Hallintovaliokunta pitää terrorismin rahoittamisen torjuntaa tärkeänä osana terrorismin torjunnan kokonaisuutta. Terrorismin rahoittamisen torjunta sisältyy myös Suomen kansalliseen terrorismin torjunnan strategiaan yhtenä keskeisenä strategisena toimenpiteenä. Valiokunta pitää toimien tehokkuuden tarkastelua tarpeellisena ja katsoo, että terrorismin rahoittamisen torjuntaa voidaan parhaiten edistää mahdollisimman monimuotoisella keinovalikoimalla. Ottaen huomioon nopeasti muuttuvan toimintaympäristön ja teknologian kehityksen valiokunta kiirehtii toimien määrätietoista eteenpäin viemistä. Rikostorjunnallisten näkökohtien ohella on tärkeää samalla arvioida komission ehdotuksia myös perus‑ ja ihmisoikeuksien, erityisesti yksityiselämän suojan ja henkilötietojen suojan, kannalta.
Jäsenvaltioissa on jo nykyisin voimassa terrorismin rahoittamisen torjuntaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Vuonna 2015 annettu neljäs rahanpesudirektiivi sisältää voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä muun muassa EU:n jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välisestä yhteistyöstä. Valiokunnan näkemyksen mukaan ensisijaisena toimenpiteenä tulisikin panostaa direktiivin mahdollisimman nopeaan ja tehokkaaseen täytäntöönpanoon lainvalmistelun laatua kuitenkaan unohtamatta. Neljäs rahanpesudirektiivi on ns. minimidirektiivi, mikä ei estä jäsenvaltiota säätämästä tarvittaessa yksityiskohtaisemmin terrorismin rahoittamisen torjunnasta.
Toimintasuunnitelmassa esitetään yhtenä lainsäädäntötoimena, että neljänteen rahanpesudirektiiviin sisältyviä, rahanpesun selvittelykeskuksia koskevia säännöksiä tarkistettaisiin. Valiokunta toteaa, että rahanpesun selvittelykeskusten organisatorinen luonne vaihtelee eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi direktiiviin sisältyvä kansallinen liikkumavara on erittäin tärkeä. Suomessa rahanpesun selvittelykeskus on poliisin yksikkö, mikä on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi ratkaisuksi. Suomessa rahanpesun selvittelykeskuksella on jo nykyisin useimpia EU:n jäsenvaltioiden yksiköitä pidemmälle menevät tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeudet ja toimivaltuuksia on äskettäin tarkistettu lainmuutoksilla, jotka tulivat voimaan 1.6.2015 (laki 508/2015).
Direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä on jäsenvaltioissa tärkeää kiinnittää huomiota rahanpesun selvittelykeskusten tiedonsaanti- sekä tiedonluovutusoikeuksien asianmukaiseen sääntelyyn. Valiokunnan mielestä huomiota tulisi kiinnittää erityisesti siihen, miten hyvin ja nopeasti keskusten yhteydet rikosten selvittämisestä ja ennalta estämisestä vastaaviin viranomaisiin toimivat, mukaan lukien Europol, jonka mandaattiin kuuluvat muun muassa rajat ylittävät terrorismirikokset ja rahanpesurikokset. Ottaen huomioon terrorismin rahoittamisen luonne rikoksena tarvitaan myös tehokasta yhteistyötä direktiivissä tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten, kuten pankkien ja rahoituslaitosten, ja operatiivisten viranomaisten välillä. Lisäksi olisi tärkeää mahdollistaa nykyistä laajempi tietojenvaihto finanssialan toimijoiden kesken jo ennen kuin ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta tehdään. Muiden terrorismirikosten tavoin terrorismin rahoittamisen torjunnan, ennalta estämisen ja paljastamisen kannalta keskeistä on myös tiedusteluviranomaisten tai muiden kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toiminta. Kansallinen turvallisuus kuuluu kuitenkin EU-oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen lisäksi EU-tasolla on tarpeellista arvioida myös muiden ylikansalliseen lainsäädäntöön perustuvien toimenpiteiden tehokkuutta. Valiokunta pitää kannatettavana, että komissio tarkastelee mahdollisuuksia tehostaa YK:n turvallisuusneuvoston terroristilistauksiin perustuvan varojenjäädytyksen täytäntöönpanoa. Suomessa on jo kansalliseen lakiin perustuen mahdollista hallinnollisesti jäädyttää ns. EU:n sisäisten sekä kansallisten terroristien varoja. Samoin Suomessa voidaan tehdä varojen jäädytys vieraan valtion pyynnöstä. Olisi kuitenkin tärkeää, että varojen jäädytys olisi mahdollista kaikissa jäsenvaltioissa ja että jäsenvaltioiden järjestelmät olisivat jokseenkin yhdenmukaisia.
Valiokunta pitää lainvalvontaviranomaisten toiminnan näkökulmasta tarpeellisena, että käteisvarojen kuljetusten valvontaan liittyviin ongelmiin kiinnitetään huomiota. Valtioneuvoston selvityksen mukaan komissio aikoo tehdä yhteistyötä Euroopan keskuspankin, Europolin ja muiden sidosryhmien kanssa sen selvittämiseksi, voitaisiinko 500 euron setelistä luopua. Valiokunta pitää ajatusta kannatettavana. Setelistä luopuminen ei sinänsä välttämättä poista laitonta käteisrahan kuljettamista, mutta tekee sen vaikeammaksi. Myös muita keinoja torjua laitonta käteisvaraliikennettä on valiokunnan mielestä syytä selvittää.
Komission ehdotuksella sääntelyn mahdollisesta laajentamisesta postitse ja rahtina lähetettävään käteiseen on merkitystä erityisesti Tullin toiminnan kannalta. Lisäksi toimintasuunnitelman mukaan komission aikomuksena on viedä eteenpäin säädösehdotusta, jolla tulliviranomaisten valtuuksia ja yhteistyötä vahvistettaisiin siten, että ne voisivat nykyistäkin tehokkaammin puuttua tavarakauppaan liittyvään terrorismin rahoittamiseen. Toiminnan tehostamiseen pyrkivät myös mahdolliset ehdotukset kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä suunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laitonta kauppaa koskevaksi EU:n toimintasuunnitelmaksi.
Toimintasuunnitelmaan sisältyy mahdollinen ehdotus virtuaalivaluuttaa koskevaksi EU-tason sääntelyksi. Valiokunta toteaa, että terrorismin rahoittaminen on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi ja se hakee uusia kanavia, mukaan lukien internetin kautta tapahtuva toiminta. Erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa selvityksissä internetissä tapahtuvaa toimintaa on pidetty kasvavana riskinä sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen osalta. Riskejä on erityisesti silloin, kun virtuaalivaluutta mahdollistaa anonyymin maksamisen. Valiokunta pitää tärkeänä virtuaalivaluutan ja muun anonyymin rahanvaihdon saattamista viranomaisvalvonnan piiriin. Komission suunnittelemiin lainsäädäntötoimiin on mahdollista ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa kuitenkin vasta, kun ehdotukset ovat täsmentyneet.
Valiokunta pitää myös komission tavoitteita prepaid-liittymien käytölle asetettavien vaatimusten tiukentamisesta kannatettavina. Prepaid-korttien käytölle on nykyisin erilaisia rajoituksia, mutta poliisiviranomaisten havaintojen mukaan määräyksiä kierretään ja kortteja hyödynnetään niin rahanpesussa ja terrorismin rahoituksessa kuin muussakin vakavassa rikollisuudessa. Vaatimuksia mahdollisesti tiukennettaessa tulee kuitenkin samalla kiinnittää huomiota siihen, ettei tarpeettomasti vaikeuteta korttien laillisia käyttömahdollisuuksia.
Rahan liikkeiden seuraaminen on yksi keskeinen keino terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden ja verkostojen selvittämisessä. Valiokunta katsoo, että keskitetty pankki- ja maksutilirekisteri ja sähköinen tiedonhakujärjestelmä tehostaisivat ja nopeuttaisivat merkittävästi rahanpesun selvittelykeskusten sekä muidenkin viranomaisten toimintaa. Nykyisin viranomaiset joutuvat lähettämään kaikkiin pankkeihin tiedustelun epäillyn rahaliikenteen selvittämiseksi. Jo pelkästään tieto siitä, mihin rahoituslaitoksiin tiedustelu kannattaa lähettää, nopeuttaisi rahaliikenteen seuraamista. Keskitetty rekisteri vähentäisi työmäärää niin viranomaisissa kuin pankkisektorillakin turhien tiedustelujen loputtua. Toimintasuunnitelmasta ei ilmene, millaista keskitettyä rekisteriä tai sähköistä tiedonhakujärjestelmää komissio tavoittelee. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Suomessa on jo pohdittu tilitiedustelujen sähköistämistä. Mahdollisuus kansalliseen liikkumavaraan voisi tässäkin siten olla tarpeellista. Komission esitykseen voidaan kuitenkin ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa vasta, kun ehdotuksen sisältö on selvillä.
EU:ssa on parhaillaan valmisteltavana myös terrorismirikoksia koskeva direktiivi. Ehdotuksella laajennettaisiin jäsenvaltioiden velvollisuutta kriminalisoida terrorismin rahoitus verrattuna vuoden 2002 puitepäätökseen niin, että huomioon tulevat otetuiksi muut terrorismin rahoittamista koskevat kansainväliset velvoitteet ja OECD:n yhteydessä toimivan kansainvälisen yhteistyöryhmän (FATF) terrorismin rahoittamista koskeva suositus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tavoitteena on saada direktiivi valmiiksi jo vuoden 2016 kesällä.