Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään ennakolta Schengenin rajasäännöstössä määriteltyjen maahantuloedellytysten täyttymistä, tehostamaan rajatarkastuksia ja tukemaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisten tarkastuksia mahdollistamalla turvallisuusuhkiin, laittomaan maahanmuuttoon ja kansanterveydellisiin uhkiin liittyvä tiedon kerääminen ennakolta. Valiokunta on antanut asiassa aiemmin lausunnon HaVL 1/2017 vp.
Hallintovaliokunta pitää myönteisenä, että Suomen tärkeinä pitämiä asioita on saatu edistettyä neuvoston työryhmätyössä. Valiokunta on aiemmassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, ettei komission asetusehdotus parhaalla mahdollisella tavalla huomioinut synergiaetuja samanaikaisesti valmisteilla olevan EU:n rajanylitystietojärjestelmän (Entry-Exit, EES) kanssa. Selvityksen mukaan synergiamahdollisuuksia on tältä osin lisätty. Myös järjestelmän mahdollistamaa tukea rajatarkastuksille on kehitetty ja parannettu rajavartijoiden mahdollisuutta hyödyntää ETIAS-tietoja. Valiokunta panee myönteisenä merkille myös sen, että järjestelmien toimeenpanossa on priorisoitu EES-järjestelmää. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, ettei ETIAS-järjestelmän kehittämisellä hidasteta rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoa.
Komission asetusehdotuksen mukaan ETIAS-järjestelmään tallennettuja tietoja säilytettäisiin viisi vuotta luvan haltijan viimeisimmästä saapumisesta EU:n alueelle tai viisi vuotta viimeisimmän epäämispäätöksen tai luvan mitätöimisen jälkeen. Puheenjohtajan kompromissitekstissä ETIAS-tietojen säilytysaika on edelleen viisi vuotta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että järjestelmän käyttötarkoituksen toteuttamiseksi ETIAS-tietojen säilytysajan tulisi olla yhdenmukainen EES-järjestelmän tietojen säilytysajan kanssa. Parhaillaan käytävissä EES-neuvotteluissa Suomen tavoitteena on EES:n tietojen ehdotettua viittä vuotta olennaisesti lyhyempi säilytysaika. Pyrkimyksenä myös on sisällyttää EES-asetukseen nimenomainen maininta säilytysajan uudelleentarkastelusta.
Komission asetusehdotukseen ei sisältynyt mahdollisuutta luovuttaa ETIASin tietoja kolmansille maille, mutta puheenjohtajan esittämä kompromissiteksti sisältää tietojen luovuttamismahdollisuuden liittyen henkilöiden palauttamiseen tai poikkeustapauksissa terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaan. Suomi on saanut myötävaikutettua siihen, että kyseessä on tarkasti rajattu poikkeus pääsääntöisestä tietojen luovuttamiskiellosta. Valiokunta katsoo kuitenkin valtioneuvoston tavoin, että Suomen tulee edelleen pyrkiä EES-neuvottelujen mukaisesti saavuttamaan nimenomainen kielto tietojen luovuttamisesta kolmansille maille.
Selvityksen mukaan neuvoston työryhmässä on käyty keskustelua ETIAS-lupahakemuksessa kerättävistä tiedoista. Valtioneuvoston kannan mukaan ETIAS-luvan hakemuksen tulisi sisältää myös Schengenin rajasäännöstössä määritettyjä maahanpääsyn edellytysten selvittämiseen liittyviä kysymyksiä. Näistä keskeisiä ovat matkan tarkoitus, rahavarat ja alueella oleskelun pääasiallinen kohde. Näin saataisiin kokonaisturvallisuutta ja rajanylitysliikenteen sujuvuutta parantavaa ennakkotietoa sekä tiedotettaisiin selkeästi viisumivapaille kolmansien maiden kansalaisille etukäteen, mitä kriteerejä heidän tulee täyttää päästäkseen matkustamaan EU:n alueelle. Näiden tietojen tulisi olla käytettävissä rajatarkastuksissa tietosuojan mahdollistamissa rajoissa.
Valiokunta toteaa, että matkan tarkoitus on tärkeä tieto sen selvittämiseksi, kuuluuko henkilö ETIAS-lupaan oikeutettujen henkilöiden piiriin. Valiokunnan mielestä on tärkeää pyrkiä selvittämään jo luvan myöntämisvaiheessa, ettei henkilön aikomuksena ole esimerkiksi työskentely tai pitkäaikainen oleskelu jäsenmaissa. Matkustajan kansallisuudesta, matkan tarkoituksesta ja matkan kestosta muodostuu kokonaisuus, jonka perusteella voidaan päätellä, kuuluuko henkilö ETIAS-luvan piiriin vai tuleeko hänet ohjata kansalliseen viisumi- tai oleskelulupaprosessiin. Rajavartijat kysyvät matkan tarkoituksesta, rahavaroista ja oleskelun suunnitellusta kestosta Schengenin rajasäännöstön velvoittamina jo tällä hetkellä jokaisen rajatarkastuksen yhteydessä. Matkustajankin kannalta rajalla tapahtuva pääsyn epääminen on erittäin huono vaihtoehto, jos se olisi voitu välttää laajentamalla ETIAS-lupahakemuksessa esitettäviä kysymyksiä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että jatkokirjeen mukaan puheenjohtajan kompromissiesitys ei kaikilta osin täytä Suomen neuvottelutavoitteita, joilla on pyritty varmistamaan muun muassa asetusehdotuksen hyväksyttävyys henkilötietojen suojan kannalta. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että Suomen tavoitteena tulee myös jatkoneuvotteluissa olla oikeusvarmuuden takia sen varmistaminen, että perusoikeuskirja ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi.
Asiassa saadun selvityksen perusteella valiokunta kuitenkin katsoo kokonaisarvionaan, että neuvoston yleisnäkemys voidaan hyväksyä parlamentin kanssa käytävien trilogineuvottelujen pohjaksi. Suomen tulee kuitenkin jatkaa vaikuttamista, jotta neuvottelutuloksessa huomioitaisiin Suomelle tärkeät erityiskysymykset. Lopullinen kanta asetukseen voidaan esittää trilogineuvottelujen jälkeen, kun neuvosto hyväksyy asetusehdotuksen.