EUROOPAN UNIONI, jäljempänä 'unioni', sekä BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, KROATIAN TASAVALTA, ITALIAN TASAVALTA, KYPROKSEN TASAVALTA, LATVIAN TASAVALTA, LIETTUAN TASAVALTA, LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, UNKARI, MALTAN TASAVALTA, ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA, PUOLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA, ROMANIA, SLOVENIAN TASAVALTA, SLOVAKIAN TASAVALTA, SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA, ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen osapuolet, jäljempänä 'jäsenvaltiot', sekä SINGAPOREN TASAVALTA, jäljempänä yhdessä 'osapuolet', jotka OTTAVAT HUOMIOON osapuolten perinteiset ystävällismieliset suhteet ja osapuolia yhdistävät läheiset historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet, KATSOVAT, että osapuolet pitävät erityisen tärkeänä keskinäisten suhteidensa kokonaisvaltaisuutta, KATSOVAT, että tämä sopimus muodostaa osan osapuolten välisiä laajempia yhtenäisiä suhteita, jotka perustuvat sopimuksiin, joiden osapuolia ne molemmat ovat, VAHVISTAVAT osapuolten sitoutumisen demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin sekä perusvapauksiin, jotka on määritelty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa, joiden sopimuspuolia ne ovat, VAHVISTAVAT sitoutumisensa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteisiin ja toiveensa lisätä kansojensa taloudellista ja sosiaalista edistymistä ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristönsuojelun tarpeen, VAHVISTAVAT halunsa lisätä yhteistyötä kansainvälisen vakauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi, ILMAISEVAT olevansa täysin sitoutuneita torjumaan terrorismin kaikkia muotoja sekä kehittämään tehokkaat kansainväliset välineet terrorismin torjumiseksi YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien, etenkin päätöslauselman 1373, mukaisesti, TOTEAVAT, että unioni hyväksyi vuonna 2001 kattavan terrorisminvastaisen toimintasuunnitelman, saattoi sen ajan tasalle vuonna 2004 ja toteutti sen johdosta monenlaisia toimenpiteitä; Eurooppa-neuvosto antoi Madridin terrori-iskujen jälkeen 25 päivänä maaliskuuta 2004 terrorismin torjuntaa koskevan julkilausuman; lisäksi unioni hyväksyi joulukuussa 2005 terrorisminvastaisen strategian, VAHVISTAVAT, että koko kansainvälisen yhteisön vakavimmiksi katsomilla rikoksilla on oltava rangaistusseuraamukset ja että syytteen tosiasiallinen nostaminen on varmistettava toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä, KATSOVAT, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenmukainen ja tehokas toiminta edistää merkittävällä tavalla rauhaa ja kansainvälistä oikeutta, OTTAVAT HUOMIOON, että Eurooppa-neuvosto on todennut joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen merkittäväksi uhaksi kansainväliselle turvallisuudelle ja hyväksynyt 12 päivänä joulukuuta 2003 joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen strategian; Euroopan unionin neuvosto oli jo 17 päivänä marraskuuta 2003 hyväksynyt unionin toimintalinjaksi asesulkupolitiikan huomioon ottamisen unionin suhteissa kolmansiin maihin; YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 yksimielinen hyväksyminen korostaa koko kansainvälisen yhteisön sitoutumista joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjuntaan. Tämä kansainvälisen yhteisön sitoumus vahvistettiin uudelleen, kun YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1673 ja päätöslauselman 1810, OTTAVAT HUOMIOON, että Eurooppa-neuvosto on todennut pienaseiden ja kevyiden aseiden muodostavan kasvavan uhan rauhalle, turvallisuudelle ja kehitykselle ja hyväksynyt 16 päivänä joulukuuta 2005 strategian pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumiseksi. Eurooppa-neuvosto on tässä strategiassa korostanut tarvetta varmistaa kattava ja johdonmukainen lähestymistapa turvallisuus- ja kehityspolitiikkaan, TUNNUSTAVAT Euroopan talousyhteisön sekä Indonesian, Malesian, Filippiinien, Singaporen ja Thaimaan eli Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden välillä 7 päivänä maaliskuuta 1980 tehdyn yhteistyösopimuksen ja siihen myöhemmin lisättyjen liittymispöytäkirjojen tärkeyden, TUNNUSTAVAT osapuolten nykyisten suhteiden lujittamisen tärkeyden niiden keskinäisen yhteistyön lisäämiselle ja yhteisen tahtonsa vakiinnuttaa, syventää ja monipuolistaa suhteitaan molemminpuolisesti tärkeillä aloilla tasavertaisesti, luonnonympäristöä suojellen ja molemminpuoliseksi eduksi, VAHVISTAVAT toiveensa edistää unionin ja Singaporen tasavallan välistä yhteistyötä yhteisten arvojen pohjalta molemminpuoliseksi eduksi alueellisten toimien kanssa täysin yhdenmukaisella tavalla, VAHVISTAVAT toiveensa edistää Aasian ja Euroopan keskinäistä ymmärtämystä tasa-arvon, toistensa kulttuuristen ja poliittisten normien kunnioituksen sekä eriävien näkemysten hyväksymisen pohjalta, VAHVISTAVAT toiveensa lujittaa kauppasuhteita tekemällä vapaakauppasopimuksen, OTTAVAT HUOMIOON, että tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana Euroopan unionia, ellei Euroopan unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Singaporelle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 a artiklan mukaisesti, Euroopan unionin on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Singaporelle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisesti. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti, OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ: I OSASTO LUONNE JA SOVELTAMISALA 1 ARTIKLA Yleiset periaatteet 1. Demokratian periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisen perusoikeuksien, sellaisina kuin ne vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joiden sopimuspuolia osapuolet ovat, kunnioittaminen on kummankin osapuolen sisä- ja ulkopolitiikan perusta ja olennainen osa tätä sopimusta. 2. Osapuolet vahvistavat yhteiset arvonsa sellaisina kuin ne esitetään Yhdistyneiden kansakuntien (YK) peruskirjassa. 3. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa edistämään kestävää kehitystä, tekemään yhteistyötä ilmastonmuutoksen ja globalisaation asettamiin haasteisiin vastaamiseksi ja edistämään kehityksen vuosituhattavoitteiden saavuttamista. 4. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion periaatteisiin, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja korruption torjunta mukaan luettuina. 5. Osapuolet tekevät tähän sopimukseen perustuvaa yhteistyötä kansallisten lakiensa, sääntöjensä ja määräystensä mukaisesti. 2 ARTIKLA Yhteistyön tavoitteet Lujittaakseen kahdenvälisiä suhteitaan osapuolet käyvät kokonaisvaltaista vuoropuhelua ja edistävät keskinäistä yhteistyötä kaikilla molemmille tärkeillä aloilla. Tavoitteina on erityisesti: a) tehdä yhteistyötä kaikilla sopivilla alueellisen ja kansainvälisen tason foorumeilla ja kaikissa sopivissa alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä; b) tehdä yhteistyötä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi; c) tehdä yhteistyötä kansainvälistä yhteisöä koskettavien vakavimpien rikosten torjunnassa; d) tehdä yhteistyötä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen sekä pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman varastoinnin ja kaupan kaikkien osa-alueiden estämiseksi; e) turvata osapuolten välisen kaupan lisäämisen ja kehittämisen edellytykset ja edistää niitä molempien eduksi; f) tehdä yhteistyötä kaikilla kauppaan ja investointeihin liittyvillä, molemmille osapuolille tärkeillä aloilla kauppa- ja investointivirtojen helpottamiseksi sekä kaupan ja investointien esteiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi EU:n ja ASEANin nykyisten ja tulevien alueellisten aloitteiden mukaisesti ja niitä täydentäen; g) tehdä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alan yhteistyötä, joka kattaa oikeusvaltioperiaatteen ja oikeudellisen yhteistyön, tietosuojan, muuttoliikkeen sekä salakuljetuksen ja ihmiskaupan, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja laittomien huumausaineiden torjunnan; h) tehdä yhteistyötä kaikilla muilla molemmille osapuolille tärkeillä aloilla, kuten tulli, makrotalouspolitiikka ja rahoituslaitokset, verotus, teollisuuspolitiikka ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), tietoyhteiskunta, tiede ja teknologia, energia, liikenne, koulutus ja kulttuuri, ympäristö ja luonnonvarat, terveydenhuolto sekä tilastot; i) tukea ja kannustaa Singaporen tasavaltaa osallistumaan unionin Aasiaa koskeviin yhteistyöohjelmiin; j) lisätä toisen osapuolen merkitystä ja näkyvyyttä omalla alueella; k) käydä säännöllistä vuoropuhelua osapuolten molemminpuolisen ymmärtämyksen lisäämiseksi toistensa yhteiskunnista sekä erilaisten kulttuuristen, uskonnollisten ja yhteiskunnallisten näkemysten tuntemuksen lisäämiseksi Aasiassa ja Euroopassa. II OSASTO KAHDENVÄLINEN, ALUEELLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 3 ARTIKLA Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä 1. Osapuolet sitoutuvat vaihtamaan näkemyksiä ja tekemään yhteistyötä alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla ja alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, joihin kuuluvat muun muassa YK, ASEANin ja EU:n vuoropuhelu, ASEANin alueellinen foorumi, Aasia–Eurooppa-kokous (ASEM) ja Maailman kauppajärjestö (WTO), silloin kun osapuolet katsovat tällaisen näkemysten vaihdon ja yhteistyön molemmille hyödylliseksi. 2. Osapuolet sopivat lisäksi edistävänsä tällaista yhteistyötä ajatushautomoiden, akateemisten yhteisöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tiedotusvälineiden välillä seminaarien, konferenssien ja muun toiminnan muodossa sillä edellytyksellä, että yhteistyö perustuu osapuolten yhteiseen sopimukseen. 4 ARTIKLA Alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö 1. Osapuolet sopivat, että samalla kun ne kiinnittävät asianmukaista huomiota kahdenvälisen yhteistyönsä asiakysymyksiin, kumpikin osapuoli toteuttaa kuhunkin tämän sopimuksen kattamaan vuoropuhelu- ja yhteistyöalaan liittyviä toimia joko kahdenvälisellä tai alueellisella tasolla tai molemmilla. Sopivaa toimintakehystä valitessaan osapuolet pyrkivät EU- ja ASEAN-kumppaneiden osalta mahdollisimman edullisten vaikutusten aikaansaamiseen ja niiden osallistumisen lisäämiseen huolehtien samalla siitä, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, poliittiset ja institutionaaliset toteutettavuusnäkökohdat otetaan huomioon ja toimet sopivat yhteen muiden sellaisten toimien kanssa, joihin EU- ja ASEAN-kumppanit osallistuvat. 2. Osapuolet voivat tarvittaessa päättää myöntää sopimuksen kattamilla tai siihen liittyvillä aloilla toteutettaviin yhteistyötoimiin rahoitustukea omien rahoitusmenettelyjensä ja -varojensa puitteissa. Tähän yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa koulutusohjelmien, työpajojen ja seminaarien järjestämistä, asiantuntijavaihtoa, selvitysten laatimista ja muita osapuolten sopimia toimia. III OSASTO YHTEISTYÖ KANSAINVÄLISEN VAKAUDEN, OIKEUDEN, TURVALLISUUDEN JA KEHITYKSEN HYVÄKSI 5 ARTIKLA Yhteistyö terrorismin torjunnassa Osapuolet vahvistavat oikeusvaltioperiaatteen sekä YK:n peruskirjasta, asiaa koskevista YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista ja kansainvälisestä oikeudesta johtuvien velvoitteidensa, myös sovellettavien ihmisoikeuksien, pakolaislainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaisesti toteutettavan terrorisminvastaisen toiminnan tärkeyden. Tältä pohjalta sekä 8 päivänä syyskuuta 2006 annettuun YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 60/288 sisältyvän YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja terrorismin torjuntaa koskevasta yhteistyöstä 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun EU:n ja ASEANin yhteisen julistuksen mukaisesti osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi erityisesti: a) YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 ja muiden sovellettavien YK:n päätöslauselmien, kansainvälisten sopimusten ja välineiden täysimääräisen täytäntöönpanon yhteydessä; b) vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti; c) vaihtamalla näkemyksiä terrorismin torjuntakeinoista ja -menetelmistä, tekniset seikat ja koulutus mukaan luettuina, ja vaihtamalla terrorismin torjumiseen liittyviä kokemuksia; d) syventämällä yhteistyön kautta kansainvälistä yhteisymmärrystä terrorismin torjunnasta ja sovellettavasta sääntelykehyksestä ja pyrkimällä mahdollisimman pian yksimielisyyteen kattavasta kansainvälistä terrorismia koskevasta yleissopimuksesta, jolla täydennetään YK:n terrorisminvastaisia välineitä; e) edistämällä YK:n jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta YK:n maailmanlaajuinen terrorisminvastainen strategia pantaisiin tehokkaasti täytäntöön kaikin soveltuvin keinoin; f) vaihtamalla parhaita toimintatapoja, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa. Osapuolet sopivat, että tähän artiklaan perustuva yhteistyö on niiden kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaista. 6 ARTIKLA Kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpano kansainvälistä yhteisöä koskettavista vakavista rikoksista rankaisemiseksi 1. Osapuolet vahvistavat, etteivät vakavimmat koko kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset saa jäädä rankaisematta ja että niiden osalta on varmistettava tehokas syytteeseenpano kansallisen tason toimenpitein ja osapuolten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tekemällä yhteistyötä tätä varten perustettujen kansainvälisten rikostuomioistuinten kanssa. 2. Osapuolet katsovat, että tällaisten tuomioistuinten perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla kansainvälistä rauhaa ja oikeutta. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä jakaakseen kokemuksiaan ja teknistä asiantuntemusta lainsäädännöllisistä muutoksista, joita niiden kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpano ja toteutus edellyttävät. 3. Osapuolet tunnustavat Kansainvälisen rikostuomioistuimen merkityksen rikosten rankaisematta jäämisen torjumisessa ja sopivat käyvänsä vuoropuhelua sen oikeudenmukaisesta ja riippumattomasta toiminnasta. 7 ARTIKLA Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen 1. Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. 2. Tämän vuoksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen noudattamalla kaikilta osin kansainvälisten aseistariisunta- ja asesulkusopimusten mukaisia velvoitteitaan ja muita sovellettavia kansainvälisiä velvoitteita, kuten YK:n päätöslauselmia ja kansainvälisiä sopimuksia, joiden sopimuspuolia osapuolet ovat, ja täyttämällä ne kansallisella tasolla. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa sopimusta. 3. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen siten, että: a) kumpikin osapuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet allekirjoittaakseen tai ratifioidakseen kaikki muut joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat kansainväliset sopimukset taikka liittyäkseen niihin ja pannakseen ne täysimääräisesti täytäntöön; sekä b) perustetaan tehokkaat kansalliset vientivalvontajärjestelmät, joilla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan lukien kaksikäyttötuotteiden/-teknologian loppukäytön valvonta ja tehokkaat oikeudelliset tai hallinnolliset täytäntöönpanokeinot, joihin sisältyy tehokkaita seuraamuksia vientivalvonnan laiminlyömisestä ja laiminlyönnin ehkäisytoimenpiteitä. 4. Osapuolet sopivat käyvänsä yhteistyön osana säännöllistä vuoropuhelua joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvistä asioista. Tätä vuoropuhelua voidaan käydä alueellisesti. 8 ARTIKLA Pienaseet ja kevyet aseet 1. Osapuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirtäminen ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle. 2. Osapuolet sopivat noudattavansa pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niiden ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjuntaa koskevia velvoitteitaan, jotka perustuvat sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden sopimuspuolia ne ovat, ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin; ne sopivat myös noudattavansa sitoumuksiaan, jotka perustuvat tällä alalla sovellettaviin muihin kansainvälisiin välineisiin, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja sen kaikkien osatekijöiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmaan, ja sopivat panevansa nämä velvoitteensa täysimääräisesti täytäntöön. 3. Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja varmistamaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjuntaa koskevien ja kansainvälisten sitoumusten mukaisten toimiensa koordinoinnin, täydentävyyden ja synergian maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla sekä sopivat käyvänsä tähän sitoumukseen liittyvää ja sitä vahvistavaa säännöllistä poliittista vuoropuhelua. IV OSASTO KAUPPAAN JA INVESTOINTEIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ 9 ARTIKLA Yleiset periaatteet 1. Osapuolet käyvät kahdenvälistä vuoropuhelua kauppaan ja investointeihin liittyvistä kysymyksistä lujittaakseen ja kehittääkseen monenvälistä kauppajärjestelmää ja osapuolten kahdenvälistä kauppaa. 2. Tätä varten osapuolet tekevät yhteistyötä kaupan ja investointien alalla muun muassa vapaakauppasopimuksen puitteissa. Edellä mainittu sopimus muodostaa erityissopimuksen, jolla pannaan täytäntöön tämän sopimuksen kauppaa koskevat määräykset, ja se on olennainen osa kahdenvälisten suhteiden kokonaisuutta ja yhteistä institutionaalista kehystä, kuten 43 artiklan 3 kohdassa määrätään. 3. Osapuolet voivat halutessaan kehittää kauppa- ja investointisuhteitaan muun muassa 10 16 artiklassa tarkoitetuilla aloilla. 10 ARTIKLA Terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset Osapuolet voivat keskustella ja vaihtaa tietoja lainsäädännöstä sekä sertifiointi- ja tarkastusmenettelyistä etenkin Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvän, terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen puitteissa. Yhteistyössä voidaan : a) käsitellä osapuolen esiin ottamia kahdenvälisiä terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyviä kysymyksiä; b) vaihtaa tietoja terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvistä kysymyksistä; c) edistää olemassa olevien kansainvälisten standardien käyttöä; sekä d) perustaa mekanismi vuoropuhelulle standardeihin, testaukseen ja sertifiointimenettelyihin liittyvistä parhaista käytännöistä sekä arvioida alueellisten tai kansallisten standardien vastaavuutta. 11 ARTIKLA Kaupan tekniset esteet Osapuolet edistävät kansainvälisten standardien käyttöä sekä tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja standardeista, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ja teknisistä määräyksistä erityisesti kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO:n sopimuksen puitteissa. 12 ARTIKLA Tulli 1. Osapuolet vaihtavat kokemuksia ja tutkivat mahdollisuuksia yksinkertaistaa tuonti- ja vientimenettelyjä ja muita tullimenettelyjä, huolehtivat tulli- ja kauppamääräysten avoimuudesta, kehittävät tulliyhteistyötä ja tehokkaita avunantomekanismeja sekä pyrkivät lähentämään näkemyksiä ja toimimaan yhdessä keskeisten, myös kaupan helpottamiseen liittyvien, kansainvälisten aloitteiden yhteydessä. 2. Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota kansainvälisen kaupan turvallisuuteen sekä yhtäältä kaupan helpottamisen ja toisaalta petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnan tasapainottamiseen. 13 ARTIKLA Investoinnit Osapuolet voivat edistää houkuttelevan ja vakaan ympäristön kehittämistä vastavuoroisia investointeja varten johdonmukaisella vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on parantaa investointeihin liittyvien kysymysten ymmärtämystä ja niitä koskevaa yhteistyötä, tutkia investointivirtoja helpottavia hallinnollisia järjestelyjä ja edistää vakaiden, avoimien ja syrjimättömien sääntöjen laatimista sijoittajia varten. 14 ARTIKLA Kilpailupolitiikka Osapuolet voivat edistää kilpailusääntöjen tosiasiallista käyttöönottoa ja soveltamista sekä tiedon levittämistä avoimuuden ja osapuolten markkinoilla toimivien yritysten oikeusvarmuuden lisäämiseksi. 15 ARTIKLA Palvelut Osapuolet voivat käydä johdonmukaista vuoropuhelua muun muassa vaihtaakseen tietoja sääntely-ympäristöistään, edistääkseen markkinoillepääsyä vastavuoroisesti, edistääkseen mahdollisuuksia pääoma- ja teknologialähteiden käyttöön ja lisätäkseen palvelukauppaa osapuolten alueiden välillä ja kolmansien maiden markkinoilla. 16 ARTIKLA Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja Osapuolet pitävät teollis- ja tekijänoikeuksia¹ tärkeinä ja tunnustavat niiden kasvavan merkityksen innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja tekniikoiden luomiselle osapuolten alueeseen kuuluvissa maissa sekä sopivat jatkavansa yhteistyötä ja vaihtavansa muita kuin luottamuksellisia tietoja yhteisesti sovituista toimista ja hankkeista edistääkseen, suojellakseen ja soveltaakseen näitä oikeuksia, mukaan luettuna niiden tosiasiallinen ja tehokas täytäntöönpano tullivalvonnassa. ------------------------------------------------------- ¹ Tässä artiklassa teollis- ja tekijänoikeuksilla tarkoitetaan a) kaikkia sellaisia teollis- ja tekijänoikeuksien luokkia, joista määrätään Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteeseen 1C sisältyvän, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen II osan 1–7 luvussa eli i) tekijänoikeutta ja lähioikeuksia; ii) patentteja; iii) tavaramerkkejä; iv) malleja; v) integroitujen piirien piirimalleja (topografioita); vi) maantieteellisiä merkintöjä; vii) julkistamattoman tiedon suojaa; sekä b) kasvinjalostajanoikeuksia. Unionin osalta patenttioikeuksilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös lisäsuojatodistuksilla myönnettyjä oikeuksia. V OSASTO YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA 17 ARTIKLA Oikeusvaltioperiaate ja oikeudellinen yhteistyö 1. Osapuolet kiinnittävät oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alan yhteistyössä erityistä huomiota oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen ja instituutioiden vahvistamiseen kaikilla tasoilla sekä lainvalvonnassa yleensä että oikeudenkäytössä erityisesti. 2. Osapuolten väliseen yhteistyöhön kuuluu myös keskinäinen tietojenvaihto oikeusjärjestelmistä ja lainsäädännöstä. 18 ARTIKLA Tietosuoja 1. Osapuolet sopivat käyvänsä vuoropuhelua parantaakseen henkilötietojen suojaa korkeimpien kansainvälisten normien ja käytäntöjen mukaisesti sellaisina kuin ne esitetään esimerkiksi tietokoneistettujen henkilötiedostojen sääntelyä koskevissa YK:n suuntaviivoissa (YK:n yleiskokouksen 14 päivänä joulukuuta 1990 antama päätöslauselma 45/95). 2. Henkilötietojen suojelun alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tietojen ja asiantuntemuksen vaihto. 19 ARTIKLA Muuttoliike 1. Osapuolet vahvistavat uudelleen, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä. 2. Osapuolet perustavat vuoropuhelumekanismin muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä varten, mukaan lukien laillinen ja laiton maahanmuutto, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa sekä kansainväliseen suojeluun liittyvät asiat. Tällainen vuoropuhelu perustuu yhdessä sovittuihin aiheisiin, reunaehtoihin ja kysymyksiin. 3. Kumpikin osapuoli voi harkintansa mukaan sisällyttää muuttoliikekysymyksiä taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen strategioihinsa omasta näkökulmastaan muuttajien lähtö-, kauttakulku- ja/tai kohdemaana. 4. Osapuolten yhteistyö perustuu osapuolten erityiseen tarvearvioon, jonka osapuolet tekevät toisiaan kuullen. Osapuolet sopivat, että tällaista yhteistyötä tehdään unionin ja kansallisten lakien, sääntöjen, määräysten ja toimintapolitiikkojen mukaisesti. Tällaisessa yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin asioihin: a) muuttoliikkeen perimmäiset syyt; b) muuttoliikeasioita ja muun muassa kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville koskevaan kansainväliseen oikeuteen perustuvien kummankin osapuolen velvoitteiden kehittäminen ja täytäntöönpano; c) maahanpääsyä koskevat säännöt, maahan päästettyjen henkilöiden oikeudet ja asema, maassa laillisesti asuvien ulkomaalaisten oikeudenmukainen kohtelu, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä kotouttaminen sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimenpiteet; d) tehokkaiden ennaltaehkäisevien toimintaperiaatteiden vahvistaminen laitonta maahanmuuttoa, muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan sekä tavat, joilla salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien verkostoja voidaan torjua ja toiminnan uhreja suojella; e) maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttaminen inhimillisellä ja kunnioittavalla tavalla, myös heidän vapaaehtoisuuteen perustuvan kotiinpaluunsa edistäminen; f) viisumikysymyksiin liittyvät yhteistä etua koskevat seikat sekä matkustusasiakirjojen turvaaminen väärennöksiltä; g) rajavalvontakysymyksiin liittyvät yhteistä etua koskevat seikat. 5. Laittoman maahanmuuton estämistä ja hallintaa koskevan yhteistyön yhteydessä osapuolet sopivat lisäksi, että: a) Singaporen tasavalta suostuu ottamaan takaisin kansalaisensa, jotka oleskelevat laittomasti jonkin jäsenvaltion alueella, kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä ja ilman lisämuodollisuuksia kunhan henkilön kansalaisuus on varmistettu; sekä b) jokainen jäsenvaltio suostuu ottamaan takaisin kansalaisensa, jotka oleskelevat laittomasti Singaporen tasavallan alueella, Singaporen tasavallan pyynnöstä ja ilman lisämuodollisuuksia kunhan henkilön kansalaisuus on varmistettu. Jäsenvaltiot ja Singaporen tasavalta myöntävät kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset. Jos takaisin otettavalla henkilöllä ei ole kansalaisuuden osoittavaa asiakirjaa tai muuta todistetta, henkilön takaisin ottavan osapuolen (eli kyseisen jäsenvaltion tai Singaporen tasavallan) diplomaatti- tai konsuliedustuston on toisen osapuolen (eli Singaporen tasavallan tai kyseisen jäsenvaltion) pyynnöstä järjestettävä kuulemistilaisuus, jossa henkilön kansalaisuus voidaan selvittää. 6. Osapuolet sopivat ryhtyvänsä pyynnöstä neuvottelemaan Singaporen tasavallan, jäsenvaltioiden ja muiden maiden kansalaisten sekä kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottoa koskevasta sopimuksesta unionin ja Singaporen tasavallan välillä. 20 ARTIKLA Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi. Tällä yhteistyöllä pyritään erityisesti panemaan täytäntöön ja edistämään asiaan liittyviä kansainvälisiä normeja ja välineitä, joihin kuuluvat muun muassa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus sekä korruption vastainen YK:n yleissopimus. 21 ARTIKLA Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa 1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan toimia ja yhteistyötä, joilla niiden rahoitusjärjestelmien käyttö rikollisen toiminnan tuottoon liittyvään rahanpesuun estetään rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten mukaisesti. 2. Osapuolet vaihtavat asiantuntemusta aloilla, jotka liittyvät esimerkiksi sääntelyn kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ja soveltuvien normien ja mekanismien tehokkaaseen toimivuuteen. 3. Yhteistyön puitteissa vaihdetaan mahdollisimman laajasti tarpeellista tietoa ja asiantuntemusta sellaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien asianmukaisten normien hyväksymisestä, jotka vastaavat kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän, hyväksymiä vaatimuksia. 22 ARTIKLA Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö 1. Osapuolet tekevät yhteistyötä, jolla varmistetaan tasapainoinen lähestymistapa tehokkaalla koordinoinnilla muun muassa terveys-, oikeus-, sisä- ja tulliasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä ja jonka tarkoituksena on vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää sekä huumeiden käytön haittavaikutuksia yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Osapuolet toimivat yhdessä myös varmistaakseen huumausaineiden lähtöaineiden väärinkäytön tehokkaamman valvonnan. 2. Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyötavoista. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut periaatteet, jotka perustuvat alan kansainvälisiin yleissopimuksiin ja kesäkuussa 1998 pidetyssä YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa hyväksyttyihin poliittiseen julistukseen ja huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevaan julistukseen sekä YK:n huumausainetoimikunnan 52. istunnossa maaliskuussa 2009 annettuun poliittiseen julistukseen kansainvälisestä yhteistyöstä maailman huumeongelman vastaisen yhtenäisen ja tasapainoisen strategian määrittelemiseksi ja asiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan. 3. Osapuolet vaihtavat asiantuntemusta muun muassa seuraavilla aloilla: kansallisen lainsäädännön ja politiikan valmistelu, kansallisten instituutioiden ja tiedotuskeskusten perustaminen, henkilöstön koulutus, huumausaineisiin liittyvä tutkimus sekä toimet, joilla ehkäistään huumausaineiden lähtöaineiden käyttöä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. VI OSASTO YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA 23 ARTIKLA Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla 1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteisestä sopimuksesta yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja tosiasialliseksi suojelemiseksi muun muassa sellaisten sovellettavien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanossa, joiden sopimuspuolia osapuolet ovat. 2. Yhteistyöhän voi sisältyä muun muassa seuraavaa: a) ihmisoikeuksien edistäminen ja alan koulutus; b) ihmisoikeusalalla toimivien kansallisten ja alueellisten instituutioiden lujittaminen; c) ihmisoikeuksia koskevan merkityksellisen ja laajapohjaisen vuoropuhelun käyminen; d) yhteistyön tehostaminen YK:n ihmisoikeusinstituutioissa. 24 ARTIKLA Yhteistyö rahoituspalvelujen alalla Osapuolet pyrkivät yhteistyöhön rahoituspalvelujen alalla molemmille hyödyllisissä kysymyksissä ohjelmiensa ja lainsäädäntönsä puitteissa sekä ottaen tarpeen mukaan huomioon 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vapaakauppasopimuksen asiaa koskevat määräykset. Rahoitusalan sääntelyyn ja valvontaan liittyvää yhteistyötä tekevät unionin ja Singaporen tasavallan rahoituspalvelujen valvonta- ja sääntelyviranomaiset. Rahoituspalvelujen valvonta- ja sääntelyviranomaiset kuulevat toisiaan määrittääkseen soveltuvimmat yhteistyökeinot. 25 ARTIKLA Talouspolitiikkaa koskeva vuoropuhelu 1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen tietojenvaihtoa taloutta koskevista suuntauksistaan ja politiikoistaan sekä kokemusten jakamista talouspolitiikan koordinoinnista, jota toteutetaan alueellisen taloudellisen yhteistyön ja yhdentymisen puitteissa. 2. Osapuolet pyrkivät syventämään viranomaistensa vuoropuhelua taloudellisista kysymyksistä, jotka sen mukaan, mitä osapuolet sopivat, voivat liittyä raha- ja finanssipolitiikkaan veropolitiikka mukaan luettuna, julkiseen talouteen sekä makrotalouden vakauttamiseen ja ulkomaanvelkaan. 26 ARTIKLA Yhteistyö verotusalalla 1. Osapuolet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja kehittää taloudellista toimintaa ja jotka ottavat huomioon tarpeen luoda tarkoituksenmukainen sääntelykehys, tunnustavat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet ja sitoutuvat noudattamaan niitä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 2. Osapuolet tunnustavat tätä varten toimivaltansa mukaisesti, että on tärkeää torjua kummankin mielestä haitallisia verokäytäntöjä, ja parantavat verotusalan kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään estämään veronkiertoa, sekä panevat täytäntöön kansainvälisesti sovitun, vuonna 2008 tehdyssä tulo- ja pääomaverotusta koskevassa OECD:n malliverosopimuksessa esitetyn avoimuutta ja tietojenvaihtoa verotusalalla koskevan normin, jotta osapuolten verosääntöjä voitaisiin soveltaa tehokkaasti. 3. Osapuolet sopivat, että nämä periaatteet pannaan täytäntöön pääosin Singaporen tasavallan ja jäsenvaltioiden välisten nykyisten ja tulevien kahdenvälisten verosopimusten puitteissa. 27 ARTIKLA Teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä koskeva yhteistyö 1. Osapuolet, jotka ottavat huomioon talouspolitiikkansa ja sen tavoitteet, sopivat edistävänsä yhteistyötä kaikilla soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kilpailukyvyn parantamiseksi. 2. Tässä yhteistyössä: a) vaihdetaan tietoja ja kokemuksia kehysedellytysten luomisesta pk-yrityksille niiden kilpailukyvyn parantamiseksi; b) edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta ja vastuuvelvollisuutta sekä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä, myös kestävää kulutusta ja tuotantoa. Tätä yhteistyötä täydennetään kuluttajiin liittyvillä näkökohdilla, joihin kuuluvat muun muassa tuotetiedot ja kuluttajien asema markkinoilla; c) edistetään taloudellisten toimijoiden välisiä yhteyksiä, kannustetaan yhteisinvestointeihin ja yhteisyritysten ja tietoverkkojen perustamiseen esimerkiksi unionin nykyisten horisontaalisten ohjelmien avulla ja edistetään erityisesti pehmeän ja kovan teknologian siirtoa kumppanien välillä; sekä d) helpotetaan rahoituksen saantia, annetaan tietoa ja edistetään innovointia. 3. Osapuolet kannustavat yksityissektoreitaan lujittamaan keskinäisiä suhteitaan uusilla tai nykyisillä foorumeilla muun muassa mekanismeilla, joilla osapuolia pyritään avustamaan pk-yritysten kansainvälistymisen edistämisessä. 28 ARTIKLA Tietoyhteiskunta 1. Osapuolet, jotka tunnustavat tieto- ja viestintätekniikan olevan nykyaikaisen elämän keskeinen osatekijä ja ehdottoman tärkeä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, pyrkivät koordinoimaan tämän alan politiikkojaan edistääkseen taloudellista kehitystä. 2. Tämän alan yhteistyössä keskitytään erityisesti seuraaviin asioihin: a) osallistuminen kattavaan alueelliseen vuoropuheluun, jota käydään tietoyhteiskunnan eri osatekijöistä, kuten sähköisen viestinnän toimintatavoista ja sääntelyn parhaista käytännöistä muun muassa seuraavilla aloilla: televiestintäpalvelujen lupien myöntäminen, uusien tieto- ja viestintäpalvelujen, kuten VoIP-tekniikkaa käyttävien palvelujen, kohtelu, roskapostin torjunta, määräävässä asemassa olevan operaattorin toiminnan hallinta ja sääntelyviranomaisten avoimuuden ja tehokkuuden lisääminen; b) osapuolten verkostojen ja palvelujen yhteenliitettävyys ja yhteentoimivuus; c) uusien tieto- ja viestintäteknologioiden standardointi ja levittäminen; d) osapuolten tutkimusyhteistyön edistäminen tieto- ja viestintätekniikan alalla; e) tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat yhteiset tutkimushankkeet, f) yhdessä sovitut tietoyhteiskunnan turvallisuusnäkökohdat; sekä g) televiestintälaitteiden, myös radiolaitteiden, vaatimustenmukaisuuden arviointi. 29 ARTIKLA Audiovisuaalialaan ja tiedotusvälineisiin liittyvä yhteistyö Osapuolet sopivat edistävänsä yleisesti audiovisuaalialaan ja tiedotusvälineisiin liittyvää yhteistyötä. Yhteistyöhön sisältyvät muun muassa: a) näkemysten vaihto audiovisuaalialaa ja tiedostusvälineitä koskevasta politiikasta; b) yhteisten tilaisuuksien järjestäminen molempia osapuolia hyödyttävistä aiheista; c) yhteinen koulutustoiminta; sekä d) yhteistuotannon helpottaminen ja keskustelujen aloittaminen audiovisuaalialan yhteistuotantojärjestelyistä. 30 ARTIKLA Tiede- ja teknologiayhteistyö 1. Osapuolet edistävät, kehittävät ja helpottavat tieteeseen, tekniikkaan ja innovointiin liittyvää yhteistyötä molemmille hyödyllisillä aloilla lakiensa ja säännöstensä mukaisesti. 2. Yhteistyön tavoitteina on: a) edistää tiedettä, teknologiaa ja innovointia, politiikkoja ja ohjelmia koskevan tiedon vaihtoa; b) edistää kestäviä suhteita osapuolten tiedeyhteisöjen, tutkimuskeskusten, yliopistojen ja teollisuuden välillä; c) edistää tutkijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. 3. Yhteistyön muotoja voivat osapuolten keskustelujen ja kunkin maan tutkimusalan rahoituslaitosten kuulemisen perusteella olla yhteiset tutkimushankkeet ja/tai tutkijavaihto, kokoukset, työpajat sekä tutkijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden koulutus kansainvälisten liikkuvuusjärjestelyjen avulla tutkimustulosten levittämiseksi mahdollisimman laajalle. 4. Osapuolet tukevat omien korkeakoulujensa, tutkimuskeskustensa ja tuotantoalojensa, myös pk-yritysten, osallistumista tähän yhteistyöhön. 5. Osapuolet sopivat pyrkivänsä lisäämään tietoa ohjelmiensa tarjoamista mahdollisuuksista tieteen ja tekniikan alan yhteistyöhön. 31 ARTIKLA Energia 1. Osapuolet pyrkivät lisäämään energia-alan yhteistyötä. Ne pyrkivät näin: a) monipuolistamaan energiahuoltoa ja kehittämään uusia ja uusiutuvia energiamuotoja kaupallisista lähtökohdista; b) järkiperäistämään energian käyttönsä, erityisesti edistämällä kysynnän hallintaa; c) edistämään tehokkaaseen energian käyttöön tarkoitetun teknologian siirtoa; d) torjumaan ilmastonmuutosta muun muassa hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun avulla; e) tehostamaan valmiuksien kehittämistä, mahdollisesti myös koulutuksen ja energia-alan investointien helpottamisen avulla avoimien, syrjimättömien ja markkinalähtöisten sääntöjen pohjalta; f) edistämään kilpailua energiamarkkinoilla. 2. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet pyrkivät edistämään asianomaisten suunnitteluyksikköjen yhteyksiä sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistä tutkimustoimintaa etenkin alalla toimivien alueellisten foorumien puitteissa. Osapuolet tarkastelevat mahdollisuuksia lisätä ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötään nykyisen lainsäädäntökehyksen ja toimintapolitiikan puitteissa. Ottaen huomioon 34 artiklan sekä Johannesburgissa vuonna 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa tehdyt päätelmät osapuolet saattavat pyrkiä käsittelemään kohtuuhintaan saatavilla olevien energiapalvelujen ja kestävän kehityksen välisiä yhteyksiä. Näitä toimia voidaan edistää yhdessä kestävän kehityksen huippukokouksessa käynnistetyn Euroopan unionin energia-aloitteen kanssa. 32 ARTIKLA Liikenne 1. Osapuolet sopivat lujittavansa yhteisestä sopimuksesta entisestään yhteistyötään kaikilla asiaan liittyvillä liikennepolitiikan aloilla parantaakseen tavaroiden ja matkustajien liikkuvuutta, edistääkseen turvallisuutta, torjuakseen merirosvousta ja laivojen aseellisia ryöstöjä, edistääkseen ympäristönsuojelua ja tiukkoja toimintanormeja sekä parantaakseen liikennejärjestelmiensä tehokkuutta. Osapuolet palauttavat mieliin 1 artiklan 5 kohdassa sovitun ja vahvistavat, että yhteistyön kaikilla liikenteeseen liittyvillä aloilla on oltava niiden kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaista. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla osapuolten yhteistyöllä pyritään edistämään: a) tietojenvaihtoa osapuolten liikennepolitiikoista erityisesti kaupunkiliikenteen, multimodaaliverkkojen yhteenliitettävyyden ja yhteentoimivuuden sekä rautateiden, satamien ja lentoasemien hallinnon osalta; b) maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien käyttöä keskittyen sääntelyä sekä tuotannonalan ja markkinoiden kehittämistä koskeviin molemmille hyödyllisiin kysymyksiin; c) lentoliikennettä koskevaa vuoropuhelua, jolla pyritään parantamaan yhteistyötä ilmailupolitiikkaan kuuluvissa asioissa ja toteuttamaan yhteisiä toimia lentoliikennepalveluiden alalla muun muassa neuvottelemalla ja panemalla täytäntöön näitä asioita koskevia sopimuksia. Osapuolet kehittävät edelleen suhteitaan ja tarkastelevat tarvittaessa mahdollisuutta tehdä tulevaisuudessa ilmailupalveluita koskeva kattava sopimus. Osapuolet lisäävät myös, silloin kun se on molemmille hyödyllistä, teknistä ja sääntelyä koskevaa yhteistyötä esimerkiksi lentoturvallisuuden, ilmailun turvaamisen, ilmaliikenteen hallinnan sen viherryttäminen mukaan luettuna, kilpailulainsäädännön soveltamisen ja ilmailualan taloudellisen sääntelyn aloilla tukeakseen sääntelyn lähentämistä ja liiketoiminnan esteiden poistamista, sekä tehostavat vuoropuhelua ilmailualan ympäristökysymyksistä, kuten markkinapohjaisten ohjauskeinojen, myös päästökaupan, käytöstä maapallon lämpenemisen torjunnassa. Osapuolet selvittävät tältä pohjalta mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön siviili-ilmailun alalla; d) meriliikennepalveluja koskevaa vuoropuhelua, jonka tavoitteena on rajoittamaton pääsy kansainvälisen meriliikenteen markkinoille ja alan elinkeinojen harjoittamiseen kaupallisin ja syrjimättömin perustein ja jolla tuetaan sitoumuksia poistaa asteittain nykyiset lastinvarausjärjestelmät, pidättäytyä lastinjakoa koskevien lausekkeiden käyttöönotosta sekä ottaa meriliikennepalvelujen ja niiden liitännäispalvelujen alalla käyttöön kansallinen kohtelu, joka koskee toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten alusten mahdollisuuksia käyttää liitännäispalveluja ja satamapalveluja sekä ovelta ovelle kuljetuspalveluihin liittyviä kysymyksiä; sekä e) turvallisuutta ja pilaantumisen estämistä koskevien normien täytäntöönpanoa erityisesti meriliikenteen ja ilmailun aloilla molempia osapuolia sitovien, asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, mukaan luettuna asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla tehtävä kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävä yhteistyö. 33 ARTIKLA Koulutus ja kulttuuri 1. Osapuolet sopivat edistävänsä koulutus- ja kulttuuriyhteistyötä niiden moninaisuutta kunnioittaen lisätäkseen kulttuuriensa vastavuoroista ymmärtämystä ja tuntemusta. 2. Osapuolet pyrkivät toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä kulttuurivaihdon edistämiseksi ja yhteisten aloitteiden käynnistämiseksi kulttuurin eri osa-alueilla esimerkiksi järjestämällä yhteisiä kulttuuritapahtumia. Osapuolet sopivat tukevansa edelleen Aasia–Eurooppa-säätiön toimia. 3. Osapuolet sopivat keskustelevansa ja tekevänsä yhteistyötä asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä, pyrkiäkseen yhteisiin tavoitteisiin ja edistääkseen kulttuurista monimuotoisuutta. 4. Osapuolet kiinnittävät lisäksi huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään luomaan yhteyksiä osapuolten erityisvirastojen välille ja edistämään tietojen, osaamisen, opiskelijoiden, asiantuntijoiden, nuorison ja nuorisotyöntekijöiden sekä teknisten resurssien vaihtoa hyödyntäen tässä järjestelyjä, joita Euroopan unionin ohjelmat tarjoavat koulutuksen ja kulttuurin alalla Kaakkois-Aasiassa, sekä osapuolten alalla hankkimaa kokemusta. 5. Osapuolet kannustavat oppilaitoksiaan lisäämään vaihtoa ja yhteistyötä, jolla edistetään osapuolten kulttuurien, talouksien ja yhteiskuntajärjestelmien keskinäistä ymmärtämystä, tuntemusta ja arvostusta. Osapuolet pyrkivät erityisesti helpottamaan opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta Erasmus Mundus -ohjelman tai muiden vastaavanlaisten ohjelmien puitteissa. 34 ARTIKLA Ympäristö ja luonnonvarat 1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja hallinnoitava kestävällä tavalla, sillä ne ovat nykyisen ja tulevien sukupolvien kehityksen perusta. 2. Osapuolet ottavat kaikessa tämän sopimuksen nojalla toteuttamassaan toiminnassa huomioon velvoitteen panna täytäntöön vuonna 1992 järjestetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin, vuonna 2002 järjestetyn maailman kestävän kehityksen huippukokouksen ja vuonna 2012 järjestetyn YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen tulokset. 3. Osapuolet pyrkivät jatkamaan ympäristönsuojelua koskevaa yhteistyötään muun muassa jakamalla parhaita käytäntöjä seuraavilla aloilla: a) ilmastonmuutos ja energiatehokkuus; b) ympäristöteknologia ja puhtaat teknologiat, etenkin turvalliset ja kestävät teknologiat; c) valmiuksien kehittäminen monenvälisten ympäristösopimusten neuvottelua ja täytäntöönpanoa varten; d) rannikko- ja meriympäristö; e) laittoman puunkorjuun ja siihen liittyvän kaupan torjunta sekä kestävän metsänhoidon edistäminen. 35 ARTIKLA Työllisyys- ja sosiaaliasiat 1. Osapuolet sitoutuvat globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi lisäämään yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa, myös alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla sekä työterveyttä ja -turvallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, ihmisarvoista työtä ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevissa asioissa. 2. Osapuolet vahvistavat, että on tarpeen tukea globalisaatioprosessia kaikkia hyödyttävällä tavalla ja edistää täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoista työtä olennaisena osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä YK:n yleiskokouksen 24 päivänä lokakuuta 2005 antaman päätöslauselman 60/1 ja YK:n talous- ja sosiaalineuvoston korkean tason osuudessa vuonna 2006 hyväksytyn ministerijulistuksen (YK:n talous- ja sosiaalineuvoston asiakirja E/2006/L.8, 5.7.2006) sekä vuonna 2008 sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta hyväksytyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen mukaisesti. Osapuolet ottavat huomioon taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteensa erityispiirteet ja keskinäiset eroavuudet. 3. Osapuolet sitoutuvat ILO:n jäsenyyden mukaisten ja Kansainvälisen työkonferenssin 86. kokouksessaan vuonna 1998 työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista hyväksymän ILO:n julistuksen ja sen seurannan velvoitteiden mukaisesti kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan seuraavia työelämän perusoikeuksia koskevia periaatteita: a) yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen; b) kaikenlaisen pakkotyön poistaminen; c) lapsityövoiman käytön tosiasiallinen poistaminen; sekä d) työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen. Osapuolet vahvistavat uudelleen sitoutuvansa panemaan tehokkaasti täytäntöön Singaporen tasavallan ja jäsenvaltioiden ratifioimat ILO:n yleissopimukset. Osapuolet pyrkivät jatkuvasti ja hellittämättömästi ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ILO:n keskeiset yleissopimukset ja vaihtavat tästä tietoja. Osapuolet harkitsevat lisäksi muiden ILO:n yleissopimusten ratifiointia ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon kotimaan olosuhteet. Osapuolet vaihtavat tästä tietoja. 4. Osapuolet voivat käynnistää molemmille hyödyllisiä yhteistyöaloitteita, joihin voi sisältyä muun muassa erityisohjelmia ja -hankkeita yhteisen sopimuksen mukaisesti, vuoropuhelua sekä kahden- tai monenvälistä yhteistyötä, esimerkiksi ASEM:ssa, ASEANin ja EU:n kumppanuudessa sekä ILO:ssa, ja siihen liittyviä aloitteita yhteisen edun mukaisilla aloilla. 36 ARTIKLA Terveys 1. Osapuolet sopivat tekevänsä terveysalan yhteistyötä parantaakseen terveysoloja toimilla merkittävimpien tartuntatautien, kuten HIV/aids, lintuinfluenssa ja muut ihmisväestön pandemiariskin aiheuttavat influenssat, sekä ei-tarttuvien tautien ja niiden riskitekijöiden aloilla muun muassa vaihtamalla tietoja ja tekemällä yhteistyötä tautien havaitsemiseksi varhain, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä kansainvälisten terveyssopimusten avulla. 2. Käytettävissä olevista resursseista riippuen yhteistyötä voidaan toteuttaa seuraavilla keinoilla: a) merkittävimpien tartuntatautien ja ei-tarttuvien tautien epidemiologiaan liittyvät hankkeet; b) henkilövaihto, apurahat ja koulutusohjelmat; c) ohjelmat ja hankkeet terveydenhuoltopalvelujen ja terveysolojen parantamiseksi; d) tietojen jakaminen ja tieteellinen yhteistyö lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan sääntelyn aloilla; sekä e) kansainvälisten terveysalan sopimusten, kuten kansainvälisen terveyssäännöstön ja tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen, täysimittaisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon edistäminen. 37 ARTIKLA Tilastot Osapuolet sopivat edistävänsä tilastointimenetelmien ja -käytäntöjen yhdenmukaistamista unionin ja ASEANin tilastoyhteistyötä koskevien nykyisten toimien mukaisesti. Tähän sisältyvät muun muassa tilastotietojen keruu ja levitys, minkä ansiosta osapuolet voivat molemminpuolisesti hyväksyttävissä olevin perustein käyttää tavara- ja palvelukauppaa sekä suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia tilastoja sekä yleisemmin muiden sellaisten tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen tilastoja, joille tietojen tilastollinen keruu, käsittely, analysointi ja levitys soveltuu. 38 ARTIKLA Kansalaisyhteiskunta Osapuolet tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumispotentiaalin tämän sopimuksen mukaisessa vuoropuhelu- ja yhteistyöprosessissa ja sopivat pyrkivänsä edistämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua. VII OSASTO YHTEISTYÖMUODOT 39 ARTIKLA Yhteistyöresurssit 1. Osapuolet sopivat antavansa omien valmiuksiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa käyttöön asianmukaiset resurssit, myös rahoituksen, tässä sopimuksessa määrättyjen yhteistyötavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Osapuolet kannustavat Euroopan investointipankkia jatkamaan toimintaansa Singaporen tasavallassa omien menettelyjensä ja rahoituskriteeriensä mukaisesti. 40 ARTIKLA Yhteistyö kolmansien maiden kehittämiseksi 1. Osapuolet sopivat vaihtavansa tietoja kehitysapupolitiikoistaan aloittaakseen säännöllisen vuoropuhelun niiden tavoitteista ja kolmansissa maissa toteutettavista kehitysapuohjelmistaan. 2. Osapuolet edistävät lisäksi yhteisiä toimia, joilla pyritään antamaan teknistä apua ja edistämään henkilöresurssien kehittämistä vähemmän kehittyneissä maissa Kaakkois-Aasiassa ja muualla. VIII OSASTO INSTITUTIONAALINEN KEHYS 41 ARTIKLA Sekakomitea 1. Osapuolet sopivat perustavansa tämän sopimuksen nojalla sekakomitean, joka koostuu kummankin osapuolen riittävän korkean tason edustajista. Sekakomitean tehtävänä on: a) varmistaa tämän sopimuksen moitteeton toiminta ja täytäntöönpano; b) määritellä tämän sopimuksen tavoitteita koskevat painopisteet; c) antaa suosituksia tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2. Sekakomitea kokoontuu tavallisesti vähintään kahden vuoden välein vuorotellen Singaporessa ja Brysselissä yhteisesti sovittavana päivänä. Sekakomitean puheenjohtajina toimii yhdessä yksi kummankin osapuolen edustaja. Sekakomitean kokousten esityslistasta päätetään osapuolten yhteisellä sopimuksella. Myös ylimääräisiä sekakomitean kokouksia voidaan järjestää osapuolten niin sopiessa. 3. Sekakomitea voi perustaa erityisiä alakomiteoita, jotka avustavat sitä tehtävien hoitamisessa. Kyseiset alakomiteat esittävät sekakomitealle yksityiskohtaiset kertomukset toiminnastaan sekakomitean jokaisessa kokouksessa. 4. Sekakomitea hyväksyy tämän artiklan mukaisesti oman työjärjestyksensä ja hoitaa tehtäviään konsensusperiaatetta noudattaen. Sekakomitea määrittelee työjärjestyksessään 44 artiklassa tarkoitetut neuvottelumenettelyt ja pyrkii sopimaan yhteisestä työkielestä. 5. Sekakomitea keskustelee yhdessä sovituissa ja asianmukaisissa tapauksissa 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen erityissopimusten toiminnasta ja täytäntöönpanosta. IX OSASTO LOPPUMÄÄRÄYKSET 42 ARTIKLA Tulevaa kehitystä koskeva lauseke 1. Yhteistyötä lisätäkseen osapuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta laajentaa tätä sopimusta esimerkiksi täydentämällä sitä tiettyjä aloja tai toimintoja koskevilla sopimuksilla tai pöytäkirjoilla. 2. Sopimuksen täytäntöönpanon osalta osapuolet voivat tehdä ehdotuksia yhteistyön laajentamiseksi ottaen huomioon sopimuksen soveltamisesta saadut kokemukset. 43 ARTIKLA Muut sopimukset 1. Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät rajoita jäsenvaltioiden valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Singaporen tasavallan kanssa tai tarvittaessa tehdä sen kanssa uusia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvien asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista. 2. Tämä sopimus ei vaikuta sellaisten sitoumusten soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, joita osapuolet ovat antaneet kolmansille. 3. Sen estämättä, mitä 9 artiklan 2 kohdassa määrätään, osapuolet voivat lisäksi täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen kattamalla yhteistyön alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä. 44 ARTIKLA Sopimuksen täyttämättä jättäminen 1. Jos jompikumpi osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä jonkin tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, se voi toteuttaa aiheelliset toimenpiteet. Lukuun ottamatta erityisen kiireellisiä tapauksia kyseinen osapuoli pyytää tätä ennen neuvotteluja, joihin toinen osapuoli suostuu, jotta ne voisivat saavuttaa asiassa molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Neuvotteluja voidaan käydä 41 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa, joka voi ratkaista sen käsiteltäväksi annetun asian antamalla suosituksen tai muulla molempien osapuolten hyväksymällä tavalla. 2. Jos kyseessä on erityisen kiireellinen tapaus, suunnitellusta aiheellista toimenpiteestä ilmoitetaan välittömästi toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen pyynnöstä käydään enintään 15 päivän ajan neuvotteluja, jotta asiassa voitaisiin saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Aiheellista toimenpidettä voidaan sovelletaan tämän ajanjakson jälkeen. 3. Aiheellisia toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen tai mahdollisten erityissopimusten toiminnalle. Toimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi toiselle osapuolelle, ja niistä keskustellaan sekakomiteassa toisen osapuolen sitä pyytäessä. 4. Osapuolet sopivat, että sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi tähän artiklaan sisältyvällä ilmauksella 'aiheelliset toimenpiteet' tarkoitetaan tähän sopimukseen tai mihin tahansa 9 artiklan 2 kohdassa ja 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun erityissopimukseen perustuvien velvoitteiden soveltamisen keskeyttämistä tai tilapäistä toteuttamatta jättämistä tai mitä tahansa muuta sekakomitean suosittelemaa toimenpidettä. Aiheelliset toimenpiteet toteutetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, ja niiden on oltava oikeasuhteisia tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanon laiminlyöntiin nähden. Lisäksi osapuolet sopivat, että 1 ja 2 kohdan ilmauksella 'erityisen kiireellinen tapaus' tarkoitetaan: a) sopimuksen hylkäämistä kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen vastaisesti; tai b) 1 artiklan 1 kohdassa sekä 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sopimuksen olennaisten osien rikkomista. 45 ARTIKLA Helpotukset Helpottaakseen tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä molemmat osapuolet myöntävät tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät takeet ja helpotukset. 46 ARTIKLA Alueellinen soveltaminen Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Singaporen tasavallan alueeseen. 47 ARTIKLA Osapuolten määritelmä Tässä sopimuksessa 'osapuolilla' tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niiden toimivallan mukaisesti sekä Singaporen tasavaltaa. 48 ARTIKLA Tietojen luovuttaminen Minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän osapuolen antavan tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa tai kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisen vastaista. 49 ARTIKLA Sopimuksen voimaantulo ja kesto 1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoitusta varten tarvittavien oikeudellisten menettelyjen päätökseen saattamisesta. 2. Tämä sopimus on tehty viideksi vuodeksi. Sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vuodeksi kerrallaan, jollei Singaporen tasavalta tai jolleivät unioni ja sen jäsenvaltiot ilmoita kuusi kuukautta ennen kyseessä olevan yksivuotisen voimassaolojakson päättymistä toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan olla jatkamatta sopimuksen voimassaoloa. 3. Osapuolet sopivat sopimukseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun viimeisenä sen tekevä osapuoli on ilmoittanut toiselle osapuolelle kaikkien tarvittavien muodollisuuksien täyttämisestä. 4. Singaporen tasavalta voi tai unioni ja sen jäsenvaltiot voivat irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen. 50 ARTIKLA Julistukset ja liitekirjeet Tämän sopimuksen yhteiset julistukset ja liitekirje ovat erottamaton osa tätä sopimusta. 51 ARTIKLA Ilmoitukset Sopimuksen 49 artiklan mukaiset ilmoitukset esitetään Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja Singaporen tasavallan ulkoasiainministeriölle. 52 ARTIKLA Todistusvoimainen teksti Tämä sopimus on laadittu bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Jos sopimuksen tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, osapuolet antavat asian sekakomitean ratkaistavaksi. Yhteinen julistus 44 artiklasta (Sopimuksen täyttämättä jättäminen) Osapuolet sopivat, että 44 artiklan 4 kohdan b alakohdan ilmauksella 'sopimuksen olennaisten osien rikkominen' tarkoitetaan erityisen poikkeuksellisia tapauksia, joissa 1 artiklan 1 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä velvoitteita on laiminlyöty järjestelmällisesti, vakavasti ja merkittävällä tavalla. Yhteinen julistus 52 artiklasta (Todistusvoimainen teksti) Jos sopimuksen tulkinnasta syntyy erimielisyyttä, otetaan huomioon, että sopimus on neuvoteltu englanniksi. LIITEKIRJE Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen viitaten molemmat osapuolet vahvistavat, ettei niillä tämän sopimuksen allekirjoittamisen aikaan ollut objektiivisesti käytettävissä olleiden tietojen nojalla tiedossaan mitään toisen osapuolen kotimaista lakia tai sen soveltamiskäytäntöä, joka voisi johtaa tämän sopimuksen 44 artiklan soveltamiseen. LIITE II YHTEINEN JULISTUS Viitaten Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 26 artiklaan, molempien osapuolten vakaana pyrkimyksenä on varmistaa, että uusi, automaattista tietojenvaihtoa koskeva OECD:n maailmanlaajuinen standardi pannaan täytäntöön tekemällä kahdenvälisiä sopimuksia, jos jokin osapuoli sitä pyytää. |