Valiokunta pitää tärkeänä direktiivin tavoitetta julkisen sektorin verkkosivujen saavutettavuutta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä määrittelemällä yhdenmukaistetut vaatimukset verkkosisällön saavutettavuudelle. Varsinainen tavoite, saavutettavat ja esteettömät verkkopalvelut, on luonteeltaan perustavanlaatuinen vaatimus nykyajan yhteiskunnassa. Saavutettavissa olevat ja esteettömät verkkopalvelut edistävät yleisesti palveluiden entistä laajempaa käyttöä poistamalla käytön esteitä, alentamalla käyttökynnystä ja vähentämällä käyttöopastuksen tarvetta. Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaan viitaten, että käsiteltävänä olevan ehdotetun saavutettavuusdirektiivin tavoitteet tukevat osaltaan kansallisesti pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitteita julkisten palvelujen käyttäjälähtöisestä digitalisoinnista.
Alkuperäisessä komission ehdotuksessa julkisen sektorin elinten verkkosivujen saavutettavuudesta direktiivin soveltamisala on koskenut 12 julkisen hallinnon verkkopalvelua. Esimerkiksi yleisten kirjastojen aineistoluettelot ja hakutyökalut ovat jo alun perin sisältyneet direktiiviehdotukseen. Nyttemmin soveltamisala on laajentunut koskemaan kaikkia julkisen sektorin verkkosivustoja ja sisältötyyppejä lukuun ottamatta erikseen mainittujen organisaatioiden sivustoja ja nimettyjä sisältötyyppejä. Kysymys direktiivin soveltamisalasta on käytettävissä olevan tiedon perusteella edelleen osin avoimena, ja neuvotteluasiakirjoissa soveltamisalaa koskevat muotoilut ovat ainakin paikoin tulkinnanvaraisia. Tilanne lienee tällä hetkellä se, että koulut ja päiväkodit jäisivät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle kuitenkin siten, että korkea-asteen koulutukseen tai yliopistoon ilmoittautuminen sekä opiskelijoille suunnatut sisällöt kuuluisivat direktiivin piiriin. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty asiantuntijakuulemisessa muun muassa siihen, että koulujen, oppilaitosten ja varhaiskasvatukseen liittyvien sähköisten palveluiden edistäminen on tärkeää eikä niiden mahdollinen jääminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle estä saavutettavuuden edistämistä omin, jäsenmaan kansallisin, toimin.
Valiokunta tähdentää, että säädettävällä direktiivillä edistetään myös vammaisten ja ikääntyvien henkilöiden sähköisten palvelujen saatavuutta. Edistämällä esteettömyyttä vahvistetaan etenkin vammaisten, mutta myös ikääntyvien perus- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Mainitut ihmisryhmät ovat usein erityisen riippuvaisia julkisista palveluista, ja ne käyttävät myös niitä paljon. Tällaisia vammaisten ja ikääntyneiden keskeisesti tarvitsemia palveluja ovat muun muassa direktiivin soveltamisalaan sisältyvät sosiaalietuudet, terveydenhuollon palvelut ja potilaiden verkkopalvelut. Valiokunta arvioi, että direktiivin implementointi tulee edistämään myös YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen ja valiokunnan saaman tiedon perusteella ratifioimassa sen kuluvan kevään aikana. Direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää erillisen verkkosivujen esteettömyyslainsäädännön säätämistä. Tässä yhteydessä on kuitenkin aiheellista todeta, että voimassa oleva yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) asettaa viranomaisille, koulutuksen järjestäjille, työnantajille sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajille velvoitteen tehdä asianmukaiset kussakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa ja saada yleisesti tarjolla olevia palveluja.
Euroopan parlamentin puolelta on esitetty soveltamisalaan entisestään laajennuksia muun muassa ottamalla mobiilisovellukset ja jotkin yksityisen sektorin toimijat direktiivin piiriin. Tiettävästi nykyisessä neuvottelutilanteessa ei olla yksityisen sektorin toimintoja sisällyttämässä direktiiviin. Tältä osin hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ainakin Suomessa osan palveluista voi tuottaa ja järjestää sekä julkinen että yksityinen taho. On tietyllä tavalla ongelmallista, että toisen toimijan verkkosivuja koskee saavutettavuus ja esteettömyysvaatimus, mutta toisen ei. Mobiilisovellusten osalta valiokunnan käsityksen mukaan neuvottelutilanne on avoin sen suhteen, sisällytetäänkö ne direktiiviin ja missä laajuudessa sekä miten määriteltyinä. Joka tapauksessa mobiililaitteiden avulla hyödynnetään faktisesti verkkopalveluja yhä enevässä määrin.
Valiokunnan saaman tiedon mukaisesti samanaikaisesti on meneillään direktiivin European Accessibility Act (EAA) ‑valmistelu. Tässä yhteydessä valiokunta toteaa vain sen seikan, että eri direktiivien rajapinnat on syytä pitää päällekkäisyyksien välttämiseksi mahdollisimman selkeinä. Ilmeisesti nyt käsiteltävänä oleva direktiiviehdotus sisältää täydentäviä elementtejä suhteessa EEA:n soveltamisalaan.
Valtioneuvoston kannassa todetun mukaisesti hallitusohjelman mukaan kunnille ei voida asettaa uusia velvoitteita meneillään olevalla hallituskaudella. Myös kuntien tehtäviä on tarkoitus karsia ja kunnille aiheutuvia kustannuksia vähentää. Toisaalta hallitusohjelman tavoitteisiin kuuluvat kuitenkin, kuten edellä on todettu, myös käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut, mitä tavoitetta säädettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tukee.
Asiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomiota on kiinnitetty direktiivin aiheuttamiin kustannus‑, resurssi‑ ja osaamisvaatimuksiin. Syntyviin lisäkustannuksiin kuuluvat myös direktiivin edellyttämän seurannan, auditoinnin ja raportoinnin aiheuttamat menot. Kokonaiskustannuksia ei ole kyetty vielä kattavasti arvioimaan, mutta ne tulevat joka tapauksessa olemaan julkiselle sektorille huomattavat, koska valtaosa nykyisistä verkkopalveluista ei täytä direktiivin vaatimuksia. Tämän vuoksi tarvitaan siirtymäaikaa direktiivin toimeenpanolle. Riittävän pitkän siirtymän puitteissa kustannukset voidaan sisällyttää verkkopalveluiden elinkaaressa tapahtuviin järjestelmäkustannuksiin, jolloin direktiivin taloudellisia vaikutuksia voidaan hallita rationaalisesti ja ottaa huomioon myös yhteiskunnan kohtuullinen kantokyky kullakin toimialalla eri tehtävien ja rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Direktiiviehdotukseen sisältyy kohtuuttoman taakan käsite, mutta sen sisällöllinen määrittely on tiettävästi vielä kesken. Tietyissä tilanteissa tulisi harkita sähköisiä palveluja korvaavia muita palveluja. Valiokunta pitää etenkin tässä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna uudistustoimenpiteiden jaksottamista verkkosivustojen teknisten järjestelmien elinkaarien murrosvaiheisiin. Esteettömyydestä aiheutuvia suuria kustannuksia voidaan hillitä, jos esteettömyys huomioidaan jo palveluiden suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että esteettömät verkkopalvelut tuottavat itse asiassa pitkän aikavälin säästöjä digitaalisten palveluiden käytön laajamittaisen hyödyntämisen mahdollistuessa.
Direktiivin toimeenpano tulee vaikuttamaan Suomen lainsäädäntöön ainakin sen johdosta, ettei maassamme ole verkkosivujen esteettömyyttä sääntelevää direktiiviä vastaavaa lainsäädäntöä. Kuten U-jatkokirjelmästä ilmenee, Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta maakunnan hallitusta sekä sen alaisia viranomaisia ja laitoksia sekä maakunnassa sijaitsevien kuntien hallintoa koskevissa asioissa, minkä vuoksi direktiivin implementointi ja vaikutukset tulevat koskemaan myös Ahvenanmaan maakuntaa. Näin ollen Ahvenanmaan maakunnan näkökohdat tulisi siirtymäaikaa määriteltäessä ottaa huomioon.
Direktiiviehdotusta koskevat neuvottelut ovat kesken. Ehdotus sisältää useita tulkinnanvaraisia ja avoimia kysymyksiä. Myös edellä esitettyihin yksityiskohtiin saattaa tulla muutoksia. Valiokunta edellyttää, että sitä informoidaan asianmukaisesti neuvottelujen etenemisestä. Tarvittaessa valiokunta antaa asiassa uuden lausunnon. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta kuitenkin, että alkuperäiseen direktiiviehdotukseen tehdyt muutokset ovat merkittäviä ja ne vaikuttavat huomattavasti aiempaa laajemmin julkisen hallinnon verkkosivustojen kustannusten lisäksi niiden toteutukseen. Lopputuloksen valiokunta arvioi olevan olennaisesti alkuperäistä ehdotusta parempi. Direktiivin toimeenpano tulee edistämään kansalaisten yhdenvertaisuutta digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä. Esteettömät verkkosivut tulevat hyödyttämään kaikkia verkkosivujen käyttäjiä.