Komissio on antanut kesällä 2016 lainsäädäntöehdotukset eurooppalaisen yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi (Common European Asylum System, CEAS). Kokonaisuuteen sisältyy myös asetusehdotus, jolla vahvistetaan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) mandaattia. Tavoitteena on tehdä EASOsta täysivaltainen virasto, jolla on käytössään tarvittavat työkalut seuraavien tehtävien toteuttamiseksi: 1) edistää käytännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa turvapaikka-asioissa; 2) varmistaa suurempi yhtenäisyys suojeluntarpeiden arvioinnissa eri puolilla unionia; 3) edistää unionin oikeutta ja toiminnallisia vaatimuksia turvapaikka-asioissa; 4) seurata ja arvioida yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja 5) tuottaa jäsenmaiden tueksi enemmän operatiivista ja teknistä apua. 

Hallintovaliokunta on antanut asiassa lausunnot HaVL 33/2016 vp ja HaVL 47/2016 vp. Valiokunta pitää EASOn roolin vahvistamista tarpeellisena ja korostaa sen tärkeyttä, että virasto kykenee aidosti ja merkittävästi edistämään yhteisen ja samalla yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän toteuttamista. 

Käsiteltävänä oleva jatkokirje koskee ns. asiantuntijareservin kokoamista. Komission alkuperäisen asetusehdotuksen mukaan Euroopan unionin turvapaikkavirasto voi lähettää turvapaikka-asioiden tukiryhmiä antamaan jäsenvaltioille operatiivista ja teknistä apua. Tukiryhmät koostuvat jäsenvaltioiden asiantuntijoista, jäsenvaltioiden virastoon lähettämistä asiantuntijoista ja viraston omaan henkilöstöön kuuluvista asiantuntijoista. Tapauksissa, joissa turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu suhteeton paine, joka synnyttää poikkeuksellisen vakavia ja kiireellisiä tarpeita, virasto järjestää ja koordinoi kattavan joukon operatiivisia ja teknisiä toimenpiteitä. Tämä voidaan tehdä jäsenvaltion pyynnöstä tai viraston ehdotuksesta. Jos apua ei suhteettomasta paineesta huolimatta pyydetä tai viraston avuntarjousta hyväksytä tai asianomaisen jäsenvaltion toimet ovat niin riittämättömiä, että yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminta vaarantuu, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa yksilöidään yksi tai useampi operatiivinen tai tekninen toimenpide, jonka virasto voisi toteuttaa asianomaisen jäsenvaltion tukemiseksi. Virasto perustaa turvapaikkavalmiushenkilöiden luettelon, jossa on varalla vähintään 500 jäsenvaltioiden asiantuntijaa. 

Hallintovaliokunta on lausunnossaan HaVL 47/2016 vp katsonut voivansa alustavasti varovaisesti puoltaa valtioneuvoston kantaa Suomen reserviosuuden määrästä — enimmillään 10 henkilöä — mutta koska valiokunnalle ei tuolloin ollut esitetty tietoa reserviosuuden laskentaperusteesta eikä vastuiden tosiasiallisesta jakautumisesta jäsenmaiden kesken, se on varannut tilaisuuden arvioida vielä erikseen Suomen reserviosuutta ja sen perusteiden hyväksyttävyyttä. 

Neuvosto on hyväksynyt asetusehdotuksesta osittaisen yleisnäkemyksen 20.12.2016. Osittaiseen yleisnäkemykseen ei sisälly asetusehdotuksen liitettä reserviasiantuntijoiden maakohtaisista lukumääristä. Osittaisessa yleisnäkemyksessä jäsenvaltiot ovat kuitenkin sitoutuneet antamaan yhteensä vähintään 500 asiantuntijaa asiantuntijareserviin. Selvityksen mukaan tällä hetkellä reservistä puuttuu 29 asiantuntijaa. Jatkokirjeessä käsitellään jäsenmaakohtaisten osuuksien valmistelua sekä neuvoston että parlamentin osalta. 

Saadun selvityksen mukaan Suomen mahdollista osuutta kansallisesti valmisteltaessa on lähdetty siitä, että osuus tulee suhteuttaa maan turvapaikkavirkamiesten määrään ja käytettävissä oleviin, normaalitilanteen mukaisiin resursseihin. Suomen reserviosuus ei voi olla kustannusvaikutuksiltaan merkittävä. Valtioneuvosto on arvioinut sen olevan enimmillään 10 henkilöä. 

Suomeen kohdistui vuonna 2015 poikkeuksellisen voimakas turvapaikanhakijapaine, mikä johti voimakkaaseen turvapaikkavirkamiesten lisäämiseen. Hallintovaliokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että jäsenmaan osuus suhteutetaan normaalitilanteen mukaisiin voimavaroihin. Olennaista on myös se, ettei asiantuntijatukea antavan maan kyky selviytyä omien turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiensä hoitamisesta vaarannu tuenantamisvelvoitteen vuoksi. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen osuutta koskevassa laskennassa on otettu huomioon Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön henkilöstömäärän arvioitu kehitys. Vuoden 2016 keväällä turvapaikkayksikön henkilömäärä oli noin 550, ja vuoden 2017 alussa se oli noin 220. Henkilöstön määrä kehyskauden 2018—2021 lopulla riippuu myös turvapaikanhakijamääristä. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan puheenjohtajamaan kanssa käydyissä keskusteluissa esillä ollutta kahdeksan virkamiehen määrää voidaan pitää hyväksyttävänä Suomen osuutena. Osuus voi enimmillään olla kymmenen henkilöä. Jatkokirjeessä on arvioitu reserviasiantuntijatukeen osallistumisesta aiheutuvan Suomelle kahdeksan henkilötyövuoden mukaan laskettuna noin 542 112 euron kustannus vuodessa ja 10 henkilötyövuoden mukaan laskettuna 677 640 euroa vuodessa. Taloudellisten vaikutusten selvittämistä on kuitenkin syytä jatkaa arvioiden täsmentämiseksi ja tarkentamiseksi. 

Käytännössä Maahanmuuttovirastolla tulee jo nykyisin olla jatkuva valmius lähettää henkilöstöä EASOn operaatioihin, ja parhaillaankin Maahanmuuttovirastolla on yhteensä kahdeksan asiantuntijaa EASOn operaatioissa Italiassa ja Kreikassa. Voimassa oleva asetus antaa jäsenmaille liikkumavaraa tukikontribuutioiden volyymien ja asiantuntijoiden lähettämistä koskevien määräaikojen ja ajankohtien suhteen, joista voidaan nykytilanteessa neuvotella EASOn kanssa operaatio- ja tehtäväkohtaisesti. Asiantuntijatuki on osa Suomen osoittamaa solidaarisuutta erityisten maahanmuuttopaineiden alla olevia maita kohtaan, ja se on myös hyödyllistä henkilöstön osaamisen ja ajankohtaisen tilannekuvan näkökulmasta. Osallistumista puoltaa myös se tärkeä näkökohta, että myös Suomi voi tilanteen vaatiessa tarvittaessa tukeutua EASOn koordinoimaan apuun. 

Käsiteltävänä olevan jatkokirjeen mukaan on hyvin todennäköistä, että osallistuminen turvapaikkaviraston tukitoimintaan muuttuu velvoittavaksi ainakin niissä tilanteissa, joissa reservipooli otetaan käyttöön. Tästä syystä on tärkeää, että jäsenmaiden osuus asiantuntijareservistä suhteutetaan jäsenmaiden normaalitilanteen mukaisiin voimavaroihin. Kansallisesta rahoituksesta päätetään julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelun yhteydessä. Selvityksen mukaan kehyskauden 2018—2021 valmistelussa on varauduttu siihen, että tukiviraston koordinoimiin tukitoimiin tulisi osallistumaan kahdeksan asiantuntijaa.