännös takaisin perittävälle tuelle määrättävän koron laskennan aloituspäivästä ehdotetaan tarkistettavaksi teknisluontoisesti siten, että korkoa olisi suoritettava 12 §:ssä tarkoitetun maksun eräpäivästä tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuun eräpäivään. Käytännössä jako-osakkaalta peritään takaisin se osa kustannuksesta, joka häneltä on tukena jätetty 12 §:ssä tarkoitetulla maksupäätöksellä velkomatta.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Valtiokonttorin takaisinperintätehtävän hoitoon liittyen uusi 4 momentti , jonka mukaan Maanmittauslaitoksen olisi toimitettava jäljennös päätöksestään toimitusinsinöörille ja Valtiokonttorille. Samalla voimassa oleva 4 momentti esitetään annettavaksi pykälän 5 momenttina.  

Pykälän uuden 6 momentin mukaan Valtiokonttori huolehtisi tuen sekä sille määrätyn koron takaisinperinnästä. Perintään sovellettaisiin, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa säädetään uusjakotoimituksiin liittyvien saatavien perinnästä.  

22 §.Muutoksenhaku. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettu laki (808/2019) on tullut voimaan 1.1.2020 ja kumonnut aiemman yleislain, hallintokäyttölain.  

Pykälän 1 momentti sisältää muutoksenhausta 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Maanmittauslaitoksen päätökseen informatiivisen viittauksen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla kumottuun hallintolainkäyttölakiin sekä säännöksen oikaisuvaatimusmenettelyn käytöstä Maanmittauslaitoksen muita päätöksiä koskevassa muutoksenhaussa. 

Säännöksen kirjoitusasu esitetään tarkistettavaksi vastaamaan nykyistä lakiviittausten kirjoittamismuotoa ja käytäntöä. Käytäntönä on esimerkiksi säätää ensin mahdollisesta oikaisuvaatimusmenettelystä ja vasta sen jälkeen valituksesta hallintotuomioistuimeen.  

Pykälän 1 momentti esitetään kirjoitettavaksi kahtena momenttina siten, että ensimmäisessä momentissa säädettäisiin oikaisuvaatimusmenettelystä ja toisessa momentissa muutoksenhausta. Pykälän 1 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen hallintolakiin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovellettavana lakina. Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovellettavasta laista. 

Pykälän 1 momentin mukaan tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen muussa kuin 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asiassa saisi vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädettäisiin hallintolaissa (434/2003).  

Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädettäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).  

Pykälän voimassa olevassa 2 momentissa säädetään erikseen muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölainaikaisena poikkeussäännöksenä. Momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n mukaan muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Muutoksenhaun valitusluvanvaraisuudesta on siten tullut pääsääntö, kun siitä piti hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestelmässä säätää erikseen. Pykälän 2 momentin säännös esitetään kumottavaksi edellä selostetun valituslupajärjestelmän muutoksen johdosta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n säännöksen kanssa päällekkäisenä ja siten tarpeettomana säännöksenä. 

7.2  Laki maa- ja metsätalousministeriön eräiden hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi

1 §.Siirrettävät lainat ja saamiset. Pykälässä säädetään sellaisista lainoista ja saamisista, jotka maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan viranomaisilla on oikeus siirtää Valtiokonttorin hoidettavaksi. Pykälän 3 kohdan c alakohdan mukaan maanmittaustoimisto voi siirtää uusjakojen tukemisesta annetun lain (24/1981) nojalla syntyneen valtion saamisen Valtiokonttorin hoidettavaksi. Lainkohdassa viitattu uusjakojen tukemisesta annettu laki on kumottu 1.1.2015 voimaan tulleella uusjakojen tukemisesta annetulla lailla (1423/2014). Lain siirtymäsäännöksen mukaan ennen lain voimaantuloa vireille tulleen uusjakotoimituksen yhteydessä myönnettävään tukeen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lainkohdan viittaus esitetään tarkistettavaksi kohdistumaan voimassa olevaan uusjakojen tukemista koskevaan lakiin. Tarkistus mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriön eräiden hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetun lain 23 §:ssä säädetyn lainanhoitomaksun perimisen myös uusjakojen tukemisesta annetun lain nojalla syntyneiden saatavien perinnästä valtiolle aiheutuvista kuluista.